Agronet

Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: mies - 04.03.16 - klo:08:23

Otsikko: Rahat vähissä
Kirjoitti: mies - 04.03.16 - klo:08:23
http://yle.fi/uutiset/tukirahoja_odottavien_maatilojen_ahdinko_syvenee__maitotilalta_katkaistiin_sahkot/8716941

Toivottavasti kytketään pian takaisin
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: junttieinari - 04.03.16 - klo:08:59
Tuolla apinaosastolla oli jo varmaan 10 aloitusta aiheesta. Mitähän kaikkea muuta on maksamatta, jos sähkölaskukin on maksamatta? Ei kai tuokaan ihan yllätyksenä tule? Olisi varmaan ihan aiheellista jokaisen tykönään miettiä jonkinlainen kriisisuunnitelma, mitä tehdään kun rahat lopuu. Mitä jätetään maksamatta? Vai onko mahdollista realisoida esim. konekantaa, ja mennä pahimman kriisin yli vaikka urakoitsijan avulla? Ehkä neuvonnankin olisi herätellä näitä ajatuksia, jos ei ole viellä näin tehnyt.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Red Bull - 04.03.16 - klo:09:21
Näimpä. Nyt maksettavilla muutamalla tonnilla ei paljon juhlita jos on 50 keur laskuja piikissä, apulannat- ja muut tuotantotarvikkeet tilaamatta.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: maidontuottaja - 04.03.16 - klo:09:49
Näimpä. Nyt maksettavilla muutamalla tonnilla ei paljon juhlita jos on 50 keur laskuja piikissä, apulannat- ja muut tuotantotarvikkeet tilaamatta.
eka kerta uralla, kun pientä nurmensiemenmäärää lukuunottamatta isoja panosmenoja tiedossa keväälle. noh, polttoöljysäiliön joutuu täyttään, ja miettimään vaihtaako öljyt itse, vai veisikö huoltokorjaamolle.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Heino Leino - 04.03.16 - klo:09:58
eka kevät30 vujen vilijelyn aikana, että apulannat ei oo ostettuna. Eipä vuosi sitte arvannu, vaikka oli se suuri tukiuuvistus, että pinta-alojen perusteella maksettavat tuet on leikkaantunu noen 60 rosenttia. Osahan niistä sattaa  vielä tulla...
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: hummeri5 - 04.03.16 - klo:16:11
eka kevät30 vujen vilijelyn aikana, että apulannat ei oo ostettuna. Eipä vuosi sitte arvannu, vaikka oli se suuri tukiuuvistus, että pinta-alojen perusteella maksettavat tuet on leikkaantunu noen 60 rosenttia. Osahan niistä sattaa  vielä tulla...
Mää oon ostanu=tili tyhjä....
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 04.03.16 - klo:16:44
Tuolla apinaosastolla oli jo varmaan 10 aloitusta aiheesta. Mitähän kaikkea muuta on maksamatta, jos sähkölaskukin on maksamatta? Ei kai tuokaan ihan yllätyksenä tule? Olisi varmaan ihan aiheellista jokaisen tykönään miettiä jonkinlainen kriisisuunnitelma, mitä tehdään kun rahat lopuu. Mitä jätetään maksamatta? Vai onko mahdollista realisoida esim. konekantaa, ja mennä pahimman kriisin yli vaikka urakoitsijan avulla? Ehkä neuvonnankin olisi herätellä näitä ajatuksia, jos ei ole viellä näin tehnyt.
Neuvonta on pyrkinyt tekemään budjetointia 10 vuotta, viimeiset 1,7 vuotta sitä on suorastaan tyrkytetty ja viimeisenä vuotena pankki on "pakottanut" isovelkaisia tekemään tuota.. mutta kun se ei kiinnosta ketään  :P

Jännä oli tämäkin uutinen. Tai se kun alkuviikosta luin Maaseudun Tuhosta lauseen "nyt kun veroilmoitukset on tehty, niin maatalousyrittäjät hermostuivat" tms. On se kyl aika hiton kumma, että koko vuosi on taas ihmetelty ja se sitten veroilmoituksesta havaitaan että rahavirta on pikkuisen tyrehtynyt  :o Ja sitten traktorimarssille... ihan turhaan ja tasan 1,5 vuotta myöhässä.

Tervetuloa palkansaajan maailmaan. Se on sitä, että jos tili olisi viikon myöhässä niin auto jäisi tankkaamatta  ;D Ei todellakaan tarvitse veroilmoituksesta tarkistaa paljonko tuli viime vuonna tienattua  ;D

Tää toimiala on liukumassa lopulliseen tuhoon. 30% tiloista pelastuu.... outoa on ainostaan se, että tuohon 30%:n porukkaan ei ole edes tunkua. Luulis että kiinnostaa, mutta ei.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Oksa - 04.03.16 - klo:16:48
mutta onko net sitten niitä pienehköjä perhetiloja?    luin jostain että suuruuden maksimointi on menneen talven lumia.   kohta lakaa taas saaha sata heppasia traktoreita uusina.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 04.03.16 - klo:17:05
mutta onko net sitten niitä pienehköjä perhetiloja?    luin jostain että suuruuden maksimointi on menneen talven lumia.   kohta lakaa taas saaha sata heppasia traktoreita uusina.
Pienillä perhetiloilla on 100 ha metsää ja vanhuksille ostettu asunto keskustassa. Ajellaan romuilla ja naureskellaan. Lapset tekevät ilmaistyötä. Kaupasta haetaan vanhaa leipää ja illalla katsellaan Emmerdalea ja uutiset. 5 vuotta ja nää tuottavat 5% Suomen elintarvikkeista  ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: SKN - 04.03.16 - klo:17:22
mutta onko net sitten niitä pienehköjä perhetiloja?    luin jostain että suuruuden maksimointi on menneen talven lumia.   kohta lakaa taas saaha sata heppasia traktoreita uusina.
Pienillä perhetiloilla on 100 ha metsää ja vanhuksille ostettu asunto keskustassa. Ajellaan romuilla ja naureskellaan. Lapset tekevät ilmaistyötä. Kaupasta haetaan vanhaa leipää ja illalla katsellaan Emmerdalea ja uutiset. 5 vuotta ja nää tuottavat 5% Suomen elintarvikkeista  ;D

 ;D

Kuuluuko kysyä että mitä se exel auttaa....?? ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 04.03.16 - klo:18:15
mutta onko net sitten niitä pienehköjä perhetiloja?    luin jostain että suuruuden maksimointi on menneen talven lumia.   kohta lakaa taas saaha sata heppasia traktoreita uusina.
Pienillä perhetiloilla on 100 ha metsää ja vanhuksille ostettu asunto keskustassa. Ajellaan romuilla ja naureskellaan. Lapset tekevät ilmaistyötä. Kaupasta haetaan vanhaa leipää ja illalla katsellaan Emmerdalea ja uutiset. 5 vuotta ja nää tuottavat 5% Suomen elintarvikkeista  ;D

Joo esimerkkinä Neuvostoliiton maatalouden kollektivisoinnin mukana tullut palkkaväellä pyöritetty suurtilapohjainen maanviljelys ei oikein koskaan saanut tuotantoa käyntiin, kolhoosilaisten muutaman kymnene neliömetrin ryytimailla ja yhdellä lehmällä ruokittiin koko kansa vaikeiden vuosien yli. Eli hajautettukin pientuotanto toimii, jos sen on pakko toimia, nälkä tulisi muuten liian kova. Varmaan viljelyssä yksi merkittävä tekijä asioiden hoitamisessa loppuun on se oma peltotilkku, josta omat elintarvikkeet hankitaan, ilman työn palkkavaatimusta. Se oma tupa oma tilkku tuo motivaation ja luontaisen pinnistelyn siihen viljelyyn.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 04.03.16 - klo:18:32

Kuuluuko kysyä että mitä se exel auttaa....?? ;D

Tasatyönnöissä pitkä on hyvä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 04.03.16 - klo:18:34
Onko se "ilman palkkavaatimusta" ratkaisu alan ongelmiin  :-\
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 04.03.16 - klo:18:41
Onko se "ilman palkkavaatimusta" ratkaisu alan ongelmiin  :-\

No tämänhetkinen tilannehan sitten on hyvä, ei tietenkään huonontamaan voi ruveta juu, siinä olet oikeassa. Totta kai sitä talkoohenkeä edelleen riittää muualla kansakunnassa järjestää se palkka sille businessnavetan agrobusinessjohtajalle, vaikka velkojen anteeksiannon ja lisätukien muodossa ? Verovaatimus siis auttaa tätä palkkavaatimus ongelmakenttää.

Tai jotain.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: SKN - 04.03.16 - klo:18:47

Kuuluuko kysyä että mitä se exel auttaa....?? ;D

Tasatyönnöissä pitkä on hyvä.

-SS-

 ;D

Muuten, tänään Neste suoritti suoramarkkinointia ja lupasi löpöt kesäkuun maksuehdoilla.

Laillista ahdingon hyväksikäyttöäkö?? On siinä kesäkuulla helmitaulussa tasakymppirivillä puutetta helmistä.

Tai jotain.....
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: timotej - 04.03.16 - klo:19:53
http://yle.fi/uutiset/tukirahoja_odottavien_maatilojen_ahdinko_syvenee__maitotilalta_katkaistiin_sahkot/8716941

Toivottavasti kytketään pian takaisin

Jos tilanne on päässyt noin pahaksi eikä sähkölaskun maksajaa löydy, niin ei auta kuin marssia voudin puheile ja hakea yrittäjän päättökurssia. Näin sekä taloudellinen että juridinen vastuu toiminnasta siirtyy muille. Aggregaatin pyörittäminen vain jatkaa tulevaa velkavankeutta.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Dr.Who - 04.03.16 - klo:20:29
mutta onko net sitten niitä pienehköjä perhetiloja?    luin jostain että suuruuden maksimointi on menneen talven lumia.   kohta lakaa taas saaha sata heppasia traktoreita uusina.
Pienillä perhetiloilla on 100 ha metsää ja vanhuksille ostettu asunto keskustassa. Ajellaan romuilla ja naureskellaan. Lapset tekevät ilmaistyötä. Kaupasta haetaan vanhaa leipää ja illalla katsellaan Emmerdalea ja uutiset. 5 vuotta ja nää tuottavat 5% Suomen elintarvikkeista  ;D

 ;D

Kuuluuko kysyä että mitä se exel auttaa....?? ;D
Exel ei useinkaan hallinnassa viljelijöillä ja harvassa sellainen proagrian neuvoja joka edes moisesta ohjelmasta edes on kuullut saatikka sitten osaisi käyttää.
Olisipa edes se taskulaskin,jolla saisi hiukan ynnättyä niitä menoja ja tuloja.
Lehdistöön sitten paalupaikalle nämä nössöt tissinkoittelijat pääseevät uhoamaan surkeuttaan.Olen kyllä suorastaan asiasta ihmeissäni.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: kylmis - 04.03.16 - klo:20:44
En tunne lakeja, mutta mielestäni sähköyhtiö on helisemässä, jos navetallinen eläimiä meinataan erottaa sähköverkosta. Pakko tuohon on olla joku eläinsuojelulaki olemassa tai tästä tulee ennakkotapaus. Vastaava tapaus on kotimaakunnassa ollut sellainen, että isäntä joutui myymään toistakymmentä lehmää, että sai sähkölaskun maksettua. Tilanne oli siis vielä jollain lailla hallinnassa, vaikka todella syvällä oltiinkin.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: milkboi - 04.03.16 - klo:20:51
mutta onko net sitten niitä pienehköjä perhetiloja?    luin jostain että suuruuden maksimointi on menneen talven lumia.   kohta lakaa taas saaha sata heppasia traktoreita uusina.
Pienillä perhetiloilla on 100 ha metsää ja vanhuksille ostettu asunto keskustassa. Ajellaan romuilla ja naureskellaan. Lapset tekevät ilmaistyötä. Kaupasta haetaan vanhaa leipää ja illalla katsellaan Emmerdalea ja uutiset. 5 vuotta ja nää tuottavat 5% Suomen elintarvikkeista  ;D

 ;D

Kuuluuko kysyä että mitä se exel auttaa....?? ;D
Exel ei useinkaan hallinnassa viljelijöillä ja harvassa sellainen proagrian neuvoja joka edes moisesta ohjelmasta edes on kuullut saatikka sitten osaisi käyttää.
Olisipa edes se taskulaskin,jolla saisi hiukan ynnättyä niitä menoja ja tuloja.
Lehdistöön sitten paalupaikalle nämä nössöt tissinkoittelijat pääseevät uhoamaan surkeuttaan.Olen kyllä suorastaan asiasta ihmeissäni.
Käytän vain valokenno laskinta ja laskujen kirjekuoria,joihin ynnään kynällä tulot ja menot.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: kylmis - 04.03.16 - klo:20:52
Tuolla apinaosastolla oli jo varmaan 10 aloitusta aiheesta. Mitähän kaikkea muuta on maksamatta, jos sähkölaskukin on maksamatta? Ei kai tuokaan ihan yllätyksenä tule? Olisi varmaan ihan aiheellista jokaisen tykönään miettiä jonkinlainen kriisisuunnitelma, mitä tehdään kun rahat lopuu. Mitä jätetään maksamatta? Vai onko mahdollista realisoida esim. konekantaa, ja mennä pahimman kriisin yli vaikka urakoitsijan avulla? Ehkä neuvonnankin olisi herätellä näitä ajatuksia, jos ei ole viellä näin tehnyt.
Neuvonta on pyrkinyt tekemään budjetointia 10 vuotta, viimeiset 1,7 vuotta sitä on suorastaan tyrkytetty ja viimeisenä vuotena pankki on "pakottanut" isovelkaisia tekemään tuota.. mutta kun se ei kiinnosta ketään  :P

Jännä oli tämäkin uutinen. Tai se kun alkuviikosta luin Maaseudun Tuhosta lauseen "nyt kun veroilmoitukset on tehty, niin maatalousyrittäjät hermostuivat" tms. On se kyl aika hiton kumma, että koko vuosi on taas ihmetelty ja se sitten veroilmoituksesta havaitaan että rahavirta on pikkuisen tyrehtynyt  :o Ja sitten traktorimarssille... ihan turhaan ja tasan 1,5 vuotta myöhässä.

Tervetuloa palkansaajan maailmaan. Se on sitä, että jos tili olisi viikon myöhässä niin auto jäisi tankkaamatta  ;D Ei todellakaan tarvitse veroilmoituksesta tarkistaa paljonko tuli viime vuonna tienattua  ;D

Tää toimiala on liukumassa lopulliseen tuhoon. 30% tiloista pelastuu.... outoa on ainostaan se, että tuohon 30%:n porukkaan ei ole edes tunkua. Luulis että kiinnostaa, mutta ei.
Ei ehkä mitenkään vertailukelpoista, mutta kollega jutteli, että ihmettelee, kun tuttavalla on kymmenen rekkakuorman edestä viljaa myymättä ja eikä ole vieläkään jaksanut selvittää yhdenkään siilon viljanlaatua yms. lähinnä aika on kulunut huonojen hintojen mollaamiseen. Ja nehän laskevat nyt koko ajan. Yksi kaverini soitteli viikolla ja jutut oli samantyyppisiä, että monta kuormaa myymättä jne. Sanoin, että onko tietoinen, että viime perjantaina kaikki droppasi alas oikein kunnolla ja ohraa on esim. Kossu täynnä. Kehoitin soittamaan kaupalle, jossa tiedän olevan vielä sopimusta auki aika hyvällä hinnalla. Puhelun aikana kaveri selvästi alkoi kiinnostua tilanteesta ja totesi, että täytyy alkaa katsomaan missä mennään.

Vähän vaikeaa jos ei kiinnosta tai sitten sitä rahaa on vaan tarpeeksi jo ennestään.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: supersammakko - 04.03.16 - klo:21:16
En tunne lakeja, mutta mielestäni sähköyhtiö on helisemässä, jos navetallinen eläimiä meinataan erottaa sähköverkosta.
Mitäs jos verkon päässä onkin vaikka yksitinen päiväkoti?
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: kylmis - 04.03.16 - klo:21:17
En tunne lakeja, mutta mielestäni sähköyhtiö on helisemässä, jos navetallinen eläimiä meinataan erottaa sähköverkosta.
Mitäs jos verkon päässä onkin vaikka yksitinen päiväkoti?
Ei sillä ole niin väliä, eläimet on nykyään tärkeämpiä.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: navettapiika - 04.03.16 - klo:21:18
En tunne lakeja, mutta mielestäni sähköyhtiö on helisemässä, jos navetallinen eläimiä meinataan erottaa sähköverkosta.
Mitäs jos verkon päässä onkin vaikka yksitinen päiväkoti?
Kyllä se eläinten omistaja on ainoa, joka on vastuussa eläinten hyvinvoinnista.. Ei sähköyhtiö, eikä rehutehdas....näin on näppylät, ikävä kyllä. ::)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: timotej - 04.03.16 - klo:21:41
En tunne lakeja, mutta mielestäni sähköyhtiö on helisemässä, jos navetallinen eläimiä meinataan erottaa sähköverkosta.
Mitäs jos verkon päässä onkin vaikka yksitinen päiväkoti?
Kyllä se eläinten omistaja on ainoa, joka on vastuussa eläinten hyvinvoinnista.. Ei sähköyhtiö, eikä rehutehdas....näin on näppylät, ikävä kyllä. ::)

Ei sähköjä saa ilmoittamatta keneltäkään katkaista, karjatilalle on lisäksi annettava kohtullinen aika navetan tyhjennykseenkin ennen katkaisua. Kyllä sähköyhtiöt oman selustansa aina turvaavat, se on varma.
Jos pankki on kieltänyt sähkölaskunkin maksun, niin ainoa järkevä toimenpide on konkurssihakemus kaikkien kannalta. Silloin rahoittajat voivat hoitaa jatkon järkevällä tavalla eikä tarvitse tehdä tyhmiä hätiköityjä toimenpiteitä. Ja entinen omistaja vapautuu eläinten hoitovastuusta. Luulen, että sitten löytyy nopeasti rahaa sähkölaskuunkin.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: navettapiika - 04.03.16 - klo:21:54
En tunne lakeja, mutta mielestäni sähköyhtiö on helisemässä, jos navetallinen eläimiä meinataan erottaa sähköverkosta.
Mitäs jos verkon päässä onkin vaikka yksitinen päiväkoti?
Kyllä se eläinten omistaja on ainoa, joka on vastuussa eläinten hyvinvoinnista.. Ei sähköyhtiö, eikä rehutehdas....näin on näppylät, ikävä kyllä. ::)

Ei sähköjä saa ilmoittamatta keneltäkään katkaista, karjatilalle on lisäksi annettava kohtullinen aika navetan tyhjennykseenkin ennen katkaisua. Kyllä sähköyhtiöt oman selustansa aina turvaavat, se on varma.
Jos pankki on kieltänyt sähkölaskunkin maksun, niin ainoa järkevä toimenpide on konkurssihakemus kaikkien kannalta. Silloin rahoittajat voivat hoitaa jatkon järkevällä tavalla eikä tarvitse tehdä tyhmiä hätiköityjä toimenpiteitä. Ja entinen omistaja vapautuu eläinten hoitovastuusta. Luulen, että sitten löytyy nopeasti rahaa sähkölaskuunkin.
Sähköyhtiö laittaa kyllä varoituksen etukäteen, että nyt lähtee ja siinä on päivämääräkin koska sähköt menevät poikki..  Se kannattaa ottaa vakavasti ja hoitaa asia kuntoon..sillä silloin ne sähköt varmasti katkeaa jos rahat eivät ole tilillä.
Sähköyhtiöllä ei ole velvollisuutta huolehtia minkään tilan eläinten hyvinvoinnista..sitä ei ole eläinsuojelulaissakaan.
Tämä on sitten faktaa ja kokemuksen kirkkaalla rintaäänellä. ::)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: wolfheartscry - 04.03.16 - klo:22:00
En tunne lakeja, mutta mielestäni sähköyhtiö on helisemässä, jos navetallinen eläimiä meinataan erottaa sähköverkosta.
Mitäs jos verkon päässä onkin vaikka yksitinen päiväkoti?
Kyllä se eläinten omistaja on ainoa, joka on vastuussa eläinten hyvinvoinnista.. Ei sähköyhtiö, eikä rehutehdas....näin on näppylät, ikävä kyllä. ::)
Tällaisessa tilanteessa pitäisi varmaan porukalla katsoa tilanne ennen kuin pääsulakkeet ruuvataan irti. Paikalle sähköyhtiön edustaja, pankin edustaja, eläinsuojelun edustaja (läänin ell), työterveyslääkäri, meijeri/teurastamon edustaja ja viljelijä. Katotaan kortit ja tehdään päätös. Sama sapluuna vesilaitoksen kanssa.

Kymmenen vuotta on tullut tilaa pidettyä ja sama aika on tullut excelillä budjettia väännettyä. Prorahastuksen talousneuvojat kävivät takavuosina likviä päivittämässä ja eräs neuvoja kehui budjetin tekoa. Oli kuulemma kaksi asiakasta, jotka tekee budjetin. Me siis se toinen. Muuta se ei meidän hommasta sitten kehunutkaan.  Lähinnä vaan ihmetteli, miten näin vähillä rahoilla voi tilaa pyörittää. :(

Viime ja tämä vuosi on olleet kyllä todella vaikeat tuon taloussuunnittelun suhteen kiitos tukiuudistuksen ja mavin törttöilyn vuoksi. Rahaa on paljon vähemmän käytettävissä kuin edeltävinä vuosina ja tukimaksatukset tulevat ihan milloin sattuu, eikä niiden määristäkään saa selvyyttä. Vähän on sellainen alistuneen odottava olo, että tuleeko se noutaja vai selviääkö tästä kuopasta ylös, jos niin millä keinoin. Sulaako suo ennen kuin kurki kuolee. Yksityisellä puolella jos mavin tavoin törttöiltäis, niin Tenhola olis jo aikaa sitten kaseerattu mäkeen. Nyt se vaan vit.tuilee sieltä norsunluutornistaan ja nostaa kovaa palkkaa. Homma ei parane ja kaikki kärsii.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: timotej - 04.03.16 - klo:22:12
Ylellä olikin tarkentava haastattelu tästä tapauksesta. Mistään konkurssista tässä ei vielä ole kyse, vaikka talousvaikeuksia onkin. Sähkölaskua ei vaan saa koskaan jättää pinon pohjalle, vaan aina päällimmäiseksi.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Pasi - 04.03.16 - klo:22:52
Ylellä olikin tarkentava haastattelu tästä tapauksesta. Mistään konkurssista tässä ei vielä ole kyse, vaikka talousvaikeuksia onkin. Sähkölaskua ei vaan saa koskaan jättää pinon pohjalle, vaan aina päällimmäiseksi.

Jaa että sittenkin lähinnä mediatempaus... Ja kyllä kai jokainen täysjärkinen tajuaa tai ainakin pitäisi tajuta, että siinä vaiheessa kun jonkin välttämättömän toimittaminen uhataan katkaista ja annetaan päivämäärä, niin ennen sitä asia on sovittava.

Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: ilkka - 04.03.16 - klo:23:16

Kyllä se eläinten omistaja on ainoa, joka on vastuussa eläinten hyvinvoinnista.. Ei sähköyhtiö, eikä rehutehdas....näin on näppylät, ikävä kyllä. ::)
[/quote]
Tällaisessa tilanteessa pitäisi varmaan porukalla katsoa tilanne ennen kuin pääsulakkeet ruuvataan irti. Paikalle sähköyhtiön edustaja, pankin edustaja, eläinsuojelun edustaja (läänin ell), työterveyslääkäri, meijeri/teurastamon edustaja ja viljelijä. Katotaan kortit ja tehdään päätös. Sama sapluuna vesilaitoksen kanssa.



Kolmen ja puolen tonnin laskun takia ei noin montaa edustajaa tule paikalle, eikä tarvitsekaan tulla.

 "Ennen sähköntoimituksen keskeyttämistä sähkönkäyttäjälle on lähetettävä kirjallinen huomautus maksun laiminlyönnistä tai muusta sopimusrikkomuksesta sekä aikaisintaan kahden viikon kuluttua huomautuksen lähettämisestä erillinen katkaisuvaroitus. Sähköntoimituksen saa katkaista aikaisintaan viiden viikon kuluttua siitä, kun maksu on erääntynyt tai muusta sopimusrikkomuksesta on ensimmäisen kerran ilmoitettu sähkönkäyttäjälle eikä sopimusrikkomusta ole oikaistu ajoissa ennen varoitettua katkaisuajankohtaa.

Sähköntoimitusta ei saa maksujen laiminlyönnin vuoksi keskeyttää vakituisena asuntona käytettävästä rakennuksesta tai sen osasta, jonka lämmitys on riippuvainen sähköstä, lokakuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana ennen kuin on kulunut neljä kuukautta laiminlyödyn maksun eräpäivästä."  Lainaus sähkömarkkinalaista.

Että silleen. Ei sähköjen katkaisu ihan nopeasti tapahdu eikä varsinkaan yllättäen.

Kumpi vaikuttaa tuotantoon ja siitä saatavaan tuloon enemmän; asuntolainan lyhennys vai sähkön saannin turvaaminen laskun maksamisella ?

Sitä voi jokainen miettiä.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: SKN - 04.03.16 - klo:23:17
Ylellä olikin tarkentava haastattelu tästä tapauksesta. Mistään konkurssista tässä ei vielä ole kyse, vaikka talousvaikeuksia onkin. Sähkölaskua ei vaan saa koskaan jättää pinon pohjalle, vaan aina päällimmäiseksi.

Jaa että sittenkin lähinnä mediatempaus... Ja kyllä kai jokainen täysjärkinen tajuaa tai ainakin pitäisi tajuta, että siinä vaiheessa kun jonkin välttämättömän toimittaminen uhataan katkaista ja annetaan päivämäärä, niin ennen sitä asia on sovittava.

Kelpaaks jäinen ja luminen Pöttinger syksyn lehtien verhoomana sähkölaitokselle??????

Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: vms1 - 04.03.16 - klo:23:24
Nykyinen talouskurimus on kyllä hankala mutta paljon suurempi ongelma on isäntäväen jaksamisen loppuminen raha-asioiden hoitamisen kanssa. Ei vaan riitä kokemusta/ halua/ jaksamista/ taitoa mennä pankin puheille keskustelemaan tilanteesta. Sieltä tulee varmasti kannustusta jos tuotosluvut on kohdallaan niin lainanhoidosta voi keskustella. Maksuvalmiusongelmat mihin esimerkiksi tämä tuki sössiminen viittaa on tänä päivänä pienimmät koska esim visa kortti on olemassa ja pankista saa sen rajoja kyllä nostettua. Oikea ongelma on se lopullinen viivan alle jäävä tulo joka on liian pieni. Sen asian kanssa tulisi toimeen vaikka tuet tulisi kaikki samana päivänä vaikka välipäivinä mutta jos kokonaispotti on liian pieni niin silloin homma kusee...
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: SKN - 04.03.16 - klo:23:41
Nykyinen talouskurimus on kyllä hankala mutta paljon suurempi ongelma on isäntäväen jaksamisen loppuminen raha-asioiden hoitamisen kanssa. Ei vaan riitä kokemusta/ halua/ jaksamista/ taitoa mennä pankin puheille keskustelemaan tilanteesta. Sieltä tulee varmasti kannustusta jos tuotosluvut on kohdallaan niin lainanhoidosta voi keskustella. Maksuvalmiusongelmat mihin esimerkiksi tämä tuki sössiminen viittaa on tänä päivänä pienimmät koska esim visa kortti on olemassa ja pankista saa sen rajoja kyllä nostettua. Oikea ongelma on se lopullinen viivan alle jäävä tulo joka on liian pieni. Sen asian kanssa tulisi toimeen vaikka tuet tulisi kaikki samana päivänä vaikka välipäivinä mutta jos kokonaispotti on liian pieni niin silloin homma kusee...

Tuotosluvuilla lainaa?

Mää oon luullu et konkreettisilla vakuuksilla, järkeä käyttäen, saa lainaa. :o :o

Tukisössiminen?

Tarkottaako vemssi että tuet on ikäänkuin syöty liian aikasin ja maksuvalmius on päin sitä kuuluisaa v ittua?
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: vms1 - 04.03.16 - klo:23:51
Nykyinen talouskurimus on kyllä hankala mutta paljon suurempi ongelma on isäntäväen jaksamisen loppuminen raha-asioiden hoitamisen kanssa. Ei vaan riitä kokemusta/ halua/ jaksamista/ taitoa mennä pankin puheille keskustelemaan tilanteesta. Sieltä tulee varmasti kannustusta jos tuotosluvut on kohdallaan niin lainanhoidosta voi keskustella. Maksuvalmiusongelmat mihin esimerkiksi tämä tuki sössiminen viittaa on tänä päivänä pienimmät koska esim visa kortti on olemassa ja pankista saa sen rajoja kyllä nostettua. Oikea ongelma on se lopullinen viivan alle jäävä tulo joka on liian pieni. Sen asian kanssa tulisi toimeen vaikka tuet tulisi kaikki samana päivänä vaikka välipäivinä mutta jos kokonaispotti on liian pieni niin silloin homma kusee...

Tuotosluvuilla lainaa?

Mää oon luullu et konkreettisilla vakuuksilla, järkeä käyttäen, saa lainaa. :o :o

Tukisössiminen?

Tarkottaako vemssi että tuet on ikäänkuin syöty liian aikasin ja maksuvalmius on päin sitä kuuluisaa v ittua?


Jos tuotosluvut on kunnossa niin ei ole ihan mahdotonta puolittaa lyhennyksiä tilapäisesti ym. Eli toki uuden lainan hankintaan pankki varmasti vaatii sitä sun tätä ja vakuuksiakin mutta maksuongelmissa pankinkin joutuu elämään tilanteen mukaan ja joustamaan. Tähän on pankin helpompi lähteä jos tila toimii muuten pätevästi.

Kyllähän isoin meuhkaaminen tällä hetkellä tuntuu olevan se että ei tila kestä sitä että tuet siirtyy pari kuukautta. Lopputulema on siis se että jos tällainen aiheuttaa haasteita niin ongelma ei ole taloudessa vaan maksuvalmiudessa mikä ei olla osattu hoitaa. Toki omalta kohdaltani ongelmaksi rupee kohta tulla että ei saada taijottua tarpeeksi tuloja menoihin nähden eli sikäli kokonaistaloutta pitäisi saada kuntoon. Toki herää kysymys että pitääkö tilan olla velaton kun isäntä täyttää 40 jos hän pysyy hengissä tätä rallia siihen saakka. Nyt on meinaan aika raju lyhennyskuuri päällä.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Terminator II - 05.03.16 - klo:07:39
Nykyinen talouskurimus on kyllä hankala mutta paljon suurempi ongelma on isäntäväen jaksamisen loppuminen raha-asioiden hoitamisen kanssa. Ei vaan riitä kokemusta/ halua/ jaksamista/ taitoa mennä pankin puheille keskustelemaan tilanteesta. Sieltä tulee varmasti kannustusta jos tuotosluvut on kohdallaan niin lainanhoidosta voi keskustella. Maksuvalmiusongelmat mihin esimerkiksi tämä tuki sössiminen viittaa on tänä päivänä pienimmät koska esim visa kortti on olemassa ja pankista saa sen rajoja kyllä nostettua. Oikea ongelma on se lopullinen viivan alle jäävä tulo joka on liian pieni. Sen asian kanssa tulisi toimeen vaikka tuet tulisi kaikki samana päivänä vaikka välipäivinä mutta jos kokonaispotti on liian pieni niin silloin homma kusee...

Tuotosluvuilla lainaa?

Mää oon luullu et konkreettisilla vakuuksilla, järkeä käyttäen, saa lainaa. :o :o

Tukisössiminen?

Tarkottaako vemssi että tuet on ikäänkuin syöty liian aikasin ja maksuvalmius on päin sitä kuuluisaa v ittua?


Jos tuotosluvut on kunnossa niin ei ole ihan mahdotonta puolittaa lyhennyksiä tilapäisesti ym. Eli toki uuden lainan hankintaan pankki varmasti vaatii sitä sun tätä ja vakuuksiakin mutta maksuongelmissa pankinkin joutuu elämään tilanteen mukaan ja joustamaan. Tähän on pankin helpompi lähteä jos tila toimii muuten pätevästi.

Kyllähän isoin meuhkaaminen tällä hetkellä tuntuu olevan se että ei tila kestä sitä että tuet siirtyy pari kuukautta. Lopputulema on siis se että jos tällainen aiheuttaa haasteita niin ongelma ei ole taloudessa vaan maksuvalmiudessa mikä ei olla osattu hoitaa. Toki omalta kohdaltani ongelmaksi rupee kohta tulla että ei saada taijottua tarpeeksi tuloja menoihin nähden eli sikäli kokonaistaloutta pitäisi saada kuntoon. Toki herää kysymys että pitääkö tilan olla velaton kun isäntä täyttää 40 jos hän pysyy hengissä tätä rallia siihen saakka. Nyt on meinaan aika raju lyhennyskuuri päällä.

Nyt te unohdatte että tämä johtuu myös tukiuudistuksesta! laskekaapa mikä vaikutus on tilalla joka joutuu pitämään kaiken säilörehulla. Kalusto Semmoista ettei jonkun herneviljasoossin käyttäminen ole mahdolista, peltoa sen verran vähän ettei suojavyöhykkeet ole mahdolisia ja muut tukikikkailut. Siihen EHT tuen raju leikaus. Allekirjoitaneella lähti 10k€ siitä pelkästään pois ja en tosiaan liity enää IKINÄ EHT:hen! Tähän kun lyödään vielä tuki maksatusten viivästys, niin ei tarvii olla mikään EINSTEIN että homma saattaa kusta!

Kukaan ei uskonut täälläkään kun kirjoitin jo vuosi sitten että 30k€ oli vaikutus laskenalisesti tuissa pelkästään jos hommaa jatkoi entisellään että uudistettavat nurmet on VLN nurmia. Siihen päälle 10 sentin maidon hinnan tiputus! No minä pääsin siihen 30k€ tiputukseen verotuksessa, mutta ei siinä hallinto kyllä jeesannut yhtään!
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: sorkkis - 05.03.16 - klo:09:37
Tuolla apinaosastolla oli jo varmaan 10 aloitusta aiheesta. Mitähän kaikkea muuta on maksamatta, jos sähkölaskukin on maksamatta? Ei kai tuokaan ihan yllätyksenä tule? Olisi varmaan ihan aiheellista jokaisen tykönään miettiä jonkinlainen kriisisuunnitelma, mitä tehdään kun rahat lopuu. Mitä jätetään maksamatta? Vai onko mahdollista realisoida esim. konekantaa, ja mennä pahimman kriisin yli vaikka urakoitsijan avulla? Ehkä neuvonnankin olisi herätellä näitä ajatuksia, jos ei ole viellä näin tehnyt.
Neuvonta on pyrkinyt tekemään budjetointia 10 vuotta, viimeiset 1,7 vuotta sitä on suorastaan tyrkytetty ja viimeisenä vuotena pankki on "pakottanut" isovelkaisia tekemään tuota.. mutta kun se ei kiinnosta ketään  :P

Jännä oli tämäkin uutinen. Tai se kun alkuviikosta luin Maaseudun Tuhosta lauseen "nyt kun veroilmoitukset on tehty, niin maatalousyrittäjät hermostuivat" tms. On se kyl aika hiton kumma, että koko vuosi on taas ihmetelty ja se sitten veroilmoituksesta havaitaan että rahavirta on pikkuisen tyrehtynyt  :o Ja sitten traktorimarssille... ihan turhaan ja tasan 1,5 vuotta myöhässä.

Tervetuloa palkansaajan maailmaan. Se on sitä, että jos tili olisi viikon myöhässä niin auto jäisi tankkaamatta  ;D Ei todellakaan tarvitse veroilmoituksesta tarkistaa paljonko tuli viime vuonna tienattua  ;D

Tää toimiala on liukumassa lopulliseen tuhoon. 30% tiloista pelastuu.... outoa on ainostaan se, että tuohon 30%:n porukkaan ei ole edes tunkua. Luulis että kiinnostaa, mutta ei.
Ei ihan niin huonosti ole menossa . Budjetointia voi tehdä itekseenkin . Ei se vaikeeta ole . Mut jos kassavirta tyrehtyy niin turha mitään budjettia on tehdä koska rahat ei riitä ..
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 05.03.16 - klo:09:43
Tuolla apinaosastolla oli jo varmaan 10 aloitusta aiheesta. Mitähän kaikkea muuta on maksamatta, jos sähkölaskukin on maksamatta? Ei kai tuokaan ihan yllätyksenä tule? Olisi varmaan ihan aiheellista jokaisen tykönään miettiä jonkinlainen kriisisuunnitelma, mitä tehdään kun rahat lopuu. Mitä jätetään maksamatta? Vai onko mahdollista realisoida esim. konekantaa, ja mennä pahimman kriisin yli vaikka urakoitsijan avulla? Ehkä neuvonnankin olisi herätellä näitä ajatuksia, jos ei ole viellä näin tehnyt.
Neuvonta on pyrkinyt tekemään budjetointia 10 vuotta, viimeiset 1,7 vuotta sitä on suorastaan tyrkytetty ja viimeisenä vuotena pankki on "pakottanut" isovelkaisia tekemään tuota.. mutta kun se ei kiinnosta ketään  :P

Jännä oli tämäkin uutinen. Tai se kun alkuviikosta luin Maaseudun Tuhosta lauseen "nyt kun veroilmoitukset on tehty, niin maatalousyrittäjät hermostuivat" tms. On se kyl aika hiton kumma, että koko vuosi on taas ihmetelty ja se sitten veroilmoituksesta havaitaan että rahavirta on pikkuisen tyrehtynyt  :o Ja sitten traktorimarssille... ihan turhaan ja tasan 1,5 vuotta myöhässä.

Tervetuloa palkansaajan maailmaan. Se on sitä, että jos tili olisi viikon myöhässä niin auto jäisi tankkaamatta  ;D Ei todellakaan tarvitse veroilmoituksesta tarkistaa paljonko tuli viime vuonna tienattua  ;D

Tää toimiala on liukumassa lopulliseen tuhoon. 30% tiloista pelastuu.... outoa on ainostaan se, että tuohon 30%:n porukkaan ei ole edes tunkua. Luulis että kiinnostaa, mutta ei.
Ei ihan niin huonosti ole menossa . Budjetointia voi tehdä itekseenkin . Ei se vaikeeta ole . Mut jos kassavirta tyrehtyy niin turha mitään budjettia on tehdä koska rahat ei riitä ..

Voi tehdä. Ei ole edes vaikeaa
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Last Man Standing - 05.03.16 - klo:09:54
>Voi tehdä

Totta kai voi tehdä.Mutta ei ne rahat siitä lisäänny.

Budjetoiduissa tuloissakin on miltei aina hämminkiä kun löytyy joku kusetusasetus niistäkin.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 05.03.16 - klo:10:02
>Voi tehdä

Totta kai voi tehdä.Mutta ei ne rahat siitä lisäänny.

Budjetoiduissa tuloissakin on miltei aina hämminkiä kun löytyy joku kusetusasetus niistäkin.
Ei lisäänny. Budjetoinnilla pyritäänkin estämään se, että kaikki laskut kasaantuisivat yhdelle kuukaudelle. Tai selvitetään vuosi eteenpäin sitä, että tarvitaanko jollekin kuukaudelle lyhytaikaisia luottoja.... ehkä neuvotellaan myös osa lainojen lyhennyksistä toisiin eräpäiviin.

Ideahan tässä on se, että budjetilla voidaan osoittaa tavarantoimittajille että rahaa on tulossa. Fiksu osaa budjetistaan myös päätellä, että paljonko rahaa on varaa hukata.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Terminator II - 05.03.16 - klo:10:07
>Voi tehdä

Totta kai voi tehdä.Mutta ei ne rahat siitä lisäänny.

Budjetoiduissa tuloissakin on miltei aina hämminkiä kun löytyy joku kusetusasetus niistäkin.
Ei lisäänny. Budjetoinnilla pyritäänkin estämään se, että kaikki laskut kasaantuisivat yhdelle kuukaudelle. Tai selvitetään vuosi eteenpäin sitä, että tarvitaanko jollekin kuukaudelle lyhytaikaisia luottoja.... ehkä neuvotellaan myös osa lainojen lyhennyksistä toisiin eräpäiviin.

Ideahan tässä on se, että budjetilla voidaan osoittaa tavarantoimittajille että rahaa on tulossa. Fiksu osaa budjetistaan myös päätellä, että paljonko rahaa on varaa hukata.

IDEAALI maailmassa! Vuosi sitten oli jo tiedossa tämä tuki remontti. Vuosi sitten ei ollut tiedossa tuki viivastykset. 2 vuotta sitten ei ollut tiedossa venäjän pakotteita. Saat sä tehdä melkosen budjetin että pohja pitää JOS EI TUOTANTOPANOKSIA OIKEASTI HALPUUTETA! Mulla on rehun hinnasta lähtenyt yli 100€/tonni! Enkä ole budjetoinut. Senkin ajan voi käyttää rehukauppiaan TEHOKKAAMPAAN kiusaamiseen!
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Last Man Standing - 05.03.16 - klo:10:10
>osoittaa tavarantoimittajille että rahaa on tulossa.

Ihmeltyä on tullut muutamien paikallisten sankareiden apulannan ostoa vuodesta toiseen jollain agrirahalla.Valitellaan ettei voi ostaa kuin yaraa,kun ei hankkia muuta myy.Tälläista menoa on ainakin 15 v ollut havaittavissa.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Make - 05.03.16 - klo:10:13
Onko budjetointi tosiaan viljelijöiden keskuudessa harvinaista? Kuinka moni tekee kuukausibudjetin? Ensimmäisen vuoden tekemisessä menee hieman aikaa ja miettimnistä, mutta seuraava käy aika nopeasti jos on edellisen vuoden totetuma pohjana. Pari tuntia menee ensimmäisen tekoon ja seuraavana vuotena puolisen tuntia. Kuukausiseurannan tekee alla vartissa. Exelillä näppärä tehdä, kun laskee heti kaikki luvut jos yhtä muuttaa. Exeliä ei tuossa edes oikeastaan tartte osata käyttääkään, kun ei summaa kummempaa funktiota tarvita. 1995 näyttää vanhin budjetti koneella olevan.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 05.03.16 - klo:10:15
>Voi tehdä

Totta kai voi tehdä.Mutta ei ne rahat siitä lisäänny.

Budjetoiduissa tuloissakin on miltei aina hämminkiä kun löytyy joku kusetusasetus niistäkin.
Ei lisäänny. Budjetoinnilla pyritäänkin estämään se, että kaikki laskut kasaantuisivat yhdelle kuukaudelle. Tai selvitetään vuosi eteenpäin sitä, että tarvitaanko jollekin kuukaudelle lyhytaikaisia luottoja.... ehkä neuvotellaan myös osa lainojen lyhennyksistä toisiin eräpäiviin.

Ideahan tässä on se, että budjetilla voidaan osoittaa tavarantoimittajille että rahaa on tulossa. Fiksu osaa budjetistaan myös päätellä, että paljonko rahaa on varaa hukata.

IDEAALI maailmassa! Vuosi sitten oli jo tiedossa tämä tuki remontti. Vuosi sitten ei ollut tiedossa tuki viivastykset. 2 vuotta sitten ei ollut tiedossa venäjän pakotteita. Saat sä tehdä melkosen budjetin että pohja pitää JOS EI TUOTANTOPANOKSIA OIKEASTI HALPUUTETA! Mulla on rehun hinnasta lähtenyt yli 100€/tonni! Enkä ole budjetoinut. Senkin ajan voi käyttää rehukauppiaan TEHOKKAAMPAAN kiusaamiseen!
Toisaalta... 10 vuotta on tiedetty että kiintiöt poistuvat. Kaikki laskelmamallit ovat tienneet, että maidon hinta tulee alenemaan alle 40 sentin. Tukien putoaminen on ollut tiedossa 5 vuotta.

Eli on tässä ollut aikaa rypistää ettei tule housuun.

Mut oikeastikko rehun hinta on pudonnut satkulla  :o Raaka-aineiden hinta ei ole pudonnut kuin 60€..onkohan se joltakin pois sekin
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 05.03.16 - klo:10:17
Onko budjetointi tosiaan viljelijöiden keskuudessa harvinaista? Kuinka moni tekee kuukausibudjetin? Ensimmäisen vuoden tekemisessä menee hieman aikaa ja miettimnistä, mutta seuraava käy aika nopeasti jos on edellisen vuoden totetuma pohjana. Pari tuntia menee ensimmäisen tekoon ja seuraavana vuotena puolisen tuntia. Kuukausiseurannan tekee alla vartissa. Exelillä näppärä tehdä, kun laskee heti kaikki luvut jos yhtä muuttaa. Exeliä ei tuossa edes oikeastaan tartte osata käyttääkään, kun ei summaa kummempaa funktiota tarvita. 1995 näyttää vanhin budjetti koneella olevan.

Ei noita ole tarvinnut laskea kun rahaa on tullut säkillinen/kuu ja sitä on mennyt puoli säkillistä  ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: maidontuottaja - 05.03.16 - klo:10:25
En jaksa lainata, mut joko terminaattori on maksanut kauheeta ylihintaa tai muistaa väärin. Autokrossi  kakkonen 259 nollaverolla ilman rahtia. Mul on tuntuma että tuossa saattaa olla vähän löysiä mut en oo jaksanut olla nyt ilkee.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Make - 05.03.16 - klo:10:26

Ei noita ole tarvinnut laskea kun rahaa on tullut säkillinen/kuu ja sitä on mennyt puoli säkillistä  ;D
Munkaan ei tarvinnu tuosta syystä 2005-2008 budjetoida.  ;) Navetta oli silloin aika tehokas muihin nähden ja appeeseenkin sai edullisia komponentteja.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: maidontuottaja - 05.03.16 - klo:10:30
oon rahojen riittävyyttä raapustellut vanhoihin kirjekuoriin aina joskus. Kun on tarpeeksi nuuka, niin ei tarvitse sen kummempia. Jännä juttu tuo nuukuus, tiedän,  että joitakin se ärsyttää suunnattomasti.  ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Last Man Standing - 05.03.16 - klo:10:50
>kun on tarpeeksi nuuka, niin ei tarvitse sen kummempia.

Helppo olla nuuka kun tukia tulee kuin rännistä.

Kyllä olet nuukailun suhteen pelkkä varjokuva minuun verrattuna siitä olen varma.On pakko olla ollut.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: junttieinari - 05.03.16 - klo:11:25
oon rahojen riittävyyttä raapustellut vanhoihin kirjekuoriin aina joskus. Kun on tarpeeksi nuuka, niin ei tarvitse sen kummempia. Jännä juttu tuo nuukuus, tiedän,  että joitakin se ärsyttää suunnattomasti.  ;D

Jos et olisi noin nuuka, niin et katseli käytettyjä kaivureita. ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: luomuviljelijä - 05.03.16 - klo:12:23
Toisaalta... 10 vuotta on tiedetty että kiintiöt poistuvat. Kaikki laskelmamallit ovat tienneet, että maidon hinta tulee alenemaan alle 40 sentin. Tukien putoaminen on ollut tiedossa 5 vuotta.

Eli on tässä ollut aikaa rypistää ettei tule housuun.

Juuri näin.

Edellisestäkään "maitokriisistä" ei ole montaa vuotta ja silti moni rakensi korkean maidon hinnan aikaan uuden  20 000€ /parsipaikka pihaton, rehualaa piti tietysti saada lisää, joten ostettiin myös peltoa hintaan 20 000€/ha. Tietenkin lisäpeltoala ja eläinmäärän kasvu vaatii vähintään uuden valtran.

Ja nyt itketään kun hallinnon sössiminen ja venäjän pakotteet johti kassakriisiin.

Tervetuloa markkinatalouteen. Ei muillakaan aloilla tulot ole säännöllisiä. Kilpailu esim kuljetus- tai maansiirtoalalla on todella kovaa ja joskus urakat kusee. Valittaako silti kukaan että tarvittais kriisitukea?
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Make - 05.03.16 - klo:12:34
Venäjän pakoteet aikaistivat pudotusta vuodella. Pakotteita tehdessä jo tiedettiin maksajina olevan venäjän kauppaa tekevät. Pakotteista päättäneet kärsivät pelkästään menetetyt verotulot.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: alpo10 - 05.03.16 - klo:12:39
mutta onko net sitten niitä pienehköjä perhetiloja?    luin jostain että suuruuden maksimointi on menneen talven lumia.   kohta lakaa taas saaha sata heppasia traktoreita uusina.
Pienillä perhetiloilla on 100 ha metsää ja vanhuksille ostettu asunto keskustassa. Ajellaan romuilla ja naureskellaan. Lapset tekevät ilmaistyötä. Kaupasta haetaan vanhaa leipää ja illalla katsellaan Emmerdalea ja uutiset. 5 vuotta ja nää tuottavat 5% Suomen elintarvikkeista  ;D
loput 95%? tuleeko ne ulkomailta?

näistä kommenteista voi päätellä sen, että ainakin maitotilojen tilanne yleisesti on ihan hyvä ja kyseiset ongelmat lähinnä yksittäistapauksia. Jos tukia edelleen nostettaisiin, seuraisi siitä entisen "pinta-ala-lisän" tapainen kannattamattomien yksiköiden tekohengitys.... tätäkö yrität hienovaraisesti sanoa?
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 05.03.16 - klo:12:44
mutta onko net sitten niitä pienehköjä perhetiloja?    luin jostain että suuruuden maksimointi on menneen talven lumia.   kohta lakaa taas saaha sata heppasia traktoreita uusina.
Pienillä perhetiloilla on 100 ha metsää ja vanhuksille ostettu asunto keskustassa. Ajellaan romuilla ja naureskellaan. Lapset tekevät ilmaistyötä. Kaupasta haetaan vanhaa leipää ja illalla katsellaan Emmerdalea ja uutiset. 5 vuotta ja nää tuottavat 5% Suomen elintarvikkeista  ;D
loput 95%? tuleeko ne ulkomailta?

näistä kommenteista voi päätellä sen, että ainakin maitotilojen tilanne yleisesti on ihan hyvä ja kyseiset ongelmat lähinnä yksittäistapauksia. Jos tukia edelleen nostettaisiin, seuraisi siitä entisen "pinta-ala-lisän" tapainen kannattamattomien yksiköiden tekohengitys.... tätäkö yrität hienovaraisesti sanoa?
95% tulee tiloilta joiden toimintamalli on jotain muuta kuin "perinteinen perhetila". Eli isommista yksiköistä joita pyöritetään osin palkkatyövoimalla.

Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään
 pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: navettapiika - 05.03.16 - klo:12:55
mutta onko net sitten niitä pienehköjä perhetiloja?    luin jostain että suuruuden maksimointi on menneen talven lumia.   kohta lakaa taas saaha sata heppasia traktoreita uusina.
Pienillä perhetiloilla on 100 ha metsää ja vanhuksille ostettu asunto keskustassa. Ajellaan romuilla ja naureskellaan. Lapset tekevät ilmaistyötä. Kaupasta haetaan vanhaa leipää ja illalla katsellaan Emmerdalea ja uutiset. 5 vuotta ja nää tuottavat 5% Suomen elintarvikkeista  ;D
loput 95%? tuleeko ne ulkomailta?

näistä kommenteista voi päätellä sen, että ainakin maitotilojen tilanne yleisesti on ihan hyvä ja kyseiset ongelmat lähinnä yksittäistapauksia. Jos tukia edelleen nostettaisiin, seuraisi siitä entisen "pinta-ala-lisän" tapainen kannattamattomien yksiköiden tekohengitys.... tätäkö yrität hienovaraisesti sanoa?
95% tulee tiloilta joiden toimintamalli on jotain muuta kuin "perinteinen perhetila". Eli isommista yksiköistä joita pyöritetään osin palkkatyövoimalla.

Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään
 pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.
Mutta, mutta...älä nyt omaa leipäpuutas poikki sahaa.. jos tiloja on vähemmän niin pro Agriankin palveluja tarvitaan vähemmän.. ::)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: alpo10 - 05.03.16 - klo:13:00
loput 95%? tuleeko ne ulkomailta?

näistä kommenteista voi päätellä sen, että ainakin maitotilojen tilanne yleisesti on ihan hyvä ja kyseiset ongelmat lähinnä yksittäistapauksia. Jos tukia edelleen nostettaisiin, seuraisi siitä entisen "pinta-ala-lisän" tapainen kannattamattomien yksiköiden tekohengitys.... tätäkö yrität hienovaraisesti sanoa?
95% tulee tiloilta joiden toimintamalli on jotain muuta kuin "perinteinen perhetila". Eli isommista yksiköistä joita pyöritetään osin palkkatyövoimalla.

Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään
 pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.
no sää varmaan erotut ensi perjantain mielenosoituksessa..... jännä nähdä sun banderolli :)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: supersammakko - 05.03.16 - klo:13:04
mutta onko net sitten niitä pienehköjä perhetiloja?    luin jostain että suuruuden maksimointi on menneen talven lumia.   kohta lakaa taas saaha sata heppasia traktoreita uusina.
Pienillä perhetiloilla on 100 ha metsää ja vanhuksille ostettu asunto keskustassa. Ajellaan romuilla ja naureskellaan. Lapset tekevät ilmaistyötä. Kaupasta haetaan vanhaa leipää ja illalla katsellaan Emmerdalea ja uutiset. 5 vuotta ja nää tuottavat 5% Suomen elintarvikkeista  ;D
loput 95%? tuleeko ne ulkomailta?

näistä kommenteista voi päätellä sen, että ainakin maitotilojen tilanne yleisesti on ihan hyvä ja kyseiset ongelmat lähinnä yksittäistapauksia. Jos tukia edelleen nostettaisiin, seuraisi siitä entisen "pinta-ala-lisän" tapainen kannattamattomien yksiköiden tekohengitys.... tätäkö yrität hienovaraisesti sanoa?
95% tulee tiloilta joiden toimintamalli on jotain muuta kuin "perinteinen perhetila". Eli isommista yksiköistä joita pyöritetään osin palkkatyövoimalla.

Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään
 pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.
Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: maidontuottaja - 05.03.16 - klo:13:05
Mitä vikaa siinä oli, kun ennen vanhaan useammassa talossa oli lehmiä ja nyt ne pitäs tiivistää isoihin yksiköihin. Onko pienet yksiköt oikeasti aina tehottomia verrattuna isoihin?

Toisaalta vaikka rakennekehitys menee nyt kohti isompia yksiköitä, niin eikö olisi ollut fiksumpaa edes ohjata ne jonnekkin tietylle alueelle enemmän nippuun, kuin että nyt ovat aivan hajallaan pitkin Suomea. Tehokkuutta vaaditaan, mutta keskittämisestä ei puhu muu kuin joku veeti vähän sinne päin.?

Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: navettapiika - 05.03.16 - klo:13:21
Mitä vikaa siinä oli, kun ennen vanhaan useammassa talossa oli lehmiä ja nyt ne pitäs tiivistää isoihin yksiköihin. Onko pienet yksiköt oikeasti aina tehottomia verrattuna isoihin?

Toisaalta vaikka rakennekehitys menee nyt kohti isompia yksiköitä, niin eikö olisi ollut fiksumpaa edes ohjata ne jonnekkin tietylle alueelle enemmän nippuun, kuin että nyt ovat aivan hajallaan pitkin Suomea. Tehokkuutta vaaditaan, mutta keskittämisestä ei puhu muu kuin joku veeti vähän sinne päin.?
Otetaanko tähän kehittämiseen mallia Kiuruvedeltä.. Siellähän on hommaan panostettu vallan mahdottomasti, ja nyt on kylmää kyytiä luvassa. ???
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 05.03.16 - klo:13:26
mutta onko net sitten niitä pienehköjä perhetiloja?    luin jostain että suuruuden maksimointi on menneen talven lumia.   kohta lakaa taas saaha sata heppasia traktoreita uusina.
Pienillä perhetiloilla on 100 ha metsää ja vanhuksille ostettu asunto keskustassa. Ajellaan romuilla ja naureskellaan. Lapset tekevät ilmaistyötä. Kaupasta haetaan vanhaa leipää ja illalla katsellaan Emmerdalea ja uutiset. 5 vuotta ja nää tuottavat 5% Suomen elintarvikkeista  ;D
loput 95%? tuleeko ne ulkomailta?

näistä kommenteista voi päätellä sen, että ainakin maitotilojen tilanne yleisesti on ihan hyvä ja kyseiset ongelmat lähinnä yksittäistapauksia. Jos tukia edelleen nostettaisiin, seuraisi siitä entisen "pinta-ala-lisän" tapainen kannattamattomien yksiköiden tekohengitys.... tätäkö yrität hienovaraisesti sanoa?
95% tulee tiloilta joiden toimintamalli on jotain muuta kuin "perinteinen perhetila". Eli isommista yksiköistä joita pyöritetään osin palkkatyövoimalla.

Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään
 pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.
Mutta, mutta...älä nyt omaa leipäpuutas poikki sahaa.. jos tiloja on vähemmän niin pro Agriankin palveluja tarvitaan vähemmän.. ::)
Mitäpä siitä sitten  ???

Ehkä tilamäärä tosiaan menee puoleen, tietysti kaikki muutkin alan työt puolittuvat. Tämä on sitä markkinataloutta. Oleellistahan on vain kotimaisen maataloustuotannon jatkuminen, ei ollenkaan se että joku pystyisi elämään "toimialan siivellä".
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: maidontuottaja - 05.03.16 - klo:13:29
Mitä vikaa siinä oli, kun ennen vanhaan useammassa talossa oli lehmiä ja nyt ne pitäs tiivistää isoihin yksiköihin. Onko pienet yksiköt oikeasti aina tehottomia verrattuna isoihin?

Toisaalta vaikka rakennekehitys menee nyt kohti isompia yksiköitä, niin eikö olisi ollut fiksumpaa edes ohjata ne jonnekkin tietylle alueelle enemmän nippuun, kuin että nyt ovat aivan hajallaan pitkin Suomea. Tehokkuutta vaaditaan, mutta keskittämisestä ei puhu muu kuin joku veeti vähän sinne päin.?
Otetaanko tähän kehittämiseen mallia Kiuruvedeltä.. Siellähän on hommaan panostettu vallan mahdottomasti, ja nyt on kylmää kyytiä luvassa. ???
No kiuruvesi on ollut takamatkalla taas peltojen suhteen. Kaaliiksi lie tulleet raiviot ja jotku maksaa siitä kovan hinnan.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: maidontuottaja - 05.03.16 - klo:13:43
Vaan jos oikeasti halutaan tehokas maidontuotanto, niin silloin pitää ohjaileva ja säilyttävä tuki riisua pois. Keinotekoisesti luoduilla alueilla kuten Pohjous-Savo, kainuu, Lapista puhumattakaan ei ole mitään tekemistä tehokkaan maidontuotannon kans.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Make - 05.03.16 - klo:13:44
Mitä vikaa siinä oli, kun ennen vanhaan useammassa talossa oli lehmiä ja nyt ne pitäs tiivistää isoihin yksiköihin. Onko pienet yksiköt oikeasti aina tehottomia verrattuna isoihin?

Toisaalta vaikka rakennekehitys menee nyt kohti isompia yksiköitä, niin eikö olisi ollut fiksumpaa edes ohjata ne jonnekkin tietylle alueelle enemmän nippuun, kuin että nyt ovat aivan hajallaan pitkin Suomea. Tehokkuutta vaaditaan, mutta keskittämisestä ei puhu muu kuin joku veeti vähän sinne päin.?
Pienen yksikön koneellistaminen maksaa liikaa.
Maidonkeräily harvemmassa olevilta tiloilta tulee edullisemmaksi kuin rehunkeräily ja paskanlevitys karjataloustiivistymästä.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: supersammakko - 05.03.16 - klo:14:40
No kiuruvesi on ollut takamatkalla taas peltojen suhteen. Kaaliiksi lie tulleet raiviot ja jotku maksaa siitä kovan hinnan.
Jos perustaisin grillin Kiuruvedelle, niin se olisi epäilemättä takamatkalla...
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: optimisti - 05.03.16 - klo:14:45
mutta onko net sitten niitä pienehköjä perhetiloja?    luin jostain että suuruuden maksimointi on menneen talven lumia.   kohta lakaa taas saaha sata heppasia traktoreita uusina.
Pienillä perhetiloilla on 100 ha metsää ja vanhuksille ostettu asunto keskustassa. Ajellaan romuilla ja naureskellaan. Lapset tekevät ilmaistyötä. Kaupasta haetaan vanhaa leipää ja illalla katsellaan Emmerdalea ja uutiset. 5 vuotta ja nää tuottavat 5% Suomen elintarvikkeista  ;D
Kyllä varmaan. Sitten kun tiloja oikein alkaa kaatumaan, niin sieltä voi löytyä se muutama satku ja pankista vähän vipuvoimaa.. ja kas pääsee pikkurahalla kiinni ihan moderniin tilaan.
Jos intoa vielä riittää. 8)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: navettapiika - 05.03.16 - klo:14:52
No kiuruvesi on ollut takamatkalla taas peltojen suhteen. Kaaliiksi lie tulleet raiviot ja jotku maksaa siitä kovan hinnan.
Jos perustaisin grillin Kiuruvedelle, niin se olisi epäilemättä takamatkalla...
Hyvä idea..siellä on paljon tyhjiä liikekiinteistöjä, mm. entinen meijeri. ::)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: optimisti - 05.03.16 - klo:14:54
Uran alkuvaiheessa olin innokas tekemään budjetteja. Kymmenen vuotta menikin sitten sen kummempia budjetoimatta, mitä nyt vähän laskimella suunnittelin.
Pari vuotta sitten tekaisin execeliin ns. rullaavan budjetin 12kk eteenpäin, laskee kuukausi kassan ja kuukausittain alvin, myös yksityistalous on mukana.
Siitä saa sitten johdettua vuoden lopussa kasssavirtalaskelman. Kannatti muutama aamupäivä siihen uhrata. 8)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: optimisti - 05.03.16 - klo:15:00
mutta onko net sitten niitä pienehköjä perhetiloja?    luin jostain että suuruuden maksimointi on menneen talven lumia.   kohta lakaa taas saaha sata heppasia traktoreita uusina.
Pienillä perhetiloilla on 100 ha metsää ja vanhuksille ostettu asunto keskustassa. Ajellaan romuilla ja naureskellaan. Lapset tekevät ilmaistyötä. Kaupasta haetaan vanhaa leipää ja illalla katsellaan Emmerdalea ja uutiset. 5 vuotta ja nää tuottavat 5% Suomen elintarvikkeista  ;D
loput 95%? tuleeko ne ulkomailta?

näistä kommenteista voi päätellä sen, että ainakin maitotilojen tilanne yleisesti on ihan hyvä ja kyseiset ongelmat lähinnä yksittäistapauksia. Jos tukia edelleen nostettaisiin, seuraisi siitä entisen "pinta-ala-lisän" tapainen kannattamattomien yksiköiden tekohengitys.... tätäkö yrität hienovaraisesti sanoa?
95% tulee tiloilta joiden toimintamalli on jotain muuta kuin "perinteinen perhetila". Eli isommista yksiköistä joita pyöritetään osin palkkatyövoimalla.

Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään
 pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.
Eikös se ole elinkelpoinen jos tulee leipä aina suuhun ja pystyy hoitamaan velvoitteensa jos niitä on ja hyvä jos jää vähän säästöönkin. 8)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 05.03.16 - klo:15:37
Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.
Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.

Ei tässä aluepolitiikassa mitään vikaa ole. Tai siis... ihan hyvä ideahan se on. Mutta tämä systeemi on vaan niin heikko koska se kannustaa tehottomuuteen.

Aina tätä voi perustella huoltovarmuudella. Mut sekin hieman ontuu jos ajattelee että kai se dieselikin joskus ruokarekoista loppuisi  ??? Ja junarata katkeaa aika pienellä tihutyöllä.

Aika näyttää miten käy, toivottavasti hyvin  :)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: JD6630 - 05.03.16 - klo:16:08
Nyt on hyvä aika investoida, koneiden hinta ei oo noussu ja maakin on halpaa ;)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: nisu - 05.03.16 - klo:16:13
 Joku se aina kuittaa sen lopettaneen tilan työt, toivottavasti se on töitten tehostuminen eikä isännän ja emännän
selkänahka. Ainakin itsellä kesä mukavin vuodenaika ,en kaipaa yhtään enempää toimintaa kesähän.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: SAS - 05.03.16 - klo:17:00
MIKÄ IHME SIINÄ ON ETTÄ SUURUUDEN EKONOMIA EI NYT TOIMIKKAAN ?
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: bdr-529 - 05.03.16 - klo:17:07
Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.
Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.
Eiköhän etelän pellot oo kaikki käytössä tänäkin päivänä, ja veemelin mukaan ei oo raivattavaakaan jäljellä. Mitä taas tulee tilakoon suuruuteen suomessa niin tässä on faktaa https://www.youtube.com/watch?v=SZdVSbNaMhQ&feature=youtu.be kohdasta  12:20 eteenpäin
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 05.03.16 - klo:17:29
Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.
Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.
Eiköhän etelän pellot oo kaikki käytössä tänäkin päivänä, ja veemelin mukaan ei oo raivattavaakaan jäljellä. Mitä taas tulee tilakoon suuruuteen suomessa niin tässä on faktaa https://www.youtube.com/watch?v=SZdVSbNaMhQ&feature=youtu.be kohdasta  12:20 eteenpäin

Niin siitä videolta huomataan että nimen omaan ne kokonaistulot, jotka ovat käytettävissä yksityistalouteen (eikä esim. lainojen lyhennyksiin, vuokriin yms, ne on jo poistettu luvuista) nousevat koko ajan kuin hehtaarimäärä kasvaa. Eli ne jotka viljelevät suurempaa alaa(vaikka sitten urakointia paljon käyttäen) saavat selvästi kovempaa tuloa itselle omaan käyttöön kokonaisuutena.

Vertailuna vaikka se, että ihminen joka työllistää 5 työntekijää, tienaa 5 tonnia per työntekijä. Ja ihminen joka työllistää 50 työntekijää, tienaa enää 2 tonnia per työntekijä. Kumpi tienaa paremmin? Se joka tienaa 25 000 euroa, vai se joka tienaa 100 000 euroa?

Ainoastaan kieroutuneen maatalousloogikan kautta se 25000€ on parempi tulos.

Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

Mitä pienempi tila on, sitä suurempi osa pelloista on keskimäärin sellaisia, joista ei aiheudu pääomakuluja. Eli on suhteessa paljon peltoja jotka ovat omia ja maksettuja. Tämän, ja vain tämän takia pienet tilat tienaavat paremmin hehtaaria kohden. Jos tilan jokaiselta hehtaarilta vähennettäisiin ensin vaikka 400 euroa tuottovaatimusta/vuokraa/lainan kuluja, ja sitten vertailtaisiin tulosta per hehtaari, suurimmat olisivat parhaita myös hehtaaria kohden.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: bdr-529 - 05.03.16 - klo:17:32
Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.
Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.
Eiköhän etelän pellot oo kaikki käytössä tänäkin päivänä, ja veemelin mukaan ei oo raivattavaakaan jäljellä. Mitä taas tulee tilakoon suuruuteen suomessa niin tässä on faktaa https://www.youtube.com/watch?v=SZdVSbNaMhQ&feature=youtu.be kohdasta  12:20 eteenpäin

Niin siitä videolta huomataan että nimen omaan ne kokonaistulot, jotka ovat käytettävissä yksityistalouteen (eikä esim. lainojen lyhennyksiin, vuokriin yms, ne on jo poistettu luvuista) nousevat koko ajan kuin hehtaarimäärä kasvaa. Eli ne jotka viljelevät suurempaa alaa(vaikka sitten urakointia paljon käyttäen) saavat selvästi kovempaa tuloa itselle omaan käyttöön kokonaisuutena.

Vertailuna vaikka se, että ihminen joka työllistää 5 työntekijää, tienaa 5 tonnia per työntekijä. Ja ihminen joka työllistää 50 työntekijää, tienaa enää 2 tonnia per työntekijä. Kumpi tienaa paremmin? Se joka tienaa 25 000 euroa, vai se joka tienaa 100 000 euroa?

Ainoastaan kieroutuneen maatalousloogikan kautta se 25000€ on parempi tulos.

Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

 Niin ja rahatkin piisaa paremmin kun on vähemmän vapaa-aikaa
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 05.03.16 - klo:17:35
Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.
Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.
Eiköhän etelän pellot oo kaikki käytössä tänäkin päivänä, ja veemelin mukaan ei oo raivattavaakaan jäljellä. Mitä taas tulee tilakoon suuruuteen suomessa niin tässä on faktaa https://www.youtube.com/watch?v=SZdVSbNaMhQ&feature=youtu.be kohdasta  12:20 eteenpäin

Niin siitä videolta huomataan että nimen omaan ne kokonaistulot, jotka ovat käytettävissä yksityistalouteen (eikä esim. lainojen lyhennyksiin, vuokriin yms, ne on jo poistettu luvuista) nousevat koko ajan kuin hehtaarimäärä kasvaa. Eli ne jotka viljelevät suurempaa alaa(vaikka sitten urakointia paljon käyttäen) saavat selvästi kovempaa tuloa itselle omaan käyttöön kokonaisuutena.

Vertailuna vaikka se, että ihminen joka työllistää 5 työntekijää, tienaa 5 tonnia per työntekijä. Ja ihminen joka työllistää 50 työntekijää, tienaa enää 2 tonnia per työntekijä. Kumpi tienaa paremmin? Se joka tienaa 25 000 euroa, vai se joka tienaa 100 000 euroa?

Ainoastaan kieroutuneen maatalousloogikan kautta se 25000€ on parempi tulos.

Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

 Niin ja rahatkin piisaa paremmin kun on vähemmän vapaa-aikaa

No miten paljon enemmän iso viljatila voi talvella viljellä, verrattuna pieneen? Ja toisekseen sillä joka vuokraa peltonsa pois, on vielä enemmän vapaa-aikaa, eli hänen maataloutensa on kait kaikkein kannattavinta?
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: navettapiika - 05.03.16 - klo:17:44
Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.
Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.
Eiköhän etelän pellot oo kaikki käytössä tänäkin päivänä, ja veemelin mukaan ei oo raivattavaakaan jäljellä. Mitä taas tulee tilakoon suuruuteen suomessa niin tässä on faktaa https://www.youtube.com/watch?v=SZdVSbNaMhQ&feature=youtu.be kohdasta  12:20 eteenpäin

Niin siitä videolta huomataan että nimen omaan ne kokonaistulot, jotka ovat käytettävissä yksityistalouteen (eikä esim. lainojen lyhennyksiin, vuokriin yms, ne on jo poistettu luvuista) nousevat koko ajan kuin hehtaarimäärä kasvaa. Eli ne jotka viljelevät suurempaa alaa(vaikka sitten urakointia paljon käyttäen) saavat selvästi kovempaa tuloa itselle omaan käyttöön kokonaisuutena.

Vertailuna vaikka se, että ihminen joka työllistää 5 työntekijää, tienaa 5 tonnia per työntekijä. Ja ihminen joka työllistää 50 työntekijää, tienaa enää 2 tonnia per työntekijä. Kumpi tienaa paremmin? Se joka tienaa 25 000 euroa, vai se joka tienaa 100 000 euroa?

Ainoastaan kieroutuneen maatalousloogikan kautta se 25000€ on parempi tulos.

Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

 Niin ja rahatkin piisaa paremmin kun on vähemmän vapaa-aikaa

No miten paljon enemmän iso viljatila voi talvella viljellä, verrattuna pieneen? Ja toisekseen sillä joka vuokraa peltonsa pois, on vielä enemmän vapaa-aikaa, eli hänen maataloutensa on kait kaikkein kannattavinta?
Mutta jos maksas vuokraa vain puolelta vuodelta, miksi maksaa talvelta, kun ei siellä pellolla voi mitään kuitenkaan tehdä.. :o
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: bdr-529 - 05.03.16 - klo:17:53
Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.
Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.
Eiköhän etelän pellot oo kaikki käytössä tänäkin päivänä, ja veemelin mukaan ei oo raivattavaakaan jäljellä. Mitä taas tulee tilakoon suuruuteen suomessa niin tässä on faktaa https://www.youtube.com/watch?v=SZdVSbNaMhQ&feature=youtu.be kohdasta  12:20 eteenpäin

Niin siitä videolta huomataan että nimen omaan ne kokonaistulot, jotka ovat käytettävissä yksityistalouteen (eikä esim. lainojen lyhennyksiin, vuokriin yms, ne on jo poistettu luvuista) nousevat koko ajan kuin hehtaarimäärä kasvaa. Eli ne jotka viljelevät suurempaa alaa(vaikka sitten urakointia paljon käyttäen) saavat selvästi kovempaa tuloa itselle omaan käyttöön kokonaisuutena.

Vertailuna vaikka se, että ihminen joka työllistää 5 työntekijää, tienaa 5 tonnia per työntekijä. Ja ihminen joka työllistää 50 työntekijää, tienaa enää 2 tonnia per työntekijä. Kumpi tienaa paremmin? Se joka tienaa 25 000 euroa, vai se joka tienaa 100 000 euroa?

Ainoastaan kieroutuneen maatalousloogikan kautta se 25000€ on parempi tulos.

Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

 Niin ja rahatkin piisaa paremmin kun on vähemmän vapaa-aikaa

No miten paljon enemmän iso viljatila voi talvella viljellä, verrattuna pieneen? Ja toisekseen sillä joka vuokraa peltonsa pois, on vielä enemmän vapaa-aikaa, eli hänen maataloutensa on kait kaikkein kannattavinta?

 Asiaa en tunne mutta kuvittelisin että 1000 ha:n viljatilalla riittää talvipuhteeksi hommaa  isännän lisäksi parille rengille.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 05.03.16 - klo:17:57
Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.
Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.
Eiköhän etelän pellot oo kaikki käytössä tänäkin päivänä, ja veemelin mukaan ei oo raivattavaakaan jäljellä. Mitä taas tulee tilakoon suuruuteen suomessa niin tässä on faktaa https://www.youtube.com/watch?v=SZdVSbNaMhQ&feature=youtu.be kohdasta  12:20 eteenpäin

Niin siitä videolta huomataan että nimen omaan ne kokonaistulot, jotka ovat käytettävissä yksityistalouteen (eikä esim. lainojen lyhennyksiin, vuokriin yms, ne on jo poistettu luvuista) nousevat koko ajan kuin hehtaarimäärä kasvaa. Eli ne jotka viljelevät suurempaa alaa(vaikka sitten urakointia paljon käyttäen) saavat selvästi kovempaa tuloa itselle omaan käyttöön kokonaisuutena.

Vertailuna vaikka se, että ihminen joka työllistää 5 työntekijää, tienaa 5 tonnia per työntekijä. Ja ihminen joka työllistää 50 työntekijää, tienaa enää 2 tonnia per työntekijä. Kumpi tienaa paremmin? Se joka tienaa 25 000 euroa, vai se joka tienaa 100 000 euroa?

Ainoastaan kieroutuneen maatalousloogikan kautta se 25000€ on parempi tulos.

Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

 Niin ja rahatkin piisaa paremmin kun on vähemmän vapaa-aikaa

No miten paljon enemmän iso viljatila voi talvella viljellä, verrattuna pieneen? Ja toisekseen sillä joka vuokraa peltonsa pois, on vielä enemmän vapaa-aikaa, eli hänen maataloutensa on kait kaikkein kannattavinta?

 Asiaa en tunne mutta kuvittelisin että 1000 ha:n viljatilalla riittää talvipuhteeksi hommaa  isännän lisäksi parille rengille.

Isäntä joka tapauksessa tienaa sen 150 tonnia omaan käyttöön vielä niitten renkien palkkojen jälkeenkin, se oli tosiaan se 150€ / ha kaikkien maatalouden menojen jälkeen. Mukaanlukien maatalouden palkkakulut.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: luomuviljelijä - 05.03.16 - klo:18:59
Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

1 * 1000 hehtaarin 150 000€

vrt

10 * 100 hehtaarin 25 000€ = 250 000€

Tilakoon kasvun suurin hyötyjä taitaa kuitenkin olla joku aivan muu kuin viljelijä(t).
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: bdr-529 - 05.03.16 - klo:19:04
Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

1 * 1000 hehtaarin 150 000€

vrt

10 * 100 hehtaarin 25 000€ = 250 000€

Tilakoon kasvun suurin hyötyjä taitaa kuitenkin olla joku aivan muu kuin viljelijä(t).

 Normi hommaa, viljelijöitä on maailman sivu kusetettu. Nyt vain alkaa näyttää siltä että kaikilla jää paska käteen. Konekauppa hiipuu ja Yara saa pitää paskansa.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 05.03.16 - klo:19:06
Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

1 * 1000 hehtaarin 150 000€

vrt

10 * 100 hehtaarin 25 000€ = 250 000€

Tilakoon kasvun suurin hyötyjä taitaa kuitenkin olla joku aivan muu kuin viljelijä(t).

Joo, koko yhteiskunta. Se 100 000 euroa joka ei mene sille 1000ha viljelijälle, menee lähinnä vuokrina niille yhdeksälle jotka eivät viljele vaan ovat palkkatöissä.

Johtopäätöksenä meillä on 10 ihmistä jotka tienaavat selvästi yli 25 000€, pari heistä yli 100 000 euroa. Sen sijaan että meillä olisi 10 tehotonta pienituloista viljelijää. :)

Sitten taas jos lähdemme siitä että asioita ei kuulu tehdä tehokkaasti niin voimme kaikki jäädä sossun tukien varaan löysäilemään.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: SAS - 05.03.16 - klo:19:10
Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.
Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.
Eiköhän etelän pellot oo kaikki käytössä tänäkin päivänä, ja veemelin mukaan ei oo raivattavaakaan jäljellä. Mitä taas tulee tilakoon suuruuteen suomessa niin tässä on faktaa https://www.youtube.com/watch?v=SZdVSbNaMhQ&feature=youtu.be kohdasta  12:20 eteenpäin

Niin siitä videolta huomataan että nimen omaan ne kokonaistulot, jotka ovat käytettävissä yksityistalouteen (eikä esim. lainojen lyhennyksiin, vuokriin yms, ne on jo poistettu luvuista) nousevat koko ajan kuin hehtaarimäärä kasvaa. Eli ne jotka viljelevät suurempaa alaa(vaikka sitten urakointia paljon käyttäen) saavat selvästi kovempaa tuloa itselle omaan käyttöön kokonaisuutena.

Vertailuna vaikka se, että ihminen joka työllistää 5 työntekijää, tienaa 5 tonnia per työntekijä. Ja ihminen joka työllistää 50 työntekijää, tienaa enää 2 tonnia per työntekijä. Kumpi tienaa paremmin? Se joka tienaa 25 000 euroa, vai se joka tienaa 100 000 euroa?

Ainoastaan kieroutuneen maatalousloogikan kautta se 25000€ on parempi tulos.

Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

Mitä pienempi tila on, sitä suurempi osa pelloista on keskimäärin sellaisia, joista ei aiheudu pääomakuluja. Eli on suhteessa paljon peltoja jotka ovat omia ja maksettuja. Tämän, ja vain tämän takia pienet tilat tienaavat paremmin hehtaaria kohden. Jos tilan jokaiselta hehtaarilta vähennettäisiin ensin vaikka 400 euroa tuottovaatimusta/vuokraa/lainan kuluja, ja sitten vertailtaisiin tulosta per hehtaari, suurimmat olisivat parhaita myös hehtaaria kohden.
Nyt Antti-x on Sassin linjoilla,mutta vastusti viime vuonna kun väiteltiin suurten tilojen tuloista ja aatami oli siinä myös mukana ,heillä oli
ehdoton ei suurten tilojen tukileikkauksiin mitä minä suosittelin ennen kuin tilanne menee huonoksi.Tosiaan suurten tilojen ansiotulot,pääomatulot huitelevat yrittäjä paria kohti sadoissa tuhansissa onko järkee näille tiloille pumpata jatkuvasti yhä enemmän tukea.Hemilän malli käyttöön ja sassiin.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: alpo10 - 05.03.16 - klo:19:24

Joo, koko yhteiskunta. Se 100 000 euroa joka ei mene sille 1000ha viljelijälle, menee lähinnä vuokrina niille yhdeksälle jotka eivät viljele vaan ovat palkkatöissä.
jos unohdamme autuaasti sen perusasian, että pellosta pitää maksaa joko ostohinta tai vuokra, niin asia on juurikin noin....

ostettuna 1000 ha * 10 k€ = 10 miljoonaa tai
vuokrattuna 1000 ha * 500€ = 500 tuhatta
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: kylmis - 05.03.16 - klo:19:36
Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.
Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.
Eiköhän etelän pellot oo kaikki käytössä tänäkin päivänä, ja veemelin mukaan ei oo raivattavaakaan jäljellä. Mitä taas tulee tilakoon suuruuteen suomessa niin tässä on faktaa https://www.youtube.com/watch?v=SZdVSbNaMhQ&feature=youtu.be kohdasta  12:20 eteenpäin

Niin siitä videolta huomataan että nimen omaan ne kokonaistulot, jotka ovat käytettävissä yksityistalouteen (eikä esim. lainojen lyhennyksiin, vuokriin yms, ne on jo poistettu luvuista) nousevat koko ajan kuin hehtaarimäärä kasvaa. Eli ne jotka viljelevät suurempaa alaa(vaikka sitten urakointia paljon käyttäen) saavat selvästi kovempaa tuloa itselle omaan käyttöön kokonaisuutena.

Vertailuna vaikka se, että ihminen joka työllistää 5 työntekijää, tienaa 5 tonnia per työntekijä. Ja ihminen joka työllistää 50 työntekijää, tienaa enää 2 tonnia per työntekijä. Kumpi tienaa paremmin? Se joka tienaa 25 000 euroa, vai se joka tienaa 100 000 euroa?

Ainoastaan kieroutuneen maatalousloogikan kautta se 25000€ on parempi tulos.

Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

Mitä pienempi tila on, sitä suurempi osa pelloista on keskimäärin sellaisia, joista ei aiheudu pääomakuluja. Eli on suhteessa paljon peltoja jotka ovat omia ja maksettuja. Tämän, ja vain tämän takia pienet tilat tienaavat paremmin hehtaaria kohden. Jos tilan jokaiselta hehtaarilta vähennettäisiin ensin vaikka 400 euroa tuottovaatimusta/vuokraa/lainan kuluja, ja sitten vertailtaisiin tulosta per hehtaari, suurimmat olisivat parhaita myös hehtaaria kohden.
Nyt Antti-x on Sassin linjoilla,mutta vastusti viime vuonna kun väiteltiin suurten tilojen tuloista ja aatami oli siinä myös mukana ,heillä oli
ehdoton ei suurten tilojen tukileikkauksiin mitä minä suosittelin ennen kuin tilanne menee huonoksi.Tosiaan suurten tilojen ansiotulot,pääomatulot huitelevat yrittäjä paria kohti sadoissa tuhansissa onko järkee näille tiloille pumpata jatkuvasti yhä enemmän tukea.Hemilän malli käyttöön ja sassiin.
Tälle tukikaudelle tuli pinta-alaperusteisia tukileikkureita jostain 300ha ylöspäin, taisi olla jotain porrastuksiakin. Koski LFA:ta. Kaivakaa ne esille, en syventynyt niihin sen enempää, kun ei koskettanut itseäni ;D

Olikos tolla 700 tilaa asiakkaana ja niistä kahdella on yli 1000ha. Antaa varmaan tosi vertailukelpoista tietoa kuinka tuhannen hehtaarin tila pärjää pitkällä tähtäimellä. Veikkaan, että noillakin kahdella on hieman erilaisia ideologioita tilan kehittämiseen jne. Ainakin investoinnit on koko ajan tapissa, vähintään maanostoihin. Nyt on helppo sanoa, että ei jää mitään käteen, mutta jos pinta-alan kasvu jää tuohon ja keskitytään velkojen maksuun, niin mikä on tilanne 10 vuoden päästä. Pahaa pelkään, että kateellisten huuto on kaksinkertainen nykyhetkeen... ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: SAS - 05.03.16 - klo:19:48
Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.
Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.
Eiköhän etelän pellot oo kaikki käytössä tänäkin päivänä, ja veemelin mukaan ei oo raivattavaakaan jäljellä. Mitä taas tulee tilakoon suuruuteen suomessa niin tässä on faktaa https://www.youtube.com/watch?v=SZdVSbNaMhQ&feature=youtu.be kohdasta  12:20 eteenpäin

Niin siitä videolta huomataan että nimen omaan ne kokonaistulot, jotka ovat käytettävissä yksityistalouteen (eikä esim. lainojen lyhennyksiin, vuokriin yms, ne on jo poistettu luvuista) nousevat koko ajan kuin hehtaarimäärä kasvaa. Eli ne jotka viljelevät suurempaa alaa(vaikka sitten urakointia paljon käyttäen) saavat selvästi kovempaa tuloa itselle omaan käyttöön kokonaisuutena.

Vertailuna vaikka se, että ihminen joka työllistää 5 työntekijää, tienaa 5 tonnia per työntekijä. Ja ihminen joka työllistää 50 työntekijää, tienaa enää 2 tonnia per työntekijä. Kumpi tienaa paremmin? Se joka tienaa 25 000 euroa, vai se joka tienaa 100 000 euroa?

Ainoastaan kieroutuneen maatalousloogikan kautta se 25000€ on parempi tulos.

Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

Mitä pienempi tila on, sitä suurempi osa pelloista on keskimäärin sellaisia, joista ei aiheudu pääomakuluja. Eli on suhteessa paljon peltoja jotka ovat omia ja maksettuja. Tämän, ja vain tämän takia pienet tilat tienaavat paremmin hehtaaria kohden. Jos tilan jokaiselta hehtaarilta vähennettäisiin ensin vaikka 400 euroa tuottovaatimusta/vuokraa/lainan kuluja, ja sitten vertailtaisiin tulosta per hehtaari, suurimmat olisivat parhaita myös hehtaaria kohden.
Nyt Antti-x on Sassin linjoilla,mutta vastusti viime vuonna kun väiteltiin suurten tilojen tuloista ja aatami oli siinä myös mukana ,heillä oli
ehdoton ei suurten tilojen tukileikkauksiin mitä minä suosittelin ennen kuin tilanne menee huonoksi.Tosiaan suurten tilojen ansiotulot,pääomatulot huitelevat yrittäjä paria kohti sadoissa tuhansissa onko järkee näille tiloille pumpata jatkuvasti yhä enemmän tukea.Hemilän malli käyttöön ja sassiin.
Tälle tukikaudelle tuli pinta-alaperusteisia tukileikkureita jostain 300ha ylöspäin, taisi olla jotain porrastuksiakin. Koski LFA:ta. Kaivakaa ne esille, en syventynyt niihin sen enempää, kun ei koskettanut itseäni ;D

Olikos tolla 700 tilaa asiakkaana ja niistä kahdella on yli 1000ha. Antaa varmaan tosi vertailukelpoista tietoa kuinka tuhannen hehtaarin tila pärjää pitkällä tähtäimellä. Veikkaan, että noillakin kahdella on hieman erilaisia ideologioita tilan kehittämiseen jne. Ainakin investoinnit on koko ajan tapissa, vähintään maanostoihin. Nyt on helppo sanoa, että ei jää mitään käteen, mutta jos pinta-alan kasvu jää tuohon ja keskitytään velkojen maksuun, niin mikä on tilanne 10 vuoden päästä. Pahaa pelkään, että kateellisten huuto on kaksinkertainen nykyhetkeen... ;D
Ei mitään järkee pumpata noille suurille euroja todellista hölmöyttä.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 05.03.16 - klo:19:56

Joo, koko yhteiskunta. Se 100 000 euroa joka ei mene sille 1000ha viljelijälle, menee lähinnä vuokrina niille yhdeksälle jotka eivät viljele vaan ovat palkkatöissä.
jos unohdamme autuaasti sen perusasian, että pellosta pitää maksaa joko ostohinta tai vuokra, niin asia on juurikin noin....

ostettuna 1000 ha * 10 k€ = 10 miljoonaa tai
vuokrattuna 1000 ha * 500€ = 500 tuhatta

Emme unohda, sekä 100 ha tilalla että 1000 ha tilalla on vuokramenoja / korko+lyhennysmenoja pelloista. 1000 ha tilalla on enemmän suhteessa hehtaareihin.

Tämä ei mitenkään muuta sitä, että 1000ha tilojen kautta tienaa paremmin koko yhteiskunta. Jos siis yhteiskunta on terve ja pystyy tarjoamaan järkevää tekemistä ihmisille muutenkin kuin tukemalla vain pieniä tehottomia yrityksiä.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 05.03.16 - klo:20:00
Nyt Antti-x on Sassin linjoilla,mutta vastusti viime vuonna kun väiteltiin suurten tilojen tuloista ja aatami oli siinä myös mukana ,heillä oli
ehdoton ei suurten tilojen tukileikkauksiin mitä minä suosittelin ennen kuin tilanne menee huonoksi.Tosiaan suurten tilojen ansiotulot,pääomatulot huitelevat yrittäjä paria kohti sadoissa tuhansissa onko järkee näille tiloille pumpata jatkuvasti yhä enemmän tukea.Hemilän malli käyttöön ja sassiin.

Eli onko maataloustuet tukia joita pitää antaa tarpeen mukaan kaikille vaikka ei viljelisi mitään?

Luulin että siihen oli sellainen toimeentulotuki  ???


Se jos isot tienaavat liikaa maataloustuilla, on ehkä syy tiputtaa kaikkien tukia ja siten säästää yhteiskunnan rahoja muuhun. Se ei todellakaan ole syy muuttaa systeemeitä niin että maataloustuet ovat köyhäinapua pikkutiloille joiden isännillä ei ole kykyjä kuin pienviljelijäksi.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: SAS - 05.03.16 - klo:20:23
Nyt Antti-x on Sassin linjoilla,mutta vastusti viime vuonna kun väiteltiin suurten tilojen tuloista ja aatami oli siinä myös mukana ,heillä oli
ehdoton ei suurten tilojen tukileikkauksiin mitä minä suosittelin ennen kuin tilanne menee huonoksi.Tosiaan suurten tilojen ansiotulot,pääomatulot huitelevat yrittäjä paria kohti sadoissa tuhansissa onko järkee näille tiloille pumpata jatkuvasti yhä enemmän tukea.Hemilän malli käyttöön ja sassiin.

Eli onko maataloustuet tukia joita pitää antaa tarpeen mukaan kaikille vaikka ei viljelisi mitään?

Luulin että siihen oli sellainen toimeentulotuki  ???


Se jos isot tienaavat liikaa maataloustuilla, on ehkä syy tiputtaa kaikkien tukia ja siten säästää yhteiskunnan rahoja muuhun. Se ei todellakaan ole syy muuttaa systeemeitä niin että maataloustuet ovat köyhäinapua pikkutiloille joiden isännillä ei ole kykyjä kuin pienviljelijäksi.
Taas aloitit tuon pienviljelijä hoennan olen ollut sitä mieltä että sopiva maitotilan koko 40-70 lehmää per parsikunta tulevaisuudessa,on järjetöntä miljonäärien tekoa nykysysteemin yläpäässä nyt..
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 05.03.16 - klo:20:35
Nyt Antti-x on Sassin linjoilla,mutta vastusti viime vuonna kun väiteltiin suurten tilojen tuloista ja aatami oli siinä myös mukana ,heillä oli
ehdoton ei suurten tilojen tukileikkauksiin mitä minä suosittelin ennen kuin tilanne menee huonoksi.Tosiaan suurten tilojen ansiotulot,pääomatulot huitelevat yrittäjä paria kohti sadoissa tuhansissa onko järkee näille tiloille pumpata jatkuvasti yhä enemmän tukea.Hemilän malli käyttöön ja sassiin.

Eli onko maataloustuet tukia joita pitää antaa tarpeen mukaan kaikille vaikka ei viljelisi mitään?

Luulin että siihen oli sellainen toimeentulotuki  ???


Se jos isot tienaavat liikaa maataloustuilla, on ehkä syy tiputtaa kaikkien tukia ja siten säästää yhteiskunnan rahoja muuhun. Se ei todellakaan ole syy muuttaa systeemeitä niin että maataloustuet ovat köyhäinapua pikkutiloille joiden isännillä ei ole kykyjä kuin pienviljelijäksi.
Taas aloitit tuon pienviljelijä hoennan olen ollut sitä mieltä että sopiva maitotilan koko 40-70 lehmää per parsikunta tulevaisuudessa,on järjetöntä miljonäärien tekoa nykysysteemin yläpäässä nyt..
No entäs vaikka jos veljeksillä on 120 lehmää  ??? Kahdella perhéllä siis... onko se sinusta ok?
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: JD6630 - 05.03.16 - klo:20:38
Miksi maataloudella ei saisi rikastua, tai edes vaurastua?


Tervetuloa palkansaajan maailmaan. Se on sitä, että jos tili olisi viikon myöhässä niin auto jäisi tankkaamatta  ;D Ei todellakaan tarvitse veroilmoituksesta tarkistaa paljonko tuli viime vuonna tienattua  ;D

Kyllä se on palkansaajan omaa tyhmyyttä jos ei rahat viikkoa pitempään riitä. Ihan samalla tavalla siis kuin maajussillakin.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: SAS - 05.03.16 - klo:20:59
Nyt Antti-x on Sassin linjoilla,mutta vastusti viime vuonna kun väiteltiin suurten tilojen tuloista ja aatami oli siinä myös mukana ,heillä oli
ehdoton ei suurten tilojen tukileikkauksiin mitä minä suosittelin ennen kuin tilanne menee huonoksi.Tosiaan suurten tilojen ansiotulot,pääomatulot huitelevat yrittäjä paria kohti sadoissa tuhansissa onko järkee näille tiloille pumpata jatkuvasti yhä enemmän tukea.Hemilän malli käyttöön ja sassiin.

Eli onko maataloustuet tukia joita pitää antaa tarpeen mukaan kaikille vaikka ei viljelisi mitään?

Luulin että siihen oli sellainen toimeentulotuki  ???


Se jos isot tienaavat liikaa maataloustuilla, on ehkä syy tiputtaa kaikkien tukia ja siten säästää yhteiskunnan rahoja muuhun. Se ei todellakaan ole syy muuttaa systeemeitä niin että maataloustuet ovat köyhäinapua pikkutiloille joiden isännillä ei ole kykyjä kuin pienviljelijäksi.
Taas aloitit tuon pienviljelijä hoennan olen ollut sitä mieltä että sopiva maitotilan koko 40-70 lehmää per parsikunta tulevaisuudessa,on järjetöntä miljonäärien tekoa nykysysteemin yläpäässä nyt..
No entäs vaikka jos veljeksillä on 120 lehmää  ??? Kahdella perhéllä siis... onko se sinusta ok?
Etkö osaa jakolaskua? ;)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 05.03.16 - klo:21:13
Nyt Antti-x on Sassin linjoilla,mutta vastusti viime vuonna kun väiteltiin suurten tilojen tuloista ja aatami oli siinä myös mukana ,heillä oli
ehdoton ei suurten tilojen tukileikkauksiin mitä minä suosittelin ennen kuin tilanne menee huonoksi.Tosiaan suurten tilojen ansiotulot,pääomatulot huitelevat yrittäjä paria kohti sadoissa tuhansissa onko järkee näille tiloille pumpata jatkuvasti yhä enemmän tukea.Hemilän malli käyttöön ja sassiin.

Eli onko maataloustuet tukia joita pitää antaa tarpeen mukaan kaikille vaikka ei viljelisi mitään?

Luulin että siihen oli sellainen toimeentulotuki  ???


Se jos isot tienaavat liikaa maataloustuilla, on ehkä syy tiputtaa kaikkien tukia ja siten säästää yhteiskunnan rahoja muuhun. Se ei todellakaan ole syy muuttaa systeemeitä niin että maataloustuet ovat köyhäinapua pikkutiloille joiden isännillä ei ole kykyjä kuin pienviljelijäksi.
Taas aloitit tuon pienviljelijä hoennan olen ollut sitä mieltä että sopiva maitotilan koko 40-70 lehmää per parsikunta tulevaisuudessa,on järjetöntä miljonäärien tekoa nykysysteemin yläpäässä nyt..

Nykysysteemi on se, että haetaan taloudellista optimia siinä tuotannossa. Ja viljapuolella se on siinä että niitä hehtaareita on tosi paljon, siis monta sataa tai tuhat tai yli. Sika- ja lintupuolella myös tosi isot yksiköt ovat se optimi. Maitopuolella taas Tanskastakin on olemassa lukuja, joiden mukaan ainakin huonoina aikoina 200 lehmää on yhtä kannattava kuin kuin isompi, mukaanlukien yrittäjän oma palkkavaatimus. Eli lehmäpuolella se 200-300 voisi olla taloudellinen optimi.

Jos sitten taas halutaan pitää tilakoko pienempänä niin sillä ei tehokkaan maatalouden tai kotimaisen tuotannon säilyttämisen kanssa ole mitään tekemistä.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Make - 05.03.16 - klo:21:27
Miksi maataloudella ei saisi rikastua, tai edes vaurastua?


Tervetuloa palkansaajan maailmaan. Se on sitä, että jos tili olisi viikon myöhässä niin auto jäisi tankkaamatta  ;D Ei todellakaan tarvitse veroilmoituksesta tarkistaa paljonko tuli viime vuonna tienattua  ;D

Kyllä se on palkansaajan omaa tyhmyyttä jos ei rahat viikkoa pitempään riitä. Ihan samalla tavalla siis kuin maajussillakin.
Vaimo oli joskus tehtaassa töissä. Siellä ehdotettiin palkkausmallia, jossa palkka olis vaihdellut kuukausittain, mutta keskimäärin palkka olis hieman noussut. Suurimmalle osalle työntekijöistä tämä ei käynyt kun olis ollut mahdotonta hoitaa raha-asioita jos palkka vaihtelee.  :o
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: vms1 - 05.03.16 - klo:21:42
Kyllä sassi on aika oikeassa eli optimi on noin 30 lehmää/ tekijä. Se on sitten sama onko tekijä työntekijä tai jompi kumpi isäntäväestä. Toki lehmämäärä ei paljoa vaikuta talouteen mutta edellinen toimii kun keskituotos alkaa ykkösellä.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: SAS - 05.03.16 - klo:22:08
Kyllä sassi on aika oikeassa eli optimi on noin 30 lehmää/ tekijä. Se on sitten sama onko tekijä työntekijä tai jompi kumpi isäntäväestä. Toki lehmämäärä ei paljoa vaikuta talouteen mutta edellinen toimii kun keskituotos alkaa ykkösellä.
300 lehmälle joutuu Suomen oloissa ajamaan rehut kolmen pitäjän alueelta ei mitään järkeä. :o
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: vms1 - 05.03.16 - klo:22:16
Kyllä sassi on aika oikeassa eli optimi on noin 30 lehmää/ tekijä. Se on sitten sama onko tekijä työntekijä tai jompi kumpi isäntäväestä. Toki lehmämäärä ei paljoa vaikuta talouteen mutta edellinen toimii kun keskituotos alkaa ykkösellä.
300 lehmälle joutuu Suomen oloissa ajamaan rehut kolmen pitäjän alueelta ei mitään järkeä. :o

Se riipuu aika paljon paikasta. Näilläkin kylillä niin 300 ha löytyy 10 kilsan säteellä helposti. Kaikki on vaan kiinni siitä että kenen omistuksessa maat on. Rekka tuo sitten rehua myös kaempaa yllättävän edukkaasti. Esim joku asiansa osaava hakekuski kärrää tehokkaasti ja yllättävän edukkaasti.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 05.03.16 - klo:22:19
Kyllä sassi on aika oikeassa eli optimi on noin 30 lehmää/ tekijä. Se on sitten sama onko tekijä työntekijä tai jompi kumpi isäntäväestä. Toki lehmämäärä ei paljoa vaikuta talouteen mutta edellinen toimii kun keskituotos alkaa ykkösellä.
300 lehmälle joutuu Suomen oloissa ajamaan rehut kolmen pitäjän alueelta ei mitään järkeä. :o

130 lehmälle ei vielä ole joutunut yli 4 kilsan päästä ajamaan kuin osan väkirehusta. Väkirehuistakin about puolet on alle 5km päästä. Rypsirouhe ja robottirehu kauempaa. Jos navetan kohdalle piirtäis ympyrän jonka säde on 10km, niin peltoa olisi ainakin pari tuhatta hehtaaria sen ympyrän sisällä (olisi siinä ympyrässä myös Turun tori, satama, lentokenttä, Ikea jne).
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: maidontuottaja - 05.03.16 - klo:22:20
olis kyllä ollut fiksua, jos se suomen suurinkin olis komeen aukeen laidalla kuin että ryteikössä :'( jotenkin siitä puuttuu se jokin.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: maidontuottaja - 05.03.16 - klo:22:21
Kyllä sassi on aika oikeassa eli optimi on noin 30 lehmää/ tekijä. Se on sitten sama onko tekijä työntekijä tai jompi kumpi isäntäväestä. Toki lehmämäärä ei paljoa vaikuta talouteen mutta edellinen toimii kun keskituotos alkaa ykkösellä.
300 lehmälle joutuu Suomen oloissa ajamaan rehut kolmen pitäjän alueelta ei mitään järkeä. :o

130 lehmälle ei vielä ole joutunut yli 4 kilsan päästä ajamaan kuin osan väkirehusta. Väkirehuistakin about puolet on alle 5km päästä. Rypsirouhe ja robottirehu kauempaa. Jos navetan kohdalle piirtäis ympyrän jonka säde on 10km, niin peltoa olisi ainakin pari tuhatta hehtaaria sen ympyrän sisällä (olisi siinä ympyrässä myös Turun tori, satama, lentokenttä, Ikea jne).
Eikö yhtään sikalaa?
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 05.03.16 - klo:22:22
Kyllä sassi on aika oikeassa eli optimi on noin 30 lehmää/ tekijä. Se on sitten sama onko tekijä työntekijä tai jompi kumpi isäntäväestä. Toki lehmämäärä ei paljoa vaikuta talouteen mutta edellinen toimii kun keskituotos alkaa ykkösellä.
300 lehmälle joutuu Suomen oloissa ajamaan rehut kolmen pitäjän alueelta ei mitään järkeä. :o

130 lehmälle ei vielä ole joutunut yli 4 kilsan päästä ajamaan kuin osan väkirehusta. Väkirehuistakin about puolet on alle 5km päästä. Rypsirouhe ja robottirehu kauempaa. Jos navetan kohdalle piirtäis ympyrän jonka säde on 10km, niin peltoa olisi ainakin pari tuhatta hehtaaria sen ympyrän sisällä (olisi siinä ympyrässä myös Turun tori, satama, lentokenttä, Ikea jne).
Eikö yhtään sikalaa?

Niitäkin :) Myös yksi aikas iso.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Make - 05.03.16 - klo:22:30
Kyllä sassi on aika oikeassa eli optimi on noin 30 lehmää/ tekijä. Se on sitten sama onko tekijä työntekijä tai jompi kumpi isäntäväestä. Toki lehmämäärä ei paljoa vaikuta talouteen mutta edellinen toimii kun keskituotos alkaa ykkösellä.
300 lehmälle joutuu Suomen oloissa ajamaan rehut kolmen pitäjän alueelta ei mitään järkeä. :o
Olis sellainen paikka olemassa, missä 300 lehmän rehut tulis keskimäärin 2 km, maksimissaan 6 km päästä. Samalta alueelta löytyis sopimuspeltoa vielä toiselle 300 lehmälle. ;)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Naturalis - 05.03.16 - klo:22:32
Kyllä sassi on aika oikeassa eli optimi on noin 30 lehmää/ tekijä. Se on sitten sama onko tekijä työntekijä tai jompi kumpi isäntäväestä. Toki lehmämäärä ei paljoa vaikuta talouteen mutta edellinen toimii kun keskituotos alkaa ykkösellä.
300 lehmälle joutuu Suomen oloissa ajamaan rehut kolmen pitäjän alueelta ei mitään järkeä. :o
Olis sellainen paikka olemassa, missä 300 lehmän rehut tulis keskimäärin 2 km, maksimissaan 6 km päästä. Samalta alueelta löytyis sopimuspeltoa vielä toiselle 300 lehmälle. ;)
Mutta saatko lupaa rakentaa edes sitä yhtä navettaa siihen?
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: vms1 - 05.03.16 - klo:22:34
Täällä etelässä "ja varmasti myös pohjanmaalla" on monta paikkaa missä 300 lehmän rehut voitaisi ajaa peltoja pitkin navetalle nousematta ollenkaan tielle jos ei haluttaisi.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Make - 05.03.16 - klo:22:37

Mutta saatko lupaa rakentaa edes sitä yhtä navettaa siihen?
Kattotaan.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: wolfheartscry - 05.03.16 - klo:23:10
Pienetkin tilat voivat olla tehokkaita, kun vaan tekevät yhteistyötä.

Ongelma tässä tilakoon kasvattamisessa on juuri tuo peltojoen sijainti. Amerikan vilja-alueilla piirretään tietyn kokoinen ympyrä ja sen keskelle laitetaan sikala. Viereen piirretään seuraava ympyrä ja sen keskelle sikala jnejne. Nämä sikalat eivät ole mitään megakokoisia, mutta ovat yhden omistajan hallinnassa, jolloin saadaan suuruuden ekonomia yhdistettyä mahdollisimman tehokkaaseen viljan ja lannan ajoon. Tuossa luennossahan kaveri just esitti sen ratkaisu eli kaikki pellot yhdelle omistajalle/vuokraajalle ja sitten niitä sopivan kokoisia navettoja järkevin välimatkoin. Tulisi tehoa hommaan. Nyt jokainen vaan ajelee ristiin rastiin tilkun sieltä tilkun täältä ja suuruuden ekonomia häviää pakokaasuna ilmakehään. Mutta niin kauan kuin tämä hömpäntuki ilman sadonkorjuuvelvoitetta jatkuu, tehostaminen on vaikeaa. Aika moni haluaa pitää ne peltonsa itsellään ja näennäisviljellä, jotta saa tuet.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: alpo10 - 06.03.16 - klo:00:11
Pienetkin tilat voivat olla tehokkaita, kun vaan tekevät yhteistyötä.

Ongelma tässä tilakoon kasvattamisessa on juuri tuo peltojoen sijainti. Amerikan vilja-alueilla piirretään tietyn kokoinen ympyrä ja sen keskelle laitetaan sikala. Viereen piirretään seuraava ympyrä ja sen keskelle sikala jnejne. Nämä sikalat eivät ole mitään megakokoisia, mutta ovat yhden omistajan hallinnassa, jolloin saadaan suuruuden ekonomia yhdistettyä mahdollisimman tehokkaaseen viljan ja lannan ajoon. Tuossa luennossahan kaveri just esitti sen ratkaisu eli kaikki pellot yhdelle omistajalle/vuokraajalle ja sitten niitä sopivan kokoisia navettoja järkevin välimatkoin. Tulisi tehoa hommaan. Nyt jokainen vaan ajelee ristiin rastiin tilkun sieltä tilkun täältä ja suuruuden ekonomia häviää pakokaasuna ilmakehään. Mutta niin kauan kuin tämä hömpäntuki ilman sadonkorjuuvelvoitetta jatkuu, tehostaminen on vaikeaa. Aika moni haluaa pitää ne peltonsa itsellään ja näennäisviljellä, jotta saa tuet.
jos tarkkoja ollaan, niin täällä ei yleisesti nähdä maataloustuotannossa tehostamistarvetta, ei oikeastaan missään tuotantosuunnassa. Sokeriomavaraisuus on noin puolet, mutta kaupoissa on aina sokeria hyllyssä.

Tukipolitiikan muutokset kannustaa jopa vähentämään tuotantoa, jos tuotannon markkinointi vaatisi entistä suurempaa tukea. Siirtymistä luomuun kannustetaan, koska city-ihmiset haluaa luomua kauppoihin tietämättä sen todellisista tukitasoista.

Me viljelijät syyllistymme usein aliarvioimaan kuluttajien toiveet ja poliitikkojen päätökset ohjata tuotantoa/tuottamattomuutta sopivaan suuntaan. Kruunun renkejä tässä kumminkin ollaan.... :)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: navettapiika - 06.03.16 - klo:06:27
Pienetkin tilat voivat olla tehokkaita, kun vaan tekevät yhteistyötä.

Ongelma tässä tilakoon kasvattamisessa on juuri tuo peltojoen sijainti. Amerikan vilja-alueilla piirretään tietyn kokoinen ympyrä ja sen keskelle laitetaan sikala. Viereen piirretään seuraava ympyrä ja sen keskelle sikala jnejne. Nämä sikalat eivät ole mitään megakokoisia, mutta ovat yhden omistajan hallinnassa, jolloin saadaan suuruuden ekonomia yhdistettyä mahdollisimman tehokkaaseen viljan ja lannan ajoon. Tuossa luennossahan kaveri just esitti sen ratkaisu eli kaikki pellot yhdelle omistajalle/vuokraajalle ja sitten niitä sopivan kokoisia navettoja järkevin välimatkoin. Tulisi tehoa hommaan. Nyt jokainen vaan ajelee ristiin rastiin tilkun sieltä tilkun täältä ja suuruuden ekonomia häviää pakokaasuna ilmakehään. Mutta niin kauan kuin tämä hömpäntuki ilman sadonkorjuuvelvoitetta jatkuu, tehostaminen on vaikeaa. Aika moni haluaa pitää ne peltonsa itsellään ja näennäisviljellä, jotta saa tuet.
jos tarkkoja ollaan, niin täällä ei yleisesti nähdä maataloustuotannossa tehostamistarvetta, ei oikeastaan missään tuotantosuunnassa. Sokeriomavaraisuus on noin puolet, mutta kaupoissa on aina sokeria hyllyssä.

Tukipolitiikan muutokset kannustaa jopa vähentämään tuotantoa, jos tuotannon markkinointi vaatisi entistä suurempaa tukea. Siirtymistä luomuun kannustetaan, koska city-ihmiset haluaa luomua kauppoihin tietämättä sen todellisista tukitasoista.

Me viljelijät syyllistymme usein aliarvioimaan kuluttajien toiveet ja poliitikkojen päätökset ohjata tuotantoa/tuottamattomuutta sopivaan suuntaan. Kruunun renkejä tässä kumminkin ollaan.... :)
Tuolla tilusjärjestelyllähän on tätä ristiinajoa pyritty välttämään, mutta se on jo meidän kohdalla nähty, että  peltokaupoilla tämänkin tuoma hyöty vesitetään suhteellisen äkkiä... ::)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: optimisti - 06.03.16 - klo:06:33
Kun asiaa oikein kaivellaan.
 Kantatilat olivat tiluksiltaan ihan hyviä ennen torppareiden itsenäistymistä ja sodan jälkeisten pirstomisten takia pl. ruotsinkieliset kunnat.
Tavallaan maanviljelijät ovat osansa yhteiskuntaan jo tuoneet ja enemmänkin, nyt maksetaan taas että saadaan kannattavuutta paremmaksi ja tiluksia kasvatettua. Eihän se heti onnistu jos asiaa on väännetty ainakin runsaat 60 vuotta päinvastaiseen suuntaan.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: navettapiika - 06.03.16 - klo:06:36
Kun asiaa oikein kaivellaan.
 Kantatilat olivat tiluksiltaan ihan hyviä ennen torppareiden itsenäistymistä ja sodan jälkeisten pirstomisten takia pl. ruotsinkieliset kunnat.
Tavallaan maanviljelijät ovat osansa yhteiskuntaan jo tuoneet ja enemmänkin, nyt maksetaan taas että saadaan kannattavuutta paremmaksi ja tiluksia kasvatettua. Eihän se heti onnistu jos asiaa on väännetty ainakin runsaat 60 vuotta päinvastaiseen suuntaan.
Ja niitä maariitoja riittää kyllä tuolta ajalta todella paljon, että osa ei myy eikä vuokraa mihinkään hintaan tietylle isännälle.. :'(
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: der bauer - 06.03.16 - klo:06:43
Mutta niin kauan kuin tämä hömpäntuki ilman sadonkorjuuvelvoitetta jatkuu, tehostaminen on vaikeaa. Aika moni haluaa pitää ne peltonsa itsellään ja näennäisviljellä, jotta saa tuet.

Olet asian ytimessä, hömppä on rakennekehityksen pahin jarru.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 06.03.16 - klo:08:14
Miksi maataloudella ei saisi rikastua, tai edes vaurastua?


Tervetuloa palkansaajan maailmaan. Se on sitä, että jos tili olisi viikon myöhässä niin auto jäisi tankkaamatta  ;D Ei todellakaan tarvitse veroilmoituksesta tarkistaa paljonko tuli viime vuonna tienattua  ;D

Kyllä se on palkansaajan omaa tyhmyyttä jos ei rahat viikkoa pitempään riitä. Ihan samalla tavalla siis kuin maajussillakin.
On joo.

Mullahan ei siis oo noin. Oon tehnyt muinoin niin fiksuja päätöksiä, että minä oikeasti katson esitäytetystä veroilmoituksesta että paljonko palkkoja on vuodessa maksettu.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: optimisti - 06.03.16 - klo:08:25
Mutta niin kauan kuin tämä hömpäntuki ilman sadonkorjuuvelvoitetta jatkuu, tehostaminen on vaikeaa. Aika moni haluaa pitää ne peltonsa itsellään ja näennäisviljellä, jotta saa tuet.

Olet asian ytimessä, hömppä on rakennekehityksen pahin jarru.
Sillä saadaan vähennettyä tuotantoa, eli ole juuri päinvastaista mieltä.
Olisi ollut aikanaan oikein jos makera olisi jäänyt perustamatta ja viljelijät olisivat investoineet pääosin omilla rahoillaan ehkä jollain kl lainalla ryyditettynä. Investoinnit olisivat varmaankin olleet järkevämpiä ja tuskin oltaisiin nyt niin suurissa vaikeuksissa.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: sjk - 06.03.16 - klo:08:35
Nyt Antti-x on Sassin linjoilla,mutta vastusti viime vuonna kun väiteltiin suurten tilojen tuloista ja aatami oli siinä myös mukana ,heillä oli
ehdoton ei suurten tilojen tukileikkauksiin mitä minä suosittelin ennen kuin tilanne menee huonoksi.Tosiaan suurten tilojen ansiotulot,pääomatulot huitelevat yrittäjä paria kohti sadoissa tuhansissa onko järkee näille tiloille pumpata jatkuvasti yhä enemmän tukea.Hemilän malli käyttöön ja sassiin.

Eli onko maataloustuet tukia joita pitää antaa tarpeen mukaan kaikille vaikka ei viljelisi mitään?

Luulin että siihen oli sellainen toimeentulotuki  ???

Se jos isot tienaavat liikaa maataloustuilla, on ehkä syy tiputtaa kaikkien tukia ja siten säästää yhteiskunnan rahoja muuhun. Se ei todellakaan ole syy muuttaa systeemeitä niin että maataloustuet ovat köyhäinapua pikkutiloille joiden isännillä ei ole kykyjä kuin pienviljelijäksi.

Komppaan tätä. Nykyinen tuki on sosiaalitukea pienille tiloille kuten oli tukeminen jo maataloustulolain aikaan. Sillä on jarrutettu rakennekehitystä. Esimerkiksi Ruotsissa on keskilehmäluku 70+ lehmää (mikä on tarkka luku?) ja meillä 35 lehmää. Yhteiskunnan rahoja säästyisi paljon jos yksiköt olisivat suurempia ja varsinkin tehokkaampia. Se että 35 lehmää on kahden ihmisen työpaikka niin se onnistuu vain rajulla tehottomuuden tukemisella.
Miten minusta tuntuu,ainakin EHK kriisituki velkaisille on pyhitetty isojen tilojen pystyssä pitämistä varten.Pitäskö sitä näitä joilla kyvyt ei riitä pyörittämään sitä isoa yksikköä tekohengittää sitten maailman tappiin asti.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: maidontuottaja - 06.03.16 - klo:08:46
Pienetkin tilat voivat olla tehokkaita, kun vaan tekevät yhteistyötä.

Ongelma tässä tilakoon kasvattamisessa on juuri tuo peltojoen sijainti. Amerikan vilja-alueilla piirretään tietyn kokoinen ympyrä ja sen keskelle laitetaan sikala. Viereen piirretään seuraava ympyrä ja sen keskelle sikala jnejne. Nämä sikalat eivät ole mitään megakokoisia, mutta ovat yhden omistajan hallinnassa, jolloin saadaan suuruuden ekonomia yhdistettyä mahdollisimman tehokkaaseen viljan ja lannan ajoon. Tuossa luennossahan kaveri just esitti sen ratkaisu eli kaikki pellot yhdelle omistajalle/vuokraajalle ja sitten niitä sopivan kokoisia navettoja järkevin välimatkoin. Tulisi tehoa hommaan. Nyt jokainen vaan ajelee ristiin rastiin tilkun sieltä tilkun täältä ja suuruuden ekonomia häviää pakokaasuna ilmakehään. Mutta niin kauan kuin tämä hömpäntuki ilman sadonkorjuuvelvoitetta jatkuu, tehostaminen on vaikeaa. Aika moni haluaa pitää ne peltonsa itsellään ja näennäisviljellä, jotta saa tuet.
jos tarkkoja ollaan, niin täällä ei yleisesti nähdä maataloustuotannossa tehostamistarvetta, ei oikeastaan missään tuotantosuunnassa. Sokeriomavaraisuus on noin puolet, mutta kaupoissa on aina sokeria hyllyssä.

Tukipolitiikan muutokset kannustaa jopa vähentämään tuotantoa, jos tuotannon markkinointi vaatisi entistä suurempaa tukea. Siirtymistä luomuun kannustetaan, koska city-ihmiset haluaa luomua kauppoihin tietämättä sen todellisista tukitasoista.

Me viljelijät syyllistymme usein aliarvioimaan kuluttajien toiveet ja poliitikkojen päätökset ohjata tuotantoa/tuottamattomuutta sopivaan suuntaan. Kruunun renkejä tässä kumminkin ollaan.... :)
Onneksi en ole yksin.

Nyt on selvästi havaittavissa, jotta MTK - kellokkaat ja kunnanisät on ottaneet tavoitteeksi jokainen hehtaari on saatava tuotantoon ja hömppä on puukko aktiiviviljelijän selkään -agendan.

Siis mitä ihmettä. Tässä markkinassa pitäisi vaan jatkaa sähläämistä enevissä määrin. Ympäristönurmet on paras ratkaisu tähän maailmanaikaan. Me ei tarvita yhtään lisää maitoa eikä kahuja metsän laidoilta ja -keskeltä.

Helvetin naivia porukkaa etten sanoisi. Ja tämä ei ole henkilökohtaista. Meillä on asioissa vaan todella iso näkemysero. Miettikää tätä nyt siellä tupailloissa ennenkuin julistatte seuraavan kerran, että mikä on oikeasti järkevää. Tunteet joutaa nyt heittää sivuun ja ottaa laskin käteen.



Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: vms1 - 06.03.16 - klo:08:57
Komppaan tätä. Nykyinen tuki on sosiaalitukea pienille tiloille kuten oli tukeminen jo maataloustulolain aikaan. Sillä on jarrutettu rakennekehitystä. Esimerkiksi Ruotsissa on keskilehmäluku 70+ lehmää (mikä on tarkka luku?) ja meillä 35 lehmää. Yhteiskunnan rahoja säästyisi paljon jos yksiköt olisivat suurempia ja varsinkin tehokkaampia. Se että 35 lehmää on kahden ihmisen työpaikka niin se onnistuu vain rajulla tehottomuuden tukemisella.
Miten minusta tuntuu,ainakin EHK kriisituki velkaisille on pyhitetty isojen tilojen pystyssä pitämistä varten.Pitäskö sitä näitä joilla kyvyt ei riitä pyörittämään sitä isoa yksikköä tekohengittää sitten maailman tappiin asti.

Ei. Pitäisi. Kyllä jos yrittäjäominaisuudet eivät riitä niin nurin vaan ja uusi yrittäjä kehiin. Niin se menee meillä oikeillakin yrittäjillä.

Mutta se että pidetään liian korkealla tukitasolla hengissä myös ne pienimmät ja tehottomimmat niin ei ole myöskään oikea tapa.

Maatila on sikäli hankals tapaus että siinä ei kaadeta yritystä kun mukana on useiten myös valtava omaisuus mikä normi yrittäjältä puuttuu. Siksi on useiten inhimillisyyden vastaista mennä kaatamaan sellaista yritystoimintaa.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: vms1 - 06.03.16 - klo:09:03
Onneksi en ole yksin.

Nyt on selvästi havaittavissa, jotta MTK - kellokkaat ja kunnanisät on ottaneet tavoitteeksi jokainen hehtaari on saatava tuotantoon ja hömppä on puukko aktiiviviljelijän selkään -agendan.

Siis mitä ihmettä. Tässä markkinassa pitäisi vaan jatkaa sähläämistä enevissä määrin. Ympäristönurmet on paras ratkaisu tähän maailmanaikaan. Me ei tarvita yhtään lisää maitoa eikä kahuja metsän laidoilta ja -keskeltä.

Helvetin naivia porukkaa etten sanoisi. Ja tämä ei ole henkilökohtaista. Meillä on asioissa vaan todella iso näkemysero. Miettikää tätä nyt siellä tupailloissa ennenkuin julistatte seuraavan kerran, että mikä on oikeasti järkevää. Tunteet joutaa nyt heittää sivuun ja ottaa laskin käteen.

Suomen ongelma jo ennen EU-aikaa oli ylituotanto eli tuotettiin yli oman tarpeen. Oliko se sitten viljavuoret vai voivuoret kun kohdistui vähän tukipolitiikan mukaan että mitä tuli liikaa mutta ongelma oli liian suuri peltoala ja ylituotanto. Ja toisin kuin Ruotsissa jossa jo ennen EU-aikaa tuettiin merkittävästi vähemmän ja annettiin markkinoiden hoitaa homma ja sen mukaisesti tuotanto sijoittui parhaille alueille toisin kuin meillä jossa tukipolitiikalla ohjattiin ja lisättiin tuotantoa heikoilla alueilla. Ja vaikka peltoa on liikaa niin EU-aikana on vain raivattu lisää... Sinne tuetuille alueille...

Vaikka suomen kaikki viljely lopetettaisi niin alueella olisi kuitenkin ylituotantoa eli sekään ei hyödytä ketään. Se mitä pitäisi tehdä on kehittää ja ylläpitää mahdollisimman monipuolista ja pitkälle jalostettua viljelyä. Tästä ehkä paras esimerkki viime vuosilta on juurikas joka söi isoja vehnäaloja pois ja siis oli kauppatavarana sokeria ja vähemmän vehnää. Sitten kuitenkin ryssittiin juurikkaan viljely ja se väheni jolloin parhaimmat pellot siirtyi vehnän viljelyyn mistä oli valmiiksi ylituotantoa.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Terminator II - 06.03.16 - klo:09:08
Onneksi en ole yksin.

Nyt on selvästi havaittavissa, jotta MTK - kellokkaat ja kunnanisät on ottaneet tavoitteeksi jokainen hehtaari on saatava tuotantoon ja hömppä on puukko aktiiviviljelijän selkään -agendan.

Siis mitä ihmettä. Tässä markkinassa pitäisi vaan jatkaa sähläämistä enevissä määrin. Ympäristönurmet on paras ratkaisu tähän maailmanaikaan. Me ei tarvita yhtään lisää maitoa eikä kahuja metsän laidoilta ja -keskeltä.

Helvetin naivia porukkaa etten sanoisi. Ja tämä ei ole henkilökohtaista. Meillä on asioissa vaan todella iso näkemysero. Miettikää tätä nyt siellä tupailloissa ennenkuin julistatte seuraavan kerran, että mikä on oikeasti järkevää. Tunteet joutaa nyt heittää sivuun ja ottaa laskin käteen.

Suomen ongelma jo ennen EU-aikaa oli ylituotanto eli tuotettiin yli oman tarpeen. Oliko se sitten viljavuoret vai voivuoret kun kohdistui vähän tukipolitiikan mukaan että mitä tuli liikaa mutta ongelma oli liian suuri peltoala ja ylituotanto. Ja toisin kuin Ruotsissa jossa jo ennen EU-aikaa tuettiin merkittävästi vähemmän ja annettiin markkinoiden hoitaa homma ja sen mukaisesti tuotanto sijoittui parhaille alueille toisin kuin meillä jossa tukipolitiikalla ohjattiin ja lisättiin tuotantoa heikoilla alueilla. Ja vaikka peltoa on liikaa niin EU-aikana on vain raivattu lisää... Sinne tuetuille alueille...

Niin suomessahan on mahdollista paperilla viljellä sitä hömppää kun kaikille perseen kokoisille aloille pitää saada tuet, mutta niitä 100 hehtaarin raunioita ei saisi tehdä! Kyllä se markkinatalous oikaisee tuotannon. Tällä nykyisellä tukijärjestelmällä vain pahennetaan tilannetta.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: vms1 - 06.03.16 - klo:09:11
Komppaan tätä. Nykyinen tuki on sosiaalitukea pienille tiloille kuten oli tukeminen jo maataloustulolain aikaan. Sillä on jarrutettu rakennekehitystä. Esimerkiksi Ruotsissa on keskilehmäluku 70+ lehmää (mikä on tarkka luku?) ja meillä 35 lehmää. Yhteiskunnan rahoja säästyisi paljon jos yksiköt olisivat suurempia ja varsinkin tehokkaampia. Se että 35 lehmää on kahden ihmisen työpaikka niin se onnistuu vain rajulla tehottomuuden tukemisella.
Miten minusta tuntuu,ainakin EHK kriisituki velkaisille on pyhitetty isojen tilojen pystyssä pitämistä varten.Pitäskö sitä näitä joilla kyvyt ei riitä pyörittämään sitä isoa yksikköä tekohengittää sitten maailman tappiin asti.

Ei. Pitäisi. Kyllä jos yrittäjäominaisuudet eivät riitä niin nurin vaan ja uusi yrittäjä kehiin. Niin se menee meillä oikeillakin yrittäjillä.

Mutta se että pidetään liian korkealla tukitasolla hengissä myös ne pienimmät ja tehottomimmat niin ei ole myöskään oikea tapa.

Maatila on sikäli hankals tapaus että siinä ei kaadeta yritystä kun mukana on useiten myös valtava omaisuus mikä normi yrittäjältä puuttuu. Siksi on useiten inhimillisyyden vastaista mennä kaatamaan sellaista yritystoimintaa.

On siis inhimillisesti oikein pistää konkaan normiyrittäjä ja panttina oleva lasten kotina oleva omakotitalo vasaran alle ja perhe vuokralle? Mutta maatilalle näin ei voi tehdä? Ja jos omaisuus on valtava niin sehän kattaa velat? Ei joudu edes vuokralle kuten normi yrittäjä? VMP ei voi muuta sanoa...

Niin normiyrittäjällä menee se tehdashalli tai työkone ja ehkä se talo. Useiten viellä talo jää jos ei ole ylivelkaantunut vaan toiminta vaan menee konkurssiin. Elämä jatkuu vaikka verokirjalla tai mahdollisesti jopa uudella yrityksellä.

Pankki kun kaataa maanviljelijän navetan niin mukana menee kodin lisäksi se 150 ha metsää ja sama määrä peltoa joka on peritty sukupolvien takaa. Sikäli siis maatila on haasteellisempi.

Viellä niin ero on siis että yrittäjällä velan vakuutena on useiten tuotannon kone tai yritys kun maatilalla lähes aina on tuotantoon liittymätöntä vakuutta eli metsä vakuuttaa navettaa jne.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: luomuviljelijä - 06.03.16 - klo:09:14
Etelässä on paljon 500-1000 hehtaarin levitysalan yksiköitä jotka ovat saaneet homman toimimaan levityssopimuksilla. Tarvitaan tietysti ihmissuhdetaitoja ja neuvottelutaitoja. Mutta homma toimii kyllä. Täällä se on mahdollista kun muutaman kilometrin ympyrässä voi olla se 4-numeroinen, kahden kilometrin ympyrään voi täällä etelässä mahtua 1.000 hehtaaria peltoa...

Kerro toki lisää.

Sano yksikin tila joka oikeasti saa homman toimimaan. Tunnen joitakin näitä mainitsemiasi 500-1000 hehtaarin yksiköitä ja omien sanojensa mukaan tekisivät kaikkensa, jotta pääsisivät possuista eroon. Velkamäärä vaan on liian kova, lopettaminen ei ole mahdollista.

Vähän ristiriitaista juttua tossa Heikkilän sikatilalla:
"Suuri osa lantaa vastaanottavien tilojen lohkoista sijaitsee lähellä, keskimäärin 2,5 km:n säteellä Heikkilästä.  Kauimmainen lantaa vastaanottava tila sijaitsee tällä hetkellä Ruskolla n. 10 km etäisyydellä, tämän lisäksi on 30 km päässä yksi vastaanottaja. Tilalla on lisäksi käytössä muutamia etälietesäiliöitä naapurikunnissa."

Ajetaanko se lanta sieltä naapurikunnista takas ruskolle levitysaikana?
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 06.03.16 - klo:09:27
Maatila on sikäli hankals tapaus että siinä ei kaadeta yritystä kun mukana on useiten myös valtava omaisuus mikä normi yrittäjältä puuttuu. Siksi on useiten inhimillisyyden vastaista mennä kaatamaan sellaista yritystoimintaa.

On siis inhimillisesti oikein pistää konkaan normiyrittäjä ja panttina oleva lasten kotina oleva omakotitalo vasaran alle ja perhe vuokralle? Mutta maatilalle näin ei voi tehdä? Ja jos omaisuus on valtava niin sehän kattaa velat? Ei joudu edes vuokralle kuten normi yrittäjä? VMP ei voi muuta sanoa...

Niin normiyrittäjällä menee se tehdashalli tai työkone ja ehkä se talo. Useiten viellä talo jää jos ei ole ylivelkaantunut vaan toiminta vaan menee konkurssiin. Elämä jatkuu vaikka verokirjalla tai mahdollisesti jopa uudella yrityksellä.

Pankki kun kaataa maanviljelijän navetan niin mukana menee kodin lisäksi se 150 ha metsää ja sama määrä peltoa joka on peritty sukupolvien takaa. Sikäli siis maatila on haasteellisempi.

Viellä niin ero on siis että yrittäjällä velan vakuutena on useiten tuotannon kone tai yritys kun maatilalla lähes aina on tuotantoon liittymätöntä vakuutta eli metsä vakuuttaa navettaa jne.

Harvassa ovat ne aloittavat yrittäjät joilla ei velan panttina ole se omakotitalo. Jos ostat normiyrittäjänä tuotannon koneen niin siihen ei saa pankista 100% lainaa. Esimerkiksi minulla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia saada lainaa jos ei olisi ollut tuota muuta vakuutta peltoja metsää jne. Yritin tietysti pitää yritystoiminnan erillisenä että jos menee nurin niin menee vain se mutta ihan turha on kuvitella että pankki sellaista sallisi...

Ja on niitä perittyjä yrityksiäkin sukupolvien ajalta.

Mikä ihme on se juttu joka tekee maatiloista ja maanviljelijöistä jotenkin etuoikeutettuja???

Tässä pitää olla muujussin linjoilla 100%

Pankilta voi olla tyhmää kaataa konkurssiin tila, paitsi jos se on laskenut että sillä tavalla oikeasti tulee luottotappiot minimoitua. Mutta kyllä pankilla on siihen ihan sama oikeus vaikka isäntä olisikin saanut jonkun metsäperinnön. Siis oikeasti, jotkut metsähehtaaritko ovat liian arvokkaita jotta niitä voisi konkurssissa menettää, mutta vaikka jonkun perheyrityksen, jonka vaikka isoisä on perustanut, ja jonka käytävillä jo isä on lapsena tuohuillut, saa kyllä kaataa konkurssiin kun ei ole maatila?

Vemssi, älä nyt oikeesti viitsi. Pitäsikö niillekin jotka ryyppäävät perintömetsät, antaa ne takaisin koska olisi epäinhimillistä ottaa kenenkään perintömetsiä?
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: mah - 06.03.16 - klo:09:37
Miksi maatila päätyisikään konkurssiin, jos hänellä olisi vielä metsää rahoituskäyttöön? Ehkä, jos ne on raivattu pelloksi. :-X
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: maidontuottaja - 06.03.16 - klo:09:39
Miksi maatila päätyisikään konkurssiin, jos hänellä olisi vielä metsää rahoituskäyttöön? Ehkä, jos ne on raivattu pelloksi. :-X
Kasvatusmetsiköitä on surutta raivattu tukikelvottomiksi aloiksi joilla on konkurssissa joutomaan arvo.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 06.03.16 - klo:09:40
Miksi maatila päätyisikään konkurssiin, jos hänellä olisi vielä metsää rahoituskäyttöön? Ehkä, jos ne on raivattu pelloksi. :-X
No tietysti metsä vaihdetaan sijoitusasuntoon ajoissa, ja se asunto lapsen nimiin. Joka vuokraa sen toiselle lapselle joka saa vuokrarahat sossusta  :o
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: vms1 - 06.03.16 - klo:09:43
Se asia onkin toisinpäin eli sitä navettaa ei voi kaataa niin kuin normi yritys koska samalla menisi muukin omaisuus. Tätä kun ei mnestikaan haluta niin joudutaan tilanteeseen että mitenkään ei päästä kannattamattomasta osiosta irti.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: sorkkis - 06.03.16 - klo:09:44
Maatila on sikäli hankals tapaus että siinä ei kaadeta yritystä kun mukana on useiten myös valtava omaisuus mikä normi yrittäjältä puuttuu. Siksi on useiten inhimillisyyden vastaista mennä kaatamaan sellaista yritystoimintaa.

On siis inhimillisesti oikein pistää konkaan normiyrittäjä ja panttina oleva lasten kotina oleva omakotitalo vasaran alle ja perhe vuokralle? Mutta maatilalle näin ei voi tehdä? Ja jos omaisuus on valtava niin sehän kattaa velat? Ei joudu edes vuokralle kuten normi yrittäjä? VMP ei voi muuta sanoa...

Niin normiyrittäjällä menee se tehdashalli tai työkone ja ehkä se talo. Useiten viellä talo jää jos ei ole ylivelkaantunut vaan toiminta vaan menee konkurssiin. Elämä jatkuu vaikka verokirjalla tai mahdollisesti jopa uudella yrityksellä.

Pankki kun kaataa maanviljelijän navetan niin mukana menee kodin lisäksi se 150 ha metsää ja sama määrä peltoa joka on peritty sukupolvien takaa. Sikäli siis maatila on haasteellisempi.

Viellä niin ero on siis että yrittäjällä velan vakuutena on useiten tuotannon kone tai yritys kun maatilalla lähes aina on tuotantoon liittymätöntä vakuutta eli metsä vakuuttaa navettaa jne.

Harvassa ovat ne aloittavat yrittäjät joilla ei velan panttina ole se omakotitalo. Jos ostat normiyrittäjänä tuotannon koneen niin siihen ei saa pankista 100% lainaa. Esimerkiksi minulla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia saada lainaa jos ei olisi ollut tuota muuta vakuutta peltoja metsää jne. Yritin tietysti pitää yritystoiminnan erillisenä että jos menee nurin niin menee vain se mutta ihan turha on kuvitella että pankki sellaista sallisi...

Ja on niitä perittyjä yrityksiäkin sukupolvien ajalta.

Mikä ihme on se juttu joka tekee maatiloista ja maanviljelijöistä jotenkin etuoikeutettuja???

Tässä pitää olla muujussin linjoilla 100%

Pankilta voi olla tyhmää kaataa konkurssiin tila, paitsi jos se on laskenut että sillä tavalla oikeasti tulee luottotappiot minimoitua. Mutta kyllä pankilla on siihen ihan sama oikeus vaikka isäntä olisikin saanut jonkun metsäperinnön. Siis oikeasti, jotkut metsähehtaaritko ovat liian arvokkaita jotta niitä voisi konkurssissa menettää, mutta vaikka jonkun perheyrityksen, jonka vaikka isoisä on perustanut, ja jonka käytävillä jo isä on lapsena tuohuillut, saa kyllä kaataa konkurssiin kun ei ole maatila?

Vemssi, älä nyt oikeesti viitsi. Pitäsikö niillekin jotka ryyppäävät perintömetsät, antaa ne takaisin koska olisi epäinhimillistä ottaa kenenkään perintömetsiä?
Pankilla on oikeus kyllä sanoa luotot irti jos niin katsotaan mutta muille ei tarvii maksaa . Tilaa nimittäin ei voi hakea konkkaan jos ulosottoon makselee pikkusen kerrallaan .
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: maidontuottaja - 06.03.16 - klo:10:04
Tähän saakka noita kaatoja on nähty harvinaisen vähän. En usko, että ne tuosta lisääntyy. Ei maalaispankit toimi samalla tavalla kuin jotkut isommat. Näissä pankeissakin on arvioitu riskit päin helvettiä sen agrologi rahoitusjohtajan toimesta ja siihen joku sähläri on tehnyt innokkaan isännän kans yltiöoptimisen likvin. Ei se tietäisi niille muuta, kuin noloa tilannetta ja kasvojen menetystä. Nyt purraan vain hammasta. Jos olisin tässä sähkökeississä pankinjohtaja, pyytäisin ensimmäiseksi mediakonsultin ja velkaisimmat asiakkaat miittiin. Olihan tuo nolouden huippu, kaikinpuolin.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 06.03.16 - klo:10:06
Tähän saakka noita kaatoja on nähty harvinaisen vähän. En usko, että ne tuosta lisääntyy. Ei maalaispankit toimi samalla tavalla kuin jotkut isommat. Näissä pankeissakin on arvioitu riskit päin helvettiä sen agrologi rahoitusjohtajan toimesta ja siihen joku sähläri on tehnyt innokkaan isännän kans yltiöoptimusten luvun. Ei se tietäisi niille muuta, kuin noloa tilannetta ja kasvojen menetystä. Nyt purraan vain hammasta. Jos olisin tässä sähkökeississä pankinjohtaja, pyytäisin ensimmäiseksi mediakonsultin ja velkaisimmat asiakkaat miittiin. Olihan tuo nolouden huippu, kaikinpuolin.
Agrologeja ei ole ollut pankinjohtajina 20-30 vuoteen.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: bdr-529 - 06.03.16 - klo:10:12
Tähän saakka noita kaatoja on nähty harvinaisen vähän. En usko, että ne tuosta lisääntyy. Ei maalaispankit toimi samalla tavalla kuin jotkut isommat. Näissä pankeissakin on arvioitu riskit päin helvettiä sen agrologi rahoitusjohtajan toimesta ja siihen joku sähläri on tehnyt innokkaan isännän kans yltiöoptimusten luvun. Ei se tietäisi niille muuta, kuin noloa tilannetta ja kasvojen menetystä. Nyt purraan vain hammasta. Jos olisin tässä sähkökeississä pankinjohtaja, pyytäisin ensimmäiseksi mediakonsultin ja velkaisimmat asiakkaat miittiin. Olihan tuo nolouden huippu, kaikinpuolin.
Agrologeja ei ole ollut pankinjohtajina 20-30 vuoteen.

 Kaadot on menny hiljaisuudessa naapureille lisämaiksi, mutta alkaa kohta sellaiset naapurit olla vähissä.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Ärrpää - 06.03.16 - klo:10:32
Vähän ristiriitaista juttua tossa Heikkilän sikatilalla:
"Suuri osa lantaa vastaanottavien tilojen lohkoista sijaitsee lähellä, keskimäärin 2,5 km:n säteellä Heikkilästä.  Kauimmainen lantaa vastaanottava tila sijaitsee tällä hetkellä Ruskolla n. 10 km etäisyydellä, tämän lisäksi on 30 km päässä yksi vastaanottaja. Tilalla on lisäksi käytössä muutamia etälietesäiliöitä naapurikunnissa."

Ajetaanko se lanta sieltä naapurikunnista takas ruskolle levitysaikana?

Eiköhän se ajeta kiireettömän talven aikana etäsäiliöihin ja levitetä sitten niiden etäsäiliöiden vieressä oleville pelloille... Vai mitäs luulisit? Ajetaanko takaisin?
Kyllä niin voisi lainauksen perusteella luulla, että ajetaan takaisin, mutta kyseessä ei ole MV-lehti niin voihan se olla toisinkin.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Make - 06.03.16 - klo:11:13
Miksi maatila päätyisikään konkurssiin, jos hänellä olisi vielä metsää rahoituskäyttöön? Ehkä, jos ne on raivattu pelloksi. :-X
Kasvatusmetsiköitä on surutta raivattu tukikelvottomiksi aloiksi joilla on konkurssissa joutomaan arvo.
Tuollaisella matikalla saa mennäkin nurin.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 06.03.16 - klo:11:24
Miksi maatila päätyisikään konkurssiin, jos hänellä olisi vielä metsää rahoituskäyttöön? Ehkä, jos ne on raivattu pelloksi. :-X
Kasvatusmetsiköitä on surutta raivattu tukikelvottomiksi aloiksi joilla on konkurssissa joutomaan arvo.
Tuollaisella matikalla saa mennäkin nurin.

Mutta eikö tässä ole ainoa syyllinen maataloushallinto, joka on estänyt raivioiden pääsemisen täysien tukien piiriin.
Jos laajentava tila on raivannut vaikkapa 200 ha peltoa, olisi tukipotti varovaisestikin laskien lähes 100 000 € suuruinen lisätulo
tilalle.

Yhteisvastuustahan on kysymys.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: der bauer - 06.03.16 - klo:11:26
Mutta niin kauan kuin tämä hömpäntuki ilman sadonkorjuuvelvoitetta jatkuu, tehostaminen on vaikeaa. Aika moni haluaa pitää ne peltonsa itsellään ja näennäisviljellä, jotta saa tuet.

Olet asian ytimessä, hömppä on rakennekehityksen pahin jarru.

Minä sanoisin että pahin ongelma ei ole hömppä vaan se joka on aiheuttanut tuon hömpän ja se on tämä

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/tuki-vet%C3%A4%C3%A4-tuotantoa-pohjoiseen-1.140120

eli tukipolitiikalla on siirretty kotieläimet pois niiden parhaiden ja isoimpien peltojen vierestä. Sitten tulee ongelma kun koitetaan sen ison yksikön rehut kerätä p..seenaloilta kolmen pitäjän alueelta... Kumpaakaan ongelmaa ei olisi jos tukipolitiikka olisi ollut järkevää kuten Ruotsissa ja tuotanto olisi keskitetty parhaille alueille.
En yhtään ihmettele kun lehmät siirtyy pois sieltä 600-700€ vuokrapelloilta. Mutta sinun mielestä on oikein pitää vuokrat tapissa mm. hömpän avulla. Ja Ruotsissa maidontuotanto on keskittynyt etelään, tukierosta huolimatta.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: SAS - 06.03.16 - klo:11:28
Kyllä sassi on aika oikeassa eli optimi on noin 30 lehmää/ tekijä. Se on sitten sama onko tekijä työntekijä tai jompi kumpi isäntäväestä. Toki lehmämäärä ei paljoa vaikuta talouteen mutta edellinen toimii kun keskituotos alkaa ykkösellä.
300 lehmälle joutuu Suomen oloissa ajamaan rehut kolmen pitäjän alueelta ei mitään järkeä. :o

130 lehmälle ei vielä ole joutunut yli 4 kilsan päästä ajamaan kuin osan väkirehusta. Väkirehuistakin about puolet on alle 5km päästä. Rypsirouhe ja robottirehu kauempaa. Jos navetan kohdalle piirtäis ympyrän jonka säde on 10km, niin peltoa olisi ainakin pari tuhatta hehtaaria sen ympyrän sisällä (olisi siinä ympyrässä myös Turun tori, satama, lentokenttä, Ikea jne).
Niin sulla on oma napa lähellä et pysty hahmottamaan sitä että aina ei ole nuo olosuhteet noin edulliset . Taas alkaa se paska ralli keväällä
toisaalta se on huvittavaa mutta tiekuntien kannalta vähemmän . :(
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Make - 06.03.16 - klo:11:28
Vähän ristiriitaista juttua tossa Heikkilän sikatilalla:
"Suuri osa lantaa vastaanottavien tilojen lohkoista sijaitsee lähellä, keskimäärin 2,5 km:n säteellä Heikkilästä.  Kauimmainen lantaa vastaanottava tila sijaitsee tällä hetkellä Ruskolla n. 10 km etäisyydellä, tämän lisäksi on 30 km päässä yksi vastaanottaja. Tilalla on lisäksi käytössä muutamia etälietesäiliöitä naapurikunnissa."

Ajetaanko se lanta sieltä naapurikunnista takas ruskolle levitysaikana?

Eiköhän se ajeta kiireettömän talven aikana etäsäiliöihin ja levitetä sitten niiden etäsäiliöiden vieressä oleville pelloille... Vai mitäs luulisit? Ajetaanko takaisin?
Kyllä niin voisi lainauksen perusteella luulla, että ajetaan takaisin, mutta kyseessä ei ole MV-lehti niin voihan se olla toisinkin.
Rusko on niin pieni kunta, että taitaa alueita 7 naapurikunnasta sopia tuohon 10 km etäisyyteen Heikkilän sikalasta.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -Joomies- - 06.03.16 - klo:11:29
Tähän saakka noita kaatoja on nähty harvinaisen vähän. En usko, että ne tuosta lisääntyy. Ei maalaispankit toimi samalla tavalla kuin jotkut isommat. Näissä pankeissakin on arvioitu riskit päin helvettiä sen agrologi rahoitusjohtajan toimesta ja siihen joku sähläri on tehnyt innokkaan isännän kans yltiöoptimusten luvun. Ei se tietäisi niille muuta, kuin noloa tilannetta ja kasvojen menetystä. Nyt purraan vain hammasta. Jos olisin tässä sähkökeississä pankinjohtaja, pyytäisin ensimmäiseksi mediakonsultin ja velkaisimmat asiakkaat miittiin. Olihan tuo nolouden huippu, kaikinpuolin.
Agrologeja ei ole ollut pankinjohtajina 20-30 vuoteen.
Äkkiseltään tuli mieleen puolen kymmentä agrologi pankinjohtajaa
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Make - 06.03.16 - klo:11:30


130 lehmälle ei vielä ole joutunut yli 4 kilsan päästä ajamaan kuin osan väkirehusta. Väkirehuistakin about puolet on alle 5km päästä. Rypsirouhe ja robottirehu kauempaa. Jos navetan kohdalle piirtäis ympyrän jonka säde on 10km, niin peltoa olisi ainakin pari tuhatta hehtaaria sen ympyrän sisällä (olisi siinä ympyrässä myös Turun tori, satama, lentokenttä, Ikea jne).
Niin sulla on oma napa lähellä et pysty hahmottamaan sitä että aina ei ole nuo olosuhteet noin edulliset . Taas alkaa se paska ralli keväällä
toisaalta se on huvittavaa mutta tiekuntien kannalta vähemmän . :(
Navetoita ei pitäis rakentaa sopimattomille alueille.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 06.03.16 - klo:11:31
Tähän saakka noita kaatoja on nähty harvinaisen vähän. En usko, että ne tuosta lisääntyy. Ei maalaispankit toimi samalla tavalla kuin jotkut isommat. Näissä pankeissakin on arvioitu riskit päin helvettiä sen agrologi rahoitusjohtajan toimesta ja siihen joku sähläri on tehnyt innokkaan isännän kans yltiöoptimusten luvun. Ei se tietäisi niille muuta, kuin noloa tilannetta ja kasvojen menetystä. Nyt purraan vain hammasta. Jos olisin tässä sähkökeississä pankinjohtaja, pyytäisin ensimmäiseksi mediakonsultin ja velkaisimmat asiakkaat miittiin. Olihan tuo nolouden huippu, kaikinpuolin.
Agrologeja ei ole ollut pankinjohtajina 20-30 vuoteen.
Äkkiseltään tuli mieleen puolen kymmentä agrologi pankinjohtajaa
Ziisus kraist. Ei sit ihme että tää maa on vaipumassa tuhoon.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: jylperö - 06.03.16 - klo:11:33
Tähän saakka noita kaatoja on nähty harvinaisen vähän. En usko, että ne tuosta lisääntyy. Ei maalaispankit toimi samalla tavalla kuin jotkut isommat. Näissä pankeissakin on arvioitu riskit päin helvettiä sen agrologi rahoitusjohtajan toimesta ja siihen joku sähläri on tehnyt innokkaan isännän kans yltiöoptimusten luvun. Ei se tietäisi niille muuta, kuin noloa tilannetta ja kasvojen menetystä. Nyt purraan vain hammasta. Jos olisin tässä sähkökeississä pankinjohtaja, pyytäisin ensimmäiseksi mediakonsultin ja velkaisimmat asiakkaat miittiin. Olihan tuo nolouden huippu, kaikinpuolin.
Agrologeja ei ole ollut pankinjohtajina 20-30 vuoteen.

Täällä on paikallisen pankin johtaja agrologi ja ei antanut viisi vuotta sitten euroakaan yhden Robon navetoihin.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: timotej - 06.03.16 - klo:11:45
http://yle.fi/uutiset/tukirahoja_odottavien_maatilojen_ahdinko_syvenee__maitotilalta_katkaistiin_sahkot/8716941

Toivottavasti kytketään pian takaisin

Aika lailla reaalitodellisuuden ulkopuolelle näkyy agronettiläisetkin elävän. Näitä sähköt katkaistuja tiloja on pelkästään Savon Voiman alueella kymmenkunta. Facebookissa kuulemma jo organisoidaan kansalaiskeräystä heidän hyväkseen. Tähän siis päästään halpuuttamalla.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 06.03.16 - klo:11:53
http://yle.fi/uutiset/tukirahoja_odottavien_maatilojen_ahdinko_syvenee__maitotilalta_katkaistiin_sahkot/8716941

Toivottavasti kytketään pian takaisin

Aika lailla reaalitodellisuuden ulkopuolelle näkyy agronettiläisetkin elävän. Näitä sähköt katkaistuja tiloja on pelkästään Savon Voiman alueella kymmenkunta. Facebookissa kuulemma jo organisoidaan kansalaiskeräystä heidän hyväkseen. Tähän siis päästään halpuuttamalla.

Jos ovat maitotiloja niin ei paljoa kyllä halpuuttamiseen liity. Ruotsissa ei halpuuteta tai Virossa tai Tanskassa, ja tuottajahinnat ovat paljon alemmat kuin Suomessa. Ja kaatuvia tiloja myös paljon enemmän.

Jos suhdanteet vetävät tuottajahinnat väkisin alemmas, niin joillekin se aiheuttaa ongelmia.

http://www.milkprices.nl/Reviews/eng201601.pdf

Edamin ja goudan tukkuhinnat Saksassa ovat nyt keskimäärin 1,9€/kg, ja kun jauhe ja voi on kanssa halpaa kuin mikä, tilanne ei ole lupaava.


Lihapuolella halpuuttamisella voi olla osansa sopassa, mutta enemmän vaikuttaa Atrian ja HK:n tosiaan vastaan halpuuttaminen kuin kaupan halpuuttaminen.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 06.03.16 - klo:11:54
http://yle.fi/uutiset/tukirahoja_odottavien_maatilojen_ahdinko_syvenee__maitotilalta_katkaistiin_sahkot/8716941

Toivottavasti kytketään pian takaisin

Aika lailla reaalitodellisuuden ulkopuolelle näkyy agronettiläisetkin elävän. Näitä sähköt katkaistuja tiloja on pelkästään Savon Voiman alueella kymmenkunta. Facebookissa kuulemma jo organisoidaan kansalaiskeräystä heidän hyväkseen. Tähän siis päästään halpuuttamalla.

Tämä taitaa olla lähinnä Savon Voimalle mediatappio.
Tulee jälleen kuva julmasta ja rahanahneesta sähköyhtiöstä.
Voisi antaa armon käydä oikeudesta. Esimerkiksi
muiden paikkakunnan maatilojen perusmaksuihin
laitettaisiin pieni lisä, jolla voitaisiin muutaman kuukausi odottaa
kriisissä olevien myöhästyneitä tukimaksuja.

Yhteisvastuustahan tässä perimmältään on kysymys.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: maidontuottaja - 06.03.16 - klo:12:25
En yhtään ihmettele kun lehmät siirtyy pois sieltä 600-700€ vuokrapelloilta. Mutta sinun mielestä on oikein pitää vuokrat tapissa mm. hömpän avulla. Ja Ruotsissa maidontuotanto on keskittynyt etelään, tukierosta huolimatta.

Ruotsin tukiero suhteessa siihen mikä on alueiden olosuhteiden ero Skåne / Pohjois-Ruotsi verrattuna Eteläinen Suomi / Pohjoinen Suomi onkin vastannut paremmin alueiden välistä tuottavuuseroa. Täällä todellinen ero olosuhteissa ei ole vastannut tukieroa.

Mutta mietis tuota vuokraa uudestaan? Kumpi mahtaa olla edullisempi tapa saada ne rehut? Maksaa 600 vuokraa 10 hehtaarin lohkosta joka on  kilometrin päässä laakasiilosta? Saat urakoitsijan joka tulee mielellään uudestaankin tehokkailla koneilla isoilta lohkoilta parissa tunnissa tekemään rehut ja lasku on kohtuullinen. Verrattuna siihen että vuokraat parikymmentä alle hehtaarin p..seenalaa 10 kilometrin säteeltä 200 euroa hehtaari, hoidat kaiken itse kun jostain kumman syystä urakoitsija ei meinaa saada talkootöihin, ylikoneellistat rajusti että saat itse varmasti rehun ajoissa korjattua. Kummalla tavalla rehun kokonaishinta mahtaa olla alhaisempi?
tuohon kulminoituu paljolti maatalouden ongelma. Ei auta 300 lehmän navetta, jos tilusrakenne ei ole kunnossa.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: optimisti - 06.03.16 - klo:12:37
Miksi maatila päätyisikään konkurssiin, jos hänellä olisi vielä metsää rahoituskäyttöön? Ehkä, jos ne on raivattu pelloksi. :-X
Kasvatusmetsiköitä on surutta raivattu tukikelvottomiksi aloiksi joilla on konkurssissa joutomaan arvo.
Ei ihan naapuri hankki parhaassa kasvussa olevaa mustikkakankaan männikköä, nurin ja peltoa tilalle.
Jos taasen käenkaali kuusikko kasvaa vuodessa arvokasvua 750e/v, niin on melkonen matemaatikko jos sen saa peltona kannattamaan paremmin.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Last Man Standing - 06.03.16 - klo:12:39
>on surutta raivattu tukikelvottomiksi aloiksi joilla on konkurssissa joutomaan arvo.

Mitä eroa on tukikelvottomalla ja tukeen oikeutetulla pellolla jos ja kun tuet ajetaan siihen malliin ettei niillä ole kuin kuriositeetti arvo? :P
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: mies - 06.03.16 - klo:12:49
http://yle.fi/uutiset/tukirahoja_odottavien_maatilojen_ahdinko_syvenee__maitotilalta_katkaistiin_sahkot/8716941

Toivottavasti kytketään pian takaisin

Aika lailla reaalitodellisuuden ulkopuolelle näkyy agronettiläisetkin elävän. Näitä sähköt katkaistuja tiloja on pelkästään Savon Voiman alueella kymmenkunta. Facebookissa kuulemma jo organisoidaan kansalaiskeräystä heidän hyväkseen. Tähän siis päästään halpuuttamalla.

Onko Facebook reaalitodellisuutta? En tiedä, kun en ole siellä.

Toi oli ensimmäinen uutinen, jonka minä näin.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: mies - 06.03.16 - klo:12:52
http://yle.fi/uutiset/tukirahoja_odottavien_maatilojen_ahdinko_syvenee__maitotilalta_katkaistiin_sahkot/8716941

Toivottavasti kytketään pian takaisin

Aika lailla reaalitodellisuuden ulkopuolelle näkyy agronettiläisetkin elävän. Näitä sähköt katkaistuja tiloja on pelkästään Savon Voiman alueella kymmenkunta. Facebookissa kuulemma jo organisoidaan kansalaiskeräystä heidän hyväkseen. Tähän siis päästään halpuuttamalla.

Tämä taitaa olla lähinnä Savon Voimalle mediatappio.
Tulee jälleen kuva julmasta ja rahanahneesta sähköyhtiöstä.
Voisi antaa armon käydä oikeudesta. Esimerkiksi
muiden paikkakunnan maatilojen perusmaksuihin
laitettaisiin pieni lisä, jolla voitaisiin muutaman kuukausi odottaa
kriisissä olevien myöhästyneitä tukimaksuja.

Yhteisvastuustahan tässä perimmältään on kysymys.

-SS-

Niin, uutisessahan ei mainittu yhtiötä, joka oli käskenyt katkaista sähköt. Eli (miinus)pisteet  savolaisille.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: der bauer - 06.03.16 - klo:12:52
En yhtään ihmettele kun lehmät siirtyy pois sieltä 600-700€ vuokrapelloilta. Mutta sinun mielestä on oikein pitää vuokrat tapissa mm. hömpän avulla. Ja Ruotsissa maidontuotanto on keskittynyt etelään, tukierosta huolimatta.

Ruotsin tukiero suhteessa siihen mikä on alueiden olosuhteiden ero Skåne / Pohjois-Ruotsi verrattuna Eteläinen Suomi / Pohjoinen Suomi onkin vastannut paremmin alueiden välistä tuottavuuseroa. Täällä todellinen ero olosuhteissa ei ole vastannut tukieroa.

Mutta mietis tuota vuokraa uudestaan? Kumpi mahtaa olla edullisempi tapa saada ne rehut? Maksaa 600 vuokraa 10 hehtaarin lohkosta joka on  kilometrin päässä laakasiilosta? Saat urakoitsijan joka tulee mielellään uudestaankin tehokkailla koneilla isoilta lohkoilta parissa tunnissa tekemään rehut ja lasku on kohtuullinen. Verrattuna siihen että vuokraat parikymmentä alle hehtaarin p..seenalaa 10 kilometrin säteeltä 200 euroa hehtaari, hoidat kaiken itse kun jostain kumman syystä urakoitsija ei meinaa saada talkootöihin, ylikoneellistat rajusti että saat itse varmasti rehun ajoissa korjattua. Kummalla tavalla rehun kokonaishinta mahtaa olla alhaisempi?
Miksi mun pitäis miettiä näin huonoja vaihtoehtoja?
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: JD6630 - 06.03.16 - klo:13:02
Etelässä siihen olisi edes mahdollisuus... Valmiilla vuosisataisilla pelloilla...
Täällä pohjoisessakin tuohon olisi mahdollisuus, niitä peltoja ei vaan ainakaan vielä ole.

Ainut vaan että täällä pystyis tekemään sellaisia peltoalueita, että niillä ruokitaan 3000 lehmää tiellä käymättä.

E: Voisitko Muujussi opetella lainaamaan hieman järkevämmin, ettei tarvitsisi lukea 5 perättäistä viestiäsi.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Dr.Who - 06.03.16 - klo:14:01
>on surutta raivattu tukikelvottomiksi aloiksi joilla on konkurssissa joutomaan arvo.

Mitä eroa on tukikelvottomalla ja tukeen oikeutetulla pellolla jos ja kun tuet ajetaan siihen malliin ettei niillä ole kuin kuriositeetti arvo? :P
Metsämaa on helppoa realisoida toisin kuin pelto
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Maakalle - 06.03.16 - klo:14:09
Tähän saakka noita kaatoja on nähty harvinaisen vähän. En usko, että ne tuosta lisääntyy. Ei maalaispankit toimi samalla tavalla kuin jotkut isommat. Näissä pankeissakin on arvioitu riskit päin helvettiä sen agrologi rahoitusjohtajan toimesta ja siihen joku sähläri on tehnyt innokkaan isännän kans yltiöoptimisen likvin. Ei se tietäisi niille muuta, kuin noloa tilannetta ja kasvojen menetystä. Nyt purraan vain hammasta. Jos olisin tässä sähkökeississä pankinjohtaja, pyytäisin ensimmäiseksi mediakonsultin ja velkaisimmat asiakkaat miittiin. Olihan tuo nolouden huippu, kaikinpuolin.

Maalaispankillehan nurin menevä maatila on aika kätevä - kunhan arvosta mahdollisimman paljon on pellossa eikä seinissä tai koneissa. Yli-innokkaan maita jaettaessa ostajat kun ovat lähinnä naapuruston vakavaraisemmasta päästä, joille se sama pankki ilolla myöntää lainaa maanostoon. Pankin lainapääoma pysyy samana, mutta luottotappion riski poistettu.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 06.03.16 - klo:14:17
Tähän saakka noita kaatoja on nähty harvinaisen vähän. En usko, että ne tuosta lisääntyy. Ei maalaispankit toimi samalla tavalla kuin jotkut isommat. Näissä pankeissakin on arvioitu riskit päin helvettiä sen agrologi rahoitusjohtajan toimesta ja siihen joku sähläri on tehnyt innokkaan isännän kans yltiöoptimisen likvin. Ei se tietäisi niille muuta, kuin noloa tilannetta ja kasvojen menetystä. Nyt purraan vain hammasta. Jos olisin tässä sähkökeississä pankinjohtaja, pyytäisin ensimmäiseksi mediakonsultin ja velkaisimmat asiakkaat miittiin. Olihan tuo nolouden huippu, kaikinpuolin.

Maalaispankillehan nurin menevä maatila on aika kätevä - kunhan arvosta mahdollisimman paljon on pellossa eikä seinissä tai koneissa. Yli-innokkaan maita jaettaessa ostajat kun ovat lähinnä naapuruston vakavaraisemmasta päästä, joille se sama pankki ilolla myöntää lainaa maanostoon. Pankin lainapääoma pysyy samana, mutta luottotappion riski poistettu.

Eipä ole kovasti tarjolla näkynyt ihan etelässä. Ovatko kaikki sitten vaan niin vakavaraisia.

Että heikot lenkit kohta loppuvat kesken.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Maakalle - 06.03.16 - klo:14:20
Etelässä on paljon 500-1000 hehtaarin levitysalan yksiköitä jotka ovat saaneet homman toimimaan levityssopimuksilla. Tarvitaan tietysti ihmissuhdetaitoja ja neuvottelutaitoja. Mutta homma toimii kyllä. Täällä se on mahdollista kun muutaman kilometrin ympyrässä voi olla se 4-numeroinen, kahden kilometrin ympyrään voi täällä etelässä mahtua 1.000 hehtaaria peltoa...

Kerro toki lisää.

Sano yksikin tila joka oikeasti saa homman toimimaan. Tunnen joitakin näitä mainitsemiasi 500-1000 hehtaarin yksiköitä ja omien sanojensa mukaan tekisivät kaikkensa, jotta pääsisivät possuista eroon. Velkamäärä vaan on liian kova, lopettaminen ei ole mahdollista.

Vähän ristiriitaista juttua tossa Heikkilän sikatilalla:
"Suuri osa lantaa vastaanottavien tilojen lohkoista sijaitsee lähellä, keskimäärin 2,5 km:n säteellä Heikkilästä.  Kauimmainen lantaa vastaanottava tila sijaitsee tällä hetkellä Ruskolla n. 10 km etäisyydellä, tämän lisäksi on 30 km päässä yksi vastaanottaja. Tilalla on lisäksi käytössä muutamia etälietesäiliöitä naapurikunnissa."

Ajetaanko se lanta sieltä naapurikunnista takas ruskolle levitysaikana?

30 kilometrin päässä oleva yksittäinen tila on muuten vaatimaton 300 hehtaarin pienviljelys, veikkaisin että 40 hehtaaria kartanon lähilohkot. 400 kilometrin päästä tullut Vredo-yrittäjä laittoi aukeaa haisemaan yötä päivää usealla kuskilla kolmen rekan ajaessa lastia Ruskolta. Kävin kysymässä hintoja ja halvemmalla tekee kuin mitä saan ketään ajamaan oman robotilliseni kakkoja. Veikkaisin että tuo urakoija tekee kuitenkin parempaa katetta kuin paikalliset, kun saa yhdelle asiakkaalle pari viikkoa ajaa täydellä laskutuksella.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Make - 06.03.16 - klo:14:29


Maalaispankillehan nurin menevä maatila on aika kätevä - kunhan arvosta mahdollisimman paljon on pellossa eikä seinissä tai koneissa. Yli-innokkaan maita jaettaessa ostajat kun ovat lähinnä naapuruston vakavaraisemmasta päästä, joille se sama pankki ilolla myöntää lainaa maanostoon. Pankin lainapääoma pysyy samana, mutta luottotappion riski poistettu.

Eipä ole kovasti tarjolla näkynyt ihan etelässä. Ovatko kaikki sitten vaan niin vakavaraisia.

Että heikot lenkit kohta loppuvat kesken.

-SS-
Eihän ne konkurssiin mene, vaan maata myydään senverran että saadaan velkatilanne kohtuulliseksi. Eihän sulta oo kuin muutama kilometri tilaan, josta maata myytiin. Useita niitä on tässäkin ympäristössä.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 06.03.16 - klo:14:36


Maalaispankillehan nurin menevä maatila on aika kätevä - kunhan arvosta mahdollisimman paljon on pellossa eikä seinissä tai koneissa. Yli-innokkaan maita jaettaessa ostajat kun ovat lähinnä naapuruston vakavaraisemmasta päästä, joille se sama pankki ilolla myöntää lainaa maanostoon. Pankin lainapääoma pysyy samana, mutta luottotappion riski poistettu.

Eipä ole kovasti tarjolla näkynyt ihan etelässä. Ovatko kaikki sitten vaan niin vakavaraisia.

Että heikot lenkit kohta loppuvat kesken.

-SS-
Eihän ne konkurssiin mene, vaan maata myydään senverran että saadaan velkatilanne kohtuulliseksi. Eihän sulta oo kuin muutama kilometri tilaan, josta maata myytiin. Useita niitä on tässäkin ympäristössä.

Nii, onhan tässä 600 m semmoiseen lähimpään,
taitaa olla jo kaikki jaettu, kun tästä kylältä rahaa löytyy,
mutta kyllä aika tiukasti on tarjouksen teko
varattu vain rajatulle ryhmälle. Oletan Osuuspankin
olevan se tietty juttu, eikä itsellä ole sen
pankin omakohtaista asiakashistoriaa.

Aika mielenkiintoista, muutama kilometri,
oliskohan semmoinen tila, jonka nimessä
esiintyy henkilön nimi ja henkirikos peräkkäin....

Olisi niin hieno 13 ha pala tienvieressä siellä...

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: T170 - 06.03.16 - klo:15:37
Pienillä perhetiloilla on 100 ha metsää ja vanhuksille ostettu asunto keskustassa. Ajellaan romuilla ja naureskellaan. Lapset tekevät ilmaistyötä. Kaupasta haetaan vanhaa leipää ja illalla katsellaan Emmerdalea ja uutiset. 5 vuotta ja nää tuottavat 5% Suomen elintarvikkeista  ;D

Pienillä perhetiloilla on x00 ha metsää ja vanhuksille ostettu asunto keskustassa. Ajellaan romuilla ja naureskellaan.Lapsilla opiskelupaikat yliopistossa. Kaupasta haetaan tuoretta leipää paitsi tänään ostetaan vehnäjauhoja ja hiivaa ja opetellaan tekemään rullakebabia ja illalla katsotaan Jutan dietit ja uutiset. Tuottavat x % elintarvikkeista? Täh, elintarvikkeethan ostetaan kaupasta. Niitä kukaan tuota!
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: maidontuottaja - 06.03.16 - klo:16:06
Aika lailla reaalitodellisuuden ulkopuolelle näkyy agronettiläisetkin elävän. Näitä sähköt katkaistuja tiloja on pelkästään Savon Voiman alueella kymmenkunta. Facebookissa kuulemma jo organisoidaan kansalaiskeräystä heidän hyväkseen. Tähän siis päästään halpuuttamalla.
periaatteessa asemapihaton hoitaa, miksei parsinavetankin jonkin aikaa agrekaatilla. jos ilmanvaihto olis vielä sellainen, että toimis ilman puhaltimia.
robokopissa täytyy olla koko ajan vallu tulilla :'(
oikeesti, onko maidontuotanto mennyt noin huonoon jamaan, linkkiä, missä keskustellaan?

edit:

http://yle.fi/uutiset/useilta_maatiloilta_katkaistu_sahkot_pohjois-savossa_tilanne_jota_kukaan_ei_halua/8719885

ei näitten kaikkien perässä pysy, mut on tää kyllä. kuulostaa tuo kyllä uskottavalta. mun pitää alkaa suunnitella uutta allekirjoitusta tähän nikkiin. näköjään tuo liian rento ote on huono juttu.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Maakalle - 06.03.16 - klo:16:12
En tunne lakeja, mutta mielestäni sähköyhtiö on helisemässä, jos navetallinen eläimiä meinataan erottaa sähköverkosta.
Mitäs jos verkon päässä onkin vaikka yksitinen päiväkoti?
Kyllä se eläinten omistaja on ainoa, joka on vastuussa eläinten hyvinvoinnista.. Ei sähköyhtiö, eikä rehutehdas....näin on näppylät, ikävä kyllä. ::)
Tällaisessa tilanteessa pitäisi varmaan porukalla katsoa tilanne ennen kuin pääsulakkeet ruuvataan irti. Paikalle sähköyhtiön edustaja, pankin edustaja, eläinsuojelun edustaja (läänin ell), työterveyslääkäri, meijeri/teurastamon edustaja ja viljelijä. Katotaan kortit ja tehdään päätös. Sama sapluuna vesilaitoksen kanssa.

Ei siinä noin isoa porukkaa tarvita. Sähköyhtiö kertoo mitä pitää maksaa, jos ei tilillä katetta niin soitto pankinjohtajalle. Jos pankinjohtaja ei lupaa apua, niin joko soitto teurastamolle hakemaan eläimet pois tai naapurille kauppaamaan peltoa.

Sähköyhtiö ei ole toiminut mitenkään väärin, kunhan on varoittanut etuajassa. Ainoa eläinten hyvinvointia vaarantava taho tälläisissä on se tilallinen itse, joka yrittää väkisin eläimiä pitää vaikka rahkeet ei riitä. Se ei nyt mitään auta jos pari kuukautta tekohengittää tilaa joka ei muutaman tonnin laskusta omin neuvotteluin selviä.

Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: navettapiika - 06.03.16 - klo:16:29
En tunne lakeja, mutta mielestäni sähköyhtiö on helisemässä, jos navetallinen eläimiä meinataan erottaa sähköverkosta.
Mitäs jos verkon päässä onkin vaikka yksitinen päiväkoti?
Kyllä se eläinten omistaja on ainoa, joka on vastuussa eläinten hyvinvoinnista.. Ei sähköyhtiö, eikä rehutehdas....näin on näppylät, ikävä kyllä. ::)
Tällaisessa tilanteessa pitäisi varmaan porukalla katsoa tilanne ennen kuin pääsulakkeet ruuvataan irti. Paikalle sähköyhtiön edustaja, pankin edustaja, eläinsuojelun edustaja (läänin ell), työterveyslääkäri, meijeri/teurastamon edustaja ja viljelijä. Katotaan kortit ja tehdään päätös. Sama sapluuna vesilaitoksen kanssa.

Ei siinä noin isoa porukkaa tarvita. Sähköyhtiö kertoo mitä pitää maksaa, jos ei tilillä katetta niin soitto pankinjohtajalle. Jos pankinjohtaja ei lupaa apua, niin joko soitto teurastamolle hakemaan eläimet pois tai naapurille kauppaamaan peltoa.

Sähköyhtiö ei ole toiminut mitenkään väärin, kunhan on varoittanut etuajassa. Ainoa eläinten hyvinvointia vaarantava taho tälläisissä on se tilallinen itse, joka yrittää väkisin eläimiä pitää vaikka rahkeet ei riitä. Se ei nyt mitään auta jos pari kuukautta tekohengittää tilaa joka ei muutaman tonnin laskusta omin neuvotteluin selviä.
Mitenkähän muuten on, kun kyseinen tila odotteli tukia, mikä on maksamatta ja se on  hyvinvointituki..ja meidän ehdoissa ainakin ennen oli, että varavoiman käyttö mahdollisuus on tilalta löydyttävä, että mitenkäs se agregaatti.. ???
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: SAS - 06.03.16 - klo:16:53
Pakkaa taas unohtumaan monelta se tosiasia että Suomen maataloustuotannosta suuri osa tulee vielä pieniltä tiloilta ainakin maidossa on tämä tilanne yhä. ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Johannes Kostaja - 06.03.16 - klo:17:06
https://www.mtk.fi/liitot/pohjoissuomi/hankkeet/fi_FI/Liiton_hanke/_files/92755877526378481/default/Jyrki%20Niemi.pdf (ftp://www.mtk.fi/liitot/pohjoissuomi/hankkeet/fi_FI/Liiton_hanke/_files/92755877526378481/default/Jyrki%20Niemi.pdf)

Puolet tiloista eli se pienempi puolikas tuottaa 5% tuotteista. Puolet porukasta saa lakaista pois kentältä ja se ei näy missään.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: T170 - 06.03.16 - klo:17:56

Jos taasen käenkaali kuusikko kasvaa vuodessa arvokasvua 750e/v, niin...

Olet kyllä nimimerkkisi veroinen.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: milkboi - 06.03.16 - klo:18:05
Vaan jos oikeasti halutaan tehokas maidontuotanto, niin silloin pitää ohjaileva ja säilyttävä tuki riisua pois. Keinotekoisesti luoduilla alueilla kuten Pohjous-Savo, kainuu, Lapista puhumattakaan ei ole mitään tekemistä tehokkaan maidontuotannon kans.
Unohdit Pohjois-karelian. ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: luomuviljelijä - 06.03.16 - klo:18:52
En tunne lakeja, mutta mielestäni sähköyhtiö on helisemässä, jos navetallinen eläimiä meinataan erottaa sähköverkosta.
Mitäs jos verkon päässä onkin vaikka yksitinen päiväkoti?
Kyllä se eläinten omistaja on ainoa, joka on vastuussa eläinten hyvinvoinnista.. Ei sähköyhtiö, eikä rehutehdas....näin on näppylät, ikävä kyllä. ::)
Tällaisessa tilanteessa pitäisi varmaan porukalla katsoa tilanne ennen kuin pääsulakkeet ruuvataan irti. Paikalle sähköyhtiön edustaja, pankin edustaja, eläinsuojelun edustaja (läänin ell), työterveyslääkäri, meijeri/teurastamon edustaja ja viljelijä. Katotaan kortit ja tehdään päätös. Sama sapluuna vesilaitoksen kanssa.

Ei siinä noin isoa porukkaa tarvita. Sähköyhtiö kertoo mitä pitää maksaa, jos ei tilillä katetta niin soitto pankinjohtajalle. Jos pankinjohtaja ei lupaa apua, niin joko soitto teurastamolle hakemaan eläimet pois tai naapurille kauppaamaan peltoa.

Sähköyhtiö ei ole toiminut mitenkään väärin, kunhan on varoittanut etuajassa. Ainoa eläinten hyvinvointia vaarantava taho tälläisissä on se tilallinen itse, joka yrittää väkisin eläimiä pitää vaikka rahkeet ei riitä. Se ei nyt mitään auta jos pari kuukautta tekohengittää tilaa joka ei muutaman tonnin laskusta omin neuvotteluin selviä.

Juuri näin.

Mikä helvetin sosiaalihuolto sähköyhtiöistä on tullut  ???
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: junttieinari - 06.03.16 - klo:18:56
Aika lailla reaalitodellisuuden ulkopuolelle näkyy agronettiläisetkin elävän. Näitä sähköt katkaistuja tiloja on pelkästään Savon Voiman alueella kymmenkunta. Facebookissa kuulemma jo organisoidaan kansalaiskeräystä heidän hyväkseen. Tähän siis päästään halpuuttamalla.
periaatteessa asemapihaton hoitaa, miksei parsinavetankin jonkin aikaa agrekaatilla. jos ilmanvaihto olis vielä sellainen, että toimis ilman puhaltimia.
robokopissa täytyy olla koko ajan vallu tulilla :'(
oikeesti, onko maidontuotanto mennyt noin huonoon jamaan, linkkiä, missä keskustellaan?

edit:

http://yle.fi/uutiset/useilta_maatiloilta_katkaistu_sahkot_pohjois-savossa_tilanne_jota_kukaan_ei_halua/8719885

ei näitten kaikkien perässä pysy, mut on tää kyllä. kuulostaa tuo kyllä uskottavalta. mun pitää alkaa suunnitella uutta allekirjoitusta tähän nikkiin. näköjään tuo liian rento ote on huono juttu.

2kk on aikaa etsiä rahat eräpäivän jälkeen. Ei mun hermot kestäisi odotella sitä päivää kun töpseli vedetään seinästä. Jos nyt ei kaikkia tiliennakoita ja perämetsiä ole jo syöty, niin aika huolettomalta kyllä toiminta kuullostaa. :o
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: SAS - 06.03.16 - klo:18:57
https://www.mtk.fi/liitot/pohjoissuomi/hankkeet/fi_FI/Liiton_hanke/_files/92755877526378481/default/Jyrki%20Niemi.pdf (ftp://www.mtk.fi/liitot/pohjoissuomi/hankkeet/fi_FI/Liiton_hanke/_files/92755877526378481/default/Jyrki%20Niemi.pdf)

Puolet tiloista eli se pienempi puolikas tuottaa 5% tuotteista. Puolet porukasta saa lakaista pois kentältä ja se ei näy missään.
Laita linkki niin että se toimii jos osaat !
Alle 200 lehmän navetoissa tuotetaan suurin osa maidosta  ,tuosta isommat ovat vasta suuria ,te taidatte olla nyt hiukan hakusassa tarkuutta kirjoitteluun pyydän!
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -Joomies- - 06.03.16 - klo:18:57
Tähän saakka noita kaatoja on nähty harvinaisen vähän. En usko, että ne tuosta lisääntyy. Ei maalaispankit toimi samalla tavalla kuin jotkut isommat. Näissä pankeissakin on arvioitu riskit päin helvettiä sen agrologi rahoitusjohtajan toimesta ja siihen joku sähläri on tehnyt innokkaan isännän kans yltiöoptimusten luvun. Ei se tietäisi niille muuta, kuin noloa tilannetta ja kasvojen menetystä. Nyt purraan vain hammasta. Jos olisin tässä sähkökeississä pankinjohtaja, pyytäisin ensimmäiseksi mediakonsultin ja velkaisimmat asiakkaat miittiin. Olihan tuo nolouden huippu, kaikinpuolin.
Agrologeja ei ole ollut pankinjohtajina 20-30 vuoteen.
Äkkiseltään tuli mieleen puolen kymmentä agrologi pankinjohtajaa
Ziisus kraist. Ei sit ihme että tää maa on vaipumassa tuhoon.
Maahenkisille löytyy kannustusta ja rahoitusta?  :-[
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: maidontuottaja - 06.03.16 - klo:18:59
Vaan jos oikeasti halutaan tehokas maidontuotanto, niin silloin pitää ohjaileva ja säilyttävä tuki riisua pois. Keinotekoisesti luoduilla alueilla kuten Pohjous-Savo, kainuu, Lapista puhumattakaan ei ole mitään tekemistä tehokkaan maidontuotannon kans.
Unohdit Pohjois-karelian. ;D
Sori, mut meillä on täällä kareliassa säilynyt hyvä balanssi. Oikeestaan tuon Lapin voi ottaa tuosta pois, on melkein kulttuuriteko pitää siellä muutama lehmäkarja.

Mut pohjois-Savossa on nyt ahnehtineet ja meinaavat tukehtua. Sama vika Kainuussa, joskin siellä on reilumpaa tekohengitystä tarjolla niin kukkoilevat vielä hetken aikaa. Mut katotaan.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -Joomies- - 06.03.16 - klo:19:02
https://www.mtk.fi/liitot/pohjoissuomi/hankkeet/fi_FI/Liiton_hanke/_files/92755877526378481/default/Jyrki%20Niemi.pdf (ftp://www.mtk.fi/liitot/pohjoissuomi/hankkeet/fi_FI/Liiton_hanke/_files/92755877526378481/default/Jyrki%20Niemi.pdf)

Puolet tiloista eli se pienempi puolikas tuottaa 5% tuotteista. Puolet porukasta saa lakaista pois kentältä ja se ei näy missään.
Laita linkki niin että se toimii jos osaat !
Alle 200 lehmän navetoissa tuotetaan suurin osa maidosta  ,tuosta isommat ovat vasta suuria ,te taidatte olla nyt hiukan hakusassa tarkuutta kirjoitteluun pyydän!

Kopio linkki ja liitä osoitekenttään.

Eli suuret tukiökytilat alkavat vasta 200 lehmän jälkeen. Kuinka paljon niitä löytyy valtakunnallisesti? Varovainen arvaus voi olla suuruusluokkaa 20.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: kylmis - 06.03.16 - klo:19:32
Tuolla aikaisemmin 40-70 lehmän navetta oli sopiva ja nyt yli 200 lehmän navetta liian suuri. Mikä on 70-200 lehmän navetalla sopiva termi? Ja on onko tuo kokoluokka hyväksyttävää liiketoimintaa?
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: ijasja2 - 06.03.16 - klo:19:50
Jännä oli tämäkin uutinen. Tai se kun alkuviikosta luin Maaseudun Tuhosta lauseen "nyt kun veroilmoitukset on tehty, niin maatalousyrittäjät hermostuivat" tms. On se kyl aika hiton kumma, että koko vuosi on taas ihmetelty ja se sitten veroilmoituksesta havaitaan että rahavirta on pikkuisen tyrehtynyt  :o

Tuohon em. lauseeseen kai perustuu sekin, että konekauppa on käynyt vuoden vaihteeseen saakka ihan ok. Nyt on ollut kuulemma aika hipihiljaista... Itse meen vastatuuleen, just tein konekaupan ku ei oo muut häirihtemässä  ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Make - 06.03.16 - klo:19:58

Eihän ne konkurssiin mene, vaan maata myydään senverran että saadaan velkatilanne kohtuulliseksi. Eihän sulta oo kuin muutama kilometri tilaan, josta maata myytiin. Useita niitä on tässäkin ympäristössä.

Nii, onhan tässä 600 m semmoiseen lähimpään,
taitaa olla jo kaikki jaettu, kun tästä kylältä rahaa löytyy,
mutta kyllä aika tiukasti on tarjouksen teko
varattu vain rajatulle ryhmälle. Oletan Osuuspankin
olevan se tietty juttu, eikä itsellä ole sen
pankin omakohtaista asiakashistoriaa.

Aika mielenkiintoista, muutama kilometri,
oliskohan semmoinen tila, jonka nimessä
esiintyy henkilön nimi ja henkirikos peräkkäin....

Olisi niin hieno 13 ha pala tienvieressä siellä...

-SS-
Lähempänä.
Pääosin maita myyneet on olleet kotieläintuottajia, joilla jostainsyystä ei oo menny kuin strömsöössä. Joillain on menneet myös hopealusikat jakoon.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: maidontuottaja - 06.03.16 - klo:20:26
on tässä yks hyvä puoli vaikka en kellekkään toivo mitään ahdinkoa. rauhoittaa kummasti markkinoita ja kuumakalleja, kun nyt tiedetään, että sitä rahaa ei olekkaan loputtomiin jaossa.

Toivottavasti simmut nyt aukeis ja se, että kuvio ei välttämättä aina toimikkaan, että tehdään laajennus ja kyllä se siitä lähtee rullaamaan. ehkä joskus on vain paras olla tyytyväinen hetkeen ja pysyä kultaisella keskitiellä.

ei täs mittään. huomenna lappiin. :)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 06.03.16 - klo:20:50

Lähempänä.
Pääosin maita myyneet on olleet kotieläintuottajia, joilla jostainsyystä ei oo menny kuin strömsöössä. Joillain on menneet myös hopealusikat jakoon.

Tuohitussa tai Pullolasa varmaan sitte.
Vuokramies/miehiä on kuitenkin tästä kylältä
jo valmiiksi siellä, mut joo pitää seurata
hiukan salonsanomia tai jotain.

Mut on kyllä vaihtunut aika monen ison talon
isäntä viime aikoina. On se tyyli, joka Lohjalla
ja Vihdissä toimii, nin sama klaani lähestyy nyt
jo 8 km päässä lännen suunnasta...

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: wolfheartscry - 06.03.16 - klo:21:15
Tarkoitin vaan sillä työterveyslääkärillä sitä, että itse viljelijäkin olisi hyvä tutkia tällaisessa tilanteessa. Voi äkkiä olla joko fyysistä tai henkistä uupumusta. Sitähän tässäkin ketjussa on moni ihmetellyt ja jeesustellut, että miten voi olla muutaman tonnin sähkölasku maksamatta. Mielenterveys jos alkaa heiketä, niin helpostihan se voi. Voisi olla tila joissakin tapauksissa pelastettavissa, jos viljelijän terveys ja työkyky saadaan palautettua. Silloin tarvitaan monen suunnan yhteistyötä, eikä niitä haaskalintuja, jotka kynnet terävinä ovat repimässä heikoimman palasiksi. Ihmisen kai pitäisi tässä suhteessa humaanina erottua eläimestä, mutta ei siltä vaikuta. Enkä mä mikään sossu tai kommari ole, mutta joskus kannattaisi miettiä, jos sattuisikin omalle kohdalle.

Syistä, jotka ovat johtaneet maksuvalmiuskriisiin, voidaan olla montaa mieltä, että oliko järkevää vai ei.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: SAS - 06.03.16 - klo:21:34
Tarkoitin vaan sillä työterveyslääkärillä sitä, että itse viljelijäkin olisi hyvä tutkia tällaisessa tilanteessa. Voi äkkiä olla joko fyysistä tai henkistä uupumusta. Sitähän tässäkin ketjussa on moni ihmetellyt ja jeesustellut, että miten voi olla muutaman tonnin sähkölasku maksamatta. Mielenterveys jos alkaa heiketä, niin helpostihan se voi. Voisi olla tila joissakin tapauksissa pelastettavissa, jos viljelijän terveys ja työkyky saadaan palautettua. Silloin tarvitaan monen suunnan yhteistyötä, eikä niitä haaskalintuja, jotka kynnet terävinä ovat repimässä heikoimman palasiksi. Ihmisen kai pitäisi tässä suhteessa humaanina erottua eläimestä, mutta ei siltä vaikuta. Enkä mä mikään sossu tai kommari ole, mutta joskus kannattaisi miettiä, jos sattuisikin omalle kohdalle.

Syistä, jotka ovat johtaneet maksuvalmiuskriisiin, voidaan olla montaa mieltä, että oliko järkevää vai ei.
Tällä palstalla on hyvin vähän sellaisia jotka esittämisiä juttuja ymmärtää,olen huomannut sen. ;)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: alpo10 - 06.03.16 - klo:22:24
Tarkoitin vaan sillä työterveyslääkärillä sitä, että itse viljelijäkin olisi hyvä tutkia tällaisessa tilanteessa. Voi äkkiä olla joko fyysistä tai henkistä uupumusta. Sitähän tässäkin ketjussa on moni ihmetellyt ja jeesustellut, että miten voi olla muutaman tonnin sähkölasku maksamatta. Mielenterveys jos alkaa heiketä, niin helpostihan se voi. Voisi olla tila joissakin tapauksissa pelastettavissa, jos viljelijän terveys ja työkyky saadaan palautettua. Silloin tarvitaan monen suunnan yhteistyötä, eikä niitä haaskalintuja, jotka kynnet terävinä ovat repimässä heikoimman palasiksi. Ihmisen kai pitäisi tässä suhteessa humaanina erottua eläimestä, mutta ei siltä vaikuta. Enkä mä mikään sossu tai kommari ole, mutta joskus kannattaisi miettiä, jos sattuisikin omalle kohdalle.

Syistä, jotka ovat johtaneet maksuvalmiuskriisiin, voidaan olla montaa mieltä, että oliko järkevää vai ei.
hyvä kirjoitus.... on olemassa muitakin syitä, kuin se täällä hoettu taitamaton taloudenpito. Jokainen ymmärtää sen, että näissä tilanteissa kaikkien etu on poistaa ongelmat, jos ne on poistettavissa tai lopulta ajaa tuotanto järkevästi alas. Tilanteen vakavuuden mittana sähköttömyys täyttää kyllä karjatilalla ns kriisirajan, jolloin aloite ja toimintavelvoite pitää olla jo viranomaisillakin.

Omaisuuden menettämisellekin uhka on myös niin suuri, ettei lainoittanut pankkikaan voi sitä sivusta katsoa... jää teurastilit konkurssipesästä saamatta jos eläimet kuolee tilalle.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Maakalle - 07.03.16 - klo:00:36
Tarkoitin vaan sillä työterveyslääkärillä sitä, että itse viljelijäkin olisi hyvä tutkia tällaisessa tilanteessa. Voi äkkiä olla joko fyysistä tai henkistä uupumusta. Sitähän tässäkin ketjussa on moni ihmetellyt ja jeesustellut, että miten voi olla muutaman tonnin sähkölasku maksamatta. Mielenterveys jos alkaa heiketä, niin helpostihan se voi. Voisi olla tila joissakin tapauksissa pelastettavissa, jos viljelijän terveys ja työkyky saadaan palautettua. Silloin tarvitaan monen suunnan yhteistyötä, eikä niitä haaskalintuja, jotka kynnet terävinä ovat repimässä heikoimman palasiksi. Ihmisen kai pitäisi tässä suhteessa humaanina erottua eläimestä, mutta ei siltä vaikuta. Enkä mä mikään sossu tai kommari ole, mutta joskus kannattaisi miettiä, jos sattuisikin omalle kohdalle.

Syistä, jotka ovat johtaneet maksuvalmiuskriisiin, voidaan olla montaa mieltä, että oliko järkevää vai ei.

Pari kuukautta sairaslomaa jonka aikana lomittajat koittaa epätoivoisesti rämpiä menemään paikassa jossa mikään ei enää toimi. Vaikka isännän/emännän olo kohentuisi, lehmien ei. Sitäpaitsi eiköhän se parasta ole isäntäväenkin terveydelle, kun saa rauhan eläimistä ja ainakin hetkeksi taloudestakin huolehtimisesta.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: navettapiika - 07.03.16 - klo:05:25
Tarkoitin vaan sillä työterveyslääkärillä sitä, että itse viljelijäkin olisi hyvä tutkia tällaisessa tilanteessa. Voi äkkiä olla joko fyysistä tai henkistä uupumusta. Sitähän tässäkin ketjussa on moni ihmetellyt ja jeesustellut, että miten voi olla muutaman tonnin sähkölasku maksamatta. Mielenterveys jos alkaa heiketä, niin helpostihan se voi. Voisi olla tila joissakin tapauksissa pelastettavissa, jos viljelijän terveys ja työkyky saadaan palautettua. Silloin tarvitaan monen suunnan yhteistyötä, eikä niitä haaskalintuja, jotka kynnet terävinä ovat repimässä heikoimman palasiksi. Ihmisen kai pitäisi tässä suhteessa humaanina erottua eläimestä, mutta ei siltä vaikuta. Enkä mä mikään sossu tai kommari ole, mutta joskus kannattaisi miettiä, jos sattuisikin omalle kohdalle.

Syistä, jotka ovat johtaneet maksuvalmiuskriisiin, voidaan olla montaa mieltä, että oliko järkevää vai ei.

Pari kuukautta sairaslomaa jonka aikana lomittajat koittaa epätoivoisesti rämpiä menemään paikassa jossa mikään ei enää toimi. Vaikka isännän/emännän olo kohentuisi, lehmien ei. Sitäpaitsi eiköhän se parasta ole isäntäväenkin terveydelle, kun saa rauhan eläimistä ja ainakin hetkeksi taloudestakin huolehtimisesta.
Sen voin kyllä varmuudella sanoa, ettei tilan olot kohene jos sitä aloitetaan lomittajilla pyörittämään.. Toki jos saa sinne navettaan kunnon työmyyrän, joka tekee ja laittaa ojennukseen, mutta niiden aika taitaa olla auttamattomasti ohi lomitusjärjestelmässä.

Minun  mielestä kannattaisi ottaa koko talous kunnolla asiantuntijan käsiteltäväksi ja tilan tilanne kartotettaisiin pohjia myöten. Sen pohjalta ratkaisut.. Olisi se sitten, vaikka se hallittu alasajo, mutta parempi sekin kuin roikkua löysässä hirressä päivästä toiseen..varsinkin jos tilan omistajilla on vielä lapsiakin siinä pyörimässä. ::)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: mah - 07.03.16 - klo:05:35
Tarkoitin vaan sillä työterveyslääkärillä sitä, että itse viljelijäkin olisi hyvä tutkia tällaisessa tilanteessa. Voi äkkiä olla joko fyysistä tai henkistä uupumusta. Sitähän tässäkin ketjussa on moni ihmetellyt ja jeesustellut, että miten voi olla muutaman tonnin sähkölasku maksamatta. Mielenterveys jos alkaa heiketä, niin helpostihan se voi. Voisi olla tila joissakin tapauksissa pelastettavissa, jos viljelijän terveys ja työkyky saadaan palautettua. Silloin tarvitaan monen suunnan yhteistyötä, eikä niitä haaskalintuja, jotka kynnet terävinä ovat repimässä heikoimman palasiksi. Ihmisen kai pitäisi tässä suhteessa humaanina erottua eläimestä, mutta ei siltä vaikuta. Enkä mä mikään sossu tai kommari ole, mutta joskus kannattaisi miettiä, jos sattuisikin omalle kohdalle.

Syistä, jotka ovat johtaneet maksuvalmiuskriisiin, voidaan olla montaa mieltä, että oliko järkevää vai ei.
Tällä palstalla on hyvin vähän sellaisia jotka esittämisiä juttuja ymmärtää,olen huomannut sen. ;)

Jotka esittämisiä juttuja? :-X Mutta totta.  :'(
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: mies - 07.03.16 - klo:07:16

Syistä, jotka ovat johtaneet maksuvalmiuskriisiin, voidaan olla montaa mieltä, että oliko järkevää vai ei.

Kuka raatilaisista tietää oikeat syyt näihin tapauksiin? Taloustaitamattomuutta vai muutama kupru?

Kun (ja jos) laatii budjettia, niin pitääkö siihen huomioida myös Mavin sekoilut? Meillä arvioidaan tulot vähän alakanttiin ja menot yläkanttiin. Ikävää jos budjetti toteutuu suunnitellusti.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: vms1 - 07.03.16 - klo:08:29
Tarkoitin vaan sillä työterveyslääkärillä sitä, että itse viljelijäkin olisi hyvä tutkia tällaisessa tilanteessa. Voi äkkiä olla joko fyysistä tai henkistä uupumusta. Sitähän tässäkin ketjussa on moni ihmetellyt ja jeesustellut, että miten voi olla muutaman tonnin sähkölasku maksamatta. Mielenterveys jos alkaa heiketä, niin helpostihan se voi. Voisi olla tila joissakin tapauksissa pelastettavissa, jos viljelijän terveys ja työkyky saadaan palautettua. Silloin tarvitaan monen suunnan yhteistyötä, eikä niitä haaskalintuja, jotka kynnet terävinä ovat repimässä heikoimman palasiksi. Ihmisen kai pitäisi tässä suhteessa humaanina erottua eläimestä, mutta ei siltä vaikuta. Enkä mä mikään sossu tai kommari ole, mutta joskus kannattaisi miettiä, jos sattuisikin omalle kohdalle.

Syistä, jotka ovat johtaneet maksuvalmiuskriisiin, voidaan olla montaa mieltä, että oliko järkevää vai ei.

Pari kuukautta sairaslomaa jonka aikana lomittajat koittaa epätoivoisesti rämpiä menemään paikassa jossa mikään ei enää toimi. Vaikka isännän/emännän olo kohentuisi, lehmien ei. Sitäpaitsi eiköhän se parasta ole isäntäväenkin terveydelle, kun saa rauhan eläimistä ja ainakin hetkeksi taloudestakin huolehtimisesta.
Sen voin kyllä varmuudella sanoa, ettei tilan olot kohene jos sitä aloitetaan lomittajilla pyörittämään.. Toki jos saa sinne navettaan kunnon työmyyrän, joka tekee ja laittaa ojennukseen, mutta niiden aika taitaa olla auttamattomasti ohi lomitusjärjestelmässä.

Minun  mielestä kannattaisi ottaa koko talous kunnolla asiantuntijan käsiteltäväksi ja tilan tilanne kartotettaisiin pohjia myöten. Sen pohjalta ratkaisut.. Olisi se sitten, vaikka se hallittu alasajo, mutta parempi sekin kuin roikkua löysässä hirressä päivästä toiseen..varsinkin jos tilan omistajilla on vielä lapsiakin siinä pyörimässä. ::)

Mä sanoisin että varsin moni tila saataisi ulkopuolisella työvoimalla hallintaan. Varsinkin asemanavetta heilahtaisi äkkiä toimimaan kun ruvettaisi tekemään hommat kunnolla. Monessa paikkaa vaatisi vaan sen työn tekemisen eikä yhtään enempää eli rehut pöydille ja paskat pois sekä kuivikkeet elukoille. Eli parin kolmen hengen porukka laittaisi monta navettaa kuntoon viikossa ja sen jälkeen normi 2 hengen " lomitusporukka" saisi navetan hoidettua vaikka kuukauden jonka jälkeen isäntäväki palaisi ja ottaisi homman haltuun.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 07.03.16 - klo:08:51
Tarkoitin vaan sillä työterveyslääkärillä sitä, että itse viljelijäkin olisi hyvä tutkia tällaisessa tilanteessa. Voi äkkiä olla joko fyysistä tai henkistä uupumusta. Sitähän tässäkin ketjussa on moni ihmetellyt ja jeesustellut, että miten voi olla muutaman tonnin sähkölasku maksamatta. Mielenterveys jos alkaa heiketä, niin helpostihan se voi. Voisi olla tila joissakin tapauksissa pelastettavissa, jos viljelijän terveys ja työkyky saadaan palautettua. Silloin tarvitaan monen suunnan yhteistyötä, eikä niitä haaskalintuja, jotka kynnet terävinä ovat repimässä heikoimman palasiksi. Ihmisen kai pitäisi tässä suhteessa humaanina erottua eläimestä, mutta ei siltä vaikuta. Enkä mä mikään sossu tai kommari ole, mutta joskus kannattaisi miettiä, jos sattuisikin omalle kohdalle.

Syistä, jotka ovat johtaneet maksuvalmiuskriisiin, voidaan olla montaa mieltä, että oliko järkevää vai ei.

Pari kuukautta sairaslomaa jonka aikana lomittajat koittaa epätoivoisesti rämpiä menemään paikassa jossa mikään ei enää toimi. Vaikka isännän/emännän olo kohentuisi, lehmien ei. Sitäpaitsi eiköhän se parasta ole isäntäväenkin terveydelle, kun saa rauhan eläimistä ja ainakin hetkeksi taloudestakin huolehtimisesta.
Sen voin kyllä varmuudella sanoa, ettei tilan olot kohene jos sitä aloitetaan lomittajilla pyörittämään.. Toki jos saa sinne navettaan kunnon työmyyrän, joka tekee ja laittaa ojennukseen, mutta niiden aika taitaa olla auttamattomasti ohi lomitusjärjestelmässä.

Minun  mielestä kannattaisi ottaa koko talous kunnolla asiantuntijan käsiteltäväksi ja tilan tilanne kartotettaisiin pohjia myöten. Sen pohjalta ratkaisut.. Olisi se sitten, vaikka se hallittu alasajo, mutta parempi sekin kuin roikkua löysässä hirressä päivästä toiseen..varsinkin jos tilan omistajilla on vielä lapsiakin siinä pyörimässä. ::)

Mä sanoisin että varsin moni tila saataisi ulkopuolisella työvoimalla hallintaan. Varsinkin asemanavetta heilahtaisi äkkiä toimimaan kun ruvettaisi tekemään hommat kunnolla. Monessa paikkaa vaatisi vaan sen työn tekemisen eikä yhtään enempää eli rehut pöydille ja paskat pois sekä kuivikkeet elukoille. Eli parin kolmen hengen porukka laittaisi monta navettaa kuntoon viikossa ja sen jälkeen normi 2 hengen " lomitusporukka" saisi navetan hoidettua vaikka kuukauden jonka jälkeen isäntäväki palaisi ja ottaisi homman haltuun.

Tällaista "interventio-ryhmää" on suunniteltu pari vuotta. Talonväki pois ja vieras porukka paikalle 2 viikoksi -> korjataan kaikki tekniikka ja mietitään mikä hommassa on mättänyt.

Ongelma tässä on tietenkin se, että kukaan ei tekisi tuota ilmaiseksi. Ja usein ne "korjauskustannukset" ovat kymmeniä tuhansia. Eli tämä pitäisi tehdä ajoissa, ei sitten kun kaikki on jo pielessä. Vaan... kun harva tajuaa toimia ajoissa..
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: vms1 - 07.03.16 - klo:09:08
Tarkoitin vaan sillä työterveyslääkärillä sitä, että itse viljelijäkin olisi hyvä tutkia tällaisessa tilanteessa. Voi äkkiä olla joko fyysistä tai henkistä uupumusta. Sitähän tässäkin ketjussa on moni ihmetellyt ja jeesustellut, että miten voi olla muutaman tonnin sähkölasku maksamatta. Mielenterveys jos alkaa heiketä, niin helpostihan se voi. Voisi olla tila joissakin tapauksissa pelastettavissa, jos viljelijän terveys ja työkyky saadaan palautettua. Silloin tarvitaan monen suunnan yhteistyötä, eikä niitä haaskalintuja, jotka kynnet terävinä ovat repimässä heikoimman palasiksi. Ihmisen kai pitäisi tässä suhteessa humaanina erottua eläimestä, mutta ei siltä vaikuta. Enkä mä mikään sossu tai kommari ole, mutta joskus kannattaisi miettiä, jos sattuisikin omalle kohdalle.

Syistä, jotka ovat johtaneet maksuvalmiuskriisiin, voidaan olla montaa mieltä, että oliko järkevää vai ei.

Pari kuukautta sairaslomaa jonka aikana lomittajat koittaa epätoivoisesti rämpiä menemään paikassa jossa mikään ei enää toimi. Vaikka isännän/emännän olo kohentuisi, lehmien ei. Sitäpaitsi eiköhän se parasta ole isäntäväenkin terveydelle, kun saa rauhan eläimistä ja ainakin hetkeksi taloudestakin huolehtimisesta.
Sen voin kyllä varmuudella sanoa, ettei tilan olot kohene jos sitä aloitetaan lomittajilla pyörittämään.. Toki jos saa sinne navettaan kunnon työmyyrän, joka tekee ja laittaa ojennukseen, mutta niiden aika taitaa olla auttamattomasti ohi lomitusjärjestelmässä.

Minun  mielestä kannattaisi ottaa koko talous kunnolla asiantuntijan käsiteltäväksi ja tilan tilanne kartotettaisiin pohjia myöten. Sen pohjalta ratkaisut.. Olisi se sitten, vaikka se hallittu alasajo, mutta parempi sekin kuin roikkua löysässä hirressä päivästä toiseen..varsinkin jos tilan omistajilla on vielä lapsiakin siinä pyörimässä. ::)

Mä sanoisin että varsin moni tila saataisi ulkopuolisella työvoimalla hallintaan. Varsinkin asemanavetta heilahtaisi äkkiä toimimaan kun ruvettaisi tekemään hommat kunnolla. Monessa paikkaa vaatisi vaan sen työn tekemisen eikä yhtään enempää eli rehut pöydille ja paskat pois sekä kuivikkeet elukoille. Eli parin kolmen hengen porukka laittaisi monta navettaa kuntoon viikossa ja sen jälkeen normi 2 hengen " lomitusporukka" saisi navetan hoidettua vaikka kuukauden jonka jälkeen isäntäväki palaisi ja ottaisi homman haltuun.

Tällaista "interventio-ryhmää" on suunniteltu pari vuotta. Talonväki pois ja vieras porukka paikalle 2 viikoksi -> korjataan kaikki tekniikka ja mietitään mikä hommassa on mättänyt.

Ongelma tässä on tietenkin se, että kukaan ei tekisi tuota ilmaiseksi. Ja usein ne "korjauskustannukset" ovat kymmeniä tuhansia. Eli tämä pitäisi tehdä ajoissa, ei sitten kun kaikki on jo pielessä. Vaan... kun harva tajuaa toimia ajoissa..

Voisikohan tällainen olla lainaehdoissa että joka vuosi pitäisi olla sellainen jakso kun asiat laitettaisi kuntoon. Silloin remontin määrä olisi pientä ja jos isäntäväki pitäisi homman kurissa niin remppaa ei oikeastaan olisi. Samalla saataisi homma muuten tarkastettua eli että navetassa olisi kiimanhallinta kunnossa ja ruokinnat sekä lypsyt kunnossa.

Se mikä on ikuinen ongelma mikä pitäisi saada kuntoon on että isäntäväki kun vähän väsyy niin paikat menee sekaisin ja sitten kun lomittajat tulee niin he " tietää" että ei pidä tehdä muuta kuin normi hommat eli navetta ei ainakaan muutu paremmaksi ja silloin fiilis palata hommiin ei ole hyvä. Kun saataisi tämä muuttumaan niin lopputulema voisi olla parempi. Eli joko lomittajat siivoisi jos työaika riittäisi tai sitten tai lisi kolmas osapuoli joka hoitaisi sen puolen.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Yodavaari - 07.03.16 - klo:09:36
Tarkoitin vaan sillä työterveyslääkärillä sitä, että itse viljelijäkin olisi hyvä tutkia tällaisessa tilanteessa. Voi äkkiä olla joko fyysistä tai henkistä uupumusta. Sitähän tässäkin ketjussa on moni ihmetellyt ja jeesustellut, että miten voi olla muutaman tonnin sähkölasku maksamatta. Mielenterveys jos alkaa heiketä, niin helpostihan se voi. Voisi olla tila joissakin tapauksissa pelastettavissa, jos viljelijän terveys ja työkyky saadaan palautettua. Silloin tarvitaan monen suunnan yhteistyötä, eikä niitä haaskalintuja, jotka kynnet terävinä ovat repimässä heikoimman palasiksi. Ihmisen kai pitäisi tässä suhteessa humaanina erottua eläimestä, mutta ei siltä vaikuta. Enkä mä mikään sossu tai kommari ole, mutta joskus kannattaisi miettiä, jos sattuisikin omalle kohdalle.

Syistä, jotka ovat johtaneet maksuvalmiuskriisiin, voidaan olla montaa mieltä, että oliko järkevää vai ei.
Satanenkin on paljon jos sitä ei ole.

Kyllä tässä on nähtävissä sellainen, että toverit odottavat kuola valuen. Pian se kaatuu ja maata tulee jakoon. Porukka on kuin nälkäinen hyeenalauma raadon ympärillä.

Jotenkin huvittaa tämä marssivouhotus. Silläkö tää asia korjaantuu? Kustannukset on suuremmat kuin tulot. Ja viljapuolen tää on ollut arkipäivää jo vuosia. Ja nyt kun ylimioitetut hankkeet alkaa yskiä, eikun helsinkiin.

Maataloudelle olisi kaikista tervehdyttävintä kun palattaisiin viimme kevään ymppiin. Hömppää ja paljon ja helposti. Tuotanto vähenisi, firmojen ei tarvisi tuskailla kannattamattoman viennin kanssa. Raaka-aineiden hinnat nousisi kun määrät vähenee.

Kuten Keskisen Jarmo Vyrrin seminaarissa kertoi maitotilojen tuet on pysyneet samoina ja hinta tippunut 20% Viljatiloilla on meno ollut toista.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Last Man Standing - 07.03.16 - klo:10:34
>Hömppää ja paljon ja helposti. Tuotanto vähenisi, firmojen ei tarvisi tuskailla kannattamattoman viennin kanssa. Raaka-aineiden hinnat nousisi kun määrät vähenee.

Ihanko oikeasti kuvittelet että jotkut hömppäheinät on ratkaisu?Totta kai niillä joilla hehtaareja on paljon tukien kanssa makailemalla on hyvä odotella maksatuspäiviä mutta jos on vähemmän hehtaaria niin pelloista on ihan  pakko saada jotain irtikin. Viime vuonna uutisoitiin kovasti että katovuosi piti olla,muttakun noita viljanhintoja   katselee niin eipä näy siellä alhaiset satotasot.Meinnaatko että hintatasot paranisi juolavehnaa viljelemällä?
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 07.03.16 - klo:10:49

...Kyllä tässä on nähtävissä sellainen, että toverit odottavat kuola valuen. Pian se kaatuu ja maata tulee jakoon. Porukka on kuin nälkäinen hyeenalauma raadon ympärillä.....

Maataloudelle olisi kaikista tervehdyttävintä kun palattaisiin viimme kevään ymppiin. Hömppää ja paljon ja helposti. Tuotanto vähenisi, firmojen ei tarvisi tuskailla kannattamattoman viennin kanssa. Raaka-aineiden hinnat nousisi kun määrät vähenee.

Mutta tuo 2015 ylikompensoidun hömpän tyyli tarvitsisi runsaan lisärahoituksen ympäristökorvausten kansalliseen osuuteen ! Nykyiset rajoitukset ovat (heikohko) yritys saada rahat riittämään myös vuosille 2016-2020.

Tämä voi tuntua jankkaamiselta, mutta rahaa oli varattu ympäristökorvausjärjestelmään vähemmän kuin vanhaan ympäristötukeen, kun ei vaan ollut samansuuruiseen rahoitukseen halukkuutta...olisivathan viljelijät voineet rakentaa itse hömpäärahaston ! Eihän sen hömpän voi katsoa olevan kuluttajan ja elintarvikkeiden täkäläisen käyttäjän alennetun hinnan tuKemista, sehän aina on ollut kaikkien käyttämä peruste maataloustuille, niin kuin CAP-tuelle !  Ja sen ympäristökorvausrahoituksen kokonaismäärä oli noin 100 euroa Suomen viljelyalan hehtaarille. 400-450 euron potti ei olisi riittänyt kuin joka neljännelle tilalle täysmittaiseen tukiporsasteluun. Nyt asiaa yritettiin korjata vähentämällä eniten suosittujen toimenpiteiden leikkaamatonta osuutta yksittäisellä tilalla noin 1/4:aan alasta.

Sanoisin, että suurinta ääntä Mavin syyllisyydestä kaikkeen pahaan pitävät nyt ne, jotka joutuvat vasta tänä ja seuraavina vuosina tileillään huomaamaan tuon mainitsemani kansallisen ympäristökorvausrahan ja muunkin kansallisesti rahoitetun tukikartan kutistumisen aiheuttaman pienemmän rahamäärän verrattuna vanhaan tukikauteen.

Noista haaskalinnuista ja raadonrepijöistä...olisko pakotettu yhteisvastuu parempi ? Eli kriisituen sijasta ylivelkaantuneilta leikattaisiin veloista esimerkiksi 75%, urakoinneista, laiteostoksista, rehulaskusta, lannoitelaskusta, rahdeista, sähkölaskusta, vesilaskusta, ym. Naapurikiinteistöt velvoitettaisiin antamaan koroton 10 vuoden vakauttamislaina vaikeuksissa olevalle, vapaiden käteisvarojen puitteissa, esimerkiksi 10% viimeksi vahvistetussa verotuksessa vahvistetusta ansiotulosta. Kunnan veroäyriin lisättäisiin yksi sentti, tällä rahoitettaisiin kriisiytyneiden henkilökohtainen talous. Saman kylän tai kunnan henkilöt, ensisijaisesti työttömät, sen jälkeen kunnantyöntekijät, sitten pankkien ja maatalouskaupojen työntekijät, ne tekisivät taksvärkin 1-2 päivää vuodessa kriisitilojen korjauksissa, siivouksessa, juoksevissa toimissa.

Mitään oikeaa syytä tällaisesta kieltäytymiseen ei olisi. Kaikki mahdollisesti mieleen tulevat syyt olisivat epäempaattista oman ahneuden ruokkimista, minä en halua luopua, kaatukoon, koska minä minä minä olen ollut säästäväinen, minulla on itsellänikin vaikeaa, ei ole aikaa, tarvitsen itsekin vapaa-aikaa jne jne. Kokeillaanpa.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: luomuviljelijä - 07.03.16 - klo:11:10
Voisikohan tällainen olla lainaehdoissa että joka vuosi pitäisi olla sellainen jakso kun asiat laitettaisi kuntoon.

Joo tai tukiehtoihin sellanen lisäehto, että asiantuntijaryhmä tulee tekemään lisätarkastuksen pari kertaa vuodessa, jossa käydään kaikki kotieläinten hoitoon liittyvä läpi. Tai laajennetaan se saman tien kasvintuottajillekin. Proagrian "asiantuntijat" vois olla sit ainoita, jotka tämän tarkastuksen voi suorittaa. Ja viljelijä maksaa koko lystin.

Hieno idea taas vemssiltä. Lisää tarkastuksia tässä tarvitaankin.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 07.03.16 - klo:11:18

...Kyllä tässä on nähtävissä sellainen, että toverit odottavat kuola valuen. Pian se kaatuu ja maata tulee jakoon. Porukka on kuin nälkäinen hyeenalauma raadon ympärillä.....

Maataloudelle olisi kaikista tervehdyttävintä kun palattaisiin viimme kevään ymppiin. Hömppää ja paljon ja helposti. Tuotanto vähenisi, firmojen ei tarvisi tuskailla kannattamattoman viennin kanssa. Raaka-aineiden hinnat nousisi kun määrät vähenee.

Mutta tuo 2015 ylikompensoidun hömpän tyyli tarvitsisi runsaan lisärahoituksen ympäristökorvausten kansalliseen osuuteen ! Nykyiset rajoitukset ovat (heikohko) yritys saada rahat riittämään myös vuosille 2016-2020.

Tämä voi tuntua jankkaamiselta, mutta rahaa oli varattu ympäristökorvausjärjestelmään vähemmän kuin vanhaan ympäristötukeen, kun ei vaan ollut samansuuruiseen rahoitukseen halukkuutta...olisivathan viljelijät voineet rakentaa itse hömpäärahaston ! Eihän sen hömpän voi katsoa olevan kuluttajan ja elintarvikkeiden täkäläisen käyttäjän alennetun hinnan tulemista, sehän on ollut kaikkien käyttämä peruste maataloustuille, niin kuin CAP-tuelle !  Ja sen ympäristökorvausrahoituksen kokonaismäärä oli noin 100 euroa Suomen viljelyalan hehtaarille. 400-450 euron potti ei olisi riittänyt kuin joka neljännelle tilalle täysmittaiseen tukiporsasteluun. Nyt asiaa yritettiin korjata vähentämällä eniten suosittujen toimenpiteiden leikkaamatonta osuutta yksittäisellä tilalla noin 1/4:aan alasta.

Sanoisin, että suurinta ääntä Mavin syyllisyydestä kaikkeen pahaan pitävät nyt ne, jotka joutuvat vasta tänä ja seuraavina vuosina tileillään huomaamaan tuon mainitsemani kansallisen ympäristökorvausrahan ja muunkin kansallisesti rahoitetun tukikartan kutistumisen vähemmän kokonaismäärän verrattuna vanhaan tukikauteen.

Noista haaskalinnuista ja raadonrepijöistä...olisko pakotettu yhteisvastuu parempi ? Eli kriisituen sijasta ylivelkaantuneilta leikattaisiin veloista esimerkiksi 75%, urakoinneista, laiteostoksista, rehulaskusta, lannoitelaskusta, rahdeista, sähkölaskusta, vesilaskusta, ym. Naapurikiinteistöt velvoitettaisiin antamaan koroton 10 vuoden vakauttamislaina vaikeuksissa olevalle, vapaiden käteisvarojen puitteissa, esimerkiksi 10% viimeksi vahvistetussa verotuksessa vahvistetusta ansiotulosta. Kunnan veroäyriin lisättäisiin yksi sentti, tällä rahoitettaisiin kriisiytyneiden henkilökohtainen talous. Saman kylän tai kunnan henkilöt, ensisijaisesti työttömät, sen jälkeen kunnantyöntekijät, sitten pankkien ja maatalouskaupojen työntekijät, ne tekisivät taksvärkin 1-2 päivää vuodessa kriisitilojen korjauksissa, siivouksessa, juoksevissa toimissa.

Mitään oikeaa syytä tällaisesta kieltäytymiseen ei olisi. Kaikki mahdollisesti mieleen tulevat syyt olisivat epäempaattista oman ahneuden ruokkimista, minä en halua luopua, kaatukoon, koska minä minä minä olen ollut säästäväinen, minulla on itsellänikin vaikeaa, ei ole aikaa, tarvitsen itsekin vapaa-aikaa jne jne. Kokeillaanpa.

-SS-

Tuollainen systeemi olisi hieno jos sillä tuettaisiin PK-yrityksiä jota eivät ole maatilojen tavoin täysin tukiriippuvaisia jo valmiiksi. Sellaisia yrityksiä tarvitaan lisää ja niitä tulisi jos olisi enemmän turvaa luvassa. Kovalla riskillä investoivista maatalousyrityksistä taas ei ole yhteiskunnalle kummoisia hyötyjä odotettavissa. Eli niitä ei ehkä tarvitse hankkia lisää lupaamalla että kaverit kuittaa velat jos töppäät.  :-X

Ja rautalangasta väännettynä:

Jos maatila investoi riskillä, se saa kovat tuet investointiin ja toiminnan pyörittämiseen. Jos se kannattaa tosi hyvin, se voi joskus maksaa veroja edes puolet niiden tukien määrästä. Luultavasti ei työllistä kuin yrittäjät, ehkä yhden tai kaksi.

Jos PK yritys investoi riskillä, se tekee sen tosi pienellä tukimäärällä tai kokonaan omilla rahoilla, ja ainkaan tuotantoa ei tueta joka vuosi palkkakuluja suuremmalla summalla. Jos menee hyvin, yritys kasvaa ja voi työllistää kymmenniä tai satoja ja taloudellinen hyöty yhteiskunnalle voi olla useita miljoonia vuositasolla.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 07.03.16 - klo:11:22
Voisikohan tällainen olla lainaehdoissa että joka vuosi pitäisi olla sellainen jakso kun asiat laitettaisi kuntoon.

Joo tai tukiehtoihin sellanen lisäehto, että asiantuntijaryhmä tulee tekemään lisätarkastuksen pari kertaa vuodessa, jossa käydään kaikki kotieläinten hoitoon liittyvä läpi. Tai laajennetaan se saman tien kasvintuottajillekin. Proagrian "asiantuntijat" vois olla sit ainoita, jotka tämän tarkastuksen voi suorittaa. Ja viljelijä maksaa koko lystin.

Hieno idea taas vemssiltä. Lisää tarkastuksia tässä tarvitaankin.

Varmaan oli ajatus, että MMM:n rahoituksella tultaisiin tämä tekemään. Neuvo2020 raha voisi olla ratkaisu, sitä annettaisiin vain riskikokoisille yksiköille tällaiseen "pakolliseen" tapaan. Varmaan kahdeksan kymmenestä viljelijästä ei muutenkaan tule kyseistä tukimuotoa käyttämään, silloin se noin 15000 tukipotti kymmenesosalle tiloista 4-5 vuoden aikana olisi juurikin sopiva tällaiseen asiaan.

Ei sellaista tukimuotoa pidä haikailla, jota ei itse meinaa käyttää, itse en keksi käyttöä tuolle neuvo2020-jutulle, jos niitä konsulentteja ei saa esimerkiksi käyttä viljanpuinnissa kiireapuna. Tässä olisi siis yhteisvastuuun paikka. Toisaalta, neuvontajärjestöille tulisi velvollisuus saada aikaan tuloksia, jos ei tule, neuvontajärjestö hoitaa kriisirahoitukset pois omista tuloistaan. Alkaisi olla konsulentit valmistautuneita ja punnitsisivat puheitaan aivan toiseen tapaan. Kun ovat kouluja käyneet ja niin edespäin.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 07.03.16 - klo:11:29
Tarkoitin vaan sillä työterveyslääkärillä sitä, että itse viljelijäkin olisi hyvä tutkia tällaisessa tilanteessa. Voi äkkiä olla joko fyysistä tai henkistä uupumusta. Sitähän tässäkin ketjussa on moni ihmetellyt ja jeesustellut, että miten voi olla muutaman tonnin sähkölasku maksamatta. Mielenterveys jos alkaa heiketä, niin helpostihan se voi. Voisi olla tila joissakin tapauksissa pelastettavissa, jos viljelijän terveys ja työkyky saadaan palautettua. Silloin tarvitaan monen suunnan yhteistyötä, eikä niitä haaskalintuja, jotka kynnet terävinä ovat repimässä heikoimman palasiksi. Ihmisen kai pitäisi tässä suhteessa humaanina erottua eläimestä, mutta ei siltä vaikuta. Enkä mä mikään sossu tai kommari ole, mutta joskus kannattaisi miettiä, jos sattuisikin omalle kohdalle.

Syistä, jotka ovat johtaneet maksuvalmiuskriisiin, voidaan olla montaa mieltä, että oliko järkevää vai ei.

Pari kuukautta sairaslomaa jonka aikana lomittajat koittaa epätoivoisesti rämpiä menemään paikassa jossa mikään ei enää toimi. Vaikka isännän/emännän olo kohentuisi, lehmien ei. Sitäpaitsi eiköhän se parasta ole isäntäväenkin terveydelle, kun saa rauhan eläimistä ja ainakin hetkeksi taloudestakin huolehtimisesta.
Sen voin kyllä varmuudella sanoa, ettei tilan olot kohene jos sitä aloitetaan lomittajilla pyörittämään.. Toki jos saa sinne navettaan kunnon työmyyrän, joka tekee ja laittaa ojennukseen, mutta niiden aika taitaa olla auttamattomasti ohi lomitusjärjestelmässä.

Minun  mielestä kannattaisi ottaa koko talous kunnolla asiantuntijan käsiteltäväksi ja tilan tilanne kartotettaisiin pohjia myöten. Sen pohjalta ratkaisut.. Olisi se sitten, vaikka se hallittu alasajo, mutta parempi sekin kuin roikkua löysässä hirressä päivästä toiseen..varsinkin jos tilan omistajilla on vielä lapsiakin siinä pyörimässä. ::)

Mä sanoisin että varsin moni tila saataisi ulkopuolisella työvoimalla hallintaan. Varsinkin asemanavetta heilahtaisi äkkiä toimimaan kun ruvettaisi tekemään hommat kunnolla. Monessa paikkaa vaatisi vaan sen työn tekemisen eikä yhtään enempää eli rehut pöydille ja paskat pois sekä kuivikkeet elukoille. Eli parin kolmen hengen porukka laittaisi monta navettaa kuntoon viikossa ja sen jälkeen normi 2 hengen " lomitusporukka" saisi navetan hoidettua vaikka kuukauden jonka jälkeen isäntäväki palaisi ja ottaisi homman haltuun.

Tällaista "interventio-ryhmää" on suunniteltu pari vuotta. Talonväki pois ja vieras porukka paikalle 2 viikoksi -> korjataan kaikki tekniikka ja mietitään mikä hommassa on mättänyt.

Ongelma tässä on tietenkin se, että kukaan ei tekisi tuota ilmaiseksi. Ja usein ne "korjauskustannukset" ovat kymmeniä tuhansia. Eli tämä pitäisi tehdä ajoissa, ei sitten kun kaikki on jo pielessä. Vaan... kun harva tajuaa toimia ajoissa..

Voisikohan tällainen olla lainaehdoissa että joka vuosi pitäisi olla sellainen jakso kun asiat laitettaisi kuntoon. Silloin remontin määrä olisi pientä ja jos isäntäväki pitäisi homman kurissa niin remppaa ei oikeastaan olisi. Samalla saataisi homma muuten tarkastettua eli että navetassa olisi kiimanhallinta kunnossa ja ruokinnat sekä lypsyt kunnossa.

Se mikä on ikuinen ongelma mikä pitäisi saada kuntoon on että isäntäväki kun vähän väsyy niin paikat menee sekaisin ja sitten kun lomittajat tulee niin he " tietää" että ei pidä tehdä muuta kuin normi hommat eli navetta ei ainakaan muutu paremmaksi ja silloin fiilis palata hommiin ei ole hyvä. Kun saataisi tämä muuttumaan niin lopputulema voisi olla parempi. Eli joko lomittajat siivoisi jos työaika riittäisi tai sitten tai lisi kolmas osapuoli joka hoitaisi sen puolen.
Sepä se... Kun tilanne menee pahaksi, niin sitten se on pahana 1-2 vuotta.. virheet kasaantuvat eikä ole enää voimia tehdä mitään.

Neuvonnassa tietysti yritetään ohjata asioita niin, että ote ei pääsisi lipsumaan, mutta kun ei se A4:n jättäminen siihen pöydänkulmalle oikeastaan mitään auta.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Last Man Standing - 07.03.16 - klo:11:31
>ylivelkaantuneilta leikattaisiin veloista esimerkiksi 75%, urakoinneista, laiteostoksista, rehulaskusta, lannoitelaskusta, rahdeista, sähkölaskusta, vesilaskusta, ym.

Ennemmin ulosottomieheen verrattavissa oleva talouden järjestykseen laittaja joka tulisi laittamaan joutavat mönkkärit myyntiin tyyliin Kukkaron Herraksi (huuhaa-ohjelma)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 07.03.16 - klo:11:33
Neuvonnassa tietysti yritetään ohjata asioita niin, että ote ei pääsisi lipsumaan, mutta kun ei se A4:n jättäminen siihen pöydänkulmalle oikeastaan mitään auta.

Eli neuvonnassa jätät A4:n pöydälle jossa todetaan vaan, että ryhdistäydy !
Onko siis aina niin, että laskemasi likvit ja muut laskelmat ovat vääriä,
annetaan periksi optimismille ja viljelijän innolle haukata mahdollisesti liian
isoja paloja, ja sitten tullaan jälkikäteen toteamaan, että laskettiinkin näin,
että ei tää kannata, jos ja näin ja niin edespäin.

Eikö neuvonta ole silloin osasyyllinen tilanteeseen ? Olen käsittänyt, että
neuvontaorganisaatiosi on osallinen useimpien teollisuuskokoluokan maatila-
yksiköiden suunnitteluun ja laskelmiin.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 07.03.16 - klo:11:39
>ylivelkaantuneilta leikattaisiin veloista esimerkiksi 75%, urakoinneista, laiteostoksista, rehulaskusta, lannoitelaskusta, rahdeista, sähkölaskusta, vesilaskusta, ym.

Ennemmin ulosottomieheen verrattavissa oleva talouden järjestykseen laittaja joka tulisi laittamaan joutavat mönkkärit myyntiin tyyliin Kukkaron Herraksi (huuhaa-ohjelma)

Kukkaron Herraksi-ohjelmassa ei saada välttämättä lainoja eikä tehtyjä ostoksia anteeksi, mutta niiden konsultointien perusteella pyritään muuttamaan lainat matalakorkoisiksi kulutus- ja pikavippiluottojen sijasta, takuusäätiö-tyyppisiksi, jos velallinen sitoutuu elämänmuutokseen, ainakin vähän. Semmoisia 10000 - 20000 välillä nuo vain ovat olleet, ja useilla on työ. Pikavipit ja luottokortit pistävät noinkin vähillä summilla laina-asiakkaan polvilleen, varsinkin jos korko pääomitetaan velkaan mukaan.

Eikö maatilayksiköiden lainat ole jo valmiiksi pitkän maksuajan matalakorkoisia, joskus jopa korkotukilainoja ? Ostovelat taitavat olla se isoin ongelma, koska sekin on velkaa, mutta viivästyskorot joskus hallitsemattomia, ja muutenkin velkomustuomioita alkaa tulla jo muutaman kuukauden päästä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 07.03.16 - klo:11:41
Neuvonnassa tietysti yritetään ohjata asioita niin, että ote ei pääsisi lipsumaan, mutta kun ei se A4:n jättäminen siihen pöydänkulmalle oikeastaan mitään auta.

Eli neuvonnassa jätät A4:n pöydälle jossa todetaan vaan, että ryhdistäydy !
Onko siis aina niin, että laskemasi likvit ja muut laskelmat ovat vääriä,
annetaan periksi optimismille ja viljelijän innolle haukata mahdollisesti liian
isoja paloja, ja sitten tullaan jälkikäteen toteamaan, että laskettiinkin näin,
että ei tää kannata, jos ja näin ja niin edespäin.

Eikö neuvonta ole silloin osasyyllinen tilanteeseen ? Olen käsittänyt, että
neuvontaorganisaatiosi on osallinen useimpien teollisuuskokoluokan maatila-
yksiköiden suunnitteluun ja laskelmiin.

-SS-

.... lähinnä nyt varmaan viittasin tuolla siihen, että vaikka siinä A4:ssa lukisikin kaikki maailman viisaus, niin ei se siitä mihinkään etene ellei sitä lueta ja omaksuta...

Saattaa siinä lukea vaikka sekin, että "älä missään nimessä osta uutta traktoria". Tai "et pysty maksamaan navettaasi jos noudatat alueen tapaa ja ylität kustannusarvoin 30%:lla"

Mut se on totta, että neuvonnalla ei ole aikaa olla mukana viemässä oikeita tapoja suoraan käytäntöön. Tai on aikaa, mutta kun ajalle ei löydy maksajaa. Ilmaiseksi ei viitsi enää tehdä kun "nuoruuden idealismi" on jo vaihtunut "keski-iän pessimistisyydeksi"
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 07.03.16 - klo:11:51
Mut se on totta, että neuvonnalla ei ole aikaa olla mukana viemässä oikeita tapoja suoraan käytäntöön. Tai on aikaa, mutta kun ajalle ei löydy maksajaa. Ilmaiseksi ei viitsi enää tehdä kun "nuoruuden idealismi" on jo vaihtunut "keski-iän pessimistisyydeksi"

Eli joskus 500 vuotta sitten kirkkoherrat ja jotkut kuninkaan suosikit toivat uusia viljelytekiikoita tiluksilleen ja torppareilleen, ja ympäröiviin kyliinkin. Tietoa jaettiin kirkonmenojenkin yhteydessä. Maanviljelijät eivät yleensä osanneet latinaa tai ruotsia, lukutaitokin saattoi olla tottumaton, joten maatalousteknologisen kirjallisuuden kääntäminen ja suullinen koulutus oli tärkeä yhteiskunnallinen toimi.

Nyt tilanne taitaa olla sellainen, että maatalousneuvonta ei ehkä enää ole samalla tavalla kiinni käytännössä, ei ole henkilökohtaisesti kiinni projekteissa, harjoitelutkin on tehty ameriikan maalla tai jossakin tehoranchilla, kuitenkin sama sylttytehdas, eli samat oppilaitokset ja yliopisto, siellä se salaisuus ja osaaminen edelleen on, joka agrologi on saanut vihkiytyksen siihen parhaaseen toimintamalliin, eikö. Miksi asiat eivät kuitenkaan toimi, pitäisikö neuvonta värvätä/pakottaa tilanhoitajiksi sekä toimitusjohtajiksi, valtion varoilla ja siirtää viljelijäperhe pääomatulon nauttijaksi, hiljaiseksi yhtiömieheksi kokonaisuudessaan ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Make - 07.03.16 - klo:13:15

Satanenkin on paljon jos sitä ei ole.

Kyllä tässä on nähtävissä sellainen, että toverit odottavat kuola valuen. Pian se kaatuu ja maata tulee jakoon. Porukka on kuin nälkäinen hyeenalauma raadon ympärillä.

Jotenkin huvittaa tämä marssivouhotus. Silläkö tää asia korjaantuu? Kustannukset on suuremmat kuin tulot. Ja viljapuolen tää on ollut arkipäivää jo vuosia. Ja nyt kun ylimioitetut hankkeet alkaa yskiä, eikun helsinkiin.

Maataloudelle olisi kaikista tervehdyttävintä kun palattaisiin viimme kevään ymppiin. Hömppää ja paljon ja helposti. Tuotanto vähenisi, firmojen ei tarvisi tuskailla kannattamattoman viennin kanssa. Raaka-aineiden hinnat nousisi kun määrät vähenee.

Kuten Keskisen Jarmo Vyrrin seminaarissa kertoi maitotilojen tuet on pysyneet samoina ja hinta tippunut 20% Viljatiloilla on meno ollut toista.
Keskinen näyttää viljamiesten seminaarissa puhuvan pehmoisia maidontuottajista ja kun olen häntä ollut kuuntelemassa maidontuottjien seminaarissa on jutut ihan erilaisia.  >:(
Kuulemma maidontuottajien tuet ei oo laskenut. Mulla on maksetut tuet 2015 20% alemmat kuin vuonna 2014. Tuotannossa ei ole ollut muutosta.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 07.03.16 - klo:13:23

Satanenkin on paljon jos sitä ei ole.

Kyllä tässä on nähtävissä sellainen, että toverit odottavat kuola valuen. Pian se kaatuu ja maata tulee jakoon. Porukka on kuin nälkäinen hyeenalauma raadon ympärillä.

Jotenkin huvittaa tämä marssivouhotus. Silläkö tää asia korjaantuu? Kustannukset on suuremmat kuin tulot. Ja viljapuolen tää on ollut arkipäivää jo vuosia. Ja nyt kun ylimioitetut hankkeet alkaa yskiä, eikun helsinkiin.

Maataloudelle olisi kaikista tervehdyttävintä kun palattaisiin viimme kevään ymppiin. Hömppää ja paljon ja helposti. Tuotanto vähenisi, firmojen ei tarvisi tuskailla kannattamattoman viennin kanssa. Raaka-aineiden hinnat nousisi kun määrät vähenee.

Kuten Keskisen Jarmo Vyrrin seminaarissa kertoi maitotilojen tuet on pysyneet samoina ja hinta tippunut 20% Viljatiloilla on meno ollut toista.
Keskinen näyttää viljamiesten seminaarissa puhuvan pehmoisia maidontuottajista ja kun olen häntä ollut kuuntelemassa maidontuottjien seminaarissa on jutut ihan erilaisia.  >:(
Kuulemma maidontuottajien tuet ei oo laskenut. Mulla on maksetut tuet 2015 20% alemmat kuin vuonna 2014. Tuotannossa ei ole ollut muutosta.

Niin pinta-alatuet ovat kasvinviljelyssä myös laskeneet vajaan satasen hehtaarilta, jos tuotannossa ei ole ollut muutosta. Jos taas on muuttanut tuotantosuuntaa suojavyöhykkeiksi ja rypsin kerääjäkasveiksi lopuille aloille, ovat tuet jopa nousseet. Mutta se on ollut vain viljelijäin keskeistä nollasummapeliä, ja tänä vuonna ne 2015 tukihuiput laskevat eniten.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Make - 07.03.16 - klo:13:46


Niin pinta-alatuet ovat kasvinviljelyssä myös laskeneet vajaan satasen hehtaarilta, jos tuotannossa ei ole ollut muutosta. Jos taas on muuttanut tuotantosuuntaa suojavyöhykkeiksi ja rypsin kerääjäkasveiksi lopuille aloille, ovat tuet jopa nousseet. Mutta se on ollut vain viljelijäin keskeistä nollasummapeliä, ja tänä vuonna ne 2015 tukihuiput laskevat eniten.

-SS-
Vajaa satanen hehtaarilta vie 7 % tuista. 13% on lähtenyt jostain muualta. Hömppää ei ole, ja kerjääjää oli 1% peltoalasta.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: JD6630 - 07.03.16 - klo:13:49
Toi että maidontuottajilta ei oo lähtenyt mitään tuista on ihan täyttö paskaa.

Perus nurmihehtaarin tuki laski melkein sen satasen, sitä pystyi paikkaamaan ainoastaan ympäristönurmella, joka taas ei ole monellekkaan mahdollista kyntö- ja lietekieltonsa takia.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Yodavaari - 07.03.16 - klo:13:49
Noo jos ei hömppä kiinnosta niin sitten tämmönen. 60 % pelloista lepäämään ja 30 % tuotetaan myyntiin jotakin. Hakkaa perinteisen viljanviljelyn 6 - 0..

Tuon hinnanalennuskorvauksen saa jo unohtaa. Nyt tuotetaan yhteiskunnalle palveluita. Ne jopa maksaa niistä.

Nyt kun muut osallistuvat kansallisiin talkoisiin, edellelytetään myös agraareilta vastaavaa. Tämä tapahtuu laskemalla tukitasoa. Ei nää tukisäästöt tähän lopu. Maitopuolen tuotanto tulee kasvamaan entistä enemmän. Ja hintataso ei nouse.

Tää on hyvä harjoitus tulevaisuutta varten. Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot. Hömpässä on aika pienet.

Only easy day was yesterday.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Yodavaari - 07.03.16 - klo:13:50

Vajaa satanen hehtaarilta vie 7 % tuista. 13% on lähtenyt jostain muualta. Hömppää ei ole, ja kerjääjää oli 1% peltoalasta.
Väärä tukialue?
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Last Man Standing - 07.03.16 - klo:14:08
>maidontuottajien tuet ei oo laskenut. Mulla on maksetut tuet 2015 20% alemmat kuin vuonna 2014.

Tästä voi vetää sen johtopäätöksen,että maidontuotannossa on ollut reippaasti leikkausvaraa  8)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 07.03.16 - klo:14:28


Niin pinta-alatuet ovat kasvinviljelyssä myös laskeneet vajaan satasen hehtaarilta, jos tuotannossa ei ole ollut muutosta. Jos taas on muuttanut tuotantosuuntaa suojavyöhykkeiksi ja rypsin kerääjäkasveiksi lopuille aloille, ovat tuet jopa nousseet. Mutta se on ollut vain viljelijäin keskeistä nollasummapeliä, ja tänä vuonna ne 2015 tukihuiput laskevat eniten.

-SS-
Vajaa satanen hehtaarilta vie 7 % tuista. 13% on lähtenyt jostain muualta. Hömppää ei ole, ja kerjääjää oli 1% peltoalasta.

Joo jos lähdetään ihan A alueen viljatuloista, rav tasapainoinen käyttö ja kasvipeitteisyys jotain 30% nin 2014 oli tukisumma 532 euroa, nyt samoilla eväillä lähtee vain 485 euroa. Se muutos on 9%, eli loput on sitten kotieläintuista lähtöisin.

Sokerijuurikastahan siellä teillä viljellään, se selittää toisen puolen siitä tuntemattomasta ? Aika paljon aleni tuet siellä puolella eikö, ihan lisäosien kuihtumisenkin takia. Olihan ne jotain 30 - 40 euroa /ha lisää.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: topim - 07.03.16 - klo:14:53
Ihmetyttää C-alueen maitotilojen ongelmat, kun litratuki juoksee kuukausittain edelleen. Peiliin katsomisen paikka?

Eikä jatkossakaan ole hätää:

Tuettavan maitomäärän rajoittamisella ei kuitenkaan vähennetä tiloille maksettavaa maidon tukimäärää tai maidon pohjoisen tuen kokonaismäärää, koska yksikkötukitasoa (senttiä/litra) vastaavasti korotetaan.


Rahaa otetaan tutusta osoitteesta:
Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa pohjoisessa tuessa tukitaso on pienempien eli alle 200 eläinyksikön viitemäärien osalta noin kolme prosenttia alempi kuin vuonna 2015. Rajoitteen ylittävien tilojen tukitaso alenee voimakkaammin ja tukitaso on sama kuin Etelä-Suomessa eli AB-alueella.

http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vuoden-2016-kansalliset-tuet-vahvistettiin
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Yodavaari - 07.03.16 - klo:15:28
Ihmetyttää C-alueen maitotilojen ongelmat, kun litratuki juoksee kuukausittain edelleen. Peiliin katsomisen paikka?

Eikä jatkossakaan ole hätää:

Tuettavan maitomäärän rajoittamisella ei kuitenkaan vähennetä tiloille maksettavaa maidon tukimäärää tai maidon pohjoisen tuen kokonaismäärää, koska yksikkötukitasoa (senttiä/litra) vastaavasti korotetaan.


Rahaa otetaan tutusta osoitteesta:
Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa pohjoisessa tuessa tukitaso on pienempien eli alle 200 eläinyksikön viitemäärien osalta noin kolme prosenttia alempi kuin vuonna 2015. Rajoitteen ylittävien tilojen tukitaso alenee voimakkaammin ja tukitaso on sama kuin Etelä-Suomessa eli AB-alueella.

http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vuoden-2016-kansalliset-tuet-vahvistettiin

Hyvin on edut ajettu ja tasapuolisesti. ,
Kyllä tahtotilaa löytyy kun on oikea tuotantosuunta kyseessä. Sitten vaaditaan solidaarisuutta ja rinnallakulkemista.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 07.03.16 - klo:15:53
Ihmetyttää C-alueen maitotilojen ongelmat, kun litratuki juoksee kuukausittain edelleen. Peiliin katsomisen paikka?

Eikä jatkossakaan ole hätää:

Tuettavan maitomäärän rajoittamisella ei kuitenkaan vähennetä tiloille maksettavaa maidon tukimäärää tai maidon pohjoisen tuen kokonaismäärää, koska yksikkötukitasoa (senttiä/litra) vastaavasti korotetaan.


Rahaa otetaan tutusta osoitteesta:
Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa pohjoisessa tuessa tukitaso on pienempien eli alle 200 eläinyksikön viitemäärien osalta noin kolme prosenttia alempi kuin vuonna 2015. Rajoitteen ylittävien tilojen tukitaso alenee voimakkaammin ja tukitaso on sama kuin Etelä-Suomessa eli AB-alueella.

http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vuoden-2016-kansalliset-tuet-vahvistettiin

Hyvin on edut ajettu ja tasapuolisesti. ,
Kyllä tahtotilaa löytyy kun on oikea tuotantosuunta kyseessä. Sitten vaaditaan solidaarisuutta ja rinnallakulkemista.

Eikö tässä ole se ajatus, että lehmiä pitää käydä
lypsämässä kaksi-kolme kertaa vuorokaudessa,
sikatilalla riittää, että kylpylässä lilluessa
katsoo kännykästä, että liemiruokkija ja mylly toimii ?

Tässä varmaankin on eläintuotantosuunnat laitettu
vastakkain, onkohan mitään kompensoivaa peltotukea
tullut kasvinviljelyn tueksi muuta kuin nuo viime vuoden
korotetut hömpät. Pakollinen EFA pakkokesanto
jo löi melkoisesti takaisin mahdollisen hömpän
edukkuutta.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Dr.Who - 07.03.16 - klo:16:22
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/savon-voima-emme-ole-katkaisseet-s%C3%A4hk%C3%B6j%C3%A4-karjatiloilta-1.140265
Pitääkö tämä paikkansa
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: navettapiika - 07.03.16 - klo:16:34
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/savon-voima-emme-ole-katkaisseet-s%C3%A4hk%C3%B6j%C3%A4-karjatiloilta-1.140265
Pitääkö tämä paikkansa
Jos noita juttuja, mitä YLe  ja Maaseudun Tulevaisuus vertaa, aikaisempia ja tämän päiväisiä, ajatuksella.. Johtopäätös on, että on olemassa tila, mikä on vaikeuksissa, mutta niitä on satoja. Mutta sähköttä ei lypsykarjatiloja  ole, eli juttu oli mukavasti väritetty ja saatu vielä toimittaja nielasemaan syötin kohoineeen ja koukkuineen päivineen.. Nyt vain almuja ja sympatiaa keräämään.. virkamies hoitaa homman.. ::)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Yodavaari - 07.03.16 - klo:17:15


Eikö tässä ole se ajatus, että lehmiä pitää käydä
lypsämässä kaksi-kolme kertaa vuorokaudessa,
sikatilalla riittää, että kylpylässä lilluessa
katsoo kännykästä, että liemiruokkija ja mylly toimii ?

Tässä varmaankin on eläintuotantosuunnat laitettu
vastakkain, onkohan mitään kompensoivaa peltotukea
tullut kasvinviljelyn tueksi muuta kuin nuo viime vuoden
korotetut hömpät. Pakollinen EFA pakkokesanto
jo löi melkoisesti takaisin mahdollisen hömpän
edukkuutta.

-SS-

Eikö ropotti lypsele ihan itsekseen?
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 07.03.16 - klo:17:16
Joo olemme siirtyneet sellaiseen huhuyhteiskuntaan, jossa pedofiilinamusetä autoon houkuttelija onkin koulutaksi ja musuterroristi onkin vaan suihkurusketus.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 07.03.16 - klo:17:18


Eikö tässä ole se ajatus, että lehmiä pitää käydä
lypsämässä kaksi-kolme kertaa vuorokaudessa,
sikatilalla riittää, että kylpylässä lilluessa
katsoo kännykästä, että liemiruokkija ja mylly toimii ?

Tässä varmaankin on eläintuotantosuunnat laitettu
vastakkain, onkohan mitään kompensoivaa peltotukea
tullut kasvinviljelyn tueksi muuta kuin nuo viime vuoden
korotetut hömpät. Pakollinen EFA pakkokesanto
jo löi melkoisesti takaisin mahdollisen hömpän
edukkuutta.

-SS-

Eikö ropotti lypsele ihan itsekseen?

Älä tee tästä vaikeampaa kuin se on. Juuri mietin ihan pää pahkana ja löysinkin jotain perustetta sille, että miksi maidontuotantoa ei saisi laittaa ainakaan huonompaan asemaan muihin eläintuotantoihin verrattuna, ja alat kysellä tuommoisia.... >:( >:( ::) ;D

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: sorkkis - 07.03.16 - klo:17:41
>maidontuottajien tuet ei oo laskenut. Mulla on maksetut tuet 2015 20% alemmat kuin vuonna 2014.

Tästä voi vetää sen johtopäätöksen,että maidontuotannossa on ollut reippaasti leikkausvaraa  8)
Aijaa mihin se perustuu . Sianlihan tuottajat sai rahaa lopettaa tuotan , 20.000€ vuodessa kolmelta vuodelta , eikös .

Siksi tukesi on laskenut tuon määrän .
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 07.03.16 - klo:17:44
>maidontuottajien tuet ei oo laskenut. Mulla on maksetut tuet 2015 20% alemmat kuin vuonna 2014.

Tästä voi vetää sen johtopäätöksen,että maidontuotannossa on ollut reippaasti leikkausvaraa  8)
Aijaa mihin se perustuu . Sianlihan tuottajat sai rahaa lopettaa tuotan , 20.000€ vuodessa kolmelta vuodelta , eikös .

Siksi tukesi on laskenut tuon määrän .

Onko siis sianlihan ylituotantoa viime aikoina ostettu pois markkinoilta jollakin lopettamispalkkiolla ? No olihan kultaisella 80-luvulla semmoinenkin kuin maitobonus !

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Maakalle - 07.03.16 - klo:18:09

Syistä, jotka ovat johtaneet maksuvalmiuskriisiin, voidaan olla montaa mieltä, että oliko järkevää vai ei.

Kuka raatilaisista tietää oikeat syyt näihin tapauksiin? Taloustaitamattomuutta vai muutama kupru?

Kun (ja jos) laatii budjettia, niin pitääkö siihen huomioida myös Mavin sekoilut? Meillä arvioidaan tulot vähän alakanttiin ja menot yläkanttiin. Ikävää jos budjetti toteutuu suunnitellusti.

Tein tämän vuoden budjetin ilman tukia. Sillä sai juuri ja juuri kaiken pakollisen katettua. Tavara- ja konetoimittajille tarjouspyynnöt menemään ei-tarpeellisista, kuten navetan kalusteiden tai peltokoneiden päivitystä, joita voi tässä rauhassa tarkastella. Vasta kun tukia ropsahtaa joskus tilille, voi valita minkä investoinneista toteuttaa. Syksyllä sitten seuraavan vuoden apulannat yms. ei-kiireelliset hankinnat samaan rumbaan mukaan.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: sorkkis - 07.03.16 - klo:18:22
>maidontuottajien tuet ei oo laskenut. Mulla on maksetut tuet 2015 20% alemmat kuin vuonna 2014.

Tästä voi vetää sen johtopäätöksen,että maidontuotannossa on ollut reippaasti leikkausvaraa  8)
Aijaa mihin se perustuu . Sianlihan tuottajat sai rahaa lopettaa tuotan , 20.000€ vuodessa kolmelta vuodelta , eikös .

Siksi tukesi on laskenut tuon määrän .
Ei siittä montaa vuotta aikaa ole . Pari lomituspaikkaa lopetti just sen rahan vuoks .

Onko siis sianlihan ylituotantoa viime aikoina ostettu pois markkinoilta jollakin lopettamispalkkiolla ? No olihan kultaisella 80-luvulla semmoinenkin kuin maitobonus !

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Last Man Standing - 07.03.16 - klo:18:39
Vähän hämärää kerrontaa tuolla Sorkkiksella
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 07.03.16 - klo:19:04
Mikäpä tuo sikaloiden 60 kiloeuron ( 3x 20000€ ) tuki voisi olla. Kriisitukikin oli max 15000 vuodessa.
Tämä alkoi kiinnostaa, koska aika vähän on MT:ssä näkynyt kirjoituksia kyseisestä tukimuodosta.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 07.03.16 - klo:19:05

Tein tämän vuoden budjetin ilman tukia. Sillä sai juuri ja juuri kaiken pakollisen katettua.

Tällä kohdalla muutama leuka loksahti auki  ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 07.03.16 - klo:19:13
Mikäpä tuo sikaloiden 60 kiloeuron ( 3x 20000€ ) tuki voisi olla. Kriisitukikin oli max 15000 vuodessa.
Tämä alkoi kiinnostaa, koska aika vähän on MT:ssä näkynyt kirjoituksia kyseisestä tukimuodosta.

-SS-

Jep selkis. Kysehän oli siis eläintilan 141 rakennemuutoskorvaustuesta,
joka muutenkin poistui 2013 etelässä. Eli maksettiin kaksi, ei kolme vuotta.
Ja enintään 20000, ei 20000.  Ja siis koska sika ja kanatuet irrotettiin tuotannosta,
niitä siirrettiin peltotukiin ja näin. Ja tilan oli jatkettava viljelyä kumminkin.

Olihan näitä lisäosiakin vuosikausia, lopettaneillakin erikoisviljelijöillä. Pitempään
kuin 2 vuota. Viimeiset lisäosat poistuvat vasta muutaman vuoden päästä,
kohta 10 vuotta on ollut.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: sorkkis - 07.03.16 - klo:20:25
Vähän hämärää kerrontaa tuolla Sorkkiksella
Ei siinä mitään hämärää ollu . Semmonen lopettamistuki oli .
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 07.03.16 - klo:20:35
Vähän hämärää kerrontaa tuolla Sorkkiksella
Ei siinä mitään hämärää ollu . Semmonen lopettamistuki oli .

Ei se ollut sen enempää lopettamistuki kuin tilatukioikeuksiin jääneet
sokerilisäosat olivat pahanmielen tukea lopettaneille sokerijuurikkaanviljelijöille.
Koska tuet irrotettiin tuotannosta, ne irrotettiin tuotannosta. Mutta koska
ne olivat näitä 141- tukia, loppuivathan ne siksi kumminkin. Ja lisäosatkin
loppuvat.

Kummallisia ja hölmön tuntuisia tämmöiset tuet, jotka liittyvät harjoitettuun
tuotantoon eikä harjoitettavaan tuotantoon, ovat, ja vastapainoksi
tuli koko sika-alalle vuosikausien investointitukikielto sikayksiköille, eikö.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Naturalis - 07.03.16 - klo:20:56
sokerilisäosat olivat pahanmielen tukea lopettaneille sokerijuurikkaanviljelijöille.
-SS-
Sokerilisäosat oli korvausta sokerin hallinnollisenhinnan laskusta, lisäosat määräytyi v.2006 hallinnassa olleen kiintiön mukaan. Ei ollut lopetuskorvaus vaan se oli erikseen, tosin sekin jaettiin myös tuotantoa jatkaneille... 8)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 07.03.16 - klo:21:05
Vähän hämärää kerrontaa tuolla Sorkkiksella
Ei siinä mitään hämärää ollu . Semmonen lopettamistuki oli .

Ei se ollut sen enempää lopettamistuki kuin tilatukioikeuksiin jääneet
sokerilisäosat olivat pahanmielen tukea lopettaneille sokerijuurikkaanviljelijöille.
Koska tuet irrotettiin tuotannosta, ne irrotettiin tuotannosta. Mutta koska
ne olivat näitä 141- tukia, loppuivathan ne siksi kumminkin. Ja lisäosatkin
loppuvat.

Kummallisia ja hölmön tuntuisia tämmöiset tuet, jotka liittyvät harjoitettuun
tuotantoon eikä harjoitettavaan tuotantoon, ovat, ja vastapainoksi
tuli koko sika-alalle vuosikausien investointitukikielto sikayksiköille, eikö.

-SS-

Mikähän oli sekin tuki jota sain pari vuotta jostain mullikoista joita en ollut nähnytkään  ;D Jotain satasia vuodessa. Tuli vissiin peltojen mukana jostain syystä.

Ne rahat nostettiin heti tililtä ja ryypättiin Huittisten Karhu-baarissa Lallin ja jonkun nahkatakkisen Vammalalaisen kanssa  ;D

Oli kyl ihan turha tuki.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: sorkkis - 07.03.16 - klo:21:12
Vähän hämärää kerrontaa tuolla Sorkkiksella
Ei siinä mitään hämärää ollu . Semmonen lopettamistuki oli .

Ei se ollut sen enempää lopettamistuki kuin tilatukioikeuksiin jääneet
sokerilisäosat olivat pahanmielen tukea lopettaneille sokerijuurikkaanviljelijöille.
Koska tuet irrotettiin tuotannosta, ne irrotettiin tuotannosta. Mutta koska
ne olivat näitä 141- tukia, loppuivathan ne siksi kumminkin. Ja lisäosatkin
loppuvat.

Kummallisia ja hölmön tuntuisia tämmöiset tuet, jotka liittyvät harjoitettuun
tuotantoon eikä harjoitettavaan tuotantoon, ovat, ja vastapainoksi
tuli koko sika-alalle vuosikausien investointitukikielto sikayksiköille, eikö.

-SS-
Sitä tukee ei saanu jollei laittanu sikoja pois .
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 07.03.16 - klo:21:16
Vähän hämärää kerrontaa tuolla Sorkkiksella
Ei siinä mitään hämärää ollu . Semmonen lopettamistuki oli .

Ei se ollut sen enempää lopettamistuki kuin tilatukioikeuksiin jääneet
sokerilisäosat olivat pahanmielen tukea lopettaneille sokerijuurikkaanviljelijöille.
Koska tuet irrotettiin tuotannosta, ne irrotettiin tuotannosta. Mutta koska
ne olivat näitä 141- tukia, loppuivathan ne siksi kumminkin. Ja lisäosatkin
loppuvat.

Kummallisia ja hölmön tuntuisia tämmöiset tuet, jotka liittyvät harjoitettuun
tuotantoon eikä harjoitettavaan tuotantoon, ovat, ja vastapainoksi
tuli koko sika-alalle vuosikausien investointitukikielto sikayksiköille, eikö.

-SS-
Sitä tukee ei saanu jollei laittanu sikoja pois .
Jos kyseessä olikin teurastili  ;D Vai saaks sellasta enää ollenkaan
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: bobbari - 07.03.16 - klo:21:18
Vähän hämärää kerrontaa tuolla Sorkkiksella
Ei siinä mitään hämärää ollu . Semmonen lopettamistuki oli .

Ei se ollut sen enempää lopettamistuki kuin tilatukioikeuksiin jääneet
sokerilisäosat olivat pahanmielen tukea lopettaneille sokerijuurikkaanviljelijöille.
Koska tuet irrotettiin tuotannosta, ne irrotettiin tuotannosta. Mutta koska
ne olivat näitä 141- tukia, loppuivathan ne siksi kumminkin. Ja lisäosatkin
loppuvat.

Kummallisia ja hölmön tuntuisia tämmöiset tuet, jotka liittyvät harjoitettuun
tuotantoon eikä harjoitettavaan tuotantoon, ovat, ja vastapainoksi
tuli koko sika-alalle vuosikausien investointitukikielto sikayksiköille, eikö.

-SS-

Mikähän oli sekin tuki jota sain pari vuotta jostain mullikoista joita en ollut nähnytkään  ;D Jotain satasia vuodessa. Tuli vissiin peltojen mukana jostain syystä.

Ne rahat nostettiin heti tililtä ja ryypättiin Huittisten Karhu-baarissa Lallin ja jonkun nahkatakkisen Vammalalaisen kanssa  ;D

Oli kyl ihan turha tuki.

Onks tää se sama Lalli kun oli päässyt aikanaan potrettiin alueviestin poliisi toimii -palstalla viisilehtisten
kellariviljelmistä... ?   ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 07.03.16 - klo:21:20
Vähän hämärää kerrontaa tuolla Sorkkiksella
Ei siinä mitään hämärää ollu . Semmonen lopettamistuki oli .

Ei se ollut sen enempää lopettamistuki kuin tilatukioikeuksiin jääneet
sokerilisäosat olivat pahanmielen tukea lopettaneille sokerijuurikkaanviljelijöille.
Koska tuet irrotettiin tuotannosta, ne irrotettiin tuotannosta. Mutta koska
ne olivat näitä 141- tukia, loppuivathan ne siksi kumminkin. Ja lisäosatkin
loppuvat.

Kummallisia ja hölmön tuntuisia tämmöiset tuet, jotka liittyvät harjoitettuun
tuotantoon eikä harjoitettavaan tuotantoon, ovat, ja vastapainoksi
tuli koko sika-alalle vuosikausien investointitukikielto sikayksiköille, eikö.

-SS-

Mikähän oli sekin tuki jota sain pari vuotta jostain mullikoista joita en ollut nähnytkään  ;D Jotain satasia vuodessa. Tuli vissiin peltojen mukana jostain syystä.

Ne rahat nostettiin heti tililtä ja ryypättiin Huittisten Karhu-baarissa Lallin ja jonkun nahkatakkisen Vammalalaisen kanssa  ;D

Oli kyl ihan turha tuki.

Onks tää se sama Lalli kun oli päässyt aikanaan potrettiin alueviestin poliisi toimii -palstalla viisilehtisten
kellariviljelmistä... ?   ;D ;D ;D

Luulenpas että 100% varmuudella  ;D ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: milkboi - 07.03.16 - klo:21:27
Tarkoitin vaan sillä työterveyslääkärillä sitä, että itse viljelijäkin olisi hyvä tutkia tällaisessa tilanteessa. Voi äkkiä olla joko fyysistä tai henkistä uupumusta. Sitähän tässäkin ketjussa on moni ihmetellyt ja jeesustellut, että miten voi olla muutaman tonnin sähkölasku maksamatta. Mielenterveys jos alkaa heiketä, niin helpostihan se voi. Voisi olla tila joissakin tapauksissa pelastettavissa, jos viljelijän terveys ja työkyky saadaan palautettua. Silloin tarvitaan monen suunnan yhteistyötä, eikä niitä haaskalintuja, jotka kynnet terävinä ovat repimässä heikoimman palasiksi. Ihmisen kai pitäisi tässä suhteessa humaanina erottua eläimestä, mutta ei siltä vaikuta. Enkä mä mikään sossu tai kommari ole, mutta joskus kannattaisi miettiä, jos sattuisikin omalle kohdalle.

Syistä, jotka ovat johtaneet maksuvalmiuskriisiin, voidaan olla montaa mieltä, että oliko järkevää vai ei.

Pari kuukautta sairaslomaa jonka aikana lomittajat koittaa epätoivoisesti rämpiä menemään paikassa jossa mikään ei enää toimi. Vaikka isännän/emännän olo kohentuisi, lehmien ei. Sitäpaitsi eiköhän se parasta ole isäntäväenkin terveydelle, kun saa rauhan eläimistä ja ainakin hetkeksi taloudestakin huolehtimisesta.
Sen voin kyllä varmuudella sanoa, ettei tilan olot kohene jos sitä aloitetaan lomittajilla pyörittämään.. Toki jos saa sinne navettaan kunnon työmyyrän, joka tekee ja laittaa ojennukseen, mutta niiden aika taitaa olla auttamattomasti ohi lomitusjärjestelmässä.

Minun  mielestä kannattaisi ottaa koko talous kunnolla asiantuntijan käsiteltäväksi ja tilan tilanne kartotettaisiin pohjia myöten. Sen pohjalta ratkaisut.. Olisi se sitten, vaikka se hallittu alasajo, mutta parempi sekin kuin roikkua löysässä hirressä päivästä toiseen..varsinkin jos tilan omistajilla on vielä lapsiakin siinä pyörimässä. ::)

Mä sanoisin että varsin moni tila saataisi ulkopuolisella työvoimalla hallintaan. Varsinkin asemanavetta heilahtaisi äkkiä toimimaan kun ruvettaisi tekemään hommat kunnolla. Monessa paikkaa vaatisi vaan sen työn tekemisen eikä yhtään enempää eli rehut pöydille ja paskat pois sekä kuivikkeet elukoille. Eli parin kolmen hengen porukka laittaisi monta navettaa kuntoon viikossa ja sen jälkeen normi 2 hengen " lomitusporukka" saisi navetan hoidettua vaikka kuukauden jonka jälkeen isäntäväki palaisi ja ottaisi homman haltuun.

Tällaista "interventio-ryhmää" on suunniteltu pari vuotta. Talonväki pois ja vieras porukka paikalle 2 viikoksi -> korjataan kaikki tekniikka ja mietitään mikä hommassa on mättänyt.

Ongelma tässä on tietenkin se, että kukaan ei tekisi tuota ilmaiseksi. Ja usein ne "korjauskustannukset" ovat kymmeniä tuhansia. Eli tämä pitäisi tehdä ajoissa, ei sitten kun kaikki on jo pielessä. Vaan... kun harva tajuaa toimia ajoissa..
Jyrki Sukula,navetat kondikseen.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: SAS - 07.03.16 - klo:21:59
Hyvin useasti syy löytyy yksityistalouden puolelta tässä muutamia kohtia
joita ei tässä ketjussa ole tuotu esille.

On rakennettu valtavia asuinrakennuksia ja syytinki tupia kuin kartanon elämää on eletty.Kesämökki on pitänyt rakentaa.
Ykstyispuolelle ostellaan kalliita autoja joilla ajellaan täysin turhia ajoja,viedään kävelykykyisiä lapsia kaiken iltaa ja viikonloppua "harrastuksiin "ympäri maakuntaa ja jopa Suomea.
Perhe suunnittelu täysin vahinkovapaata ,lapsia puretaan eikä muisteta että elantomenot kasvavat kun porukka lisääntyy,lapsi ei tuo leipää tullessaan totuus pakkaa unohtua.
Keittiön lattia vuotaa emännän ruuanlaittotaito täysi nolla ,ruokaa tehdään kalliisti suurelle porukalle ja sitä myös pistetään hukkaan .
Lapsille ostellaan kalliita merkkivaatteita.
Lehtiä tilaillaan niin ettei postilaatikkoon tahdo sopia.

Tässä muutama ,jatkakaa toiset.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: milkboi - 07.03.16 - klo:22:42
Hyvinä aikoina tosiaan pyrkii yksityistalous vuotamaan.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: vms1 - 07.03.16 - klo:22:58
Hyvin useasti syy löytyy yksityistalouden puolelta tässä muutamia kohtia
joita ei tässä ketjussa ole tuotu esille.

On rakennettu valtavia asuinrakennuksia ja syytinki tupia kuin kartanon elämää on eletty.Kesämökki on pitänyt rakentaa.
Ykstyispuolelle ostellaan kalliita autoja joilla ajellaan täysin turhia ajoja,viedään kävelykykyisiä lapsia kaiken iltaa ja viikonloppua "harrastuksiin "ympäri maakuntaa ja jopa Suomea.
Perhe suunnittelu täysin vahinkovapaata ,lapsia puretaan eikä muisteta että elantomenot kasvavat kun porukka lisääntyy,lapsi ei tuo leipää tullessaan totuus pakkaa unohtua.
Keittiön lattia vuotaa emännän ruuanlaittotaito täysi nolla ,ruokaa tehdään kalliisti suurelle porukalle ja sitä myös pistetään hukkaan .
Lapsille ostellaan kalliita merkkivaatteita.
Lehtiä tilaillaan niin ettei postilaatikkoon tahdo sopia.

Tässä muutama ,jatkakaa toiset.

voi voi kuule.

Aika vähäistä on yksityistalouden menot suhteessa muuhun. Jos perhe elää noin 20000 vuodessa +-5 tonnia riippuen vähän että investoiko autoon niin aika pienet on marginaalit. Toki voi kesämökkiä, venettä ym olla mutta hyvin usein ne rahat tulee tai ovat tulleet muualta kuin maataloudesta.

kyllä yli 99% tapauksista se todellinen vuotaja löytyy kuitenkin sieltä yrityksen puolelta eli sinne palaa kymmeniä tuhansia hukkaan tosi helposti tai jää vastaavasti saamatta.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: milkboi - 07.03.16 - klo:23:02
Hyvin useasti syy löytyy yksityistalouden puolelta tässä muutamia kohtia
joita ei tässä ketjussa ole tuotu esille.

On rakennettu valtavia asuinrakennuksia ja syytinki tupia kuin kartanon elämää on eletty.Kesämökki on pitänyt rakentaa.
Ykstyispuolelle ostellaan kalliita autoja joilla ajellaan täysin turhia ajoja,viedään kävelykykyisiä lapsia kaiken iltaa ja viikonloppua "harrastuksiin "ympäri maakuntaa ja jopa Suomea.
Perhe suunnittelu täysin vahinkovapaata ,lapsia puretaan eikä muisteta että elantomenot kasvavat kun porukka lisääntyy,lapsi ei tuo leipää tullessaan totuus pakkaa unohtua.
Keittiön lattia vuotaa emännän ruuanlaittotaito täysi nolla ,ruokaa tehdään kalliisti suurelle porukalle ja sitä myös pistetään hukkaan .
Lapsille ostellaan kalliita merkkivaatteita.
Lehtiä tilaillaan niin ettei postilaatikkoon tahdo sopia.

Tässä muutama ,jatkakaa toiset.

voi voi kuule.

Aika vähäistä on yksityistalouden menot suhteessa muuhun. Jos perhe elää noin 20000 vuodessa +-5 tonnia riippuen vähän että investoiko autoon niin aika pienet on marginaalit. Toki voi kesämökkiä, venettä ym olla mutta hyvin usein ne rahat tulee tai ovat tulleet muualta kuin maataloudesta.

kyllä yli 99% tapauksista se todellinen vuotaja löytyy kuitenkin sieltä yrityksen puolelta eli sinne palaa kymmeniä tuhansia hukkaan tosi helposti tai jää vastaavasti saamatta.
PROagrian slougan, ÄLÄ ruoki hukkaa,tai hukka sinut perii. ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: hummeri5 - 07.03.16 - klo:23:02
Vähän hämärää kerrontaa tuolla Sorkkiksella
Ei siinä mitään hämärää ollu . Semmonen lopettamistuki oli .

Ei se ollut sen enempää lopettamistuki kuin tilatukioikeuksiin jääneet
sokerilisäosat olivat pahanmielen tukea lopettaneille sokerijuurikkaanviljelijöille.
Koska tuet irrotettiin tuotannosta, ne irrotettiin tuotannosta. Mutta koska
ne olivat näitä 141- tukia, loppuivathan ne siksi kumminkin. Ja lisäosatkin
loppuvat.

Kummallisia ja hölmön tuntuisia tämmöiset tuet, jotka liittyvät harjoitettuun
tuotantoon eikä harjoitettavaan tuotantoon, ovat, ja vastapainoksi
tuli koko sika-alalle vuosikausien investointitukikielto sikayksiköille, eikö.

-SS-

Mikähän oli sekin tuki jota sain pari vuotta jostain mullikoista joita en ollut nähnytkään  ;D Jotain satasia vuodessa. Tuli vissiin peltojen mukana jostain syystä.

Ne rahat nostettiin heti tililtä ja ryypättiin Huittisten Karhu-baarissa Lallin ja jonkun nahkatakkisen Vammalalaisen kanssa  ;D

Oli kyl ihan turha tuki.
Eihän tä sitten turha ollu jos Vammalalainen siitä kans sai. ;D ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: kylmis - 08.03.16 - klo:07:03
Hyvin useasti syy löytyy yksityistalouden puolelta tässä muutamia kohtia
joita ei tässä ketjussa ole tuotu esille.

On rakennettu valtavia asuinrakennuksia ja syytinki tupia kuin kartanon elämää on eletty.Kesämökki on pitänyt rakentaa.
Ykstyispuolelle ostellaan kalliita autoja joilla ajellaan täysin turhia ajoja,viedään kävelykykyisiä lapsia kaiken iltaa ja viikonloppua "harrastuksiin "ympäri maakuntaa ja jopa Suomea.
Perhe suunnittelu täysin vahinkovapaata ,lapsia puretaan eikä muisteta että elantomenot kasvavat kun porukka lisääntyy,lapsi ei tuo leipää tullessaan totuus pakkaa unohtua.
Keittiön lattia vuotaa emännän ruuanlaittotaito täysi nolla ,ruokaa tehdään kalliisti suurelle porukalle ja sitä myös pistetään hukkaan .
Lapsille ostellaan kalliita merkkivaatteita.
Lehtiä tilaillaan niin ettei postilaatikkoon tahdo sopia.

Tässä muutama ,jatkakaa toiset.
:D :D Tämä on ihan sairaan hyvä lista, ei tätä voi mitenkään jatkaa. ;D
Tämä on arkipäivää nyky-Suomessa. Täytyy tosin muistaa, että maatilan yksityistalous ei mitenkään eroa muun väestön kulutustottumuksista. Elämää vertaillaan ns. palkansaajiin ja itellä pitää olla samat jutut kuin muillakin. Jos ei pätäkkä riitä, niin se on maatalouden vika. Täytyy kinuta työnantajalta eli valtiolta lisää hilloa. ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Dr.Who - 08.03.16 - klo:07:30
Hyvin useasti syy löytyy yksityistalouden puolelta tässä muutamia kohtia
joita ei tässä ketjussa ole tuotu esille.

On rakennettu valtavia asuinrakennuksia ja syytinki tupia kuin kartanon elämää on eletty.Kesämökki on pitänyt rakentaa.
Ykstyispuolelle ostellaan kalliita autoja joilla ajellaan täysin turhia ajoja,viedään kävelykykyisiä lapsia kaiken iltaa ja viikonloppua "harrastuksiin "ympäri maakuntaa ja jopa Suomea.
Perhe suunnittelu täysin vahinkovapaata ,lapsia puretaan eikä muisteta että elantomenot kasvavat kun porukka lisääntyy,lapsi ei tuo leipää tullessaan totuus pakkaa unohtua.
Keittiön lattia vuotaa emännän ruuanlaittotaito täysi nolla ,ruokaa tehdään kalliisti suurelle porukalle ja sitä myös pistetään hukkaan .
Lapsille ostellaan kalliita merkkivaatteita.
Lehtiä tilaillaan niin ettei postilaatikkoon tahdo sopia.

Tässä muutama ,jatkakaa toiset.
Oletko SAS kateellinen niille,joilla on lapsia. Viestissäsi mainitset lapset, niinkuin ne olisivat syyllisiä talouden heikkoon tilaan.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Terminator II - 08.03.16 - klo:07:35
Hyvin useasti syy löytyy yksityistalouden puolelta tässä muutamia kohtia
joita ei tässä ketjussa ole tuotu esille.

On rakennettu valtavia asuinrakennuksia ja syytinki tupia kuin kartanon elämää on eletty.Kesämökki on pitänyt rakentaa.
Ykstyispuolelle ostellaan kalliita autoja joilla ajellaan täysin turhia ajoja,viedään kävelykykyisiä lapsia kaiken iltaa ja viikonloppua "harrastuksiin "ympäri maakuntaa ja jopa Suomea.
Perhe suunnittelu täysin vahinkovapaata ,lapsia puretaan eikä muisteta että elantomenot kasvavat kun porukka lisääntyy,lapsi ei tuo leipää tullessaan totuus pakkaa unohtua.
Keittiön lattia vuotaa emännän ruuanlaittotaito täysi nolla ,ruokaa tehdään kalliisti suurelle porukalle ja sitä myös pistetään hukkaan .
Lapsille ostellaan kalliita merkkivaatteita.
Lehtiä tilaillaan niin ettei postilaatikkoon tahdo sopia.

Tässä muutama ,jatkakaa toiset.
Oletko SAS kateellinen niille,joilla on lapsia. Viestissäsi mainitset lapset, niinkuin ne olisivat syyllisiä talouden heikkoon tilaan.

Tulihan se sieltä! Maajussin pitäs homnat tehdä ilmaiseksi, kasvattaa ruokansa itse kasvimaalla, pysyä poissa muiden silmistä!
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: milkboi - 08.03.16 - klo:08:05
Hyvin useasti syy löytyy yksityistalouden puolelta tässä muutamia kohtia
joita ei tässä ketjussa ole tuotu esille.

On rakennettu valtavia asuinrakennuksia ja syytinki tupia kuin kartanon elämää on eletty.Kesämökki on pitänyt rakentaa.
Ykstyispuolelle ostellaan kalliita autoja joilla ajellaan täysin turhia ajoja,viedään kävelykykyisiä lapsia kaiken iltaa ja viikonloppua "harrastuksiin "ympäri maakuntaa ja jopa Suomea.
Perhe suunnittelu täysin vahinkovapaata ,lapsia puretaan eikä muisteta että elantomenot kasvavat kun porukka lisääntyy,lapsi ei tuo leipää tullessaan totuus pakkaa unohtua.
Keittiön lattia vuotaa emännän ruuanlaittotaito täysi nolla ,ruokaa tehdään kalliisti suurelle porukalle ja sitä myös pistetään hukkaan .
Lapsille ostellaan kalliita merkkivaatteita.
Lehtiä tilaillaan niin ettei postilaatikkoon tahdo sopia.

Tässä muutama ,jatkakaa toiset.
Oletko SAS kateellinen niille,joilla on lapsia. Viestissäsi mainitset lapset, niinkuin ne olisivat syyllisiä talouden heikkoon tilaan.

Tulihan se sieltä! Maajussin pitäs homnat tehdä ilmaiseksi, kasvattaa ruokansa itse kasvimaalla, pysyä poissa muiden silmistä!
Eikä tässä vielä kaikki.Kontata ja kumartaa duunarille ,se kun elättää sut. ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: optimisti - 08.03.16 - klo:08:11
Hyvin useasti syy löytyy yksityistalouden puolelta tässä muutamia kohtia
joita ei tässä ketjussa ole tuotu esille.

On rakennettu valtavia asuinrakennuksia ja syytinki tupia kuin kartanon elämää on eletty.Kesämökki on pitänyt rakentaa.
Ykstyispuolelle ostellaan kalliita autoja joilla ajellaan täysin turhia ajoja,viedään kävelykykyisiä lapsia kaiken iltaa ja viikonloppua "harrastuksiin "ympäri maakuntaa ja jopa Suomea.
Perhe suunnittelu täysin vahinkovapaata ,lapsia puretaan eikä muisteta että elantomenot kasvavat kun porukka lisääntyy,lapsi ei tuo leipää tullessaan totuus pakkaa unohtua.
Keittiön lattia vuotaa emännän ruuanlaittotaito täysi nolla ,ruokaa tehdään kalliisti suurelle porukalle ja sitä myös pistetään hukkaan .
Lapsille ostellaan kalliita merkkivaatteita.
Lehtiä tilaillaan niin ettei postilaatikkoon tahdo sopia.

Tässä muutama ,jatkakaa toiset.
  8)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Maakalle - 08.03.16 - klo:08:14

Tein tämän vuoden budjetin ilman tukia. Sillä sai juuri ja juuri kaiken pakollisen katettua.

Tällä kohdalla muutama leuka loksahti auki  ;D

Monia juttuja mitä olen normaalisti maksanut loppuvuodesta pitää siis siirrellä jotta tuo pätee, joko kokonaan vuodelle 2017 tai ainakin niin että laskut menee sinne. Apulannat, traktoreiden vuosihuollot, vakuutusmaksut, polttoöljypyttyjen täyttö (muuten kuin vähän talvilaatua)... Polttoöljyssäkin oletus että ei tarvitse kesken puintien tilata lisää. 2015 tuilla siis ostin kaikkia näitä loppuvuodessa varastoon. Ja mitään varaa en jättänyt konerikkoihin, kyllähän jotain vuodessa parilla tonnilla hajoaa. Ja yksityistalous täysin rouvan palkan varassa.

Ja hetihän laskelma jo pissasi. Pelivaraa siis alimmillaan 1500 euroa syksyn korkotukilainojen lyhennyksien kohdalla ja vuodenvaihteessa vuokrien kanssa. Piti ostaa kuivaheinää, sovin että palkkaan kesäharjoittelijan ja tajusin että työntekijöille pitää maksaa kesällä lomarahojen takia enemmän kuin normaalikuukausina. Uusillakin tukipäivämäärillä ei tuota ongelmia. Mutta jos kasa uusia parrenerottimia, parsimattoja ja ledilamppuja makaisi pihalla tehdasmaalissa olevan rikkaäkeen vieressä, niin ongelmia tulisi.

Mutta siis nyt
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Terminator II - 08.03.16 - klo:08:43
Tuollainen systeemi olisi hieno jos sillä tuettaisiin PK-yrityksiä jota eivät ole maatilojen tavoin täysin tukiriippuvaisia jo valmiiksi. Sellaisia yrityksiä tarvitaan lisää ja niitä tulisi jos olisi enemmän turvaa luvassa. Kovalla riskillä investoivista maatalousyrityksistä taas ei ole yhteiskunnalle kummoisia hyötyjä odotettavissa. Eli niitä ei ehkä tarvitse hankkia lisää lupaamalla että kaverit kuittaa velat jos töppäät.  :-X

Ja rautalangasta väännettynä:

Jos maatila investoi riskillä, se saa kovat tuet investointiin ja toiminnan pyörittämiseen. Jos se kannattaa tosi hyvin, se voi joskus maksaa veroja edes puolet niiden tukien määrästä. Luultavasti ei työllistä kuin yrittäjät, ehkä yhden tai kaksi.

Jos PK yritys investoi riskillä, se tekee sen tosi pienellä tukimäärällä tai kokonaan omilla rahoilla, ja ainkaan tuotantoa ei tueta joka vuosi palkkakuluja suuremmalla summalla. Jos menee hyvin, yritys kasvaa ja voi työllistää kymmenniä tai satoja ja taloudellinen hyöty yhteiskunnalle voi olla useita miljoonia vuositasolla.

Asiaa... Se on juurikin noin... Hämmästyttävää vaan että joku sanoo sen ääneen...

Maatiloilla yhteiskunta saa puolen miljoonan investointituilla kahden ihmisen työpaikan jonka vuotuisesta liikevaihdosta yhteiskunta vielä maksaa karkeasti puolet. Jos muita yrityksiä rahoitettaisiin samoilla ehdoilla niin yhteiskunta olisi konkassa puolessa vuodessa. Ja ihan turha huutaa niitä että "ketjussa työllistetään niin ja niin monta" kun muut yritykset tekevät ihan sen saman. Työllistävät muita. Ja yritykset rahoittavat yhteiskuntaa, ei painvastoin.

Muta että jos tästä lamasta halutaan nousu aikaiseksi niin sen sijasta että yli miljardilla vuodessa tuetaan maataloutta niin samalla summalla kannattaisi tukea muita yrityksiä. Panos - tuotos olisi merkittävästi parempi... Ruotsissahan taloudella menee hyvin ja maatalouden tukeminen omista verovaroista on murto-osa tuosta miljardista.

Sinä et vaan halua käsittää maatalouden erityis luonnetta yhteiskunnassa. Tämä homma on periaatteessa huolto varmuuden varmistamista. Ruotsissa hätä tilassa 50% kansasta kuolee nälkään tai kaikilla on nälkä 12 tuntia vuorokaudessa.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Teerinki - 08.03.16 - klo:09:30
SAS:ssi komentoi typeryyksiään ja vanhapoikaKylmis komppaa!
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 08.03.16 - klo:09:39
Tuollainen systeemi olisi hieno jos sillä tuettaisiin PK-yrityksiä jota eivät ole maatilojen tavoin täysin tukiriippuvaisia jo valmiiksi. Sellaisia yrityksiä tarvitaan lisää ja niitä tulisi jos olisi enemmän turvaa luvassa. Kovalla riskillä investoivista maatalousyrityksistä taas ei ole yhteiskunnalle kummoisia hyötyjä odotettavissa. Eli niitä ei ehkä tarvitse hankkia lisää lupaamalla että kaverit kuittaa velat jos töppäät.  :-X

Ja rautalangasta väännettynä:

Jos maatila investoi riskillä, se saa kovat tuet investointiin ja toiminnan pyörittämiseen. Jos se kannattaa tosi hyvin, se voi joskus maksaa veroja edes puolet niiden tukien määrästä. Luultavasti ei työllistä kuin yrittäjät, ehkä yhden tai kaksi.

Jos PK yritys investoi riskillä, se tekee sen tosi pienellä tukimäärällä tai kokonaan omilla rahoilla, ja ainkaan tuotantoa ei tueta joka vuosi palkkakuluja suuremmalla summalla. Jos menee hyvin, yritys kasvaa ja voi työllistää kymmenniä tai satoja ja taloudellinen hyöty yhteiskunnalle voi olla useita miljoonia vuositasolla.

Asiaa... Se on juurikin noin... Hämmästyttävää vaan että joku sanoo sen ääneen...

Maatiloilla yhteiskunta saa puolen miljoonan investointituilla kahden ihmisen työpaikan jonka vuotuisesta liikevaihdosta yhteiskunta vielä maksaa karkeasti puolet. Jos muita yrityksiä rahoitettaisiin samoilla ehdoilla niin yhteiskunta olisi konkassa puolessa vuodessa. Ja ihan turha huutaa niitä että "ketjussa työllistetään niin ja niin monta" kun muut yritykset tekevät ihan sen saman. Työllistävät muita. Ja yritykset rahoittavat yhteiskuntaa, ei painvastoin.

Muta että jos tästä lamasta halutaan nousu aikaiseksi niin sen sijasta että yli miljardilla vuodessa tuetaan maataloutta niin samalla summalla kannattaisi tukea muita yrityksiä. Panos - tuotos olisi merkittävästi parempi... Ruotsissahan taloudella menee hyvin ja maatalouden tukeminen omista verovaroista on murto-osa tuosta miljardista.

Sinä et vaan halua käsittää maatalouden erityis luonnetta yhteiskunnassa. Tämä homma on periaatteessa huolto varmuuden varmistamista. Ruotsissa hätä tilassa 50% kansasta kuolee nälkään tai kaikilla on nälkä 12 tuntia vuorokaudessa.

Minun pointtini oli tässä tapauksessa sitten se, että ison riskin maatalousyrittämisessä ja riski-investoinneissa maatalouteen ei ole kenenkään kannalta järkeä, kun isot voitot yrittäjälle ja yhteiskunnalle eivät ole kuitenkaan mahdollisia. Jokapäiväiset  tuet kuten ennenkin, ovat sitten eri asia.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: wolfheartscry - 08.03.16 - klo:10:01
Just aamutv:n jälkipörssissä Pasi Holm sanoi, että yritystuet vain aina nousevat, vaikka ennen vaaleja ehdokkaat lupaavat niitä karsia. En tunne yritystukien jakoa tai muutakaan, joten en osaa sen tarkempaan eritellä, mitä siellä jaetaan ja kenelle ja kuinka paljon.

Sekin kannattaisi muistaa, että jokainen joka työllistää, saa valtion varoin perus- ja ammattikoulutetun ihmisen. Kai senkin jonkinlaista tukea on.

Ruokahuollossa on muistettava se vanha tosiseikka, että anarkia on kolmen syömättä jääneen aterian päässä. Jonkinlainen omavaraisuus on siten oltava. Se, että systeemi on tällä hetkellä kieroutunut, ei poista tätä tosiasiaa. Ei kiinalaisetkaan lämpimikseen Kemiin mitään biotehdasta suunnittele tai yritä ostaa ausseista suomen kokoista maatilaa. Kyllä siellä on oma lehmä vahvasti ojassa. Halu varmistaa määrättyjä perusasioita omalle kansalle. Kiinassa jos alkaa 1400 miljoonaa ihmistä vellomaan, niin alkaa hallitsematon tila. Sitä ei vaan täällä viiden miljoonan metsäläisen maassa oikein tajuta, että meitä ei kukaan auta, jos me ei itse varmisteta määrättyjä asioita.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Terminator II - 08.03.16 - klo:10:10
Just aamutv:n jälkipörssissä Pasi Holm sanoi, että yritystuet vain aina nousevat, vaikka ennen vaaleja ehdokkaat lupaavat niitä karsia. En tunne yritystukien jakoa tai muutakaan, joten en osaa sen tarkempaan eritellä, mitä siellä jaetaan ja kenelle ja kuinka paljon.

Sekin kannattaisi muistaa, että jokainen joka työllistää, saa valtion varoin perus- ja ammattikoulutetun ihmisen. Kai senkin jonkinlaista tukea on.

Ruokahuollossa on muistettava se vanha tosiseikka, että anarkia on kolmen syömättä jääneen aterian päässä. Jonkinlainen omavaraisuus on siten oltava. Se, että systeemi on tällä hetkellä kieroutunut, ei poista tätä tosiasiaa. Ei kiinalaisetkaan lämpimikseen Kemiin mitään biotehdasta suunnittele tai yritä ostaa ausseista suomen kokoista maatilaa. Kyllä siellä on oma lehmä vahvasti ojassa. Halu varmistaa määrättyjä perusasioita omalle kansalle. Kiinassa jos alkaa 1400 miljoonaa ihmistä vellomaan, niin alkaa hallitsematon tila. Sitä ei vaan täällä viiden miljoonan metsäläisen maassa oikein tajuta, että meitä ei kukaan auta, jos me ei itse varmisteta määrättyjä asioita.

Maataloustuella yhteiskunta saa tai pitäisi saada edullista ruokaa ja huolto varmuus ruuantuotannossa kriisin varalle. Tuo on se tuotto yhteiskunnalle.

Näissä yritystuissa ois kyllä tarkastaminen varaa. Tallink saa varustamo tukea Suomen valtiolta. 10 laatikkoa kun tuot kaljaa, niin saat uuden risteilyn lahjakortilla. Eli valtio tukee sitä että käydään hakemassa verotonta viinaa Virosta!
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 08.03.16 - klo:12:34
Vähän hämärää kerrontaa tuolla Sorkkiksella
Ei siinä mitään hämärää ollu . Semmonen lopettamistuki oli .

Ei se ollut sen enempää lopettamistuki kuin tilatukioikeuksiin jääneet
sokerilisäosat olivat pahanmielen tukea lopettaneille sokerijuurikkaanviljelijöille.
Koska tuet irrotettiin tuotannosta, ne irrotettiin tuotannosta. Mutta koska
ne olivat näitä 141- tukia, loppuivathan ne siksi kumminkin. Ja lisäosatkin
loppuvat.

Kummallisia ja hölmön tuntuisia tämmöiset tuet, jotka liittyvät harjoitettuun
tuotantoon eikä harjoitettavaan tuotantoon, ovat, ja vastapainoksi
tuli koko sika-alalle vuosikausien investointitukikielto sikayksiköille, eikö.

-SS-

Mikähän oli sekin tuki jota sain pari vuotta jostain mullikoista joita en ollut nähnytkään  ;D Jotain satasia vuodessa. Tuli vissiin peltojen mukana jostain syystä.

Ne rahat nostettiin heti tililtä ja ryypättiin Huittisten Karhu-baarissa Lallin ja jonkun nahkatakkisen Vammalalaisen kanssa  ;D

Oli kyl ihan turha tuki.
Eihän tä sitten turha ollu jos Vammalalainen siitä kans sai. ;D ;D
"Vammalalaisen saamisen tuki"  ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: wolfheartscry - 08.03.16 - klo:13:19
Moni asia tässä ketjun keskustelussa kummastuttaa, mutta mulle ei ole vielä valjennut, että miksi maajussi ei saisi onnistua, "rikastua" tai miksi maajussi ei saisi epäonnistua, tehdä konkkaa.

Koska elän omassa kuplassani, niin en tiedä haukutaanko opettajia, lääkäreitä, palomiehiä, poliiseja ym. ammattiryhmiä valtion rahoilla elämisestä. Haukutaanko siitä, että "veron maksajien rahoilla" opettaja on ostanut uuden auton, lääkäri asuu prameassa lukaalissa jne. Maajussi jos ostaa uuden auton, niin hirveä huuto asiasta. Nyt on tukirahat tärvätty mersuun.

En tiedä nouseeko haloo, jos poliisi on henkilökohtaisessa vararikossa valtion maksamasta palkasta huolimatta. Pieni haloo taisi nousta, kun joku palomies taisi pölliä jonkun kahvikassan. Maajussilla jos sähkölasku jää maksamatta, niin hirveä some-kohu, että eikö niillä tuilla pärjää. Kuinka on mahdollista? Eikö osata hoitaa taloutta? jne

Koittakaa nyt jo jumalauta päättää, kuinka tässä pitäisi elää ja touhuta, että olisi mieliksi ja ne tukirahat olisi käytetty oikein.

Muujussille ja muillekin yrittäjille tiedoksi, että moni pieni ja isompikin yrittäjä saa osansa näistä tukirahoista. Eräskin täkäläinen betonifirman osaomistaja ajelee Lexuksella osin siksi, että minä ja moni muukin maajussi on kantanut ne investointitukirahansa kyseiselle firmalle. Navettaa tehdessä kattomiehet alkoivat vit.tuilemaan, että sinäkin olet saanut tähän investointitukea. Sanoin kavereille, että sinne teidän taskuun se tuki näkyy just nytkin valuvan ja mulle jää tästä vaan velan maksu. Loppu keskustelu aika lyhyeen ja alko homma taas sujumaan.

Aika moni muukin pienyrittäjä on viime aikoina valitellut, että huomaa kyllä, että maajusseilla on rahat vähissä, omatkin hommat ja sitä kautta tulopuoli on kutistunut.

Hammaslääkäri tai fysioterapeutti laskuttaa sinulta omavastuun ja kela maksaa osan suoraa yrittäjälle ilman, että sinun tarttee tehdä mitään sen eteen. Aika suoraa tukea hammaslääkärin beamarin ostoon.

Ja kukaan muu ei saa tukia kuin maajussi. :o
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: navettapiika - 08.03.16 - klo:16:31
Moni asia tässä ketjun keskustelussa kummastuttaa, mutta mulle ei ole vielä valjennut, että miksi maajussi ei saisi onnistua, "rikastua" tai miksi maajussi ei saisi epäonnistua, tehdä konkkaa.

Koska elän omassa kuplassani, niin en tiedä haukutaanko opettajia, lääkäreitä, palomiehiä, poliiseja ym. ammattiryhmiä valtion rahoilla elämisestä. Haukutaanko siitä, että "veron maksajien rahoilla" opettaja on ostanut uuden auton, lääkäri asuu prameassa lukaalissa jne. Maajussi jos ostaa uuden auton, niin hirveä huuto asiasta. Nyt on tukirahat tärvätty mersuun.

En tiedä nouseeko haloo, jos poliisi on henkilökohtaisessa vararikossa valtion maksamasta palkasta huolimatta. Pieni haloo taisi nousta, kun joku palomies taisi pölliä jonkun kahvikassan. Maajussilla jos sähkölasku jää maksamatta, niin hirveä some-kohu, että eikö niillä tuilla pärjää. Kuinka on mahdollista? Eikö osata hoitaa taloutta? jne

Koittakaa nyt jo jumalauta päättää, kuinka tässä pitäisi elää ja touhuta, että olisi mieliksi ja ne tukirahat olisi käytetty oikein.

Muujussille ja muillekin yrittäjille tiedoksi, että moni pieni ja isompikin yrittäjä saa osansa näistä tukirahoista. Eräskin täkäläinen betonifirman osaomistaja ajelee Lexuksella osin siksi, että minä ja moni muukin maajussi on kantanut ne investointitukirahansa kyseiselle firmalle. Navettaa tehdessä kattomiehet alkoivat vit.tuilemaan, että sinäkin olet saanut tähän investointitukea. Sanoin kavereille, että sinne teidän taskuun se tuki näkyy just nytkin valuvan ja mulle jää tästä vaan velan maksu. Loppu keskustelu aika lyhyeen ja alko homma taas sujumaan.

Aika moni muukin pienyrittäjä on viime aikoina valitellut, että huomaa kyllä, että maajusseilla on rahat vähissä, omatkin hommat ja sitä kautta tulopuoli on kutistunut.

Hammaslääkäri tai fysioterapeutti laskuttaa sinulta omavastuun ja kela maksaa osan suoraa yrittäjälle ilman, että sinun tarttee tehdä mitään sen eteen. Aika suoraa tukea hammaslääkärin beamarin ostoon.

Ja kukaan muu ei saa tukia kuin maajussi. :o
Mutta maajussi saa tukensa tekemättä oikeasti mitään..näinhän nämä "tietäjät" sanovat.. varsinkin tissinkoittajat vain lisää rohmuaa ja pankissa käyvät talikolla kääntelemässä maitotilirahoja, näinhän uskoo jopa Veeti ja Eemelikin ja messu soi joka aamu. :-[
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: milkboi - 08.03.16 - klo:17:43
Moni asia tässä ketjun keskustelussa kummastuttaa, mutta mulle ei ole vielä valjennut, että miksi maajussi ei saisi onnistua, "rikastua" tai miksi maajussi ei saisi epäonnistua, tehdä konkkaa.

Koska elän omassa kuplassani, niin en tiedä haukutaanko opettajia, lääkäreitä, palomiehiä, poliiseja ym. ammattiryhmiä valtion rahoilla elämisestä. Haukutaanko siitä, että "veron maksajien rahoilla" opettaja on ostanut uuden auton, lääkäri asuu prameassa lukaalissa jne. Maajussi jos ostaa uuden auton, niin hirveä huuto asiasta. Nyt on tukirahat tärvätty mersuun.

En tiedä nouseeko haloo, jos poliisi on henkilökohtaisessa vararikossa valtion maksamasta palkasta huolimatta. Pieni haloo taisi nousta, kun joku palomies taisi pölliä jonkun kahvikassan. Maajussilla jos sähkölasku jää maksamatta, niin hirveä some-kohu, että eikö niillä tuilla pärjää. Kuinka on mahdollista? Eikö osata hoitaa taloutta? jne

Koittakaa nyt jo jumalauta päättää, kuinka tässä pitäisi elää ja touhuta, että olisi mieliksi ja ne tukirahat olisi käytetty oikein.

Muujussille ja muillekin yrittäjille tiedoksi, että moni pieni ja isompikin yrittäjä saa osansa näistä tukirahoista. Eräskin täkäläinen betonifirman osaomistaja ajelee Lexuksella osin siksi, että minä ja moni muukin maajussi on kantanut ne investointitukirahansa kyseiselle firmalle. Navettaa tehdessä kattomiehet alkoivat vit.tuilemaan, että sinäkin olet saanut tähän investointitukea. Sanoin kavereille, että sinne teidän taskuun se tuki näkyy just nytkin valuvan ja mulle jää tästä vaan velan maksu. Loppu keskustelu aika lyhyeen ja alko homma taas sujumaan.

Aika moni muukin pienyrittäjä on viime aikoina valitellut, että huomaa kyllä, että maajusseilla on rahat vähissä, omatkin hommat ja sitä kautta tulopuoli on kutistunut.

Hammaslääkäri tai fysioterapeutti laskuttaa sinulta omavastuun ja kela maksaa osan suoraa yrittäjälle ilman, että sinun tarttee tehdä mitään sen eteen. Aika suoraa tukea hammaslääkärin beamarin ostoon.

Ja kukaan muu ei saa tukia kuin maajussi. :o
Kaikki parkkimittarit eivät pysty tajuamaan rahan kulkua yhteiskunnassa,enkä tarkoittanut maajusseja.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 08.03.16 - klo:18:07
Sanoisin että Suomen julkista sektoria (eli kaikkea julkisen rahan käyttöä, ei vain työntekijämäärää) olisi hyvä supistaa aika paljon, ja siihen sektoriin kuuluvat kansalliset maataloustuet. Ei niitä tukia pidä muuta julkista sektoria enempää leikata, mutta ei vähempääkään. EU-tasolla tuet laskee kanssa pikkuhiljaa, ja sekin on loppupeleissä ihan oikein.



Esim. siellä jossain Puolangalla 1,3 miljoonaa litraa tuottava ja 3 henkeä työllistävä tila saa maitotukia yli 200 000€ vuodessa ja muita tukia luultavasti yli 100 000€ vaikka peltoa ei olisi paljoa.

Ottaen huomioon että sitä maitoa ei oikeastaan tarvita (ylituotanto koko Euroopassa) on jännä että tukea maksetaan yhtä henkeä kohden saman verran kuin maksaa työllistää (ylipalkattu) lääkäri kaikkine kuluineen (100 000€). Sillä 300 000 eurolla julkista rahaa vuodessa ei oikeasti saa mitään parempaa aikaiseksi? Myönnettäköön että siitä 300 tonnista pieni osa on EU-tukia. Mutta silti, eikö 3 lääkäriä tai 5 opettajaa olisi enemmän hyödyksi? Tai 8 lähihoitajaa/päiväkotityöntekijää hoitamassa vanhuksia tai lapsia nykyistä paremmin?

Ja tässä ei ole huomioitu sitä 500 000 euroa tai enemmän mitä on yhteiskunta investoinut investointitukiin että tämä tukiautomaatti lähtisi kunnolla käyntiin. Se 500 000 on sentään mennyt (virolaisten) rakentajien työllistämiseen, (puolalaiseen) rakennusmateriaaliin yms.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Last Man Standing - 08.03.16 - klo:18:43
>Ottaen huomioon että sitä maitoa ei oikeastaan tarvita (ylituotanto koko Euroopassa)

Aika harvassa ovat tuotteet mitä Suomessa pystyy halvemmalla tekemään saati viemään.Lisäksi paikallisasiakkaat puuttuvat miltei totaalisesti ja nekin vähät persaukisia.Myy siinä sitten rättejä ja roinaa.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: vms1 - 08.03.16 - klo:18:47
Sanoisin että Suomen julkista sektoria (eli kaikkea julkisen rahan käyttöä, ei vain työntekijämäärää) olisi hyvä supistaa aika paljon, ja siihen sektoriin kuuluvat kansalliset maataloustuet. Ei niitä tukia pidä muuta julkista sektoria enempää leikata, mutta ei vähempääkään. EU-tasolla tuet laskee kanssa pikkuhiljaa, ja sekin on loppupeleissä ihan oikein.



Esim. siellä jossain Puolangalla 1,3 miljoonaa litraa tuottava ja 3 henkeä työllistävä tila saa maitotukia yli 200 000€ vuodessa ja muita tukia luultavasti yli 100 000€ vaikka peltoa ei olisi paljoa.

Ottaen huomioon että sitä maitoa ei oikeastaan tarvita (ylituotanto koko Euroopassa) on jännä että tukea maksetaan yhtä henkeä kohden saman verran kuin maksaa työllistää (ylipalkattu) lääkäri kaikkine kuluineen (100 000€). Sillä 300 000 eurolla julkista rahaa vuodessa ei oikeasti saa mitään parempaa aikaiseksi? Myönnettäköön että siitä 300 tonnista pieni osa on EU-tukia. Mutta silti, eikö 3 lääkäriä tai 5 opettajaa olisi enemmän hyödyksi? Tai 8 lähihoitajaa/päiväkotityöntekijää hoitamassa vanhuksia tai lapsia nykyistä paremmin?

Ja tässä ei ole huomioitu sitä 500 000 euroa tai enemmän mitä on yhteiskunta investoinut investointitukiin että tämä tukiautomaatti lähtisi kunnolla käyntiin. Se 500 000 on sentään mennyt (virolaisten) rakentajien työllistämiseen, (puolalaiseen) rakennusmateriaaliin yms.

Mutta kun sitä tukea ei ole tarkoitus laskea työntekijää kohden vaan tuotettua maitolitraa kohden. Eli se on maatilan managementin asia että meneekö se 300000 roboteille vai kymmenelle työntekijälle ja parsilypsimille. Se mitä saadaan on 1300000 litraa maitoa 300000 euroa alle tuotantokulun eli asiakkaiden ei tarvitse maksaa sitä hintaa ruuasta. Samalla perjateella tuetaan kaikkea muutakin maataloutta eli tarkoitus on että asiakkaat saa ruokansa halvemmalla mitä se oikeasti maksaisi. (näin saadaan esimerkiksi suomalainen ruoka pysymään kilpailukykysenä ulkolaiseen.)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 08.03.16 - klo:18:50
Jotta tuo yhtälö (=tukemalla edullisempia elintarvikkeita) toteutuisi, niin satomäärien ja maitotuotosten pitäis kans olla ihan oikeasti kilpailukykyisiä  ;)

Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: vms1 - 08.03.16 - klo:19:00
Sitten toisaalta ei haluta ylituotantoa jonka takia tuki määritellään muuhun kuin itse tuotteeseen. Eli yritetään saada ylläpidettyä maatalouselanto niin että kuluttajst saa edukasta ruokaa mutta kuitenkin niin että ei tulisi valtavasti ylituotantoakaan.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 08.03.16 - klo:19:05
Kun kylmimmilläkin alueilla kuitenkin pitää huoltovarmuuden takia ylläpitää maidontuotantoa, eikö koko suomeen pitäisi samalla logiikalla myöntää riittävät tuet melonien, sitrushedelmien ja banaanien tuotantoon? Oikeastaan olisi jopa järkevämpää myöntää sellaisia tukia, koska suomessa tuotetaan jopa ilman valtavia c3-c4 tukia riittävästi maitoa.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Last Man Standing - 08.03.16 - klo:19:07
>että kuluttajst saa edukasta ruokaa

Sopis käydä sinunkin joskus kaupassa niin huomaisit ettei ruoka mitään halpaa ole.Kyllä ne tuet jalostajien ja kauppojen yritysleikkimisiin häviää.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: vms1 - 08.03.16 - klo:19:13
>että kuluttajst saa edukasta ruokaa

Sopis käydä sinunkin joskus kaupassa niin huomaisit ettei ruoka mitään halpaa ole.Kyllä ne tuet jalostajien ja kauppojen yritysleikkimisiin häviää.

Vaikka muita osittain näennäisiä kuluja on tuotannon jälkeen niin ei siitä mihinkään pääse että lopputuote on aina sen verran halvempi minkä verran maatsloutta tuetaan. Peltokasvien osalta raaka-aine menee noin puoleen hintaan ja eläintuotteissa tuki lienee noin neljäsosa\ puolet riippuen tukialueesta.

Sitten ruuan halpuus ei ole mikään myytti vaan ihan tosiasia. Kaupan raaka-aineet ovat niin edukkaat verrattuna muihin kaupan tuotteisiin että joskus pitää asiaa oikein ihmetellä.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 08.03.16 - klo:19:23
>Ottaen huomioon että sitä maitoa ei oikeastaan tarvita (ylituotanto koko Euroopassa)

Aika harvassa ovat tuotteet mitä Suomessa pystyy halvemmalla tekemään saati viemään.Lisäksi paikallisasiakkaat puuttuvat miltei totaalisesti ja nekin vähät persaukisia.Myy siinä sitten rättejä ja roinaa.

Niinhän se taitaa olla että AB-alueen ja Pohjanmaan ulkopuolisessa suomessa ei mitään pysty tekemään jos ei vähintään bruttopalkan verran saa tukea.  :'( Ja maataloustuotanto siellä vaatii 3 x bruttopalkan verran tukea. (eli kolme työtöntä kainuulaista juoppoa maksaa saman verran kuin yksi sikäläinen maanviljelijä).

edit: Ruotsilla menee edelleen aika hyvin vaikka niillä on riesana about miljoona pakolaista ja melkein yhtä paljon lappalaisia kuin suomella. Erona on varmaan se, että siellä ei ole paria miljoonaa slaavia lisäriesana. ;)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: milkboi - 08.03.16 - klo:19:39
Sanoisin että Suomen julkista sektoria (eli kaikkea julkisen rahan käyttöä, ei vain työntekijämäärää) olisi hyvä supistaa aika paljon, ja siihen sektoriin kuuluvat kansalliset maataloustuet. Ei niitä tukia pidä muuta julkista sektoria enempää leikata, mutta ei vähempääkään. EU-tasolla tuet laskee kanssa pikkuhiljaa, ja sekin on loppupeleissä ihan oikein.



Sama 20 pinnaa kaikesta pois,mikä nyt lähti kotieläintiloilta tuista.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 08.03.16 - klo:19:56
>Ottaen huomioon että sitä maitoa ei oikeastaan tarvita (ylituotanto koko Euroopassa)

Aika harvassa ovat tuotteet mitä Suomessa pystyy halvemmalla tekemään saati viemään.Lisäksi paikallisasiakkaat puuttuvat miltei totaalisesti ja nekin vähät persaukisia.Myy siinä sitten rättejä ja roinaa.

Niinhän se taitaa olla että AB-alueen ja Pohjanmaan ulkopuolisessa suomessa ei mitään pysty tekemään jos ei vähintään bruttopalkan verran saa tukea.  :'( Ja maataloustuotanto siellä vaatii 3 x bruttopalkan verran tukea. (eli kolme työtöntä kainuulaista juoppoa maksaa saman verran kuin yksi sikäläinen maanviljelijä).

edit: Ruotsilla menee edelleen aika hyvin vaikka niillä on riesana about miljoona pakolaista ja melkein yhtä paljon lappalaisia kuin suomella. Erona on varmaan se, että siellä ei ole paria miljoonaa slaavia lisäriesana. ;)
anttix tylyttää nyt pahasti  ;D

Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: kylmis - 08.03.16 - klo:20:06
>Ottaen huomioon että sitä maitoa ei oikeastaan tarvita (ylituotanto koko Euroopassa)

Aika harvassa ovat tuotteet mitä Suomessa pystyy halvemmalla tekemään saati viemään.Lisäksi paikallisasiakkaat puuttuvat miltei totaalisesti ja nekin vähät persaukisia.Myy siinä sitten rättejä ja roinaa.

Niinhän se taitaa olla että AB-alueen ja Pohjanmaan ulkopuolisessa suomessa ei mitään pysty tekemään jos ei vähintään bruttopalkan verran saa tukea.  :'( Ja maataloustuotanto siellä vaatii 3 x bruttopalkan verran tukea. (eli kolme työtöntä kainuulaista juoppoa maksaa saman verran kuin yksi sikäläinen maanviljelijä).

edit: Ruotsilla menee edelleen aika hyvin vaikka niillä on riesana about miljoona pakolaista ja melkein yhtä paljon lappalaisia kuin suomella. Erona on varmaan se, että siellä ei ole paria miljoonaa slaavia lisäriesana. ;)
anttix tylyttää nyt pahasti  ;D
Antilla on helppoa, kun pystyy tarvittaessa hyppäämään viidessä minuutissa paattiin ja soutamaan karkuun... ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: maidontuottaja - 08.03.16 - klo:20:09
>Ottaen huomioon että sitä maitoa ei oikeastaan tarvita (ylituotanto koko Euroopassa)

Aika harvassa ovat tuotteet mitä Suomessa pystyy halvemmalla tekemään saati viemään.Lisäksi paikallisasiakkaat puuttuvat miltei totaalisesti ja nekin vähät persaukisia.Myy siinä sitten rättejä ja roinaa.

Niinhän se taitaa olla että AB-alueen ja Pohjanmaan ulkopuolisessa suomessa ei mitään pysty tekemään jos ei vähintään bruttopalkan verran saa tukea.  :'( Ja maataloustuotanto siellä vaatii 3 x bruttopalkan verran tukea. (eli kolme työtöntä kainuulaista juoppoa maksaa saman verran kuin yksi sikäläinen maanviljelijä).

edit: Ruotsilla menee edelleen aika hyvin vaikka niillä on riesana about miljoona pakolaista ja melkein yhtä paljon lappalaisia kuin suomella. Erona on varmaan se, että siellä ei ole paria miljoonaa slaavia lisäriesana. ;)
anttix tylyttää nyt pahasti  ;D
Ai saaddana. Pakko oli kirjautua hotellin sänkyltä, veronmaksajan maksamasta sviitistä. Antti on nyt kyllä ottanut pienet näkäräiset! ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: milkboi - 08.03.16 - klo:20:09
>Ottaen huomioon että sitä maitoa ei oikeastaan tarvita (ylituotanto koko Euroopassa)

Aika harvassa ovat tuotteet mitä Suomessa pystyy halvemmalla tekemään saati viemään.Lisäksi paikallisasiakkaat puuttuvat miltei totaalisesti ja nekin vähät persaukisia.Myy siinä sitten rättejä ja roinaa.

Niinhän se taitaa olla että AB-alueen ja Pohjanmaan ulkopuolisessa suomessa ei mitään pysty tekemään jos ei vähintään bruttopalkan verran saa tukea.  :'( Ja maataloustuotanto siellä vaatii 3 x bruttopalkan verran tukea. (eli kolme työtöntä kainuulaista juoppoa maksaa saman verran kuin yksi sikäläinen maanviljelijä).

edit: Ruotsilla menee edelleen aika hyvin vaikka niillä on riesana about miljoona pakolaista ja melkein yhtä paljon lappalaisia kuin suomella. Erona on varmaan se, että siellä ei ole paria miljoonaa slaavia lisäriesana. ;)
anttix tylyttää nyt pahasti  ;D
Antissa on sisäinen MUUjussi. Antti varmaan löytas keskiarvon,tuotetut litrat jaettuna lehmäpalkkio+pohjoinen tuki,eikun päinvastoin.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: vms1 - 08.03.16 - klo:20:25
>Ottaen huomioon että sitä maitoa ei oikeastaan tarvita (ylituotanto koko Euroopassa)

Aika harvassa ovat tuotteet mitä Suomessa pystyy halvemmalla tekemään saati viemään.Lisäksi paikallisasiakkaat puuttuvat miltei totaalisesti ja nekin vähät persaukisia.Myy siinä sitten rättejä ja roinaa.

Niinhän se taitaa olla että AB-alueen ja Pohjanmaan ulkopuolisessa suomessa ei mitään pysty tekemään jos ei vähintään bruttopalkan verran saa tukea.  :'( Ja maataloustuotanto siellä vaatii 3 x bruttopalkan verran tukea. (eli kolme työtöntä kainuulaista juoppoa maksaa saman verran kuin yksi sikäläinen maanviljelijä).

edit: Ruotsilla menee edelleen aika hyvin vaikka niillä on riesana about miljoona pakolaista ja melkein yhtä paljon lappalaisia kuin suomella. Erona on varmaan se, että siellä ei ole paria miljoonaa slaavia lisäriesana. ;)

Jotenkin paistaa läpi tukialue missä touhutaan kun yllättäen juuri itte pystyy mutta toisella puolella rajaa ei sitten millään. Itte voisin taas todeta että ihme väkeä kun siellä lauhkealla meri-ilmaston c- alueella ei oikein saada mitään aikaiseksi ilman valtavia tukiaisia.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 08.03.16 - klo:20:29
Oikeasti pitää muistaa se, että varmaan kaikkien stressitaso on parhaillaan hyvin korkealla...

Teidän kaikien pitäis ostaa vanha Ooppeli  ;D Kaikki maailman murheet yhdessä 1000 kilon metalli+ruostekasassa  ;D Sen voi vaan sitten roudata romikselle niin pääsee heti tonnista ongelmia eroon  :)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 08.03.16 - klo:20:36
>Ottaen huomioon että sitä maitoa ei oikeastaan tarvita (ylituotanto koko Euroopassa)

Aika harvassa ovat tuotteet mitä Suomessa pystyy halvemmalla tekemään saati viemään.Lisäksi paikallisasiakkaat puuttuvat miltei totaalisesti ja nekin vähät persaukisia.Myy siinä sitten rättejä ja roinaa.

Niinhän se taitaa olla että AB-alueen ja Pohjanmaan ulkopuolisessa suomessa ei mitään pysty tekemään jos ei vähintään bruttopalkan verran saa tukea.  :'( Ja maataloustuotanto siellä vaatii 3 x bruttopalkan verran tukea. (eli kolme työtöntä kainuulaista juoppoa maksaa saman verran kuin yksi sikäläinen maanviljelijä).

edit: Ruotsilla menee edelleen aika hyvin vaikka niillä on riesana about miljoona pakolaista ja melkein yhtä paljon lappalaisia kuin suomella. Erona on varmaan se, että siellä ei ole paria miljoonaa slaavia lisäriesana. ;)

Jotenkin paistaa läpi tukialue missä touhutaan kun yllättäen juuri itte pystyy mutta toisella puolella rajaa ei sitten millään. Itte voisin taas todeta että ihme väkeä kun siellä lauhkealla meri-ilmaston c- alueella ei oikein saada mitään aikaiseksi ilman valtavia tukiaisia.

 Oletteko tulleet ajatelleeksi että selvästi Itä-Suomalaisessa Kalevalassa juuri kukaan ei koskaan tee mitään hyödyllistä, kunhan uhoavat, ryyppäävät ja kuolevat. Kova tarve olisi koneelle joka vähentäsi jo ennestään olematonta työntekoa entisestään (Onneksi sittemmin on tullut hyvinvointivaltio ja EU apuun). Huomionarvoista on, että Kalevalassa korkeintaan joku nalkuttava äiti on joskus sitä mieltä että joku voisi pelkän uhoamisen sijaan joskus tehdä jotain töitäkin. Ilmiselvää on, että Kalevalainen kansa ei vain taivu sellaiseen.

Seitsemän Veljestä sen sijaan sijoittuu Hämeeseen, eli Länsi-Suomeen mutta ei ihan länsilaidalle. Se kertoo siitä miten tosi laiskoista nuorista miehistä tulee ahkeria ja aikaansaavia kansalaisia ilman yhteiskunnan tukea vaikka väillä onkin hankalaa.



Vakavasti ottaen on tietty vaan kivaa että tukitasot menee sen tason mukaan jonka kaikkein saamattomimmat asettaa. :)   Ja se että sanoo Itä-Suomalaisia laiskoiksi, on vähän sama kuin sanoisi vaikka Somaleita tai mustalaisia laiskoiksi. Eiväthän ne oikeasti ole. Pahoittelut huonosta huumorista.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: kylmis - 08.03.16 - klo:20:46
Seitsemän Veljestä sen sijaan sijoittuu Hämeeseen, eli Länsi-Suomeen mutta ei ihan länsilaidalle. Se kertoo siitä miten tosi laiskoista nuorista miehistä tulee ahkeria ja aikaansaavia kansalaisia ilman yhteiskunnan tukea vaikka väillä onkin hankalaa.
Häme on jees, mutta Pirkanmaa on paras. 8)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: milkboi - 08.03.16 - klo:20:47
Tulkitsinko oikein,että ab-tukitaso on riittävä.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 08.03.16 - klo:20:50
Tulkitsinko oikein,että ab-tukitaso on riittävä.
Minun mielestäni se on riittävä. Jos se ei jatkossa euroina per hehtaar/lehmä/litra laske enempää kuin C1/2-alueen tuet, niin se on jatkossakin riittävä.

Se miten sitä tukea jaetaan nyt varsinkin tosi tyhmiin ympäristötoimenpiteisiin, en sitten toinen juttu.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: milkboi - 08.03.16 - klo:20:58
Tulkitsinko oikein,että ab-tukitaso on riittävä.
Minun mielestäni se on riittävä. Jos se ei jatkossa euroina per hehtaar/lehmä/litra laske enempää kuin C1/2-alueen tuet, niin se on jatkossakin riittävä.

Se miten sitä tukea jaetaan nyt varsinkin tosi tyhmiin ympäristötoimenpiteisiin, en sitten toinen juttu.
meinasin pekästään maitoa/lehmiä.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 08.03.16 - klo:21:02
Tulkitsinko oikein,että ab-tukitaso on riittävä.
Minun mielestäni se on riittävä. Jos se ei jatkossa euroina per hehtaar/lehmä/litra laske enempää kuin C1/2-alueen tuet, niin se on jatkossakin riittävä.

Se miten sitä tukea jaetaan nyt varsinkin tosi tyhmiin ympäristötoimenpiteisiin, en sitten toinen juttu.
meinasin pekästään maitoa/lehmiä.

Saisi olla litratuki joka ei ole sanktioiden piirissä, niin kuin C-tuki on. Keskituotoksista tilaa ajatellen taso noin muuten on ok, tai niin hyvä kuin voi kuvitella sen koskaan olevan.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 08.03.16 - klo:21:05
Mut oikeasti Itä-Suomalaiset ovat laiskempia kuin vaikka Lounais-Suomalaiset  ;D

Siinä antti on ihan oikeassa  ;D

Minäkin teen siellä etelässä aina 16-18 tuntisia työpäiviä ja täällä pohjoisessa riittää 8-10 tuntia  ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: JD6630 - 08.03.16 - klo:21:27
Anttix on selkeästi vemssiäkin pahempi minä-itte mies ;D

Unohdat vaan sen, että pohjoisen tuki on myös "koko suomi asuttuna" tukea. Se taas on eria asia kuinka hyvin se toimii, katto sillä kyllä on, nautapalkkioilla ei taida kattoa olla.

Siihen en ota kantaa että onko tuki liian korkee vai mitä, mutta toi sun "tosi tyhmiin ympäristötoimenpiteisiin" kertoo erittäin paljo siitä kuinka sua nyppii se ettet sinä itte pääse niistä hyötymään. Eikö päästöjen vähentäminen ole muka tärkeää?
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 08.03.16 - klo:21:29
Tulkitsinko oikein,että ab-tukitaso on riittävä.
Juu ja jos sillä samalla rahalla toimittais tossa yläpuolella olevassa naapurikunnassa, niin en tiedä mihin sen kaiken pellon kanssa oikein joutuisikaan  ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 08.03.16 - klo:21:34
Anttix on selkeästi vemssiäkin pahempi minä-itte mies ;D

Unohdat vaan sen, että pohjoisen tuki on myös "koko suomi asuttuna" tukea. Se taas on eria asia kuinka hyvin se toimii, katto sillä kyllä on, nautapalkkioilla ei taida kattoa olla.

Siihen en ota kantaa että onko tuki liian korkee vai mitä, mutta toi sun "tosi tyhmiin ympäristötoimenpiteisiin" kertoo erittäin paljo siitä kuinka sua nyppii se ettet sinä itte pääse niistä hyötymään. Eikö päästöjen vähentäminen ole muka tärkeää?

En vastusta kaikkia ympäristötoimenpiteitä, ainoastaan tosi tyhmiä ympäristötoimenpiteitä. Ovatko tosi tyhmät ympäristötoimenpiteet sinun mielestäsi ok? Tai ovat kai kun esim. valtavista suojavyöhykkeistä (jotka eivät mitään käytännössä suojaa) itse kirjoittamasi perusteella hyödyt.

Aika minä-itte meininikiä puolustella niitä idioottimaisuuksia. :)

Tai luuletko että tilanne kokonaispäästöt paljon ovat laskeneet tai laskevat nyt lähivuosina nyt kun on tullut paljon suojavyöhykkeitä pesrustettua? Verrattuna siis siihen mitkä ne kokonaispäästöt vesistöihin olisivat olleet ilman uusia tukikuvioita. Ja saastutitteko paljon vesistöjä aiemmin?
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: JD6630 - 08.03.16 - klo:21:41
Anttix on selkeästi vemssiäkin pahempi minä-itte mies ;D

Unohdat vaan sen, että pohjoisen tuki on myös "koko suomi asuttuna" tukea. Se taas on eria asia kuinka hyvin se toimii, katto sillä kyllä on, nautapalkkioilla ei taida kattoa olla.

Siihen en ota kantaa että onko tuki liian korkee vai mitä, mutta toi sun "tosi tyhmiin ympäristötoimenpiteisiin" kertoo erittäin paljo siitä kuinka sua nyppii se ettet sinä itte pääse niistä hyötymään. Eikö päästöjen vähentäminen ole muka tärkeää?

En vastusta kaikkia ympäristötoimenpiteitä, ainoastaan tosi tyhmiä ympäristötoimenpiteitä. Ovatko tosi tyhmät ympäristötoimenpiteet sinun mielestäsi ok? Tai ovat kai kun esim. valtavista suojavyöhykkeistä (jotka eivät mitään käytännössä suojaa) itse kirjoittamasi perusteella hyödyt.

Aika minä-itte meininikiä puolustella niitä idioottimaisuuksia. :)

Tai luuletko että tilanne kokonaispäästöt paljon ovat laskeneet tai laskevat nyt lähivuosina nyt kun on tullut paljon suojavyöhykkeitä pesrustettua? Verrattuna siis siihen mitkä ne kokonaispäästöt vesistöihin olisivat olleet ilman uusia tukikuvioita. Ja saastutitteko paljon vesistöjä aiemmin?
Suojavyöhyke on kyllä varmasti erittäin tehokas toimenpide ravinnepäästöjen vähentämiseksi.

Kyllä olen vakuuttunnut myös siitä että päästöt ovat vähentyneet. Lisäksi olemme esimerkiksi ilmoittaneet muutamia nurmia ympäristönurmiksi, joten pohjavesi ja ranta-alueille ei enään tule kakkaa ajettua, toisin olisi ilman sitä 50€ lisätukea.

Tilan kokonaispäästöt ei varmaankaan ole vähentyneet kun peltoalaa on kasvatettua jatkuvasti, ja näyttäisi kasvavan tänäkin vuonna.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 08.03.16 - klo:21:54
Anttix on selkeästi vemssiäkin pahempi minä-itte mies ;D

Unohdat vaan sen, että pohjoisen tuki on myös "koko suomi asuttuna" tukea. Se taas on eria asia kuinka hyvin se toimii, katto sillä kyllä on, nautapalkkioilla ei taida kattoa olla.

Siihen en ota kantaa että onko tuki liian korkee vai mitä, mutta toi sun "tosi tyhmiin ympäristötoimenpiteisiin" kertoo erittäin paljo siitä kuinka sua nyppii se ettet sinä itte pääse niistä hyötymään. Eikö päästöjen vähentäminen ole muka tärkeää?

En vastusta kaikkia ympäristötoimenpiteitä, ainoastaan tosi tyhmiä ympäristötoimenpiteitä. Ovatko tosi tyhmät ympäristötoimenpiteet sinun mielestäsi ok? Tai ovat kai kun esim. valtavista suojavyöhykkeistä (jotka eivät mitään käytännössä suojaa) itse kirjoittamasi perusteella hyödyt.

Aika minä-itte meininikiä puolustella niitä idioottimaisuuksia. :)

Tai luuletko että tilanne kokonaispäästöt paljon ovat laskeneet tai laskevat nyt lähivuosina nyt kun on tullut paljon suojavyöhykkeitä pesrustettua? Verrattuna siis siihen mitkä ne kokonaispäästöt vesistöihin olisivat olleet ilman uusia tukikuvioita. Ja saastutitteko paljon vesistöjä aiemmin?
Suojavyöhyke on kyllä varmasti erittäin tehokas toimenpide ravinnepäästöjen vähentämiseksi.

Kyllä olen vakuuttunnut myös siitä että päästöt ovat vähentyneet. Lisäksi olemme esimerkiksi ilmoittaneet muutamia nurmia ympäristönurmiksi, joten pohjavesi ja ranta-alueille ei enään tule kakkaa ajettua, toisin olisi ilman sitä 50€ lisätukea.

Tilan kokonaispäästöt ei varmaankaan ole vähentyneet kun peltoalaa on kasvatettua jatkuvasti, ja näyttäisi kasvavan tänäkin vuonna.

Minäkin uskon suojavyöhykkeeseen jos se vyöhyke on korkeintaan 50metrin päässä vesistöstä ja vyöhyke viettää vesistöön päin selvästi. Näinhän ei nykyisissä ehdoissa ole.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: wolfheartscry - 08.03.16 - klo:22:34
Antti-X onkin varsinainen tehopakkaus. Se on tässä keskustelun lomassa laittanut opetustoimen ja soten kuntoon pelkästään maataloustuista niistämällä. Pari hallitusta on yrittänyt vääntää samaa hommaa kuosiin onnistumatta.

Vielä kun muistat ne niistot tehdä emolehmätuottajilta isommalla juustohöylällä ja mieluusti vielä c-alueelta, niin hyvä tulee. Laiskat persjalkaiset savolaiset joutaa painua takaisin sinne maakuoppiinsa, että turun kupeessa saadaan tuottaa tehokkaasti maitoa.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 08.03.16 - klo:22:41
Antti-X onkin varsinainen tehopakkaus. Se on tässä keskustelun lomassa laittanut opetustoimen ja soten kuntoon pelkästään maataloustuista niistämällä. Pari hallitusta on yrittänyt vääntää samaa hommaa kuosiin onnistumatta.

Vielä kun muistat ne niistot tehdä emolehmätuottajilta isommalla juustohöylällä ja mieluusti vielä c-alueelta, niin hyvä tulee. Laiskat persjalkaiset savolaiset joutaa painua takaisin sinne maakuoppiinsa, että turun kupeessa saadaan tuottaa tehokkaasti maitoa.

Kiitos kehuista ;)  Uskon olevani näissä asioissa about yhtä tehokas kuin maamme edellinen ja nykyinen hallitus yhteensä.   8) 8)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: milkboi - 08.03.16 - klo:23:10
Antti-X onkin varsinainen tehopakkaus. Se on tässä keskustelun lomassa laittanut opetustoimen ja soten kuntoon pelkästään maataloustuista niistämällä. Pari hallitusta on yrittänyt vääntää samaa hommaa kuosiin onnistumatta.

Vielä kun muistat ne niistot tehdä emolehmätuottajilta isommalla juustohöylällä ja mieluusti vielä c-alueelta, niin hyvä tulee. Laiskat persjalkaiset savolaiset joutaa painua takaisin sinne maakuoppiinsa, että turun kupeessa saadaan tuottaa tehokkaasti maitoa.
tulee muuan eristyspeltiseppä mieleen. ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: optimisti - 09.03.16 - klo:06:18
Antti-X onkin varsinainen tehopakkaus. Se on tässä keskustelun lomassa laittanut opetustoimen ja soten kuntoon pelkästään maataloustuista niistämällä. Pari hallitusta on yrittänyt vääntää samaa hommaa kuosiin onnistumatta.

Vielä kun muistat ne niistot tehdä emolehmätuottajilta isommalla juustohöylällä ja mieluusti vielä c-alueelta, niin hyvä tulee. Laiskat persjalkaiset savolaiset joutaa painua takaisin sinne maakuoppiinsa, että turun kupeessa saadaan tuottaa tehokkaasti maitoa.
8)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: optimisti - 09.03.16 - klo:07:22
Sanoisin että Suomen julkista sektoria (eli kaikkea julkisen rahan käyttöä, ei vain työntekijämäärää) olisi hyvä supistaa aika paljon, ja siihen sektoriin kuuluvat kansalliset maataloustuet. Ei niitä tukia pidä muuta julkista sektoria enempää leikata, mutta ei vähempääkään. EU-tasolla tuet laskee kanssa pikkuhiljaa, ja sekin on loppupeleissä ihan oikein.

Esim. siellä jossain Puolangalla 1,3 miljoonaa litraa tuottava ja 3 henkeä työllistävä tila saa maitotukia yli 200 000€ vuodessa ja muita tukia luultavasti yli 100 000€ vaikka peltoa ei olisi paljoa.

Ottaen huomioon että sitä maitoa ei oikeastaan tarvita (ylituotanto koko Euroopassa) on jännä että tukea maksetaan yhtä henkeä kohden saman verran kuin maksaa työllistää (ylipalkattu) lääkäri kaikkine kuluineen (100 000€). Sillä 300 000 eurolla julkista rahaa vuodessa ei oikeasti saa mitään parempaa aikaiseksi? Myönnettäköön että siitä 300 tonnista pieni osa on EU-tukia. Mutta silti, eikö 3 lääkäriä tai 5 opettajaa olisi enemmän hyödyksi? Tai 8 lähihoitajaa/päiväkotityöntekijää hoitamassa vanhuksia tai lapsia nykyistä paremmin?

Ja tässä ei ole huomioitu sitä 500 000 euroa tai enemmän mitä on yhteiskunta investoinut investointitukiin että tämä tukiautomaatti lähtisi kunnolla käyntiin. Se 500 000 on sentään mennyt (virolaisten) rakentajien työllistämiseen, (puolalaiseen) rakennusmateriaaliin yms.

No niin... Alkaahan täältä löytyä tosiasiat tunnustaviakin... Se on juurikin näin. Maatalouden tukeminen on todella todella kallista työllisyyden tukemista. Sen rahan voisi käyttää hyödyllisemminkin.

Ja kun tuolla otettiin esille että "miksi ei saisi menestyä" jne ja verrattiin että miksi yhteiskunnalta palkkaa saavat eivät ole tukielättejä. Niin siinä on se pienen pieni ero palkkatyöläisessä ja yrittäjässä. Palkkatyölainen saa sen palkan minkä saa ja sillä ei paljon juhlita eikä rikastuta. Nyt jos taas yritystoiminta on sitä että yhteiskunnan erittäin vahvasti tukemana tehdään investointi ja yhteiskunnalta tulee puolet liikevaihdosta tukina niin on se vähän eri juttu kuin että pistää omilla rahoillaan ja riskillään sen yrityksen pystyyn ja sitten menestyy?

Jos ajatellaan että keskipalkka on se vajaa 3.000 euroa niin monta maatilaa tuetaan jo ilman investointitukiakin sen keskipalkan verran. Löytyisi varmasti monia muitakin ihan toisen alan yrittäjiä jotka pistäisivät yrityksen pystyyn jos valtio maksaisi joka vuosi palkan? Jos ette eroa ymmärrä palkkatyöläisen, yrittäjän ja vahvasti tuetun yrittäjän ansaitsemisessa ja menestymisessä niin ei voi mitään. Yrittäkää edes?
Minusta on sietämätön ajatus että, viljelijöitä verrataan palkansaajiin millään tavalla.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: bdr-529 - 09.03.16 - klo:07:49
Vakavasti ottaen on tietty vaan kivaa että tukitasot menee sen tason mukaan jonka kaikkein saamattomimmat asettaa. :)   

Vakavasti ottaen niin se ei muuten ole kivaa? Se on estänyt rakennekehitystä ja ollut ja on edelleen yhteiskunnalle tajuttoman kallista että tukitasot mitoitetaan niin että ne heikoimmatkin pärjäävät. Vaaditaan sitten kriisitukia jos joku ei pärjää. Muissa yrityksissä heikoimmat pistetään nurin. Ja kun tulee että "kyllä maatilojakin lakkautetaan". Juu. Mutta hallitusti. Jos vaikka viime lama niin maatiloja meni varsin vähän vasaran alle. Sen sijaan joidenkin alojen yrityksistä meni kaksinumeroisen luvun verran nurin ja ihmisiä joutui elinikäiseen velkavankeuteen kun ensin oli menetetty kaikki omaisuus. Mutta maatilat pitää kaikki pelastaa että vaan ei perintömetsiä myydä?
Maatilat harvemmin päättyy konkkaan vaan useimmiten pankki myy vähin äänin pellot. Maa on tärkein tuotannon tekijä toimivalla tilalla ja ainut jolla on arvoa vakuutena. Parturi-kampaajalla ei ole kuin käytetyt sakset tai grilliyrittäjällä rasvapata ei siinä paljon ole realisoitavaa.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: optimisti - 09.03.16 - klo:08:16
Maatalouden rakennekehitys olisi ollut terveellä pohjalla jos yhteiskunta ei olisi pistänyt siihen näppejään mm ylisuurten investointitukien muodossa.
Nyt nähdään tulos, isoilla kiinteillä kuluilla on vaikea sopeuttaa tuotantoa. 8)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Terminator II - 09.03.16 - klo:08:36
Maatalouden rakennekehitys olisi ollut terveellä pohjalla jos yhteiskunta ei olisi pistänyt siihen näppejään mm ylisuurten investointitukien muodossa.
Nyt nähdään tulos, isoilla kiinteillä kuluilla on vaikea sopeuttaa tuotantoa. 8)

Minusta paljon paljon suurempi rakennekehitys ongelma oli se että ennen EU-aikaa oli "pieni on kaunista" ja maataloustulolailla tuettiin niin että pienelläkin pärjäsi. Yksikkökoko rajoitettiin pieneksi kun kaikki oli luvanvaraista. Sen seurauksena rakennekehitys estyi ja tuotanto suuntautui tuen, ei edellytysten mukaan. Vertaa meillä keskilehmäluku 35, Ruotsissa tuplat vai enemmän. Samoin Ruotsissa kun ei tuettu niin tuotanto kaikissa tuotantosuunnissa suuntautui sinne missä oli parhaat edellytykset.

No Suomessa on yleissitovat työehtosopimukset ja taantuma. Saksassa ei ja yli 3% kasvu taloudessa kuukaudessa!
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Yodavaari - 09.03.16 - klo:08:42
Maatalouden rakennekehitys olisi ollut terveellä pohjalla jos yhteiskunta ei olisi pistänyt siihen näppejään mm ylisuurten investointitukien muodossa.
Nyt nähdään tulos, isoilla kiinteillä kuluilla on vaikea sopeuttaa tuotantoa. 8)

Minusta paljon paljon suurempi rakennekehitys ongelma oli se että ennen EU-aikaa oli "pieni on kaunista" ja maataloustulolailla tuettiin niin että pienelläkin pärjäsi. Yksikkökoko rajoitettiin pieneksi kun kaikki oli luvanvaraista. Sen seurauksena rakennekehitys estyi ja tuotanto suuntautui tuen, ei edellytysten mukaan. Vertaa meillä keskilehmäluku 35, Ruotsissa tuplat vai enemmän. Samoin Ruotsissa kun ei tuettu niin tuotanto kaikissa tuotantosuunnissa suuntautui sinne missä oli parhaat edellytykset.

Mediasta päätellen nytkin on suurimmat ongelmat siellä, minne on keinotekoisesti tukien avulla luotu kannattavuuskupla.

Kun tää solidaarisuussopimus tästä kaatuu, niin tuet tulee leikkaantumaan entisestään. Ja kun leikattavaa ei ole enää kuin tuolla kuplan sisällä.

Eikä nuolla kanissa olevilla tuilla hommaa pelasteta. Perintäfirmat ja valtio sieppaa ne samantien. Ja tilanne on taas sama, tili tyhjä. .

Samaan aikaan kun leikkauksia jaetaan tulee "tukielätit ja parkkimittarit" vaatimaan vielä lisää rahaa. Siinä on hedelmällinen tilanne tehdä päätöksiä.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Terminator II - 09.03.16 - klo:08:54
Maatalouden rakennekehitys olisi ollut terveellä pohjalla jos yhteiskunta ei olisi pistänyt siihen näppejään mm ylisuurten investointitukien muodossa.
Nyt nähdään tulos, isoilla kiinteillä kuluilla on vaikea sopeuttaa tuotantoa. 8)

Minusta paljon paljon suurempi rakennekehitys ongelma oli se että ennen EU-aikaa oli "pieni on kaunista" ja maataloustulolailla tuettiin niin että pienelläkin pärjäsi. Yksikkökoko rajoitettiin pieneksi kun kaikki oli luvanvaraista. Sen seurauksena rakennekehitys estyi ja tuotanto suuntautui tuen, ei edellytysten mukaan. Vertaa meillä keskilehmäluku 35, Ruotsissa tuplat vai enemmän. Samoin Ruotsissa kun ei tuettu niin tuotanto kaikissa tuotantosuunnissa suuntautui sinne missä oli parhaat edellytykset.

Mediasta päätellen nytkin on suurimmat ongelmat siellä, minne on keinotekoisesti tukien avulla luotu kannattavuuskupla.

Kun tää solidaarisuussopimus tästä kaatuu, niin tuet tulee leikkaantumaan entisestään. Ja kun leikattavaa ei ole enää kuin tuolla kuplan sisällä.

Eikä nuolla kanissa olevilla tuilla hommaa pelasteta. Perintäfirmat ja valtio sieppaa ne samantien. Ja tilanne on taas sama, tili tyhjä. .

Samaan aikaan kun leikkauksia jaetaan tulee "tukielätit ja parkkimittarit" vaatimaan vielä lisää rahaa. Siinä on hedelmällinen tilanne tehdä päätöksiä.

Mä epäilen että ensin puututaan näihin LHP ja ynm. Höpöhöpö tukiin. Kuten suojavyöhykeisiin. Luonnonsuojelun kannalta suojavyöhykeestä ei ole mitään hyötyä. Siitä pitäisi lappaa lasku ojat umpeen ja käyttää kuivatusvedet katseluun.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 09.03.16 - klo:09:00
Maatalouden rakennekehitys olisi ollut terveellä pohjalla jos yhteiskunta ei olisi pistänyt siihen näppejään mm ylisuurten investointitukien muodossa.
Nyt nähdään tulos, isoilla kiinteillä kuluilla on vaikea sopeuttaa tuotantoa. 8)

Minusta paljon paljon suurempi rakennekehitys ongelma oli se että ennen EU-aikaa oli "pieni on kaunista" ja maataloustulolailla tuettiin niin että pienelläkin pärjäsi. Yksikkökoko rajoitettiin pieneksi kun kaikki oli luvanvaraista. Sen seurauksena rakennekehitys estyi ja tuotanto suuntautui tuen, ei edellytysten mukaan. Vertaa meillä keskilehmäluku 35, Ruotsissa tuplat vai enemmän. Samoin Ruotsissa kun ei tuettu niin tuotanto kaikissa tuotantosuunnissa suuntautui sinne missä oli parhaat edellytykset.

Mediasta päätellen nytkin on suurimmat ongelmat siellä, minne on keinotekoisesti tukien avulla luotu kannattavuuskupla.

Kun tää solidaarisuussopimus tästä kaatuu, niin tuet tulee leikkaantumaan entisestään. Ja kun leikattavaa ei ole enää kuin tuolla kuplan sisällä.

Eikä nuolla kanissa olevilla tuilla hommaa pelasteta. Perintäfirmat ja valtio sieppaa ne samantien. Ja tilanne on taas sama, tili tyhjä. .

Samaan aikaan kun leikkauksia jaetaan tulee "tukielätit ja parkkimittarit" vaatimaan vielä lisää rahaa. Siinä on hedelmällinen tilanne tehdä päätöksiä.

Mä epäilen että ensin puututaan näihin LHP ja ynm. Höpöhöpö tukiin. Kuten suojavyöhykeisiin. Luonnonsuojelun kannalta suojavyöhykeestä ei ole mitään hyötyä. Siitä pitäisi lappaa lasku ojat umpeen ja käyttää kuivatusvedet katseluun.

Näin se on. Peltopuolelle tulee pudotusta..

Maito lienee turvattu, koska tuotanto vähänee tänä vuonna ehkä 5% ja ens vuonna 20% ? Tämäkin on sitten vain arvaus (tiedoksi NusPussalle  ;D)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: +200 - 09.03.16 - klo:09:26
Maatalouden rakennekehitys olisi ollut terveellä pohjalla jos yhteiskunta ei olisi pistänyt siihen näppejään mm ylisuurten investointitukien muodossa.
Nyt nähdään tulos, isoilla kiinteillä kuluilla on vaikea sopeuttaa tuotantoa. 8)

Minusta paljon paljon suurempi rakennekehitys ongelma oli se että ennen EU-aikaa oli "pieni on kaunista" ja maataloustulolailla tuettiin niin että pienelläkin pärjäsi. Yksikkökoko rajoitettiin pieneksi kun kaikki oli luvanvaraista. Sen seurauksena rakennekehitys estyi ja tuotanto suuntautui tuen, ei edellytysten mukaan. Vertaa meillä keskilehmäluku 35, Ruotsissa tuplat vai enemmän. Samoin Ruotsissa kun ei tuettu niin tuotanto kaikissa tuotantosuunnissa suuntautui sinne missä oli parhaat edellytykset.

Mediasta päätellen nytkin on suurimmat ongelmat siellä, minne on keinotekoisesti tukien avulla luotu kannattavuuskupla.

Kun tää solidaarisuussopimus tästä kaatuu, niin tuet tulee leikkaantumaan entisestään. Ja kun leikattavaa ei ole enää kuin tuolla kuplan sisällä.

Eikä nuolla kanissa olevilla tuilla hommaa pelasteta. Perintäfirmat ja valtio sieppaa ne samantien. Ja tilanne on taas sama, tili tyhjä. .

Samaan aikaan kun leikkauksia jaetaan tulee "tukielätit ja parkkimittarit" vaatimaan vielä lisää rahaa. Siinä on hedelmällinen tilanne tehdä päätöksiä.

Mä epäilen että ensin puututaan näihin LHP ja ynm. Höpöhöpö tukiin. Kuten suojavyöhykeisiin. Luonnonsuojelun kannalta suojavyöhykeestä ei ole mitään hyötyä. Siitä pitäisi lappaa lasku ojat umpeen ja käyttää kuivatusvedet katseluun.

Näin se on. Peltopuolelle tulee pudotusta..

Maito lienee turvattu, koska tuotanto vähänee tänä vuonna ehkä 5% ja ens vuonna 20% ? Tämäkin on sitten vain arvaus (tiedoksi NusPussalle  ;D)
Mä en hyväksy arvauksia >:( Pitää olla tietoo ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 09.03.16 - klo:09:40

Näin se on. Peltopuolelle tulee pudotusta..

Maito lienee turvattu, koska tuotanto vähänee tänä vuonna ehkä 5% ja ens vuonna 20% ? Tämäkin on sitten vain arvaus (tiedoksi NusPussalle  ;D)

Tänä vuonna voi laskea prosentin tai pari, luultavasti jää kuitenkin yli 2014 tason. Mutta jos jotain vuonna ennen 2020 tuotanto oikeasti laseee 20% vuodessa, syön hattuni. Tai ainakin jonkun lippiksen lippoineen. Itse veikkaan ettei laske paljon yhtään minään vuonna, ehkä nousee.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 09.03.16 - klo:10:06

Näin se on. Peltopuolelle tulee pudotusta..

Maito lienee turvattu, koska tuotanto vähänee tänä vuonna ehkä 5% ja ens vuonna 20% ? Tämäkin on sitten vain arvaus (tiedoksi NusPussalle  ;D)

Tänä vuonna voi laskea prosentin tai pari, luultavasti jää kuitenkin yli 2014 tason. Mutta jos jotain vuonna ennen 2020 tuotanto oikeasti laseee 20% vuodessa, syön hattuni. Tai ainakin jonkun lippiksen lippoineen. Itse veikkaan ettei laske paljon yhtään minään vuonna, ehkä nousee.
Tosiaan ihan lonkalta heitin nuo luvut. Peruste oli se, että rakentaminen on aika hiljaista ja meijerimyymän jonossa kaikki puhuvat lopettamisesta. Ja siellä jonossa ovat ne pienet karjat, joiden maitomäärä edustaa ehkä 10:tä prosenttia tuotetusta maidosta. Siitä tuo -5% tälle vuodelle.

Meijerit lienevät kauhuissaan siitä ajatuksesta että maitomäärä putoaisi 20%. Sitten maidosta joutuisi ehkä hieman jopa kilpailemaan. Nythän ei siis tarvitse.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 09.03.16 - klo:10:19

Näin se on. Peltopuolelle tulee pudotusta..

Maito lienee turvattu, koska tuotanto vähänee tänä vuonna ehkä 5% ja ens vuonna 20% ? Tämäkin on sitten vain arvaus (tiedoksi NusPussalle  ;D)

Tänä vuonna voi laskea prosentin tai pari, luultavasti jää kuitenkin yli 2014 tason. Mutta jos jotain vuonna ennen 2020 tuotanto oikeasti laseee 20% vuodessa, syön hattuni. Tai ainakin jonkun lippiksen lippoineen. Itse veikkaan ettei laske paljon yhtään minään vuonna, ehkä nousee.
Tosiaan ihan lonkalta heitin nuo luvut. Peruste oli se, että rakentaminen on aika hiljaista ja meijerimyymän jonossa kaikki puhuvat lopettamisesta. Ja siellä jonossa ovat ne pienet karjat, joiden maitomäärä edustaa ehkä 10:tä prosenttia tuotetusta maidosta. Siitä tuo -5% tälle vuodelle.

Meijerit lienevät kauhuissaan siitä ajatuksesta että maitomäärä putoaisi 20%. Sitten maidosta joutuisi ehkä hieman jopa kilpailemaan. Nythän ei siis tarvitse.

Aika kaukainen ajatus että olisi kilpailua maidosta. Ruotsissa tuotanto on ehtinyt pudota jo tosi paljon, ei silti kilpailua ja hinnat sakkaa selävsti 30 sentin alapuolella.

Ja toinen juttu on se, että jäljelle jäävät nostavat tuotostaan lehmiä lisäämättä 3-5% vuodessa. Paitsi hiljattain investoineet, jotka nostavat lehmäkohtaista tuotosta 10% vuodessa ekat vuodet. 2013-2014 investoineet nostavat paljon vielä seuraavat pari vuotta. Ja siihen tulee sitten päälle lehmien lisäys.

Eli lehmämäärä laskee vähän, mutta keskituotos nousee saman verran. Osittain siitä syystä että huonoiten tuottavat ovat niitä jotka menevät autoon.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 09.03.16 - klo:12:47

Näin se on. Peltopuolelle tulee pudotusta..

Maito lienee turvattu, koska tuotanto vähänee tänä vuonna ehkä 5% ja ens vuonna 20% ? Tämäkin on sitten vain arvaus (tiedoksi NusPussalle  ;D)

Tänä vuonna voi laskea prosentin tai pari, luultavasti jää kuitenkin yli 2014 tason. Mutta jos jotain vuonna ennen 2020 tuotanto oikeasti laseee 20% vuodessa, syön hattuni. Tai ainakin jonkun lippiksen lippoineen. Itse veikkaan ettei laske paljon yhtään minään vuonna, ehkä nousee.
Tosiaan ihan lonkalta heitin nuo luvut. Peruste oli se, että rakentaminen on aika hiljaista ja meijerimyymän jonossa kaikki puhuvat lopettamisesta. Ja siellä jonossa ovat ne pienet karjat, joiden maitomäärä edustaa ehkä 10:tä prosenttia tuotetusta maidosta. Siitä tuo -5% tälle vuodelle.

Meijerit lienevät kauhuissaan siitä ajatuksesta että maitomäärä putoaisi 20%. Sitten maidosta joutuisi ehkä hieman jopa kilpailemaan. Nythän ei siis tarvitse.

Aika kaukainen ajatus että olisi kilpailua maidosta. Ruotsissa tuotanto on ehtinyt pudota jo tosi paljon, ei silti kilpailua ja hinnat sakkaa selävsti 30 sentin alapuolella.

Ja toinen juttu on se, että jäljelle jäävät nostavat tuotostaan lehmiä lisäämättä 3-5% vuodessa. Paitsi hiljattain investoineet, jotka nostavat lehmäkohtaista tuotosta 10% vuodessa ekat vuodet. 2013-2014 investoineet nostavat paljon vielä seuraavat pari vuotta. Ja siihen tulee sitten päälle lehmien lisäys.

Eli lehmämäärä laskee vähän, mutta keskituotos nousee saman verran. Osittain siitä syystä että huonoiten tuottavat ovat niitä jotka menevät autoon.

Tämän vaikutus koko maan kokonaistuotokseen on vieläkin vähempi kuin keskituotokseen, koska parhaimmillaan saattaa heikoimman 5% tuotos olla puolet parhaimman 5% tuotoksesta. Eli heikoimpia kaksi pois, vähenisi saman verran kuin yksi paras lehmä laitettaisiin pois. Siksi tuotannon vapaaehtoinen vähentäminen normaalijakautuneesta materiaalista, esim. pelloista, ei johda toivottuun lopputulokseen, sillä rationaalinen viljelijä luontaisesti poistaa aina huonoimman kymmeneksen pelloista, kasveista, eläimistä, jne. Kokonaistuotannosta poistuukin paljon vähempi osuus, kun katsotaan koko Suomen tilannetta. Lisäksi resurssien lisäys parhaisiin yksilöihin lisää niiden tuotantoa usein saman verran kuin huonoimpien rehuhukkareiden poisto vähentäisi.

Siksi tuotannon rajoittaminen itsekseen tapahtuvan poistumisen avulla toimii heikommin kuin esimerkiksi sopimuskiintiöt tai kiintiön ylityksen sakkomaksut tai hinnan alennus ylittävältä osalta.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 09.03.16 - klo:12:56
Täs on nyt sitäkin, että ruokinnasta ja hoidosta tingitään liikaa. Matalilla tuotoksilla tai korkeilla kustannuksilla tuotettaessa rahaa vaan ei enää jää siihen että tuotanto nousisi tai pysyisi kaikilla edes tässä.

Se paras kolmannes menee tietysti menojaan.. tuotokset ja lehmäärät nousevat ja tuo nousu tietty täyttää maitoautoja  8)

Mut huonoin puolikas joutuu jo siis rajoittamaan tuotantoaan, vaikka se onkin tie siihen lopulliseen tuhoon. Ei ole varaa eikä aikaa tarjota sitä mitä korkeajalosteiset eläimet vaativat. Toukokuun maitotiliä syötetään..

Mut hyvä rehuvuosi pelastaisi nyt paljon asioita. Ei menis rahaa nappularehuihin ihan tajuttomasti.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 09.03.16 - klo:13:20
Täs on nyt sitäkin, että ruokinnasta ja hoidosta tingitään liikaa. Matalilla tuotoksilla tai korkeilla kustannuksilla tuotettaessa rahaa vaan ei enää jää siihen että tuotanto nousisi tai pysyisi kaikilla edes tässä.

Se paras kolmannes menee tietysti menojaan.. tuotokset ja lehmäärät nousevat ja tuo nousu tietty täyttää maitoautoja  8)

Mut huonoin puolikas joutuu jo siis rajoittamaan tuotantoaan, vaikka se onkin tie siihen lopulliseen tuhoon. Ei ole varaa eikä aikaa tarjota sitä mitä korkeajalosteiset eläimet vaativat. Toukokuun maitotiliä syötetään..

Mut hyvä rehuvuosi pelastaisi nyt paljon asioita. Ei menis rahaa nappularehuihin ihan tajuttomasti.

En tiedä, miten paljon maidolla on tuotantoon sidottua tukea, mutta tunnetusti sellainen tuki tai suojatut minimihinnat aiheuttavat pahimmat ylilyönnit markkinahäiriöiden saralla.

Kyllä niitä markkinahäiriöitä, viljan markkinoimismaksuja, voivuoren pakkopurkuja voita pakkomyymällä viljelijöille, vientimaksuja, pakkokesannoimisia, lannoiteveroja, mitäpä vielä, kaikkea kiusaa oli vanhaan hyvään aikaan, kun hinnat olivat niin hyvät, että kannatti tuottaa keinolla millä hyvällä vielä muutama kilo/litra enemmän. Esimerkiksi 1982 Kemiran oppaassa ei lannoituksen kannattavuuskäyrä milloinkaan tullut vaakasuoraksi, ainoa lähin este oli lako tai polttovioitus, mutta kovillakin tasoilla sai markalla kolme takaisin. Nyt on aika nopeasti tilanne, jossa eurolla ei saa kuin euron takaisin, silti moni paikoin jatketaan niin pitkälle kuin uskalletaan, koska onhan se kiva kun on isompi kuin naapurilla.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Terminator II - 09.03.16 - klo:14:14
Täs on nyt sitäkin, että ruokinnasta ja hoidosta tingitään liikaa. Matalilla tuotoksilla tai korkeilla kustannuksilla tuotettaessa rahaa vaan ei enää jää siihen että tuotanto nousisi tai pysyisi kaikilla edes tässä.

Se paras kolmannes menee tietysti menojaan.. tuotokset ja lehmäärät nousevat ja tuo nousu tietty täyttää maitoautoja  8)

Mut huonoin puolikas joutuu jo siis rajoittamaan tuotantoaan, vaikka se onkin tie siihen lopulliseen tuhoon. Ei ole varaa eikä aikaa tarjota sitä mitä korkeajalosteiset eläimet vaativat. Toukokuun maitotiliä syötetään..

Mut hyvä rehuvuosi pelastaisi nyt paljon asioita. Ei menis rahaa nappularehuihin ihan tajuttomasti.

No mä ajattelin siirtyä kalliimpaa täykkäriin. Panostin jo rehunteko kalustoon. Säästän muovissa. Yritän saada ens kesänä parempaa karkearehua varastoon jotta on vara ostaa vielä kalliimpaa täysrehua. Lypsy-krossi III oli muuten 300€/tonni pihassa verolla.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 09.03.16 - klo:14:30
Täs on nyt sitäkin, että ruokinnasta ja hoidosta tingitään liikaa. Matalilla tuotoksilla tai korkeilla kustannuksilla tuotettaessa rahaa vaan ei enää jää siihen että tuotanto nousisi tai pysyisi kaikilla edes tässä.

Se paras kolmannes menee tietysti menojaan.. tuotokset ja lehmäärät nousevat ja tuo nousu tietty täyttää maitoautoja  8)

Mut huonoin puolikas joutuu jo siis rajoittamaan tuotantoaan, vaikka se onkin tie siihen lopulliseen tuhoon. Ei ole varaa eikä aikaa tarjota sitä mitä korkeajalosteiset eläimet vaativat. Toukokuun maitotiliä syötetään..

Mut hyvä rehuvuosi pelastaisi nyt paljon asioita. Ei menis rahaa nappularehuihin ihan tajuttomasti.

No mä ajattelin siirtyä kalliimpaa täykkäriin. Panostin jo rehunteko kalustoon. Säästän muovissa. Yritän saada ens kesänä parempaa karkearehua varastoon jotta on vara ostaa vielä kalliimpaa täysrehua. Lypsy-krossi III oli muuten 300€/tonni pihassa verolla.

No sää ootkin tuota etenevää porukkaa jolla on varaa sijoitaa toimintaan tonni ja odottaa kuukausi jotta saa 3 tonnia takaisin.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: +200 - 09.03.16 - klo:15:27
Täs on nyt sitäkin, että ruokinnasta ja hoidosta tingitään liikaa. Matalilla tuotoksilla tai korkeilla kustannuksilla tuotettaessa rahaa vaan ei enää jää siihen että tuotanto nousisi tai pysyisi kaikilla edes tässä.

Se paras kolmannes menee tietysti menojaan.. tuotokset ja lehmäärät nousevat ja tuo nousu tietty täyttää maitoautoja  8)

Mut huonoin puolikas joutuu jo siis rajoittamaan tuotantoaan, vaikka se onkin tie siihen lopulliseen tuhoon. Ei ole varaa eikä aikaa tarjota sitä mitä korkeajalosteiset eläimet vaativat. Toukokuun maitotiliä syötetään..

Mut hyvä rehuvuosi pelastaisi nyt paljon asioita. Ei menis rahaa nappularehuihin ihan tajuttomasti.

No mä ajattelin siirtyä kalliimpaa täykkäriin. Panostin jo rehunteko kalustoon. Säästän muovissa. Yritän saada ens kesänä parempaa karkearehua varastoon jotta on vara ostaa vielä kalliimpaa täysrehua. Lypsy-krossi III oli muuten 300€/tonni pihassa verolla.

No sää ootkin tuota etenevää porukkaa jolla on varaa sijoitaa toimintaan tonni ja odottaa kuukausi jotta saa 3 tonnia takaisin.
Jos lehmien tuotokseen sijoittaa 1000€ 1päivä kuukaudesta niin se 3000€ tulee aikaisintaan 22päivä seuraavaa kuuta,eli lähes kahdenkuukauden kuluttua.Siis tilille....
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: bdr-529 - 09.03.16 - klo:15:32
Täs on nyt sitäkin, että ruokinnasta ja hoidosta tingitään liikaa. Matalilla tuotoksilla tai korkeilla kustannuksilla tuotettaessa rahaa vaan ei enää jää siihen että tuotanto nousisi tai pysyisi kaikilla edes tässä.

Se paras kolmannes menee tietysti menojaan.. tuotokset ja lehmäärät nousevat ja tuo nousu tietty täyttää maitoautoja  8)

Mut huonoin puolikas joutuu jo siis rajoittamaan tuotantoaan, vaikka se onkin tie siihen lopulliseen tuhoon. Ei ole varaa eikä aikaa tarjota sitä mitä korkeajalosteiset eläimet vaativat. Toukokuun maitotiliä syötetään..

Mut hyvä rehuvuosi pelastaisi nyt paljon asioita. Ei menis rahaa nappularehuihin ihan tajuttomasti.

No mä ajattelin siirtyä kalliimpaa täykkäriin. Panostin jo rehunteko kalustoon. Säästän muovissa. Yritän saada ens kesänä parempaa karkearehua varastoon jotta on vara ostaa vielä kalliimpaa täysrehua. Lypsy-krossi III oli muuten 300€/tonni pihassa verolla.

No sää ootkin tuota etenevää porukkaa jolla on varaa sijoitaa toimintaan tonni ja odottaa kuukausi jotta saa 3 tonnia takaisin.
Jos lehmien tuotokseen sijoittaa 1000€ 1päivä kuukaudesta niin se 3000€ tulee aikaisintaan 22päivä seuraavaa kuuta,eli lähes kahdenkuukauden kuluttua.Siis tilille....
Maksaa sen visalla eikös siinä oo lähes yhtäpitlkä maksuaika?
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: +200 - 09.03.16 - klo:15:34
Täs on nyt sitäkin, että ruokinnasta ja hoidosta tingitään liikaa. Matalilla tuotoksilla tai korkeilla kustannuksilla tuotettaessa rahaa vaan ei enää jää siihen että tuotanto nousisi tai pysyisi kaikilla edes tässä.

Se paras kolmannes menee tietysti menojaan.. tuotokset ja lehmäärät nousevat ja tuo nousu tietty täyttää maitoautoja  8)

Mut huonoin puolikas joutuu jo siis rajoittamaan tuotantoaan, vaikka se onkin tie siihen lopulliseen tuhoon. Ei ole varaa eikä aikaa tarjota sitä mitä korkeajalosteiset eläimet vaativat. Toukokuun maitotiliä syötetään..

Mut hyvä rehuvuosi pelastaisi nyt paljon asioita. Ei menis rahaa nappularehuihin ihan tajuttomasti.

No mä ajattelin siirtyä kalliimpaa täykkäriin. Panostin jo rehunteko kalustoon. Säästän muovissa. Yritän saada ens kesänä parempaa karkearehua varastoon jotta on vara ostaa vielä kalliimpaa täysrehua. Lypsy-krossi III oli muuten 300€/tonni pihassa verolla.

No sää ootkin tuota etenevää porukkaa jolla on varaa sijoitaa toimintaan tonni ja odottaa kuukausi jotta saa 3 tonnia takaisin.
Jos lehmien tuotokseen sijoittaa 1000€ 1päivä kuukaudesta niin se 3000€ tulee aikaisintaan 22päivä seuraavaa kuuta,eli lähes kahdenkuukauden kuluttua.Siis tilille....
Maksaa sen visalla eikös siinä oo lähes yhtäpitlkä maksuaika?
Näin sen bäkkäri varmaanki ajatteli..
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Terminator II - 09.03.16 - klo:15:46
Täs on nyt sitäkin, että ruokinnasta ja hoidosta tingitään liikaa. Matalilla tuotoksilla tai korkeilla kustannuksilla tuotettaessa rahaa vaan ei enää jää siihen että tuotanto nousisi tai pysyisi kaikilla edes tässä.

Se paras kolmannes menee tietysti menojaan.. tuotokset ja lehmäärät nousevat ja tuo nousu tietty täyttää maitoautoja  8)

Mut huonoin puolikas joutuu jo siis rajoittamaan tuotantoaan, vaikka se onkin tie siihen lopulliseen tuhoon. Ei ole varaa eikä aikaa tarjota sitä mitä korkeajalosteiset eläimet vaativat. Toukokuun maitotiliä syötetään..

Mut hyvä rehuvuosi pelastaisi nyt paljon asioita. Ei menis rahaa nappularehuihin ihan tajuttomasti.

No mä ajattelin siirtyä kalliimpaa täykkäriin. Panostin jo rehunteko kalustoon. Säästän muovissa. Yritän saada ens kesänä parempaa karkearehua varastoon jotta on vara ostaa vielä kalliimpaa täysrehua. Lypsy-krossi III oli muuten 300€/tonni pihassa verolla.

No sää ootkin tuota etenevää porukkaa jolla on varaa sijoitaa toimintaan tonni ja odottaa kuukausi jotta saa 3 tonnia takaisin.
Jos lehmien tuotokseen sijoittaa 1000€ 1päivä kuukaudesta niin se 3000€ tulee aikaisintaan 22päivä seuraavaa kuuta,eli lähes kahdenkuukauden kuluttua.Siis tilille....
Maksaa sen visalla eikös siinä oo lähes yhtäpitlkä maksuaika?

Maksuaika? Mikä se on? Pitää perjantaina käydä kysymässä senaatintorilla että meneekö homma oikein jos viljelijät joutuu turvautumaan maksu aikaan ja toivomaan että saavat rahaa.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: navettapiika - 09.03.16 - klo:15:52
Täs on nyt sitäkin, että ruokinnasta ja hoidosta tingitään liikaa. Matalilla tuotoksilla tai korkeilla kustannuksilla tuotettaessa rahaa vaan ei enää jää siihen että tuotanto nousisi tai pysyisi kaikilla edes tässä.

Se paras kolmannes menee tietysti menojaan.. tuotokset ja lehmäärät nousevat ja tuo nousu tietty täyttää maitoautoja  8)

Mut huonoin puolikas joutuu jo siis rajoittamaan tuotantoaan, vaikka se onkin tie siihen lopulliseen tuhoon. Ei ole varaa eikä aikaa tarjota sitä mitä korkeajalosteiset eläimet vaativat. Toukokuun maitotiliä syötetään..

Mut hyvä rehuvuosi pelastaisi nyt paljon asioita. Ei menis rahaa nappularehuihin ihan tajuttomasti.

No mä ajattelin siirtyä kalliimpaa täykkäriin. Panostin jo rehunteko kalustoon. Säästän muovissa. Yritän saada ens kesänä parempaa karkearehua varastoon jotta on vara ostaa vielä kalliimpaa täysrehua. Lypsy-krossi III oli muuten 300€/tonni pihassa verolla.

No sää ootkin tuota etenevää porukkaa jolla on varaa sijoitaa toimintaan tonni ja odottaa kuukausi jotta saa 3 tonnia takaisin.
Jos lehmien tuotokseen sijoittaa 1000€ 1päivä kuukaudesta niin se 3000€ tulee aikaisintaan 22päivä seuraavaa kuuta,eli lähes kahdenkuukauden kuluttua.Siis tilille....
Maksaa sen visalla eikös siinä oo lähes yhtäpitlkä maksuaika?

Maksuaika? Mikä se on? Pitää perjantaina käydä kysymässä senaatintorilla että meneekö homma oikein jos viljelijät joutuu turvautumaan maksu aikaan ja toivomaan että saavat rahaa.
Nyt taitaa olla kaikista paras maksuaika, että pojanpoika maksaa...saattaa sitten homma toimia. ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 09.03.16 - klo:16:10
Täs on nyt sitäkin, että ruokinnasta ja hoidosta tingitään liikaa. Matalilla tuotoksilla tai korkeilla kustannuksilla tuotettaessa rahaa vaan ei enää jää siihen että tuotanto nousisi tai pysyisi kaikilla edes tässä.

Se paras kolmannes menee tietysti menojaan.. tuotokset ja lehmäärät nousevat ja tuo nousu tietty täyttää maitoautoja  8)

Mut huonoin puolikas joutuu jo siis rajoittamaan tuotantoaan, vaikka se onkin tie siihen lopulliseen tuhoon. Ei ole varaa eikä aikaa tarjota sitä mitä korkeajalosteiset eläimet vaativat. Toukokuun maitotiliä syötetään..

Mut hyvä rehuvuosi pelastaisi nyt paljon asioita. Ei menis rahaa nappularehuihin ihan tajuttomasti.

No mä ajattelin siirtyä kalliimpaa täykkäriin. Panostin jo rehunteko kalustoon. Säästän muovissa. Yritän saada ens kesänä parempaa karkearehua varastoon jotta on vara ostaa vielä kalliimpaa täysrehua. Lypsy-krossi III oli muuten 300€/tonni pihassa verolla.

No sää ootkin tuota etenevää porukkaa jolla on varaa sijoitaa toimintaan tonni ja odottaa kuukausi jotta saa 3 tonnia takaisin.
Jos lehmien tuotokseen sijoittaa 1000€ 1päivä kuukaudesta niin se 3000€ tulee aikaisintaan 22päivä seuraavaa kuuta,eli lähes kahdenkuukauden kuluttua.Siis tilille....
Maksaa sen visalla eikös siinä oo lähes yhtäpitlkä maksuaika?
Näin sen bäkkäri varmaanki ajatteli..
Mä ajattelin niin, että jonnekin se 3 tonnia kuukaudessa kertyy. Voihan sen rehun ostaa meijeriltä 3 kk luotolla, joten 3 kuukaudessa on tienannut jo 9 tonnia eikä ole maksanut vielä mitään  ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: +200 - 09.03.16 - klo:16:17
Täs on nyt sitäkin, että ruokinnasta ja hoidosta tingitään liikaa. Matalilla tuotoksilla tai korkeilla kustannuksilla tuotettaessa rahaa vaan ei enää jää siihen että tuotanto nousisi tai pysyisi kaikilla edes tässä.

Se paras kolmannes menee tietysti menojaan.. tuotokset ja lehmäärät nousevat ja tuo nousu tietty täyttää maitoautoja  8)

Mut huonoin puolikas joutuu jo siis rajoittamaan tuotantoaan, vaikka se onkin tie siihen lopulliseen tuhoon. Ei ole varaa eikä aikaa tarjota sitä mitä korkeajalosteiset eläimet vaativat. Toukokuun maitotiliä syötetään..

Mut hyvä rehuvuosi pelastaisi nyt paljon asioita. Ei menis rahaa nappularehuihin ihan tajuttomasti.

No mä ajattelin siirtyä kalliimpaa täykkäriin. Panostin jo rehunteko kalustoon. Säästän muovissa. Yritän saada ens kesänä parempaa karkearehua varastoon jotta on vara ostaa vielä kalliimpaa täysrehua. Lypsy-krossi III oli muuten 300€/tonni pihassa verolla.

No sää ootkin tuota etenevää porukkaa jolla on varaa sijoitaa toimintaan tonni ja odottaa kuukausi jotta saa 3 tonnia takaisin.
Jos lehmien tuotokseen sijoittaa 1000€ 1päivä kuukaudesta niin se 3000€ tulee aikaisintaan 22päivä seuraavaa kuuta,eli lähes kahdenkuukauden kuluttua.Siis tilille....
Maksaa sen visalla eikös siinä oo lähes yhtäpitlkä maksuaika?
Näin sen bäkkäri varmaanki ajatteli..
Mä ajattelin niin, että jonnekin se 3 tonnia kuukaudessa kertyy. Voihan sen rehun ostaa meijeriltä 3 kk luotolla, joten 3 kuukaudessa on tienannut jo 9 tonnia eikä ole maksanut vielä mitään  ;D
Aivan...Ilmankos me tarvitaan viksumpia neuvojia,kun ei itte osata...
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: +200 - 09.03.16 - klo:17:35
En tiedä, miten paljon maidolla on tuotantoon sidottua tukea, mutta tunnetusti sellainen tuki tai suojatut minimihinnat aiheuttavat pahimmat ylilyönnit markkinahäiriöiden saralla.

Kyllä niitä markkinahäiriöitä, viljan markkinoimismaksuja, voivuoren pakkopurkuja voita pakkomyymällä viljelijöille, vientimaksuja, pakkokesannoimisia, lannoiteveroja, mitäpä vielä, kaikkea kiusaa oli vanhaan hyvään aikaan, kun hinnat olivat niin hyvät, että kannatti tuottaa keinolla millä hyvällä vielä muutama kilo/litra enemmän. Esimerkiksi 1982 Kemiran oppaassa ei lannoituksen kannattavuuskäyrä milloinkaan tullut vaakasuoraksi, ainoa lähin este oli lako tai polttovioitus, mutta kovillakin tasoilla sai markalla kolme takaisin. Nyt on aika nopeasti tilanne, jossa eurolla ei saa kuin euron takaisin, silti moni paikoin jatketaan niin pitkälle kuin uskalletaan, koska onhan se kiva kun on isompi kuin naapurilla.

-SS-

Suurimmillaan maidolla tuki on suurempi kuin maidon tuottajahinta? Ja suurin osa maidosta tuotetaan tukitasolla 15-20% jos hintataso 35-40 c/l.
Ja viljat tuotetaan tukitasolla 50-60%
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 09.03.16 - klo:17:56
En tiedä, miten paljon maidolla on tuotantoon sidottua tukea, mutta tunnetusti sellainen tuki tai suojatut minimihinnat aiheuttavat pahimmat ylilyönnit markkinahäiriöiden saralla.

Kyllä niitä markkinahäiriöitä, viljan markkinoimismaksuja, voivuoren pakkopurkuja voita pakkomyymällä viljelijöille, vientimaksuja, pakkokesannoimisia, lannoiteveroja, mitäpä vielä, kaikkea kiusaa oli vanhaan hyvään aikaan, kun hinnat olivat niin hyvät, että kannatti tuottaa keinolla millä hyvällä vielä muutama kilo/litra enemmän. Esimerkiksi 1982 Kemiran oppaassa ei lannoituksen kannattavuuskäyrä milloinkaan tullut vaakasuoraksi, ainoa lähin este oli lako tai polttovioitus, mutta kovillakin tasoilla sai markalla kolme takaisin. Nyt on aika nopeasti tilanne, jossa eurolla ei saa kuin euron takaisin, silti moni paikoin jatketaan niin pitkälle kuin uskalletaan, koska onhan se kiva kun on isompi kuin naapurilla.

-SS-

Suurimmillaan maidolla tuki on suurempi kuin maidon tuottajahinta? Ja suurin osa maidosta tuotetaan tukitasolla 15-20% jos hintataso 35-40 c/l.
Ja viljat tuotetaan tukitasolla 50-60%

Ja sian- & broilerinliha tukitasolla 2-6%.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: wolfheartscry - 09.03.16 - klo:18:44
Miksi se verovaroista palkkaa saava on parempi yhteiskunnan kannalta kuin maataloustukea saava viljelijä. Varsinkaan jos se ei tuota lisäarvoa yhteiskunnalle vähintään yhtä paljon kuin sen palkkauksen kulut ovat. Ei varmasti kaikki verovaroin rahoitetut palkansaajatkaan ole niitä tehokkuusihmeitä. Samalla tavalla viljelijä on kuluttaja, jos palkkaa yritystoiminnasta jää ja tällöin sitä rahaa voi laittaa kulutusyhteiskunnan rattaisiin kuin tavan palkansaajakin. Siitä voidaan varmasti olla samaa mieltä, että itsessään tukisysteemi on järjetön koko EU:ssa. Kriittistä tarkastelua tarvitaan aina ja systeemeitä pitäisi kehittää, mutta eihän tuota maataloustukisysteemiäkään voi ihan tosta noin vaan romuttaa.

Kuten tuolla aiemmin jo mainitsin, niin tilamme saamista maatalous- ja investointituista on hyötynyt aika moni PAIKALLINEN yrittäjä. Sitä en osaa sanoa, montako henkilötyövuotta meikäläisen tukipoteilla saadaan aikaan, mutta varmaan jotakin kuitenkin. Navetan teon kustannuksista hyvin iso osa jäi maakuntaan ja melko suuri osuus melkein naapureille. Valuporukassa oli kaksi virolaista, mutta firma oli kotimainen. Tarvikkeet oli pääosin kotimaisia, paitsi lukkoaidat tuli hollannista. Ja yksityisenä kuluttajana mä hyödytän yhteiskuntaa saman verran kuin saman tulotason palkansaaja. Eli ei kaise aivan hukkaan mene tuo tukirahakaan, vaikka se maajussin kautta kiertääkin. Voitasiinhan se kierrättää vaikka yksityisen kuluttajan kautta. Tulisi lisää "tuottavaa" työtä, kun tuen saajina olisikin koko populaatio ja sen mukana tarkastettavaa vastaava määrä.

Yrittäjiä, maatalousyrittäjiä ja palkansaajia ei tietysti voi rinnastaa, mutta onko tuo hirveä vastakkainasettelukaan ihan järkevää. Jokaisessa hommassa on omat hyvät ja huonot puolensa myös yhteiskunnan kannalta. Itse olen ollut palkkatöissä sekä yksityisellä sektorilla että opettajana, yrittäjänä ja nyt viimeksi maatalousyrittäjänä, myös työntantajan ominaisuudessa.  Monesti harmittelin sitä, että meidänkin työntekijä oli ukrainalainen ja maksetut palkkarahat hyödyttivät vain pieneltä osin Suomea. Mutta ei löytynyt halukkaita kotimaisia tekijöitä sillä palkalla (ihan laillinen palkka), jolla ukrainan mies töitä teki. Paremmin kannatti olla kotona yhteiskunnan tukemana, kuin pienellä palkalla maatöissä.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 09.03.16 - klo:19:06
Miksi se verovaroista palkkaa saava on parempi yhteiskunnan kannalta kuin maataloustukea saava viljelijä.

Kun lähihoitaja saa 2000 euroa verorahoja, se hoitaa 160 tuntia vanhuksia. Tai ainakin 100 tuntia, loput ehkä menee saikulla, somessa ja kahvitauolla. Anyway. Kun emotuottaja saa 2000 euroa verorahoja (sisältäen luomupeltojen tuet yms.), se toimittaa vastikkeeksi markkinoille yhden vasikan jonka arvo olisi joitakin kymppejä, ellei sen vasikan edelleen kasvattamista tuettaisi. Lopulta lisää tukia maksettuaan kuluttaja saa pihvilihaa joka maksaa vain vähän enemmän kuin se brasilialainen jota ei ole ollenkaan tuettu suomalaisin verovaroin. Toisaalta näin varmistetaan että myös sota-aikaan tarjolla on tuoretta priimaa kotimaista pihvilihaa (siis sitä jota ei vielä 80-luvulla tuotettu juuri lainkaan) , huoltovarmuus on tärkeää.

Ja toisaalta olen kanssa sitä mieltä että kaikki kynnelle kykenevät pitäisi saada töihin. Pienempi julkinen sektori jne.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Terminator II - 09.03.16 - klo:19:31
Miksi se verovaroista palkkaa saava on parempi yhteiskunnan kannalta kuin maataloustukea saava viljelijä.

Kun lähihoitaja saa 2000 euroa verorahoja, se hoitaa 160 tuntia vanhuksia. Tai ainakin 100 tuntia, loput ehkä menee saikulla, somessa ja kahvitauolla. Anyway. Kun emotuottaja saa 2000 euroa verorahoja (sisältäen luomupeltojen tuet yms.), se toimittaa vastikkeeksi markkinoille yhden vasikan jonka arvo olisi joitakin kymppejä, ellei sen vasikan edelleen kasvattamista tuettaisi. Lopulta lisää tukia maksettuaan kuluttaja saa pihvilihaa joka maksaa vain vähän enemmän kuin se brasilialainen jota ei ole ollenkaan tuettu suomalaisin verovaroin. Toisaalta näin varmistetaan että myös sota-aikaan tarjolla on tuoretta priimaa kotimaista pihvilihaa (siis sitä jota ei vielä 80-luvulla tuotettu juuri lainkaan) , huoltovarmuus on tärkeää.

Ja toisaalta olen kanssa sitä mieltä että kaikki kynnelle kykenevät pitäisi saada töihin. Pienempi julkinen sektori jne.

Toisaalta ne sairaat ynm. Voitas lähettää sinne mistä saadaan asianmukainen hoito halvimmalla.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Make - 09.03.16 - klo:20:28
Monia kansalaiselle tärkeitä asioita subventoidaan, eli käyttäjä ei maksa tuotteesta tai hyödykkeestä täyttä hintaa. Esimerkkein voidaan antaa vaikka: Koulutus, päivähoito, terveydenhoito, ravinto jne.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 09.03.16 - klo:20:34
Monia kansalaiselle tärkeitä asioita subventoidaan, eli käyttäjä ei maksa tuotteesta tai hyödykkeestä täyttä hintaa. Esimerkkein voidaan antaa vaikka: Koulutus, päivähoito, terveydenhoito, ravinto jne.

jne.. jotkin eläkkeet.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 09.03.16 - klo:20:37
Monia kansalaiselle tärkeitä asioita subventoidaan, eli käyttäjä ei maksa tuotteesta tai hyödykkeestä täyttä hintaa. Esimerkkein voidaan antaa vaikka: Koulutus, päivähoito, terveydenhoito, ravinto jne.

Tuo on totta ja hyväksyttävää ja tulevasuudessakin näin tapahtuu. Ja nyt ja tulevaisuudessa keskustellaan siitä, minkä verran mitäkin tuotantoa subventoidaan ja minkä tähden. Ja minkä verran. :)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 09.03.16 - klo:20:47
Monia kansalaiselle tärkeitä asioita subventoidaan, eli käyttäjä ei maksa tuotteesta tai hyödykkeestä täyttä hintaa. Esimerkkein voidaan antaa vaikka: Koulutus, päivähoito, terveydenhoito, ravinto jne.

Tuo on totta ja hyväksyttävää ja tulevasuudessakin näin tapahtuu. Ja nyt ja tulevaisuudessa keskustellaan siitä, minkä verran mitäkin tuotantoa subventoidaan ja minkä tähden. Ja minkä verran. :)

Osa subventioista on kansalaisille samansuuruinen, säädystä riippumatta, minusta niitä ei voi suoraan käyttää perusteena jonkun elinkeinon subventoimiselle.
- lapsilisä
- peruskoulun tuki
- toisen asteen opiskelun tuki ( maatalousala on itse asiassa melko suuresti kompensoitua, pääomavaltaisuutensa ja sisäoppilaitostyylinsä perusteella )
- sairaudenhoidon tuki
- tiettyjen sairauksien lääkkeiden hintatuki
- asumisen tuki, joko asuntolainan korkovähennyksen tai asumistuen muodossa.

Näitä ei voi pitää erityisesti yhteiskunnalliseen asemaan liittyvinä tukina.

Tärkein tekijä maatalouden tuissa lienee huoltovarmuus. Vaikka se prentti pysähtyy kriisin tullessa melko varmasti, tokkopa vaikka kylmäpuristettua rypsiöljyä nielee samaan tapaan kuin joku 702 valmetti. Ja toisaalta jotain luomuviherlannosnurmia ei kyllä nälkäinen ihminen pysty syömään kovin paljon ennen kuin vatta menee sekaisin.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Terminator II - 09.03.16 - klo:21:20
Monia kansalaiselle tärkeitä asioita subventoidaan, eli käyttäjä ei maksa tuotteesta tai hyödykkeestä täyttä hintaa. Esimerkkein voidaan antaa vaikka: Koulutus, päivähoito, terveydenhoito, ravinto jne.

Tuo on totta ja hyväksyttävää ja tulevasuudessakin näin tapahtuu. Ja nyt ja tulevaisuudessa keskustellaan siitä, minkä verran mitäkin tuotantoa subventoidaan ja minkä tähden. Ja minkä verran. :)

Osa subventioista on kansalaisille samansuuruinen, säädystä riippumatta, minusta niitä ei voi suoraan käyttää perusteena jonkun elinkeinon subventoimiselle.
- lapsilisä
- peruskoulun tuki
- toisen asteen opiskelun tuki ( maatalousala on itse asiassa melko suuresti kompensoitua, pääomavaltaisuutensa ja sisäoppilaitostyylinsä perusteella )
- sairaudenhoidon tuki
- tiettyjen sairauksien lääkkeiden hintatuki
- asumisen tuki, joko asuntolainan korkovähennyksen tai asumistuen muodossa.

Näitä ei voi pitää erityisesti yhteiskunnalliseen asemaan liittyvinä tukina.

Tärkein tekijä maatalouden tuissa lienee huoltovarmuus. Vaikka se prentti pysähtyy kriisin tullessa melko varmasti, tokkopa vaikka kylmäpuristettua rypsiöljyä nielee samaan tapaan kuin joku 702 valmetti. Ja toisaalta jotain luomuviherlannosnurmia ei kyllä nälkäinen ihminen pysty syömään kovin paljon ennen kuin vatta menee sekaisin.

-SS-

Ensimmäisenä pysähtyy yksityis autot. Suomessa on 3kk kulutuksen verran poltoaineita varastossa ja kyllä maatalouskalustolle löytyy löpöä. Tiloillakin on jonkun verran varastoja. Mulla käytännössä vuoden löpöt löytyy.

Täytyy muistaa että siinä vaiheessa kun ruuasta tulee uuvelo, niin valtio myös varmistaa sen ettei elintarvikkeet siirry mustaan pörssiin vaan tulevat viralliseen myyntiin.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: wolfheartscry - 09.03.16 - klo:22:42
Miksi se verovaroista palkkaa saava on parempi yhteiskunnan kannalta kuin maataloustukea saava viljelijä.

Kun lähihoitaja saa 2000 euroa verorahoja, se hoitaa 160 tuntia vanhuksia. Tai ainakin 100 tuntia, loput ehkä menee saikulla, somessa ja kahvitauolla. Anyway. Kun emotuottaja saa 2000 euroa verorahoja (sisältäen luomupeltojen tuet yms.), se toimittaa vastikkeeksi markkinoille yhden vasikan jonka arvo olisi joitakin kymppejä, ellei sen vasikan edelleen kasvattamista tuettaisi. Lopulta lisää tukia maksettuaan kuluttaja saa pihvilihaa joka maksaa vain vähän enemmän kuin se brasilialainen jota ei ole ollenkaan tuettu suomalaisin verovaroin. Toisaalta näin varmistetaan että myös sota-aikaan tarjolla on tuoretta priimaa kotimaista pihvilihaa (siis sitä jota ei vielä 80-luvulla tuotettu juuri lainkaan) , huoltovarmuus on tärkeää.

Ja toisaalta olen kanssa sitä mieltä että kaikki kynnelle kykenevät pitäisi saada töihin. Pienempi julkinen sektori jne.
Mä en nyt oikein ymmärrä. Mä koitin jo parissakin kohdassa selittää, että ei ne ainakaan minun taskuun ne tukirahat jää, vaan palaavat jotakin kautta kansantaloutta pyörittämään. Mulle jos jää tuo pari tonnia kuussa "palkkaa", niin loput tukirahoista ovat palautuneet kiertoon. Ja osa mun palkasta tulee tietysti markkinoilta. Eli jos tonni tulee tuesta ja tonni markkinoilta, niin kuinka se on huonompi kuin sairaanhoitajan 2000 "tuesta" plus ne sivukulut, jotka mä maksan omalta kohdalta itse.

Vai palattiinko tässä ketjussa taas siihen tehokkuusajatteluun.

Voi olla, että pitää mennä optikolle vaihdattamaan nää uudet linssit parempiin, kun näillä ei taida nähdä tätä asian ydintä. Mutta nyt pitää lähteä kuitenkin kurkkaamaan navetalle josko omaisuus olisi poikinut. Vaikkei noiden parin kympin vasikoiden takia kyllä ehkä kannattaisi. 
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 09.03.16 - klo:23:11
Miksi se verovaroista palkkaa saava on parempi yhteiskunnan kannalta kuin maataloustukea saava viljelijä.

Kun lähihoitaja saa 2000 euroa verorahoja, se hoitaa 160 tuntia vanhuksia. Tai ainakin 100 tuntia, loput ehkä menee saikulla, somessa ja kahvitauolla. Anyway. Kun emotuottaja saa 2000 euroa verorahoja (sisältäen luomupeltojen tuet yms.), se toimittaa vastikkeeksi markkinoille yhden vasikan jonka arvo olisi joitakin kymppejä, ellei sen vasikan edelleen kasvattamista tuettaisi. Lopulta lisää tukia maksettuaan kuluttaja saa pihvilihaa joka maksaa vain vähän enemmän kuin se brasilialainen jota ei ole ollenkaan tuettu suomalaisin verovaroin. Toisaalta näin varmistetaan että myös sota-aikaan tarjolla on tuoretta priimaa kotimaista pihvilihaa (siis sitä jota ei vielä 80-luvulla tuotettu juuri lainkaan) , huoltovarmuus on tärkeää.

Ja toisaalta olen kanssa sitä mieltä että kaikki kynnelle kykenevät pitäisi saada töihin. Pienempi julkinen sektori jne.
Mä en nyt oikein ymmärrä. Mä koitin jo parissakin kohdassa selittää, että ei ne ainakaan minun taskuun ne tukirahat jää, vaan palaavat jotakin kautta kansantaloutta pyörittämään. Mulle jos jää tuo pari tonnia kuussa "palkkaa", niin loput tukirahoista ovat palautuneet kiertoon. Ja osa mun palkasta tulee tietysti markkinoilta. Eli jos tonni tulee tuesta ja tonni markkinoilta, niin kuinka se on huonompi kuin sairaanhoitajan 2000 "tuesta" plus ne sivukulut, jotka mä maksan omalta kohdalta itse.

Vai palattiinko tässä ketjussa taas siihen tehokkuusajatteluun.

Voi olla, että pitää mennä optikolle vaihdattamaan nää uudet linssit parempiin, kun näillä ei taida nähdä tätä asian ydintä. Mutta nyt pitää lähteä kuitenkin kurkkaamaan navetalle josko omaisuus olisi poikinut. Vaikkei noiden parin kympin vasikoiden takia kyllä ehkä kannattaisi.

Jos se yhtään lohduttaa, niin itse nykäisin 5 minuuttia sitten ilmoille vasikan jonka arvo olisi selvästi negatiivinen ilman kasvatuksen tukia. Eli lypsyrotuisen sonnin.

Ja ihmisillä on yhteisten rahojen jakamisesta eri näkemyksiä siitä, mikä on kannattavaa. Yhdet eivät pidä Himasen raporttia välttämättömänä, toiset Guggenheimia, kolmanne ehkä pihvikarjan tuotannon tukia. Neljännet ehkä lapsilisää tai työttymyysturvaa. Kaikilla on oikeus mielipiteeseen.

Mutta nyt pitää mennä lypsämään yksi lehmä (kalsiumboluksen ja energiajuomaa jo sai) ja juottamaan yksi negatiivisen arvon vasikka. :)  (Luultavasti vasikka joisi yön mittaan itse, mutta pysyvä terveempinä kun pistää ternit koneeseen ekaan 1-2 tuntiin jos mahdollista)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 10.03.16 - klo:07:44
Miksi se verovaroista palkkaa saava on parempi yhteiskunnan kannalta kuin maataloustukea saava viljelijä.

Kun lähihoitaja saa 2000 euroa verorahoja, se hoitaa 160 tuntia vanhuksia. Tai ainakin 100 tuntia, loput ehkä menee saikulla, somessa ja kahvitauolla. Anyway. Kun emotuottaja saa 2000 euroa verorahoja (sisältäen luomupeltojen tuet yms.), se toimittaa vastikkeeksi markkinoille yhden vasikan jonka arvo olisi joitakin kymppejä, ellei sen vasikan edelleen kasvattamista tuettaisi. Lopulta lisää tukia maksettuaan kuluttaja saa pihvilihaa joka maksaa vain vähän enemmän kuin se brasilialainen jota ei ole ollenkaan tuettu suomalaisin verovaroin. Toisaalta näin varmistetaan että myös sota-aikaan tarjolla on tuoretta priimaa kotimaista pihvilihaa (siis sitä jota ei vielä 80-luvulla tuotettu juuri lainkaan) , huoltovarmuus on tärkeää.

Ja toisaalta olen kanssa sitä mieltä että kaikki kynnelle kykenevät pitäisi saada töihin. Pienempi julkinen sektori jne.

Tolleen se kyl menee jos on optimoinut itselleen paljon luomupeltoa  ;D

Mut saahan tuollainen laajaperäimen maitotilakin ihan hyvin tukea/lehmä. Jos sille lasketaan vaikka 2 hehtaarin peltotuki, maidon tuki 9000 litrallle ja sitten vielä se tuki jolla on subventoitu ostoväkirehun hintaa  ;D Taitaa mennä jo 3 tonnia rikki, ilman investointi-ja aloitustukia yms.  ;D
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: mies - 10.03.16 - klo:08:06
ISkin liittyy keskusteluun:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016031021245099_uu.shtml

Gapgeminin raportti lokakuulta:

www.mavi.fi/fi/tietoa-meista/.../mavi-hyrra-auditointi-yhteenveto.pdf

Eli onko syy sittenkin Mavissa eikä valtion rahojen vähyydessä? Aikamoisia kämmentäjiä.

Voihan scrum.

edit: pdfän saa auki kun maalaa linkin ja oikealla näppäimellä valikko ja sieltä google haku www....
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: -SS- - 10.03.16 - klo:13:30
Nyt ei ole Vipupalvelun viiveistä kysymys, vaan Hyrrästä, jossa
on kaikki sellaiset tuet, jota ei tavan keski-ikäinen viljelijä voi
koskaan saadakaan pienelle tilalleen.

Ehkäpä joku velkavetoinen juniorikellokas onkin joutunut
odottelemaan junioritukiaan, eikö kuitenkin lomakkeet ole näissä
vielä paperisenakin ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 10.03.16 - klo:20:30
Miksi se verovaroista palkkaa saava on parempi yhteiskunnan kannalta kuin maataloustukea saava viljelijä.

Kun lähihoitaja saa 2000 euroa verorahoja, se hoitaa 160 tuntia vanhuksia. Tai ainakin 100 tuntia, loput ehkä menee saikulla, somessa ja kahvitauolla. Anyway. Kun emotuottaja saa 2000 euroa verorahoja (sisältäen luomupeltojen tuet yms.), se toimittaa vastikkeeksi markkinoille yhden vasikan jonka arvo olisi joitakin kymppejä, ellei sen vasikan edelleen kasvattamista tuettaisi. Lopulta lisää tukia maksettuaan kuluttaja saa pihvilihaa joka maksaa vain vähän enemmän kuin se brasilialainen jota ei ole ollenkaan tuettu suomalaisin verovaroin. Toisaalta näin varmistetaan että myös sota-aikaan tarjolla on tuoretta priimaa kotimaista pihvilihaa (siis sitä jota ei vielä 80-luvulla tuotettu juuri lainkaan) , huoltovarmuus on tärkeää.

Ja toisaalta olen kanssa sitä mieltä että kaikki kynnelle kykenevät pitäisi saada töihin. Pienempi julkinen sektori jne.

Tolleen se kyl menee jos on optimoinut itselleen paljon luomupeltoa  ;D

Mut saahan tuollainen laajaperäimen maitotilakin ihan hyvin tukea/lehmä. Jos sille lasketaan vaikka 2 hehtaarin peltotuki, maidon tuki 9000 litrallle ja sitten vielä se tuki jolla on subventoitu ostoväkirehun hintaa  ;D Taitaa mennä jo 3 tonnia rikki, ilman investointi-ja aloitustukia yms.  ;D

Minä laskenkin tukea suhteessa tuotantoon. Se maitotila tuottaa sitä tukeaan vastaan kanssa vasikan kuten emotilakin, ja lisäksi 10 000 litraa maitoa (jos osaa asiansa).

Vai oliko se niin että tässä yhteiskunnan rahoista keskustellessa ei saa olla mukana tehokkuusajattelua? Eli ei pidä esimerkiksi ajatella että rahojen käyttö vanhostenhoitoon tai päiväkotityöntekijöihin olisi jotenkin parempi kuin se, että maksetaan vaikka työttömille niin hyvin että ei kannata mennä töihin.

No joo, ei se toki kotimainen maitokaan välttämätöntä ole, eli siinä mielessä sen tukeminen on kyseenalaista. Mutta on sitä täällä tuhansia vuosia tuotettu ja aika paljon kulutettu, toisin kuin vaikka strutsia ja "pihvilihaa".
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 10.03.16 - klo:20:35
Joo... ei tossa emohommassa oo juurikaan tolkkua. Tiedän hyvin..

Maidossakin se kilomäärä kyl sit pikkuisen pienenee kun siitä otetaan vesi pois.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: antti-x - 10.03.16 - klo:20:47
Joo... ei tossa emohommassa oo juurikaan tolkkua. Tiedän hyvin..

Maidossakin se kilomäärä kyl sit pikkuisen pienenee kun siitä otetaan vesi pois.

Joo kuiva-ainetta ei ole kuin joku 12% eli ei tule kuin 1200kg plus se vasikka vuodessa.

Naudanlihassa, jota sentään tulee siitä yhdestä lihavasikasta lopulta 2 vuoden päästä reilu 200kiloa (siis lihaa, ei ruhon painoa), kuiva-ainetta on 25% tai jopa yli. Eli yli 50kg kuiva ainetta per vasikka. Kunhan se vasikka + emonsa on syönyt usemman tonnin kuiva-ainetta ensin.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: Herra Heinamaki - 10.03.16 - klo:22:43
Nyt ei ole Vipupalvelun viiveistä kysymys, vaan Hyrrästä, jossa
on kaikki sellaiset tuet, jota ei tavan keski-ikäinen viljelijä voi
koskaan saadakaan pienelle tilalleen.

Ehkäpä joku velkavetoinen juniorikellokas onkin joutunut
odottelemaan junioritukiaan, eikö kuitenkin lomakkeet ole näissä
vielä paperisenakin ?

-SS-

Joo, onhan Hyrrä ihan jotain muuta kuin riviviljelijän toimeentulo, mutta samaa soppaa silti.
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: navettapiika - 11.03.16 - klo:06:42
Nyt ei ole Vipupalvelun viiveistä kysymys, vaan Hyrrästä, jossa
on kaikki sellaiset tuet, jota ei tavan keski-ikäinen viljelijä voi
koskaan saadakaan pienelle tilalleen.

Ehkäpä joku velkavetoinen juniorikellokas onkin joutunut
odottelemaan junioritukiaan, eikö kuitenkin lomakkeet ole näissä
vielä paperisenakin ?

-SS-

Joo, onhan Hyrrä ihan jotain muuta kuin riviviljelijän toimeentulo, mutta samaa soppaa silti.
Ei ne junioritulokkaan tuet napsahtaneet ennenkään tilille sormia näpäyttämällä..kyllä siinä joutu tovin odottelemaan. ::)
Otsikko: Vs: Rahat vähissä
Kirjoitti: BACKSPACE - 11.03.16 - klo:07:30
Joo... ei tossa emohommassa oo juurikaan tolkkua. Tiedän hyvin..

Maidossakin se kilomäärä kyl sit pikkuisen pienenee kun siitä otetaan vesi pois.

Joo kuiva-ainetta ei ole kuin joku 12% eli ei tule kuin 1200kg plus se vasikka vuodessa.

Naudanlihassa, jota sentään tulee siitä yhdestä lihavasikasta lopulta 2 vuoden päästä reilu 200kiloa (siis lihaa, ei ruhon painoa), kuiva-ainetta on 25% tai jopa yli. Eli yli 50kg kuiva ainetta per vasikka. Kunhan se vasikka + emonsa on syönyt usemman tonnin kuiva-ainetta ensin.

Joo. Kyl mä tiedän miten hullua lihantuotanto on. Palauttaa takaisin vielä pienemmän osan  kuin maidontuotanto  ;D Eteenkin kuiva-aineena tai energiana laskettuna.

Edes jonkinmoisia hyötysuhteita löytyy kalasta ja siipikarjasta. Kani ja sika ovat siinä rajalla. Mut nää isommat elukat ovat kyl aika rohmuja.