Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 18.01.16 - klo:00:25
-
Täällä kun on joskus epäilty mihin Hellanmaan tuote pystyy:
MegaKoneen valmistamasta kontista, jossa on Ala-Talkkarin 400kW laitteet, lähtee nyt energiamittarin mukaan 530kW. Savukaasujen lämpötila n.230C. Polttoaineena 1/3 palaturve ja 2/3 vuosi sitten hakatusta ja syksyllä haketetusta rangasta tehty hake.
Isäntää hymyilyttää, kun luuli, että nyt palaisi jo löpöä.
Ojalaa mukaillen: Ala-Talkkarin ylivoimaa. ;D
-
Älä helkkari.
-
Kun laittaa 2/3 palaturvetta saattaa sulaminen olla lähellä.
-
Jos ajattelee pannun kestoikää, niin ehkä kannattaisi paahtaa pienemmällä teholla.
-
Saahan sitä kontissa olla vaikka tulivuori jos se lämpö menee rakennuksesta loppujen lopuksi harakoille.
Ettei se kattila mittään jos rakennus on asuttu harva lävikkö.
-
Jos ajattelee pannun kestoikää, niin ehkä kannattaisi paahtaa pienemmällä teholla.
Eiköhän tuo vielä melko maltillinen tehonlisäys ole kuitenkin. Kattilat tykkää lämmöstä ja kun pysytään sallittujen astemäärien haarukassa, tuskin mitään ongelmaa on.
Itsellä on kilpiteholtaan 25 kw alapalokattila. Siitä lähtee tarvittaessa helposti vähän päälle 40 kw.
-
Lämpöä näemmä lähtee, osa tosin jo harakoille, hyötysuhde täyskäytössä,
Riippuen työjakson täyskäytöstä .
Vaatinee jo liikkuva- arinaisen palopään , Tän kokoluokan systeemeissä kyllä
Jo vakiona.
Oma 60 kW ala- talkkarin lämpökeskus puhkuu kans melko täysillä
-30 pakkasilla , hyvälaatuinen hake, + 1/10 polttokauralla terästettynä
(Steinar toksiinikaura >:() paljoa enempää ei kauraa kärsi olla,
Kun normi palopää, liikkuva- arinaisella vois mennä enempi, tekee tuhkakakun
Palopäähän.
-
Nimellisteholla savukaasut olisi tietenkin alemmat, mutta mieluummin ajan pienillä ylitehoilla kuin poltan öljyä. Nämä huiputhan ei yleensä kestä kuin muutaman päivän. Nyt ensiö- ja toisioilma n.75% auki, eikä syöttökään ole täysillä. Sopivat säädöt varmistettu tehtaalta ja sekin tiedossa, miten saisi enemmän irti, jos olisi tarve.
-
Saahan sitä kontissa olla vaikka tulivuori jos se lämpö menee rakennuksesta loppujen lopuksi harakoille.
Ettei se kattila mittään jos rakennus on asuttu harva lävikkö.
kyllä omasta metsästä lämmitykseen otettu ranka on edullinen lämmityspuu. Siinä vanhaan taloon lisäeristyksen laittamista kannattaa tarkkaan harkita. Eristysremontti ei ole myöskään riskitön korjaus, siinä voi tulla muita vakavampia ongelmia. Uudet on ihan eri juttu, eikä niissä eristys/lämmitys-ongelmaa olekaan....rakennusmääräykset jo vaatii erittäin paksut eristeet.
Rakennusten tai osien lämmön alentaminen huippupakkasilla on ihan perusteltua.
-
Saahan sitä kontissa olla vaikka tulivuori jos se lämpö menee rakennuksesta loppujen lopuksi harakoille.
Ettei se kattila mittään jos rakennus on asuttu harva lävikkö.
kyllä omasta metsästä lämmitykseen otettu ranka on edullinen lämmityspuu. Siinä vanhaan taloon lisäeristyksen laittamista kannattaa tarkkaan harkita. Eristysremontti ei ole myöskään riskitön korjaus, siinä voi tulla muita vakavampia ongelmia. Uudet on ihan eri juttu, eikä niissä eristys/lämmitys-ongelmaa olekaan....rakennusmääräykset jo vaatii erittäin paksut eristeet.
Rakennusten tai osien lämmön alentaminen huippupakkasilla on ihan perusteltua.
Taitaa tipuille tulla vilu, jos lämpöä laskee :P
-
Täällä kun on joskus epäilty mihin Hellanmaan tuote pystyy:
MegaKoneen valmistamasta kontista, jossa on Ala-Talkkarin 400kW laitteet, lähtee nyt energiamittarin mukaan 530kW. Savukaasujen lämpötila n.230C. Polttoaineena 1/3 palaturve ja 2/3 vuosi sitten hakatusta ja syksyllä haketetusta rangasta tehty hake.
Isäntää hymyilyttää, kun luuli, että nyt palaisi jo löpöä.
Ojalaa mukaillen: Ala-Talkkarin ylivoimaa. ;D
Mikä on kattilan lämpö ?
-
On teillä hauskat vehkeet ;D ;D
Kannattaisko jo vaihtaa hyötysuhteeltaan parempiin? ;D ;D
-
Täällä kun on joskus epäilty mihin Hellanmaan tuote pystyy:
MegaKoneen valmistamasta kontista, jossa on Ala-Talkkarin 400kW laitteet, lähtee nyt energiamittarin mukaan 530kW. Savukaasujen lämpötila n.230C. Polttoaineena 1/3 palaturve ja 2/3 vuosi sitten hakatusta ja syksyllä haketetusta rangasta tehty hake.
Isäntää hymyilyttää, kun luuli, että nyt palaisi jo löpöä.
Ojalaa mukaillen: Ala-Talkkarin ylivoimaa. ;D
Mikä on kattilan lämpö ?
Lähtevä vesi on 88C ja palaava 68C.
Oma luuloni on että kattila kannattaa mitoittaa sitä mukaa, että sen 360 päivää kun lämmön tarve on alle 400kW, hyötysuhde on mahdollisimman hyvä ja näinä muutamana kylmempänä päivänä menee sitten piipusta vähän harakoille. Kokonaistaloudellisesti saattaisi olla jopa paras, jos kattila olisi aavistuksen pienempi ja aivan huippuja tasailtaisiin öljyllä.
-
Yleensä ainakin isommissa kaukolämpöjärjestelmissä mitoitus on sellainen, että perusvoiman(hake) teho on puolet tarvittavasta huipputehohosta, loput hoidellaan öljyllä tai pelletillä. Tuolloin vuotuisesta energistä hoidetaan noin 85% hakkeella. Kesäaikana saattaa olla mukavampi käyttää myös öljyä tai pellettiä
-
On teillä hauskat vehkeet ;D ;D
Kannattaisko jo vaihtaa hyötysuhteeltaan parempiin? ;D ;D
Missäs tuossa on ollut mainintaa hyötysuhteesta. Tietenkin jos ei ymmärrä suuremmista tehoista kuin mopon 1,1 kW. ::)
-
On teillä hauskat vehkeet ;D ;D
Kannattaisko jo vaihtaa hyötysuhteeltaan parempiin? ;D ;D
Missäs tuossa on ollut mainintaa hyötysuhteesta. Tietenkin jos ei ymmärrä suuremmista tehoista kuin mopon 1,1 kW. ::)
Tää oli hyvä ;D ;D
(http://static.fjcdn.com/comments/Ba-dum%2Btss%2B_c6d58579b79de5a0b9acf90f44e3bcfb.jpg)
-
Ei ollutkaan puhetta hyötysuhteesta. Kun kyseessä on tuo merkki ja savukaasut tuollaisia, niin se tarkoittaa että toiminnassa ei ole mitään järkeä.
-
Itellä vanha valurautakattila modausmuurattuna ja pikkustokerilla varustettuna lämmittää 750kuution asuintilavuutta. Vesi lämpiää sähköllä.
Tehdas lupaa kattilalle 30kW tehoa öljyllä, joten stokerilla lienee jossain reilun parinkymmen kW:n luokkaa. Turbotan prosessia luonnonpelletillä eli noin 5% lisään kauraa hakkeen joukkoon. Tuhkaa tulee viikossa kottikärryllinen ja savukaasut menee piippuun 90 asteisena.
Lisäksi polttelen klappia varaavassa takassa, +5 - -10 asteen pakkasilla kerran viikossa ja yli 10 asteen pakkasilla kerran päivässä. Kun lämpötila laskee - 25 astetta alkaa olla jo välillä vilpoisaa sisällä, 18 ja silleen joskus. Näitä päiviä ei tosin kovin montaa satu vuosittain.
-
Täällä kun on joskus epäilty mihin Hellanmaan tuote pystyy:
MegaKoneen valmistamasta kontista, jossa on Ala-Talkkarin 400kW laitteet, lähtee nyt energiamittarin mukaan 530kW. Savukaasujen lämpötila n.230C. Polttoaineena 1/3 palaturve ja 2/3 vuosi sitten hakatusta ja syksyllä haketetusta rangasta tehty hake.
Isäntää hymyilyttää, kun luuli, että nyt palaisi jo löpöä.
Ojalaa mukaillen: Ala-Talkkarin ylivoimaa. ;D
Sama ongelma täällä, poistokaasut 230-270astetta
-
Arimaxsissa nuohoustarve jos savukaasut 150,nuohouksen jäkeen normaali 100
-
Kai ne savukaasut lämpenee, jos yliteholla ajetaan. Vuosihyötysuhyötysuhde voi silti olla parempi pikkasen alimitoitetulla pannulla.
Kovin alhainen savukaasun lämpötilalla on riski pannun syöpymiseen erityisesti viljaa poltettaessa.
-
Kai ne savukaasut lämpenee, jos yliteholla ajetaan. Vuosihyötysuhyötysuhde voi silti olla parempi pikkasen alimitoitetulla pannulla.
Kovin alhainen savukaasun lämpötilalla on riski pannun syöpymiseen erityisesti viljaa poltettaessa.
yhden talven polttelin lajittelujätettä, ohraa ja vehnää, hakkeen joukossa....seuraavalla syksyllä irtos pannun pinnasta pari milliä paksu punertava ruosteinen karstakerros. Lopetin kokeilun, kun mun mielestä puhtaalla hakkeella ei tällaista tapahdu. Oli siinä viljassa sitten se tuhkan määräkin ihan toista luokkaa kuin hakkeessa.
Arimax 240:llä savukaasu poistuu normaalisti hormiin 100-150 asteisena, nuohous vaikuttaa lämpötilaan.... en tiedä onko hyvä vai huono tuo melko alhainen lämpötila?
-
Joo ei tuo savukaasulämpö huono ole kattilassa, mutta jos se on kattilan jälkeen niin harakat tykkää. Sitä paluu vettä voi lämmittää...
-
Mulla on se käsitys että savukaasut tulis olla optimitilanteessa siellä 150 asteen nurkilla. Tämmösenkin oon kuullu että 100 asteen nousu savukaasujen lämpötilassa huonontaa kokonaishyötysuhdetta noin 5%. Tyrmätkää jos oon vääräs!
-
Säätötulen vehkeessä lämpö 120-160. Jos yli 200 nii nuohoustarve. Kaverilla ala-talkkari naapurisa ja siinä savukaasut lähentelee kolmeasataa. Jos alle200 nii ei kuulemma lämpöä irtoa.
-
Joo ei tuo savukaasulämpö huono ole kattilassa, mutta jos se on kattilan jälkeen niin harakat tykkää. Sitä paluu vettä voi lämmittää...
Paljonko Mopopojan mielestä savukaasujen tulisi olla? Alle 100? :P
Oon ymmärtäny, että kun mennään savukaasujen lämpötilassa alle 150 asteen, voi riskinä olla kosteuden tiivistyminen piipun yläosaan, josta taas seuraa piipun ja kattilan hapettuminen. En vielä viitsiny kuristaa ilmaa niin paljon että teho tippuis nimellisteholle ja näkis paljonko savukaasut silloin on (kun en sitä ulkoa muista), mutta alle 200 kumminkin. Jos oletettais että 5% paremmalla hyötysuhteella (yliteholla savukaasut 130C - ei muuten mitään järkeä) polttoainetta säästyisi vuodes 1500€ edestä, niin minkäköhänmoisen laitteiston Mopopoika tällaista säästöä silmälläpitäen hankkisi? Todellisuudes uskoisin että paremalla hyötysuhteella voitais päästä 1-2% energian säästöön, eli rahassa 300-600€/vuosi.
Mulla oli sellainen luulo, että stokeri olis mitoitettu sitä mukaa, että huippuja leikataan öljyllä, mutta hellanmaalainen yllätti nyt positiivisesti. Lisäksi ennen öljyä meni jonkin verran kesällä, kun stokeri oli sammuksis, mutta täs nykyises kun on automaattisytkä, niin se saa olla päällä ympäri vuoden.
Ilman energiamittaria taitaa olla paha sanoa irtoaako lämpöä vai onko kulutus vaan luultua suurempi.
-
Ylimääräisellä ilmalla saa myös savukaasun lämpötilan laskemaan, mutta hyötysuhde ei varmaankaan nouse. ::)
-
Ylimääräisellä ilmalla saa myös savukaasun lämpötilan laskemaan, mutta hyötysuhde ei varmaankaan nouse. ::)
Eli liian kovavetoisella piipulla. Mulla ehkä sellainen, kun pitkä hormi ja veto on kova. Mutta pysyypähän piippu puhtaana, tosin takapalon vaara aina olemassa kun vetoa luonnollisestikin.
-
Komeat ovat tehot. Tuo maksaisi sähkönä tuotettuna 1500 €/vrk :o
-
Komeat ovat tehot. Tuo maksaisi sähkönä tuotettuna 1500 €/vrk :o
Jonniin verran taitaa mennä kotimaistakin
-
Oon ymmärtäny, että kun mennään savukaasujen lämpötilassa alle 150 asteen, voi riskinä olla kosteuden tiivistyminen piipun yläosaan, josta taas seuraa piipun ja kattilan hapettuminen.
Minä en juuri termodynamiikkaa ymmärrä, mutta jos menee 85asteista lämmintä savukaasua jatkuvana virtana hormiin, niin millä logiikalla se kosteus alkaa tiivistyä? Jos hiustenkuivaajalla tai muulla puhaltimella työntää lämmintä henkeä putkeen, se kuivuu - ei kostu.
Jotenkin tuntuu, että tämä olisi perimätietoa öljypolton ajoilta jolloin hetkellisesti lämpötila piipussa nousi korkeaksi, seuraava sytytys oli taas kylmällä piipulla pitkän ajan kuluttua, varaajan jäähdyttyä. Tuollainen ryskivä lämpö hajottaa kyllä kaikki paikat,mutta minulla ainakin stokeri käy lähes jatkuvasti, tai ainakin niin olen yrittänyt säätää sen siten.
-
Joo ei tuo savukaasulämpö huono ole kattilassa, mutta jos se on kattilan jälkeen niin harakat tykkää. Sitä paluu vettä voi lämmittää...
Paljonko Mopopojan mielestä savukaasujen tulisi olla? Alle 100? :P
Oon ymmärtäny, että kun mennään savukaasujen lämpötilassa alle 150 asteen, voi riskinä olla kosteuden tiivistyminen piipun yläosaan, josta taas seuraa piipun ja kattilan hapettuminen. En vielä viitsiny kuristaa ilmaa niin paljon että teho tippuis nimellisteholle ja näkis paljonko savukaasut silloin on (kun en sitä ulkoa muista), mutta alle 200 kumminkin. Jos oletettais että 5% paremmalla hyötysuhteella (yliteholla savukaasut 130C - ei muuten mitään järkeä) polttoainetta säästyisi vuodes 1500€ edestä, niin minkäköhänmoisen laitteiston Mopopoika tällaista säästöä silmälläpitäen hankkisi? Todellisuudes uskoisin että paremalla hyötysuhteella voitais päästä 1-2% energian säästöön, eli rahassa 300-600€/vuosi.
Mulla oli sellainen luulo, että stokeri olis mitoitettu sitä mukaa, että huippuja leikataan öljyllä, mutta hellanmaalainen yllätti nyt positiivisesti. Lisäksi ennen öljyä meni jonkin verran kesällä, kun stokeri oli sammuksis, mutta täs nykyises kun on automaattisytkä, niin se saa olla päällä ympäri vuoden.
Ilman energiamittaria taitaa olla paha sanoa irtoaako lämpöä vai onko kulutus vaan luultua suurempi.
Kuinkas keraaminen kattilan palotila ja keraaminen piippu happamoituu? Automaattisissa hakelämmitys pöntöissä teho säätyy käytön mukaan. Ja hyötysuhde on korkea.
Ei enää ikinä suomalaista hekepannua, valitettavasti. Kehittämistä vaatisivat paljon. Sinänsä harmi. :-\
-
Onkohan tuota Ala-Talkkarin Veto kattilaa kehitetty 30 vuoteen miksikään? Väri vain vaihtunut muutaman kerran . Tuntuu ,jotta Suomi on klapikattiloiden kehityksessä pahoin jäljessä Keski -Eurooppaa.
-
Mitä niissä pitäisi kehittää ???
-
Minä olen polttanut viljan lajittelu jätettä kohta vuotta vähän isommilla pakkasilla rypsiä tai turve nappulaa. Lämmöt on taukotulien aikana noin 100, isolla pakkasella kuin nyt niin noin 200, voisi olla että puhallusta voisi vähentää. Mutta viljan polttoa pitää hiukan valvoa ainakin kerran vrk. Tuhka sulaa, putsaus kieli menee alta, isolla ilmalla tuhka ei sula ,helpompi hoitaa. Jos viljan poltto olisi huono juttu niin meillä pitäisi olla torni hajonnut ja kattila puhki. Viljasta tarttuu palotiloihin sellainen valkoinen tuhka, kun sen rapaa pois niin siellä on ruosteinen pelti Voitte laittaa viestiä, kysellä viljan poltosta.
-
Onkohan tuota Ala-Talkkarin Veto kattilaa kehitetty 30 vuoteen miksikään? Väri vain vaihtunut muutaman kerran . Tuntuu ,jotta Suomi on klapikattiloiden kehityksessä pahoin jäljessä Keski -Eurooppaa.
Ei kai se sen kummemmin ole kehittynyt. Halvalla tehty ja halvalta näyttää. Mutta kun sillä poltetaan arvotonta polttoainetta niin mitä väliä sillä on. Hake ei maksa käytännössä mitään suhteessa saatuun energiaan vaikka sen ostaa vapailta markkinoilta, siitä paperiliitto on pitänyt huolen.
Ja se mitä tulee piipusta ulos on yhdentekevää verrattuna siihen mitä sieltä tulisi jos poltetaan hiiltä, öljyä tai tyhjennetään käytettyä ydinpolttoainetta.
-
Minä olen polttanut viljan lajittelu jätettä kohta vuotta vähän isommilla pakkasilla rypsiä tai turve nappulaa. Lämmöt on taukotulien aikana noin 100, isolla pakkasella kuin nyt niin noin 200, voisi olla että puhallusta voisi vähentää. Mutta viljan polttoa pitää hiukan valvoa ainakin kerran vrk. Tuhka sulaa, putsaus kieli menee alta, isolla ilmalla tuhka ei sula ,helpompi hoitaa. Jos viljan poltto olisi huono juttu niin meillä pitäisi olla torni hajonnut ja kattila puhki. Viljasta tarttuu palotiloihin sellainen valkoinen tuhka, kun sen rapaa pois niin siellä on ruosteinen pelti Voitte laittaa viestiä, kysellä viljan poltosta.
Varmaankin palokaasujen happamuus vaihtelee käytetystä polttoaineesta riippuen, levykattila on syöpymiselle alttiimpi kuin valurautainen. PH-mittari hormiin voi olla seuraava kehityskohde, lambda-anturin ohella. Erityisesti useampia eri polttoaineita vaihtelevasti hyödyntäville. Ja onhan niitä mittareita hauska seurata.
-
Oon ymmärtäny, että kun mennään savukaasujen lämpötilassa alle 150 asteen, voi riskinä olla kosteuden tiivistyminen piipun yläosaan, josta taas seuraa piipun ja kattilan hapettuminen.
Minä en juuri termodynamiikkaa ymmärrä, mutta jos menee 85asteista lämmintä savukaasua jatkuvana virtana hormiin, niin millä logiikalla se kosteus alkaa tiivistyä?
Mä oon ymmärtäny, että kun savukaasut joka tapauksessa jäähtyvät piipussa, alkaa ongelmia muodostua, mikäli kaasuissa oleva kosteus saavuttaa kastepisteen ennen piipun huippua. Tällöin kosteus alkaa tiivistyä piippuun.
Lämmetessään ilma kuivuu ja jäähtyessään kostuu. Lopputulos mahtaa riippua siitä paljonko savukaasut jäähtyvät piipussa.
-
Ei enää ikinä suomalaista hekepannua, valitettavasti. Kehittämistä vaatisivat paljon. Sinänsä harmi. :-\
Kerrohan nyt, paljonko kalliimmat (=paremmat) laitteet mun kannattaisi hankkia?
Cynic on ymmärtänyt mistä on kyse. Edullista polttoainetta kannattaa polttaa edullisilla, mutta toimivilla laitteilla. Keski-Euroopan vehkeissä syy parempaa hyötysuhteeseen taitaa olla se, että monessa maassa hiukkaspäästöjä pienissäkin laitoksissa on säädelty Suomea tiukemmin. Mutta jos tällaista säätelyä ei ole, niin miksi maksaa kalliimmasta tekniikasta?
Sitä en epäile etteikö tuota omaa kattilaani parempiin hyötysuhteisiin voisi päästä. Olen vain aidon yllättynyt ja tyytyväinen siihen paljonko siinä on potkua.
-
Ei enää ikinä suomalaista hekepannua, valitettavasti. Kehittämistä vaatisivat paljon. Sinänsä harmi. :-\
Kerrohan nyt, paljonko kalliimmat (=paremmat) laitteet mun kannattaisi hankkia?
Cynic on ymmärtänyt mistä on kyse. Edullista polttoainetta kannattaa polttaa edullisilla, mutta toimivilla laitteilla. Keski-Euroopan vehkeissä syy parempaa hyötysuhteeseen taitaa olla se, että monessa maassa hiukkaspäästöjä pienissäkin laitoksissa on säädelty Suomea tiukemmin. Mutta jos tällaista säätelyä ei ole, niin miksi maksaa kalliimmasta tekniikasta?
Sitä en epäile etteikö tuota omaa kattilaani parempiin hyötysuhteisiin voisi päästä. Olen vain aidon yllättynyt ja tyytyväinen siihen paljonko siinä on potkua.
Periaatteessa se on aivan sama millä haketta polttaa. Yleensä mitä yksinkertaisempi vehe, sitä vähemmän vikoja.
Kritisointi kohdistuukin näihin valmistajiin, joiden toimintatapa on jäänyt jälkeen. Asioita voidaan kehittää ihan vaan vaikka kehittämisen ilosta.
-
Oon ymmärtäny, että kun mennään savukaasujen lämpötilassa alle 150 asteen, voi riskinä olla kosteuden tiivistyminen piipun yläosaan, josta taas seuraa piipun ja kattilan hapettuminen.
Minä en juuri termodynamiikkaa ymmärrä, mutta jos menee 85asteista lämmintä savukaasua jatkuvana virtana hormiin, niin millä logiikalla se kosteus alkaa tiivistyä? Jos hiustenkuivaajalla tai muulla puhaltimella työntää lämmintä henkeä putkeen, se kuivuu - ei kostu.
Jotenkin tuntuu, että tämä olisi perimätietoa öljypolton ajoilta jolloin hetkellisesti lämpötila piipussa nousi korkeaksi, seuraava sytytys oli taas kylmällä piipulla pitkän ajan kuluttua, varaajan jäähdyttyä. Tuollainen ryskivä lämpö hajottaa kyllä kaikki paikat,mutta minulla ainakin stokeri käy lähes jatkuvasti, tai ainakin niin olen yrittänyt säätää sen siten.
mahtoiko johtua siitä, että öljykattiloita laitettiin taloihin, joiden piiput oli aikoinaan suunniteltu ja muurattu klapien/halkojen polttoon sopiviksi? Kaksirivisestä nelihormisesta piipusta vain yksi hormi jää käyttöön ja muut käyttämättöminä varsinaisesti aiheuttaa sitä kondensoitumista ja rapauttavat piippua?
Meillä ym kaltaisen piipun yksi hormi jouduttiin aikoinaan putkittamaan ja eristämään.
Pikkustokerilla ei pitkiä taukoja pääse tulemaan, jos ei automaattista sytytystä ole.
Ph-mittari ja lambda-anturi ilman automatiikkaa, paljonko kustantaa?
-
Oon ymmärtäny, että kun mennään savukaasujen lämpötilassa alle 150 asteen, voi riskinä olla kosteuden tiivistyminen piipun yläosaan, josta taas seuraa piipun ja kattilan hapettuminen.
Minä en juuri termodynamiikkaa ymmärrä, mutta jos menee 85asteista lämmintä savukaasua jatkuvana virtana hormiin, niin millä logiikalla se kosteus alkaa tiivistyä? Jos hiustenkuivaajalla tai muulla puhaltimella työntää lämmintä henkeä putkeen, se kuivuu - ei kostu.
Jotenkin tuntuu, että tämä olisi perimätietoa öljypolton ajoilta jolloin hetkellisesti lämpötila piipussa nousi korkeaksi, seuraava sytytys oli taas kylmällä piipulla pitkän ajan kuluttua, varaajan jäähdyttyä. Tuollainen ryskivä lämpö hajottaa kyllä kaikki paikat,mutta minulla ainakin stokeri käy lähes jatkuvasti, tai ainakin niin olen yrittänyt säätää sen siten.
mahtoiko johtua siitä, että öljykattiloita laitettiin taloihin, joiden piiput oli aikoinaan suunniteltu ja muurattu klapien/halkojen polttoon sopiviksi? Kaksirivisestä nelihormisesta piipusta vain yksi hormi jää käyttöön ja muut käyttämättöminä varsinaisesti aiheuttaa sitä kondensoitumista ja rapauttavat piippua?
Meillä ym kaltaisen piipun yksi hormi jouduttiin aikoinaan putkittamaan ja eristämään.
Pikkustokerilla ei pitkiä taukoja pääse tulemaan, jos ei automaattista sytytystä ole.
Ph-mittari ja lambda-anturi ilman automatiikkaa, paljonko kustantaa?
Tuntuu ihan mahdolliselta tuo rapautumisen aiheuttaja. Tosin tiilien laatukin on vaihdellut (vaihtelee) melkoisesti aikojen saatossa.
En ole vielä oikein perehtynyt noihin mittareihin mutta täällä näkyy ainakin olevan kaikenlaista tarjolla: http://www.amestec.fi/ph-mittarit/152-testo-230
Lambda anturilla ajattelin aloittaa. Sellaisen saa edullisesti hajottamolta jostain purkuautosta, sitten tarvitaan enää kuin jännitemittari.
http://web.archive.org/web/20120715122603/http://www.hessumobiili.fi/tiedostot/Happianturi%28lambda%29.pdf
Onhan niitä toki hienoja valmiitakin laitteistoja: http://www.kokko-control.fi/userData/kokko-control/docs/MG-O2R_ver_3_asennusohje.pdf
-
millä logiikalla se kosteus alkaa tiivistyä?
Kun kaasut jäähtyvät ne eivät enää pysty kantamaan niissä olevaa kosteutta höyrymuodossa, kyllästymispiste määrää paljonko kosteutta siinä lämpötilassa kaasussa voi olla, loput tiivistyy nesteeksi. Kastepiste vaihtelee aineen, lämpötilan ja paineen mukaan, savukaausissa ei vesihöyry ole ainoa ongelma vaan enemmänkin rikkihapon tiivistyminen, ja sen kastepiste on voimalaitoksissa n 70 - 170C. Puuhakkeen rikki-% on luokkaa 0,05%, turpeen n 0,25%.
-
Viljan ja neulasten poltosta tulee klooria, joka syövyttää kovasti kattilaa.
-
Onkohan tuota Ala-Talkkarin Veto kattilaa kehitetty 30 vuoteen miksikään? Väri vain vaihtunut muutaman kerran . Tuntuu ,jotta Suomi on klapikattiloiden kehityksessä pahoin jäljessä Keski -Eurooppaa.
Minusta esim. Veto 60 kattila on ihan riittävä hyötysuhteeltaan stokerikäyttöön. Jos(!) kattila on puhdas, se huuhtoo lämmön laajojen yksinkertaisten levypintojen kautta. Näin savukaasut ovat reilun sadan asteen luokkaa, mikä vaatii mielellään esim. haponkestävän sisäpiipun. Mutta koska kattila on aina niin tympeä nuohottava, ajetaan usein tukkoisilla konvektiopinnoilla ja hyötysuhde laskee.
Tämäkään ei laita talkkaria hylkyyn, vaan ongelma oli stokeripää ja sen reikien puhtaanapysyminen ja ilman oikea säätäminen. Mikäli ilmaa oli sopivasti, alareiät tukkeutui ja ilmaa ollessa riittävästi hanki sotkeutui palamattomiin nokihiukkasiin. Toivottavasti tässä on kehitystä tapahtunut.
Saksalaisissa ja itävaltalaisissa ei ole perinteistä stokeripäätä, vaan ruuvi lykkää tavaran palamaan uunissa, jossa ilma tulee ylhäältä ja sivuilta. Sen lisäksi arina likkuu tavalla ja toisella kattilan koon mukaan. Nuohous on koko konvektiopinnoilta automaattinen ja tuhka on taysin vaaleaa ja palanutta. Tuhkan määrä mitätön talkkariin verrattuna. Eikä katolla ja hangella tiedä polttavansa haketta. Jos kotimaisella laitteistolla on elinikää, laittaisin kunnollisen polttoautomatiikan lambdalla ja moninkertaisen sammutusjärjestelmän. Meinasin polttaa liikaa kotimaisella, mutta pariin vuoteen ei nykyisellä sakemannilla ole ollut häiriöitä eikä yhtään vaaraa. Lämmityksen riesa on siirtynyt pelkän hakkeenteon puolelle.
-
Osimmoilleen näin mitä Peltola kirjoitti omastakin mielestä. Toi palopää ja syöttö palopäälle on hiukka keskeneräinen ainakin omasta mielestä, mitä 8 talven aikana sen kanssa rassautunu, siis pieni alatalkkari kyseessä. Kattila itsessään ok, se et automaatti nuohous olis plussaa.
Etellisessä stookkerissa joka oli kotimainen tekele kanssa, nykyisen kelamiehen modauksilla tehtynä, oli palopään osalta parempi, mutta kattila taasen ei ollu stokeri käyttöön suunniteltu, mut 27 vuotta sillä lämpö saatiin tehtyä. Teetätti enemmän hommia ku nykyinen systeemi, varsinkin kesä aikaan. Sillä tuntunu et nykyiset laitteet Ameriikkaa, vaikka omat kujeensa siinäkin.
Pienissä stokereissa hakkeen laatu laittaa omat kriteerinsä sille miten laitteisto pelaa.
jos poltettava materiaalikin tehdään halvimmasta mahdollisesta törkypuusta ja kuitennii tarvittava lämpö saadaan aikaiseksi, se et meneekö polttoainetta vähä vähemmän puolta kalliimmassa, niin se ei kuitenkaan maksa ittiään takas pelkällä poltettavan raaka-aine erotuksella, täytyy olla jo muita kriteerejä, että hinnan eron pystyy jollain perustelemaan. Ei toki käy kiistäminen ettei noi ulkolaiset systeemit olis hyviä ja koiteltua tekniikkaa.
-
Ala-talkkarin pikkupolttimet ovat aika surkeita luomuksia ,pyöreä säätötulen on paljon parempi,mutta sekin vaatii huoltoa,reiät pitää joskus puhistaa rautalangalla ,syksyllä etenkin kesän jälkeen.
-
Kattila itsessään ok, se et automaatti nuohous olis plussaa.
Automaattinuohouksen saa myös jälkiasenteisena. Kuivaajan vieressä kököttävään vanhempaan stokeriin se ja automaattisytkä lisättiin jälkikäteen. Molemmat stokerit on lamda-ohjauksella.
-
Ns. Parempi ohjauskeskus AT:ssa eli lambda anturilla... Pikku stokerin syöttöruuvi mitätön, jos vähääkään tikkua hakkeessa. Meinasin ens kesänä näyttää pillejä syöttöputkelle ja rakentaa uusiksi siilon ja palopään välin. Miksei syöttöruuvi voi olla järeempi, kun kuitenkin syöttöä pystyy säätää sekunnin osissa. Ilmareiät saanut palopäästä puhtaaksi paineilmalla puhaltelemalla, kerran vuoteen riittänyt palopään täyspuhdistus. Noi savukaasut ollu näillä keleillä 200-250. Siis pakkasta 25-30 ollu koko viikon. Aikas lyhyeksi jää taukotulet.
Jos laittaisi aut. nuohouksen ja tuhkaruuvin, niin sitte alkaisi olla melko helppoa lämmittäminen.
Mitäs eroja parempia tai huonompia on säätötulen laitteissa verraten AT, siis pienet laitteet.
Ens kesälle pitäisi laittaa yks pikku stokeri lisää, jotta saa pajaan kunnolla lämpöä. Ei näillä pakkasilla oikein viitti sähköllä isommin lämpöjä pitää.
-
Ittelle tuli syksyllä veto 60 ja 6 m3 hakesäiliö, vanha kespes antoi periksi:D Kattila ja stokeri toiminu niin kuin ajatus. Tupa 170 m2 ja paja 90m2 lämpiää mukavasti. Täyttö väli ollu näillä keleillä 9-10 päivää ja silloinkaan ei ole vielä täysin tyhja. Savukaasut normaalisti 140-160. Sitte nuohonnu kun savukaasut nousee 190-200. en ottanu mitään ylimääräistä härpäkkeitä siihen kun ei se tartte, ja on paljon toiminta varmempi, olishan ne automaatti nuohoukset ja tuhkanpoistot mukavia, mutta ei niin suuri vaiva tehdä itte. Ja se hyvä ettei hake tartte olla niin priimaa, verrattuna säätötuleen. Hyvä hankinta ollu, ei tartte katua.
-
Itselle valmistui syksyllä AT 160kw palopäällä ja 150 kw kattilalla oleva paketti. Lambda, GSM, autom.nuohous, autom.sytkä ja tuhkanpoisto. On aika helppoa ollut hakelämmitys tämän talven.
-
Itselle valmistui syksyllä AT 160kw palopäällä ja 150 kw kattilalla oleva paketti. Lambda, GSM, autom.nuohous, autom.sytkä ja tuhkanpoisto. On aika helppoa ollut hakelämmitys tämän talven.
Lämpökeskus pitäisi tulevaisuudesssa rakentaa, paljon tuollainen paketti kustansi?
-
Itselle valmistui syksyllä AT 160kw palopäällä ja 150 kw kattilalla oleva paketti. Lambda, GSM, autom.nuohous, autom.sytkä ja tuhkanpoisto. On aika helppoa ollut hakelämmitys tämän talven.
Lämpökeskus pitäisi tulevaisuudesssa rakentaa, paljon tuollainen paketti kustansi?
Tutustuhan ensin keski-eurooppalaisiin vaihtoehtoihin. On ne sen verran parempia.
Ja nyt ei kannata möykätä suomalaisuudesta ja toimivuudesta. Suomalaiset nyt ovat vaan toistaiseksi huonompia.
-
Ei voi kiistää eroja k-e:n ja soomi laitteiden välillä, mutku lompuukia pitää ottan päällä pohtiessa eroja, niin en tiiä onko tuo soomilaite niin huono. 35 vuotta täsä torpassa tahkottu lämpöä kotimaisilla hakelaitteilla ja ainakaan vielä ei ole lämpö loppunu. en tiedä sitte isommista laitteistoista, että onko niissä hinnan ero miten iso tällä hetkellä kotimaa-ulkolainen. Pienet laitteet oli ainakin 8v. sitte noin puolta kalliimpia kotimaiseen verrattuna. Ei tarvinnut kovin monesti harkita, et minkä ostaa.
-
kaveri laitatti halliillensa tuos kaikki uusiksi, tuli biofiren vermeet.. tykänny toistaaseksi ainaki tosi hyväksi.. nevatouhua sillä ittellä niin polttaa omas sitte sieltä heikommasta päästä tavaraa, tuntuu sääröt löytyvän joka lailla ja kaikki menny niinku so***** ja luvattu + reserviä on tehon puolesta niinkun pitikin.. aika näyttää mutta hyvältä vaikuttaa.. ja mikä tärkeintä, puhelut ja käynnit ei loppunu toimitukseen vaan aika ajoin kyselee toiminnasta ja neuvoo ja opastaa.. tämä kun useimmiten loppuu siihen kun rahat on tilillä..
-
Itselle valmistui syksyllä AT 160kw palopäällä ja 150 kw kattilalla oleva paketti. Lambda, GSM, autom.nuohous, autom.sytkä ja tuhkanpoisto. On aika helppoa ollut hakelämmitys tämän talven.
Lämpökeskus pitäisi tulevaisuudesssa rakentaa, paljon tuollainen paketti kustansi?
Alle 70T€ alv0%. Kyseessä oli siis valmis kontti. Itse rakentamalla saa paketista vähän edullisemman.