Mitä vikaa siinä oli, kun ennen vanhaan useammassa talossa oli lehmiä ja nyt ne pitäs tiivistää isoihin yksiköihin. Onko pienet yksiköt oikeasti aina tehottomia verrattuna isoihin?

Toisaalta vaikka rakennekehitys menee nyt kohti isompia yksiköitä, niin eikö olisi ollut fiksumpaa edes ohjata ne jonnekkin tietylle alueelle enemmän nippuun, kuin että nyt ovat aivan hajallaan pitkin Suomea. Tehokkuutta vaaditaan, mutta keskittämisestä ei puhu muu kuin joku veeti vähän sinne päin.?

Pienen yksikön koneellistaminen maksaa liikaa.
Maidonkeräily harvemmassa olevilta tiloilta tulee edullisemmaksi kuin rehunkeräily ja paskanlevitys karjataloustiivistymästä.

No kiuruvesi on ollut takamatkalla taas peltojen suhteen. Kaaliiksi lie tulleet raiviot ja jotku maksaa siitä kovan hinnan.

Jos perustaisin grillin Kiuruvedelle, niin se olisi epäilemättä takamatkalla...

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 04.03.16 - klo:16:48

mutta onko net sitten niitä pienehköjä perhetiloja?    luin jostain että suuruuden maksimointi on menneen talven lumia.   kohta lakaa taas saaha sata heppasia traktoreita uusina.

Pienillä perhetiloilla on 100 ha metsää ja vanhuksille ostettu asunto keskustassa. Ajellaan romuilla ja naureskellaan. Lapset tekevät ilmaistyötä. Kaupasta haetaan vanhaa leipää ja illalla katsellaan Emmerdalea ja uutiset. 5 vuotta ja nää tuottavat 5% Suomen elintarvikkeista 

Kyllä varmaan. Sitten kun tiloja oikein alkaa kaatumaan, niin sieltä voi löytyä se muutama satku ja pankista vähän vipuvoimaa.. ja kas pääsee pikkurahalla kiinni ihan moderniin tilaan.
Jos intoa vielä riittää.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 05.03.16 - klo:13:29

No kiuruvesi on ollut takamatkalla taas peltojen suhteen. Kaaliiksi lie tulleet raiviot ja jotku maksaa siitä kovan hinnan.

Jos perustaisin grillin Kiuruvedelle, niin se olisi epäilemättä takamatkalla...

Hyvä idea..siellä on paljon tyhjiä liikekiinteistöjä, mm. entinen meijeri.

Uran alkuvaiheessa olin innokas tekemään budjetteja. Kymmenen vuotta menikin sitten sen kummempia budjetoimatta, mitä nyt vähän laskimella suunnittelin.
Pari vuotta sitten tekaisin execeliin ns. rullaavan budjetin 12kk eteenpäin, laskee kuukausi kassan ja kuukausittain alvin, myös yksityistalous on mukana.
Siitä saa sitten johdettua vuoden lopussa kasssavirtalaskelman. Kannatti muutama aamupäivä siihen uhrata.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 05.03.16 - klo:12:39

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 04.03.16 - klo:17:05

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 04.03.16 - klo:16:48

mutta onko net sitten niitä pienehköjä perhetiloja?    luin jostain että suuruuden maksimointi on menneen talven lumia.   kohta lakaa taas saaha sata heppasia traktoreita uusina.

Pienillä perhetiloilla on 100 ha metsää ja vanhuksille ostettu asunto keskustassa. Ajellaan romuilla ja naureskellaan. Lapset tekevät ilmaistyötä. Kaupasta haetaan vanhaa leipää ja illalla katsellaan Emmerdalea ja uutiset. 5 vuotta ja nää tuottavat 5% Suomen elintarvikkeista 

loput 95%? tuleeko ne ulkomailta?

näistä kommenteista voi päätellä sen, että ainakin maitotilojen tilanne yleisesti on ihan hyvä ja kyseiset ongelmat lähinnä yksittäistapauksia. Jos tukia edelleen nostettaisiin, seuraisi siitä entisen "pinta-ala-lisän" tapainen kannattamattomien yksiköiden tekohengitys.... tätäkö yrität hienovaraisesti sanoa?

95% tulee tiloilta joiden toimintamalli on jotain muuta kuin "perinteinen perhetila". Eli isommista yksiköistä joita pyöritetään osin palkkatyövoimalla.

Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään
 pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.

Eikös se ole elinkelpoinen jos tulee leipä aina suuhun ja pystyy hoitamaan velvoitteensa jos niitä on ja hyvä jos jää vähän säästöönkin.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 05.03.16 - klo:13:04

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 05.03.16 - klo:12:44

Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.

Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.

Ei tässä aluepolitiikassa mitään vikaa ole. Tai siis... ihan hyvä ideahan se on. Mutta tämä systeemi on vaan niin heikko koska se kannustaa tehottomuuteen.

Aina tätä voi perustella huoltovarmuudella. Mut sekin hieman ontuu jos ajattelee että kai se dieselikin joskus ruokarekoista loppuisi  Ja junarata katkeaa aika pienellä tihutyöllä.

Aika näyttää miten käy, toivottavasti hyvin 

Nyt on hyvä aika investoida, koneiden hinta ei oo noussu ja maakin on halpaa

 Joku se aina kuittaa sen lopettaneen tilan työt, toivottavasti se on töitten tehostuminen eikä isännän ja emännän
selkänahka. Ainakin itsellä kesä mukavin vuodenaika ,en kaipaa yhtään enempää toimintaa kesähän.

MIKÄ IHME SIINÄ ON ETTÄ SUURUUDEN EKONOMIA EI NYT TOIMIKKAAN ?

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 05.03.16 - klo:13:04

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 05.03.16 - klo:12:44

Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.

Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.

Eiköhän etelän pellot oo kaikki käytössä tänäkin päivänä, ja veemelin mukaan ei oo raivattavaakaan jäljellä. Mitä taas tulee tilakoon suuruuteen suomessa niin tässä on faktaa https://www.youtube.com/watch?v=SZdVSbNaMhQ&feature=youtu.be kohdasta  12:20 eteenpäin

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 05.03.16 - klo:15:28

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 05.03.16 - klo:13:04

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 05.03.16 - klo:12:44

Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.

Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.

Eiköhän etelän pellot oo kaikki käytössä tänäkin päivänä, ja veemelin mukaan ei oo raivattavaakaan jäljellä. Mitä taas tulee tilakoon suuruuteen suomessa niin tässä on faktaa https://www.youtube.com/watch?v=SZdVSbNaMhQ&feature=youtu.be kohdasta  12:20 eteenpäin

Niin siitä videolta huomataan että nimen omaan ne kokonaistulot, jotka ovat käytettävissä yksityistalouteen (eikä esim. lainojen lyhennyksiin, vuokriin yms, ne on jo poistettu luvuista) nousevat koko ajan kuin hehtaarimäärä kasvaa. Eli ne jotka viljelevät suurempaa alaa(vaikka sitten urakointia paljon käyttäen) saavat selvästi kovempaa tuloa itselle omaan käyttöön kokonaisuutena.

Vertailuna vaikka se, että ihminen joka työllistää 5 työntekijää, tienaa 5 tonnia per työntekijä. Ja ihminen joka työllistää 50 työntekijää, tienaa enää 2 tonnia per työntekijä. Kumpi tienaa paremmin? Se joka tienaa 25 000 euroa, vai se joka tienaa 100 000 euroa?

Ainoastaan kieroutuneen maatalousloogikan kautta se 25000€ on parempi tulos.

Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

Mitä pienempi tila on, sitä suurempi osa pelloista on keskimäärin sellaisia, joista ei aiheudu pääomakuluja. Eli on suhteessa paljon peltoja jotka ovat omia ja maksettuja. Tämän, ja vain tämän takia pienet tilat tienaavat paremmin hehtaaria kohden. Jos tilan jokaiselta hehtaarilta vähennettäisiin ensin vaikka 400 euroa tuottovaatimusta/vuokraa/lainan kuluja, ja sitten vertailtaisiin tulosta per hehtaari, suurimmat olisivat parhaita myös hehtaaria kohden.

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 05.03.16 - klo:17:07

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 05.03.16 - klo:15:28

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 05.03.16 - klo:13:04

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 05.03.16 - klo:12:44

Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.

Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.

Eiköhän etelän pellot oo kaikki käytössä tänäkin päivänä, ja veemelin mukaan ei oo raivattavaakaan jäljellä. Mitä taas tulee tilakoon suuruuteen suomessa niin tässä on faktaa https://www.youtube.com/watch?v=SZdVSbNaMhQ&feature=youtu.be kohdasta  12:20 eteenpäin

Niin siitä videolta huomataan että nimen omaan ne kokonaistulot, jotka ovat käytettävissä yksityistalouteen (eikä esim. lainojen lyhennyksiin, vuokriin yms, ne on jo poistettu luvuista) nousevat koko ajan kuin hehtaarimäärä kasvaa. Eli ne jotka viljelevät suurempaa alaa(vaikka sitten urakointia paljon käyttäen) saavat selvästi kovempaa tuloa itselle omaan käyttöön kokonaisuutena.

Vertailuna vaikka se, että ihminen joka työllistää 5 työntekijää, tienaa 5 tonnia per työntekijä. Ja ihminen joka työllistää 50 työntekijää, tienaa enää 2 tonnia per työntekijä. Kumpi tienaa paremmin? Se joka tienaa 25 000 euroa, vai se joka tienaa 100 000 euroa?

Ainoastaan kieroutuneen maatalousloogikan kautta se 25000€ on parempi tulos.

Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

 Niin ja rahatkin piisaa paremmin kun on vähemmän vapaa-aikaa

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 05.03.16 - klo:17:29

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 05.03.16 - klo:17:07

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 05.03.16 - klo:15:28

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 05.03.16 - klo:13:04

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 05.03.16 - klo:12:44

Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.

Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.

Eiköhän etelän pellot oo kaikki käytössä tänäkin päivänä, ja veemelin mukaan ei oo raivattavaakaan jäljellä. Mitä taas tulee tilakoon suuruuteen suomessa niin tässä on faktaa https://www.youtube.com/watch?v=SZdVSbNaMhQ&feature=youtu.be kohdasta  12:20 eteenpäin

Niin siitä videolta huomataan että nimen omaan ne kokonaistulot, jotka ovat käytettävissä yksityistalouteen (eikä esim. lainojen lyhennyksiin, vuokriin yms, ne on jo poistettu luvuista) nousevat koko ajan kuin hehtaarimäärä kasvaa. Eli ne jotka viljelevät suurempaa alaa(vaikka sitten urakointia paljon käyttäen) saavat selvästi kovempaa tuloa itselle omaan käyttöön kokonaisuutena.

Vertailuna vaikka se, että ihminen joka työllistää 5 työntekijää, tienaa 5 tonnia per työntekijä. Ja ihminen joka työllistää 50 työntekijää, tienaa enää 2 tonnia per työntekijä. Kumpi tienaa paremmin? Se joka tienaa 25 000 euroa, vai se joka tienaa 100 000 euroa?

Ainoastaan kieroutuneen maatalousloogikan kautta se 25000€ on parempi tulos.

Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

 Niin ja rahatkin piisaa paremmin kun on vähemmän vapaa-aikaa

No miten paljon enemmän iso viljatila voi talvella viljellä, verrattuna pieneen? Ja toisekseen sillä joka vuokraa peltonsa pois, on vielä enemmän vapaa-aikaa, eli hänen maataloutensa on kait kaikkein kannattavinta?

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 05.03.16 - klo:17:32

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 05.03.16 - klo:17:29

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 05.03.16 - klo:17:07

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 05.03.16 - klo:15:28

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 05.03.16 - klo:13:04

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 05.03.16 - klo:12:44

Ja nykyinen tukipolitiikka on tosiaan tekohengitystä. Täysin tehottomia yksiköitä pidetään  pystyssä ja samalla rakennemuutos pysähtyy tai jopa kääntyy väärään suuntaan.

Komppaan perätilaa ihan täysin tässä.

Niin... Täällä on liian kauan maataloudella tehty aluepolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Sen seurauksena rakennekehitys on julmetusti Ruotsia perässä ja maatalouden sijoittuminen maassa on tapahtunut tukien mukaan toisin kuin Ruotsissa jossa maatalous on sijoittunut sinne missä on luontaisesti parhaat edellytykset. Tämä siis pitkän ajan politiikan seurausta, valitettavasti EU-aikana jatkunut saman suuntaisena.

Eiköhän etelän pellot oo kaikki käytössä tänäkin päivänä, ja veemelin mukaan ei oo raivattavaakaan jäljellä. Mitä taas tulee tilakoon suuruuteen suomessa niin tässä on faktaa https://www.youtube.com/watch?v=SZdVSbNaMhQ&feature=youtu.be kohdasta  12:20 eteenpäin

Niin siitä videolta huomataan että nimen omaan ne kokonaistulot, jotka ovat käytettävissä yksityistalouteen (eikä esim. lainojen lyhennyksiin, vuokriin yms, ne on jo poistettu luvuista) nousevat koko ajan kuin hehtaarimäärä kasvaa. Eli ne jotka viljelevät suurempaa alaa(vaikka sitten urakointia paljon käyttäen) saavat selvästi kovempaa tuloa itselle omaan käyttöön kokonaisuutena.

Vertailuna vaikka se, että ihminen joka työllistää 5 työntekijää, tienaa 5 tonnia per työntekijä. Ja ihminen joka työllistää 50 työntekijää, tienaa enää 2 tonnia per työntekijä. Kumpi tienaa paremmin? Se joka tienaa 25 000 euroa, vai se joka tienaa 100 000 euroa?

Ainoastaan kieroutuneen maatalousloogikan kautta se 25000€ on parempi tulos.

Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?

 Niin ja rahatkin piisaa paremmin kun on vähemmän vapaa-aikaa

No miten paljon enemmän iso viljatila voi talvella viljellä, verrattuna pieneen? Ja toisekseen sillä joka vuokraa peltonsa pois, on vielä enemmän vapaa-aikaa, eli hänen maataloutensa on kait kaikkein kannattavinta?

Mutta jos maksas vuokraa vain puolelta vuodelta, miksi maksaa talvelta, kun ei siellä pellolla voi mitään kuitenkaan tehdä..