Anttix on selkeästi vemssiäkin pahempi minä-itte mies

Unohdat vaan sen, että pohjoisen tuki on myös "koko suomi asuttuna" tukea. Se taas on eria asia kuinka hyvin se toimii, katto sillä kyllä on, nautapalkkioilla ei taida kattoa olla.

Siihen en ota kantaa että onko tuki liian korkee vai mitä, mutta toi sun "tosi tyhmiin ympäristötoimenpiteisiin" kertoo erittäin paljo siitä kuinka sua nyppii se ettet sinä itte pääse niistä hyötymään. Eikö päästöjen vähentäminen ole muka tärkeää?

Tulkitsinko oikein,että ab-tukitaso on riittävä.

Juu ja jos sillä samalla rahalla toimittais tossa yläpuolella olevassa naapurikunnassa, niin en tiedä mihin sen kaiken pellon kanssa oikein joutuisikaan 

Anttix on selkeästi vemssiäkin pahempi minä-itte mies

Unohdat vaan sen, että pohjoisen tuki on myös "koko suomi asuttuna" tukea. Se taas on eria asia kuinka hyvin se toimii, katto sillä kyllä on, nautapalkkioilla ei taida kattoa olla.

Siihen en ota kantaa että onko tuki liian korkee vai mitä, mutta toi sun "tosi tyhmiin ympäristötoimenpiteisiin" kertoo erittäin paljo siitä kuinka sua nyppii se ettet sinä itte pääse niistä hyötymään. Eikö päästöjen vähentäminen ole muka tärkeää?

En vastusta kaikkia ympäristötoimenpiteitä, ainoastaan tosi tyhmiä ympäristötoimenpiteitä. Ovatko tosi tyhmät ympäristötoimenpiteet sinun mielestäsi ok? Tai ovat kai kun esim. valtavista suojavyöhykkeistä (jotka eivät mitään käytännössä suojaa) itse kirjoittamasi perusteella hyödyt.

Aika minä-itte meininikiä puolustella niitä idioottimaisuuksia.

Tai luuletko että tilanne kokonaispäästöt paljon ovat laskeneet tai laskevat nyt lähivuosina nyt kun on tullut paljon suojavyöhykkeitä pesrustettua? Verrattuna siis siihen mitkä ne kokonaispäästöt vesistöihin olisivat olleet ilman uusia tukikuvioita. Ja saastutitteko paljon vesistöjä aiemmin?

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 08.03.16 - klo:21:27

Anttix on selkeästi vemssiäkin pahempi minä-itte mies

Unohdat vaan sen, että pohjoisen tuki on myös "koko suomi asuttuna" tukea. Se taas on eria asia kuinka hyvin se toimii, katto sillä kyllä on, nautapalkkioilla ei taida kattoa olla.

Siihen en ota kantaa että onko tuki liian korkee vai mitä, mutta toi sun "tosi tyhmiin ympäristötoimenpiteisiin" kertoo erittäin paljo siitä kuinka sua nyppii se ettet sinä itte pääse niistä hyötymään. Eikö päästöjen vähentäminen ole muka tärkeää?

En vastusta kaikkia ympäristötoimenpiteitä, ainoastaan tosi tyhmiä ympäristötoimenpiteitä. Ovatko tosi tyhmät ympäristötoimenpiteet sinun mielestäsi ok? Tai ovat kai kun esim. valtavista suojavyöhykkeistä (jotka eivät mitään käytännössä suojaa) itse kirjoittamasi perusteella hyödyt.

Aika minä-itte meininikiä puolustella niitä idioottimaisuuksia.

Tai luuletko että tilanne kokonaispäästöt paljon ovat laskeneet tai laskevat nyt lähivuosina nyt kun on tullut paljon suojavyöhykkeitä pesrustettua? Verrattuna siis siihen mitkä ne kokonaispäästöt vesistöihin olisivat olleet ilman uusia tukikuvioita. Ja saastutitteko paljon vesistöjä aiemmin?

Suojavyöhyke on kyllä varmasti erittäin tehokas toimenpide ravinnepäästöjen vähentämiseksi.

Kyllä olen vakuuttunnut myös siitä että päästöt ovat vähentyneet. Lisäksi olemme esimerkiksi ilmoittaneet muutamia nurmia ympäristönurmiksi, joten pohjavesi ja ranta-alueille ei enään tule kakkaa ajettua, toisin olisi ilman sitä 50€ lisätukea.

Tilan kokonaispäästöt ei varmaankaan ole vähentyneet kun peltoalaa on kasvatettua jatkuvasti, ja näyttäisi kasvavan tänäkin vuonna.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 08.03.16 - klo:21:34

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 08.03.16 - klo:21:27

Anttix on selkeästi vemssiäkin pahempi minä-itte mies

Unohdat vaan sen, että pohjoisen tuki on myös "koko suomi asuttuna" tukea. Se taas on eria asia kuinka hyvin se toimii, katto sillä kyllä on, nautapalkkioilla ei taida kattoa olla.

Siihen en ota kantaa että onko tuki liian korkee vai mitä, mutta toi sun "tosi tyhmiin ympäristötoimenpiteisiin" kertoo erittäin paljo siitä kuinka sua nyppii se ettet sinä itte pääse niistä hyötymään. Eikö päästöjen vähentäminen ole muka tärkeää?

En vastusta kaikkia ympäristötoimenpiteitä, ainoastaan tosi tyhmiä ympäristötoimenpiteitä. Ovatko tosi tyhmät ympäristötoimenpiteet sinun mielestäsi ok? Tai ovat kai kun esim. valtavista suojavyöhykkeistä (jotka eivät mitään käytännössä suojaa) itse kirjoittamasi perusteella hyödyt.

Aika minä-itte meininikiä puolustella niitä idioottimaisuuksia.

Tai luuletko että tilanne kokonaispäästöt paljon ovat laskeneet tai laskevat nyt lähivuosina nyt kun on tullut paljon suojavyöhykkeitä pesrustettua? Verrattuna siis siihen mitkä ne kokonaispäästöt vesistöihin olisivat olleet ilman uusia tukikuvioita. Ja saastutitteko paljon vesistöjä aiemmin?

Suojavyöhyke on kyllä varmasti erittäin tehokas toimenpide ravinnepäästöjen vähentämiseksi.

Kyllä olen vakuuttunnut myös siitä että päästöt ovat vähentyneet. Lisäksi olemme esimerkiksi ilmoittaneet muutamia nurmia ympäristönurmiksi, joten pohjavesi ja ranta-alueille ei enään tule kakkaa ajettua, toisin olisi ilman sitä 50€ lisätukea.

Tilan kokonaispäästöt ei varmaankaan ole vähentyneet kun peltoalaa on kasvatettua jatkuvasti, ja näyttäisi kasvavan tänäkin vuonna.

Minäkin uskon suojavyöhykkeeseen jos se vyöhyke on korkeintaan 50metrin päässä vesistöstä ja vyöhyke viettää vesistöön päin selvästi. Näinhän ei nykyisissä ehdoissa ole.

Antti-X onkin varsinainen tehopakkaus. Se on tässä keskustelun lomassa laittanut opetustoimen ja soten kuntoon pelkästään maataloustuista niistämällä. Pari hallitusta on yrittänyt vääntää samaa hommaa kuosiin onnistumatta.

Vielä kun muistat ne niistot tehdä emolehmätuottajilta isommalla juustohöylällä ja mieluusti vielä c-alueelta, niin hyvä tulee. Laiskat persjalkaiset savolaiset joutaa painua takaisin sinne maakuoppiinsa, että turun kupeessa saadaan tuottaa tehokkaasti maitoa.

Antti-X onkin varsinainen tehopakkaus. Se on tässä keskustelun lomassa laittanut opetustoimen ja soten kuntoon pelkästään maataloustuista niistämällä. Pari hallitusta on yrittänyt vääntää samaa hommaa kuosiin onnistumatta.

Vielä kun muistat ne niistot tehdä emolehmätuottajilta isommalla juustohöylällä ja mieluusti vielä c-alueelta, niin hyvä tulee. Laiskat persjalkaiset savolaiset joutaa painua takaisin sinne maakuoppiinsa, että turun kupeessa saadaan tuottaa tehokkaasti maitoa.

Kiitos kehuista   Uskon olevani näissä asioissa about yhtä tehokas kuin maamme edellinen ja nykyinen hallitus yhteensä.   

Antti-X onkin varsinainen tehopakkaus. Se on tässä keskustelun lomassa laittanut opetustoimen ja soten kuntoon pelkästään maataloustuista niistämällä. Pari hallitusta on yrittänyt vääntää samaa hommaa kuosiin onnistumatta.

Vielä kun muistat ne niistot tehdä emolehmätuottajilta isommalla juustohöylällä ja mieluusti vielä c-alueelta, niin hyvä tulee. Laiskat persjalkaiset savolaiset joutaa painua takaisin sinne maakuoppiinsa, että turun kupeessa saadaan tuottaa tehokkaasti maitoa.

tulee muuan eristyspeltiseppä mieleen.

Antti-X onkin varsinainen tehopakkaus. Se on tässä keskustelun lomassa laittanut opetustoimen ja soten kuntoon pelkästään maataloustuista niistämällä. Pari hallitusta on yrittänyt vääntää samaa hommaa kuosiin onnistumatta.

Vielä kun muistat ne niistot tehdä emolehmätuottajilta isommalla juustohöylällä ja mieluusti vielä c-alueelta, niin hyvä tulee. Laiskat persjalkaiset savolaiset joutaa painua takaisin sinne maakuoppiinsa, että turun kupeessa saadaan tuottaa tehokkaasti maitoa.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 08.03.16 - klo:18:07

Sanoisin että Suomen julkista sektoria (eli kaikkea julkisen rahan käyttöä, ei vain työntekijämäärää) olisi hyvä supistaa aika paljon, ja siihen sektoriin kuuluvat kansalliset maataloustuet. Ei niitä tukia pidä muuta julkista sektoria enempää leikata, mutta ei vähempääkään. EU-tasolla tuet laskee kanssa pikkuhiljaa, ja sekin on loppupeleissä ihan oikein.

Esim. siellä jossain Puolangalla 1,3 miljoonaa litraa tuottava ja 3 henkeä työllistävä tila saa maitotukia yli 200 000€ vuodessa ja muita tukia luultavasti yli 100 000€ vaikka peltoa ei olisi paljoa.

Ottaen huomioon että sitä maitoa ei oikeastaan tarvita (ylituotanto koko Euroopassa) on jännä että tukea maksetaan yhtä henkeä kohden saman verran kuin maksaa työllistää (ylipalkattu) lääkäri kaikkine kuluineen (100 000€). Sillä 300 000 eurolla julkista rahaa vuodessa ei oikeasti saa mitään parempaa aikaiseksi? Myönnettäköön että siitä 300 tonnista pieni osa on EU-tukia. Mutta silti, eikö 3 lääkäriä tai 5 opettajaa olisi enemmän hyödyksi? Tai 8 lähihoitajaa/päiväkotityöntekijää hoitamassa vanhuksia tai lapsia nykyistä paremmin?

Ja tässä ei ole huomioitu sitä 500 000 euroa tai enemmän mitä on yhteiskunta investoinut investointitukiin että tämä tukiautomaatti lähtisi kunnolla käyntiin. Se 500 000 on sentään mennyt (virolaisten) rakentajien työllistämiseen, (puolalaiseen) rakennusmateriaaliin yms.

No niin... Alkaahan täältä löytyä tosiasiat tunnustaviakin... Se on juurikin näin. Maatalouden tukeminen on todella todella kallista työllisyyden tukemista. Sen rahan voisi käyttää hyödyllisemminkin.

Ja kun tuolla otettiin esille että "miksi ei saisi menestyä" jne ja verrattiin että miksi yhteiskunnalta palkkaa saavat eivät ole tukielättejä. Niin siinä on se pienen pieni ero palkkatyöläisessä ja yrittäjässä. Palkkatyölainen saa sen palkan minkä saa ja sillä ei paljon juhlita eikä rikastuta. Nyt jos taas yritystoiminta on sitä että yhteiskunnan erittäin vahvasti tukemana tehdään investointi ja yhteiskunnalta tulee puolet liikevaihdosta tukina niin on se vähän eri juttu kuin että pistää omilla rahoillaan ja riskillään sen yrityksen pystyyn ja sitten menestyy?

Jos ajatellaan että keskipalkka on se vajaa 3.000 euroa niin monta maatilaa tuetaan jo ilman investointitukiakin sen keskipalkan verran. Löytyisi varmasti monia muitakin ihan toisen alan yrittäjiä jotka pistäisivät yrityksen pystyyn jos valtio maksaisi joka vuosi palkan? Jos ette eroa ymmärrä palkkatyöläisen, yrittäjän ja vahvasti tuetun yrittäjän ansaitsemisessa ja menestymisessä niin ei voi mitään. Yrittäkää edes?

Minusta on sietämätön ajatus että, viljelijöitä verrataan palkansaajiin millään tavalla.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 08.03.16 - klo:20:36

Vakavasti ottaen on tietty vaan kivaa että tukitasot menee sen tason mukaan jonka kaikkein saamattomimmat asettaa.    

Vakavasti ottaen niin se ei muuten ole kivaa? Se on estänyt rakennekehitystä ja ollut ja on edelleen yhteiskunnalle tajuttoman kallista että tukitasot mitoitetaan niin että ne heikoimmatkin pärjäävät. Vaaditaan sitten kriisitukia jos joku ei pärjää. Muissa yrityksissä heikoimmat pistetään nurin. Ja kun tulee että "kyllä maatilojakin lakkautetaan". Juu. Mutta hallitusti. Jos vaikka viime lama niin maatiloja meni varsin vähän vasaran alle. Sen sijaan joidenkin alojen yrityksistä meni kaksinumeroisen luvun verran nurin ja ihmisiä joutui elinikäiseen velkavankeuteen kun ensin oli menetetty kaikki omaisuus. Mutta maatilat pitää kaikki pelastaa että vaan ei perintömetsiä myydä?

Maatilat harvemmin päättyy konkkaan vaan useimmiten pankki myy vähin äänin pellot. Maa on tärkein tuotannon tekijä toimivalla tilalla ja ainut jolla on arvoa vakuutena. Parturi-kampaajalla ei ole kuin käytetyt sakset tai grilliyrittäjällä rasvapata ei siinä paljon ole realisoitavaa.

Maatalouden rakennekehitys olisi ollut terveellä pohjalla jos yhteiskunta ei olisi pistänyt siihen näppejään mm ylisuurten investointitukien muodossa.
Nyt nähdään tulos, isoilla kiinteillä kuluilla on vaikea sopeuttaa tuotantoa.

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 09.03.16 - klo:08:16

Maatalouden rakennekehitys olisi ollut terveellä pohjalla jos yhteiskunta ei olisi pistänyt siihen näppejään mm ylisuurten investointitukien muodossa.
Nyt nähdään tulos, isoilla kiinteillä kuluilla on vaikea sopeuttaa tuotantoa.

Minusta paljon paljon suurempi rakennekehitys ongelma oli se että ennen EU-aikaa oli "pieni on kaunista" ja maataloustulolailla tuettiin niin että pienelläkin pärjäsi. Yksikkökoko rajoitettiin pieneksi kun kaikki oli luvanvaraista. Sen seurauksena rakennekehitys estyi ja tuotanto suuntautui tuen, ei edellytysten mukaan. Vertaa meillä keskilehmäluku 35, Ruotsissa tuplat vai enemmän. Samoin Ruotsissa kun ei tuettu niin tuotanto kaikissa tuotantosuunnissa suuntautui sinne missä oli parhaat edellytykset.

No Suomessa on yleissitovat työehtosopimukset ja taantuma. Saksassa ei ja yli 3% kasvu taloudessa kuukaudessa!

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 09.03.16 - klo:08:16

Maatalouden rakennekehitys olisi ollut terveellä pohjalla jos yhteiskunta ei olisi pistänyt siihen näppejään mm ylisuurten investointitukien muodossa.
Nyt nähdään tulos, isoilla kiinteillä kuluilla on vaikea sopeuttaa tuotantoa.

Minusta paljon paljon suurempi rakennekehitys ongelma oli se että ennen EU-aikaa oli "pieni on kaunista" ja maataloustulolailla tuettiin niin että pienelläkin pärjäsi. Yksikkökoko rajoitettiin pieneksi kun kaikki oli luvanvaraista. Sen seurauksena rakennekehitys estyi ja tuotanto suuntautui tuen, ei edellytysten mukaan. Vertaa meillä keskilehmäluku 35, Ruotsissa tuplat vai enemmän. Samoin Ruotsissa kun ei tuettu niin tuotanto kaikissa tuotantosuunnissa suuntautui sinne missä oli parhaat edellytykset.

Mediasta päätellen nytkin on suurimmat ongelmat siellä, minne on keinotekoisesti tukien avulla luotu kannattavuuskupla.

Kun tää solidaarisuussopimus tästä kaatuu, niin tuet tulee leikkaantumaan entisestään. Ja kun leikattavaa ei ole enää kuin tuolla kuplan sisällä.

Eikä nuolla kanissa olevilla tuilla hommaa pelasteta. Perintäfirmat ja valtio sieppaa ne samantien. Ja tilanne on taas sama, tili tyhjä. .

Samaan aikaan kun leikkauksia jaetaan tulee "tukielätit ja parkkimittarit" vaatimaan vielä lisää rahaa. Siinä on hedelmällinen tilanne tehdä päätöksiä.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 09.03.16 - klo:08:28

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 09.03.16 - klo:08:16

Maatalouden rakennekehitys olisi ollut terveellä pohjalla jos yhteiskunta ei olisi pistänyt siihen näppejään mm ylisuurten investointitukien muodossa.
Nyt nähdään tulos, isoilla kiinteillä kuluilla on vaikea sopeuttaa tuotantoa.

Minusta paljon paljon suurempi rakennekehitys ongelma oli se että ennen EU-aikaa oli "pieni on kaunista" ja maataloustulolailla tuettiin niin että pienelläkin pärjäsi. Yksikkökoko rajoitettiin pieneksi kun kaikki oli luvanvaraista. Sen seurauksena rakennekehitys estyi ja tuotanto suuntautui tuen, ei edellytysten mukaan. Vertaa meillä keskilehmäluku 35, Ruotsissa tuplat vai enemmän. Samoin Ruotsissa kun ei tuettu niin tuotanto kaikissa tuotantosuunnissa suuntautui sinne missä oli parhaat edellytykset.

Mediasta päätellen nytkin on suurimmat ongelmat siellä, minne on keinotekoisesti tukien avulla luotu kannattavuuskupla.

Kun tää solidaarisuussopimus tästä kaatuu, niin tuet tulee leikkaantumaan entisestään. Ja kun leikattavaa ei ole enää kuin tuolla kuplan sisällä.

Eikä nuolla kanissa olevilla tuilla hommaa pelasteta. Perintäfirmat ja valtio sieppaa ne samantien. Ja tilanne on taas sama, tili tyhjä. .

Samaan aikaan kun leikkauksia jaetaan tulee "tukielätit ja parkkimittarit" vaatimaan vielä lisää rahaa. Siinä on hedelmällinen tilanne tehdä päätöksiä.

Mä epäilen että ensin puututaan näihin LHP ja ynm. Höpöhöpö tukiin. Kuten suojavyöhykeisiin. Luonnonsuojelun kannalta suojavyöhykeestä ei ole mitään hyötyä. Siitä pitäisi lappaa lasku ojat umpeen ja käyttää kuivatusvedet katseluun.