Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kiinteä apesekoitin vai traktorikäyttöinen sekoitin?  (Luettu 22204 kertaa)

Poikapoloinen

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 444
Kumman kannalla raati on? Kiinteä apesekoitin vai traktorikäyttöinen sekoitin ja sen kaveriksi täyttöpöytä, josta ape mattoruokkijalle? Molemmissa omat etunsa, mutta kumpiin palstan väki on päätynyt ja mistä syistä? Navetta johon systeemi tulee on robottinavetta.
Maaseudun tulevaisuus

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Läpiajettava pöytä.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8340
8 vuotta ollut kiinteä. On toimintavarma systeemi. Ape menee ketjupöydälle.
Mystinen kesälaatumies

Poikapoloinen

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 444
Ympäristöluvan takia ei mahdollinen, tuloo muuten ahdasta, ja nostaa rakennuskustannuksia. Useampi jakokerta päivässä vaatii myös työtä paljon, jos jaetaan harvemmin ruuhkauttaa robotottia ja heikentää kapasiteettia.
Maaseudun tulevaisuus

kotiseos

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18
 Verhoseinä navetta..heh he.. ja läpiajettava pöytä

Poikapoloinen

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 444
Siis läpiajettava pöytä, kun joutuu tekemään kapean rakennuksen muutenkin.
Maaseudun tulevaisuus

Poikapoloinen

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 444
Eikä verhoseinät muutenkaan tunnu juuri edullisemmilta, kun pesubetoni.
Maaseudun tulevaisuus

Poikapoloinen

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 444
Minkä merkkinen sekoitin Makella ja pysty, vaaka vai haspelisekoitin?
Maaseudun tulevaisuus

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Enpäs jaksa ottaa kantaa noihin rakentamisarvailuihin muuten, mutta läpiajettava pöytä ei ole kallis. Se on halvempi kuin se navetan levyinen rehukirkko siinä päädyssä, se tila johon ne härpättimet laitetaan. Ja toi useamman jaon hyöty on kanssa muutamassa tutkimuksessa tyrmätty, automaattilypsyssä ainakin kanadalaisten toimesta. Eikä lisäänny syönti. Houkutusrehun robotilla pitäis hoitaa se liikuttaminen.

Apemies on kumminkin tässä viisaampi.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

Poikapoloinen

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 444
Itse olen käsittänyt ruokintakertojen määrän tarpeen siten, että ruokintakertoja pitää olla niin monta, ettei se näy eläinliikenteessä. Niillä tiloilla missä olen vieraillut ja robottia kohti lypsetty lähemmäs 700 000 kiloa maitoa vuoteen tai jopa yli sen on jaettu rehua usein. Ympäristökeskus vaatii riittävän matkan läheiseen vesistöön ja tämä saadaan niemeen navettaa rakentaessa täyteen, kun tehdään alle 18m leveä navetta. Kolmirivinen mahtuu, muttei siihen läpiajettavaa pöytää.
Maaseudun tulevaisuus

apemies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1699
Enpäs jaksa ottaa kantaa noihin rakentamisarvailuihin muuten, mutta läpiajettava pöytä ei ole kallis. Se on halvempi kuin se navetan levyinen rehukirkko siinä päädyssä, se tila johon ne härpättimet laitetaan. Ja toi useamman jaon hyöty on kanssa muutamassa tutkimuksessa tyrmätty, automaattilypsyssä ainakin kanadalaisten toimesta. Eikä lisäänny syönti. Houkutusrehun robotilla pitäis hoitaa se liikuttaminen.

Apemies on kumminkin tässä viisaampi.

***Nythän mä vasta sen hokasin, et olen tainnut nimimerkki poikapoloisen kanssa näistä asioista ihan vastatusten keskustella....mattoruokkijan vieressä ;)

Tuosta viisaudesta en tiedä, mutta näkemystä löytyy.

Kun apetta jaetaan useasti päivässä häviää jaon vaikutus eläinliikenteen ruuhkaantumiseen. Eli kun ruokintajako käynnistyy, niin vain osa porukasta lähtee syömään. Näin ollen lehmien rytmit pysyvät erilaisina.

Vain kerran päivässä rehua jaettaessa, lähtee koko lauma yhdessä syömään...robottiin jne. Näin ollen jakokerta ohjaa lehmiä samalle rytmille.

Aamuyön jakokerta on mattoruokkijasysteemin etu verrattuna apetenniksen peluuseen.

Kokonaissyöntiin ei jakokerroilla ole järisyttävää merkitystä, kunhan apetenniksen pelaaja löytyy kerran päivässä jakosysteemissä.

Viimeksi muokattu: 08.01.09 - klo:21:31 kirjoittanut apemies

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8340
Mul on Cormall.
Cormallin edut muihin verrattuna: Purkuluukku on ylhäällä, purku tapahtuu tasaisesti, kohtuullinen tehontarve ja matala täyttökorkeus.
Jossainvaiheessa oli vaikeuksia varaosien kanssa. Vaakaa ei saanut nollattua ja uuden tulo kesti todella kauan. Maahantuojalla on miehistö tuon jälkeen vaihtunut, jotenka nykyisestä toiminnasta ei ole tarvinnut hankkia kokemusta.
Mystinen kesälaatumies

Poikapoloinen

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 444
Juu kyllä me Äiteen kanssa pyörähdettiin Apemiehen navettaa katsomassa. Kiitän vastaanotosta ja hyvistä vinkeistä, vaikka matkaa tuli kohtuullisen pitkästi, niin silti kannatti käydä.
Maaseudun tulevaisuus

Jemk

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 164
Itse olen käsittänyt ruokintakertojen määrän tarpeen siten, että ruokintakertoja pitää olla niin monta, ettei se näy eläinliikenteessä. Niillä tiloilla missä olen vieraillut ja robottia kohti lypsetty lähemmäs 700 000 kiloa maitoa vuoteen tai jopa yli sen on jaettu rehua usein. Ympäristökeskus vaatii riittävän matkan läheiseen vesistöön ja tämä saadaan niemeen navettaa rakentaessa täyteen, kun tehdään alle 18m leveä navetta. Kolmirivinen mahtuu, muttei siihen läpiajettavaa pöytää.

Mahtuu 17,9 leviä ja läpiajettava pöytä. Pian vihitään käyttöön. Tuu kattomaan jos et usko. Ja unohda hyvä mies ne mattoruokkijat. :P

Poikapoloinen

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 444
Kuinka korkeat seinät ja onko piha asfaltoitu?
Maaseudun tulevaisuus