Niin kuin eräs kamraatti sano "traktorilla pitäs pikitiellä ajo kieltää lailla!"

Logistiikka se on minkä takia raivataan. Tiedän tilan missä joku hehtaari korjataan säilörehua viikossa sonneille ja siellä ei tosiaankaan ajeta ympäri lähi taajamia traktorilla.

Se joka väittää että nykyinen systeemi on maatalouden parhaaksi niin puhuu pa....skaa, valehtelee tai tekee kumpaakin!

Mutta eikö olisi myös logistiikan kannalta hyvä että myös eläintuet tasattaisiin about samoiksi koko maassa? Tarkoittaisi tosin sitä että ne tuet tippuisivat jonkin verran pohojisempana ellei rahaa löydy lisää. Sitten ehkä olisi lopputuotteiden logistiikkakin vähäisempää.

Jos eläintuet menisivät tasan koko maassa niin minun puolestani raivioille voisi antaa kaikki tuet mitä muillekin lohkoille.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 06.01.16 - klo:20:00

Niin kuin eräs kamraatti sano "traktorilla pitäs pikitiellä ajo kieltää lailla!"

Logistiikka se on minkä takia raivataan. Tiedän tilan missä joku hehtaari korjataan säilörehua viikossa sonneille ja siellä ei tosiaankaan ajeta ympäri lähi taajamia traktorilla.

Se joka väittää että nykyinen systeemi on maatalouden parhaaksi niin puhuu pa....skaa, valehtelee tai tekee kumpaakin!

Mutta eikö olisi myös logistiikan kannalta hyvä että myös eläintuet tasattaisiin about samoiksi koko maassa? Tarkoittaisi tosin sitä että ne tuet tippuisivat jonkin verran pohojisempana ellei rahaa löydy lisää. Sitten ehkä olisi lopputuotteiden logistiikkakin vähäisempää.

Jos eläintuet menisivät tasan koko maassa niin minun puolestani raivioille voisi antaa kaikki tuet mitä muillekin lohkoille.

Periaatteesa joo. Tosin c-alueen maidossahan jo leikataan pohjoista tukea kolektiivisesti, tosin näitä kriisitukia on nyt jaeltu siihen päälle ja ynm.

Mutta koko alan kannalta olisi parempi jos tuki järjestelmää muutettaisiin radikaalisti. Nythän niitä MUUJUSSIN perään kuuluttamia uusia yrittäjiä ei alalle löydy kun tilat on hinnoiteltu sille tasolle ettei kenenkään kannata ainakaan pankkilainalla tilaa ostaa. Uutta et voi perustaa kun meni heti 100 lehmän ja 100 hehtaarin tilaan ab alueella jos haluaa tuet se 5 miljoonaa euroa vähintään!

>Monella ei edes ole kotieläimiä.

Minulla on yksi kissa

 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.01.16 - klo:18:23

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 06.01.16 - klo:18:14

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 06.01.16 - klo:18:05

Niin tai oletetaan että vuokralainen tekee nämä peruskunnostus työt KORVAUKSETTA! taitaa olla virkamiehissä paljon pellon omistajia kun raivausta yritetään torpata kaikin mahdolisin keinoin.

Eiköhän se perussyy kuitenkin ole taloudellinen järkevyys kokonaisuuden kannalta. Peltoa on meillä todellisuudessa liikaa. Ongelma on lähinnä siinä että sössityn tukipolitiikan takia se on osin väärässä paikassa kotieläintuotannon kannalta. Todellista pulaa pellosta ei ole jos tukipolitiikan vääristymät korjataan. Veronmaksajalle tuotannon lisääminen tai siirtäminen kalliimmalle tukialueelle on kallista ja taloudellisesti järjetöntä.

Suomenlahti on täältä tykinkantaman päässä. Silti näköpiirissä on ikkunasta ulos katsellessa ehkäpä 20 ha komea ja hyväkasvuinen raivio. Kun viljelijän koneilla on joutoaikaa, tulee kantokarheita lohkon reunoihin lisää vuosittain.

Raivaaminen ei ole pelkästään maito-Suomen yksinoikeus.


(MTT)

-SS-

Siitä syytetään vain maito-suomea että saadaan malka omasta silmästä pois ja MUUJUSSI voi tunnon tuskitta syyttää c-aluetta.

Kuten olen sanonut että jos meillä on määrä X rahaa jaettavaksi peltotukiin ja se jaetaan määrälle Y peltoja. Siitä tulee rahaa Z per hehtaari. Jos määrä Y kasvaa, niin silloin se Z pienenee eli tulee vähemmän per hehtaari ja tuotanto rupeaa siirtymään automaatisesti sinne missä kannattaa. Nyt vain halutaa kaikki perinto kivirauniot pitää tukien piirissä että MUUJUSSIEN perinnön arvo ei tipu.

No tota.... kyllähän se Maito-Suomi on tossa tuo punainen alue 

Tuolla Varsinais-Suomessa toi punainen on se kenttä jonka kaveri kävi raivaamassa Herättäjä-juhliin jokunen vuosi sitten 

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 06.01.16 - klo:18:14

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 06.01.16 - klo:18:05

Niin tai oletetaan että vuokralainen tekee nämä peruskunnostus työt KORVAUKSETTA! taitaa olla virkamiehissä paljon pellon omistajia kun raivausta yritetään torpata kaikin mahdolisin keinoin.

Eiköhän se perussyy kuitenkin ole taloudellinen järkevyys kokonaisuuden kannalta. Peltoa on meillä todellisuudessa liikaa. Ongelma on lähinnä siinä että sössityn tukipolitiikan takia se on osin väärässä paikassa kotieläintuotannon kannalta. Todellista pulaa pellosta ei ole jos tukipolitiikan vääristymät korjataan. Veronmaksajalle tuotannon lisääminen tai siirtäminen kalliimmalle tukialueelle on kallista ja taloudellisesti järjetöntä.

Suomenlahti on täältä tykinkantaman päässä. Silti näköpiirissä on ikkunasta ulos katsellessa ehkäpä 20 ha komea ja hyväkasvuinen raivio. Kun viljelijän koneilla on joutoaikaa, tulee kantokarheita lohkon reunoihin lisää vuosittain.

Raivaaminen ei ole pelkästään maito-Suomen yksinoikeus.


(MTT)

-SS-

Täällä Päijät-Hämeessäkin on uusia, tuettomia raivioita. Tai voihan se olla, että niille on siirretty oikeuksia toisilta lohkoilta. Isoja raivioita on tehnyt muuankin tula, joka laitoi lehmät pois viitisen vuotta sitten. Johonkin piti hukata ne rahat, mitä sai eläinten ja rehu- / lantakaluston myymisestä. Toisaalta maksaa se metsän uudistaminenkin. Voi olla edullisempaa raivata hakkuuaukko pelloksi. Kyllä ne raiviot ennen pitkää tukien piirin päätyvät.

Kyllähän raivioillekin voitais maksaa kaikki tuet jos eu ja valtio niin haluaisivat. Mut se raha otettaisiin jo olemassa olevien peltojen tuista. Eli kaikkiin peltotukiin olisi varattu rahaa summa X, joka sitten jaettaisiin kaikille viljelyssä oleville peltohehtaareille, riippumatta siitä milloin pelto on raivattu. Sittenhän loppuis nurina siitä ettei raivioille saa tukia....mut sitten nuristais...no arvaatte kyllä mistä.

Kyllähän raivioillekin voitais maksaa kaikki tuet jos eu ja valtio niin haluaisivat. Mut se raha otettaisiin jo olemassa olevien peltojen tuista. Eli kaikkiin peltotukiin olisi varattu rahaa summa X, joka sitten jaettaisiin kaikille viljelyssä oleville peltohehtaareille, riippumatta siitä milloin pelto on raivattu. Sittenhän loppuis nurina siitä ettei raivioille saa tukia....mut sitten nuristais...no arvaatte kyllä mistä.

Eihän tuossa mitään ongelmaa ole jos c-alueelle raivatun pellon tuet otetaan C-alueen tukialasta vuonna 1995, ja AB-alueen tuet samoin AB-alueen tukialasta 1995...

Tää olisi pitää hoitaa niin, että joka tilalle oltaisiin annettu/myyty raivausoikeus vuonna 1995. Tai se oltaisiin sidottu pellon omistukseen. Esim. 1 ha peltoa oikeuttaa raivaamaan 0,1 ha lisää.

Tuolle "teoreettiselle" lisääntyvälle peltoalalle (n 250 000ha) oltaisiin määritetty tukitasot tms. jo 1995.

Nyt noita oikeuksia voisi sitten ostaa ja myydä. Tällöin kukaan ei häviäisi tässä kaupassa...

Lainaus käyttäjältä: Pottunokka - 06.01.16 - klo:23:41

Kyllähän raivioillekin voitais maksaa kaikki tuet jos eu ja valtio niin haluaisivat. Mut se raha otettaisiin jo olemassa olevien peltojen tuista. Eli kaikkiin peltotukiin olisi varattu rahaa summa X, joka sitten jaettaisiin kaikille viljelyssä oleville peltohehtaareille, riippumatta siitä milloin pelto on raivattu. Sittenhän loppuis nurina siitä ettei raivioille saa tukia....mut sitten nuristais...no arvaatte kyllä mistä.

Eihän tuossa mitään ongelmaa ole jos c-alueelle raivatun pellon tuet otetaan C-alueen tukialasta vuonna 1995, ja AB-alueen tuet samoin AB-alueen tukialasta 1995...

Eli ab alueella ei saisi panostaa tehokkuuteen pellon raivauksen nimissä?

Tää olisi pitää hoitaa niin, että joka tilalle oltaisiin annettu/myyty raivausoikeus vuonna 1995. Tai se oltaisiin sidottu pellon omistukseen. Esim. 1 ha peltoa oikeuttaa raivaamaan 0,1 ha lisää.

Tuolle "teoreettiselle" lisääntyvälle peltoalalle (n 250 000ha) oltaisiin määritetty tukitasot tms. jo 1995.

Nyt noita oikeuksia voisi sitten ostaa ja myydä. Tällöin kukaan ei häviäisi tässä kaupassa...

uutta peltoa ei täällä napapiirin tuntumassa tarvita, omavaraisuuden yli tuotettava menee kaikki vientiin pilkkahinnalla. Kotimarkkinoilla ylituotanto tarkoittaa aina EU-alueen alhaisimpia hintoja ja suurempaa tukea. Viime vuotena on tuskailtu, kun vienti ei vedä, nyt syy poliittinen mutta markkinataloudessakaan ei voi ketään pakottaa ostamaan väkisin. Tuontielintarvikkeiden määrä kasvaa kohinalla, suuret keskusliikkeet pitää siitä huolen.

Peltojen raivaus on ilmeisesti joka paikassa aloitettu parhaista ja luontaisesti viljelyyn parhaiten sopivista maista. Olettaisin, että kannattavuus uusilla alueilla olisi vanhoja huonompi.

Huonoja ja viljelyyn sopimattomia peltoja voitaisiin poistaa ympäristönsuojeluun tai bioenergiantuotantoon ja korvata tästä poistuva ala esim 1/5 myytävillä raivausoikeuksilla?

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 07.01.16 - klo:05:55

Tää olisi pitää hoitaa niin, että joka tilalle oltaisiin annettu/myyty raivausoikeus vuonna 1995. Tai se oltaisiin sidottu pellon omistukseen. Esim. 1 ha peltoa oikeuttaa raivaamaan 0,1 ha lisää.

Tuolle "teoreettiselle" lisääntyvälle peltoalalle (n 250 000ha) oltaisiin määritetty tukitasot tms. jo 1995.

Nyt noita oikeuksia voisi sitten ostaa ja myydä. Tällöin kukaan ei häviäisi tässä kaupassa...

uutta peltoa ei täällä napapiirin tuntumassa tarvita, omavaraisuuden yli tuotettava menee kaikki vientiin pilkkahinnalla. Kotimarkkinoilla ylituotanto tarkoittaa aina EU-alueen alhaisimpia hintoja ja suurempaa tukea. Viime vuotena on tuskailtu, kun vienti ei vedä, nyt syy poliittinen mutta markkinataloudessakaan ei voi ketään pakottaa ostamaan väkisin. Tuontielintarvikkeiden määrä kasvaa kohinalla, suuret keskusliikkeet pitää siitä huolen.

Peltojen raivaus on ilmeisesti joka paikassa aloitettu parhaista ja luontaisesti viljelyyn parhaiten sopivista maista. Olettaisin, että kannattavuus uusilla alueilla olisi vanhoja huonompi.

Huonoja ja viljelyyn sopimattomia peltoja voitaisiin poistaa ympäristönsuojeluun tai bioenergiantuotantoon ja korvata tästä poistuva ala esim 1/5 myytävillä raivausoikeuksilla?

Suomessa harastettiin kaskiviljelyä viellä 1800 luvulla. Eli annettiin huonojen peltojen metsittyä ja raivattiin uusia maille joilla oli paremmat ravinne taseet.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 07.01.16 - klo:05:55

Tää olisi pitää hoitaa niin, että joka tilalle oltaisiin annettu/myyty raivausoikeus vuonna 1995. Tai se oltaisiin sidottu pellon omistukseen. Esim. 1 ha peltoa oikeuttaa raivaamaan 0,1 ha lisää.

Tuolle "teoreettiselle" lisääntyvälle peltoalalle (n 250 000ha) oltaisiin määritetty tukitasot tms. jo 1995.

Nyt noita oikeuksia voisi sitten ostaa ja myydä. Tällöin kukaan ei häviäisi tässä kaupassa...

uutta peltoa ei täällä napapiirin tuntumassa tarvita, omavaraisuuden yli tuotettava menee kaikki vientiin pilkkahinnalla. Kotimarkkinoilla ylituotanto tarkoittaa aina EU-alueen alhaisimpia hintoja ja suurempaa tukea. Viime vuotena on tuskailtu, kun vienti ei vedä, nyt syy poliittinen mutta markkinataloudessakaan ei voi ketään pakottaa ostamaan väkisin. Tuontielintarvikkeiden määrä kasvaa kohinalla, suuret keskusliikkeet pitää siitä huolen.

Peltojen raivaus on ilmeisesti joka paikassa aloitettu parhaista ja luontaisesti viljelyyn parhaiten sopivista maista. Olettaisin, että kannattavuus uusilla alueilla olisi vanhoja huonompi.

Huonoja ja viljelyyn sopimattomia peltoja voitaisiin poistaa ympäristönsuojeluun tai bioenergiantuotantoon ja korvata tästä poistuva ala esim 1/5 myytävillä raivausoikeuksilla?

 Itse olen raivauksella pyrkinyt parantamaan vanhojen lohkojen muotoja ja tuomaan niiden ominaisuudet paremmin nykyaikaa vastaaviksi. Nykypäivänä raivauskoneiden teho, saatavuus ja liikuteltavuus pieniinkin urakoihin on aivan toista kuin vaikka parikymmentä vuotta sitten.

Lopettajia/luopujia on maataloudessa paljon ja tahti kiihtyy. Halukkaat saa maata jos vain on katetta ja luottoa, että pankista irtoaa rahaa. Mutta pankit on tullu varovaiseksi?.

Missä niitä lopettajia ja maata on, ei vaan näy vaikka niistä kovasti puhetta...

Aina vedotaan että kohta, mutta milloin se kohta on. Kylällä jos/kun on kymmenkunta tulevaisuuteen tähtäävää tilaa, ei siinä paljoa auta jos lopettajia on samat kymmenen, kymmenen vuoden jaksolla ja peltoa paljon vähemmän kuin jatkavilla tiloilla. Jatkavien tilojen tilanne pysyy ennallaan kustannusten noustessa ja katteiden pienentyessä, lainaa on kovasti maanostosta tai sitten maksetaan kovaa vuokraa. Voittajia ei ole kuin lopettavat tilat

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 06.01.16 - klo:14:43

Lopettajia/luopujia on maataloudessa paljon ja tahti kiihtyy. Halukkaat saa maata jos vain on katetta ja luottoa, että pankista irtoaa rahaa. Mutta pankit on tullu varovaiseksi?.

Missä niitä lopettajia ja maata on, ei vaan näy vaikka niistä kovasti puhetta...

Aina vedotaan että kohta, mutta milloin se kohta on. Kylällä jos/kun on kymmenkunta tulevaisuuteen tähtäävää tilaa, ei siinä paljoa auta jos lopettajia on samat kymmenen, kymmenen vuoden jaksolla ja peltoa paljon vähemmän kuin jatkavilla tiloilla. Jatkavien tilojen tilanne pysyy ennallaan kustannusten noustessa ja katteiden pienentyessä, lainaa on kovasti maanostosta tai sitten maksetaan kovaa vuokraa. Voittajia ei ole kuin lopettavat tilat

No mitäs luulet kun terho kodin sängyllä voit vedellä tukia kuittaamassa kun joku käy sadon keräämässä.

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 06.01.16 - klo:14:43

Lopettajia/luopujia on maataloudessa paljon ja tahti kiihtyy. Halukkaat saa maata jos vain on katetta ja luottoa, että pankista irtoaa rahaa. Mutta pankit on tullu varovaiseksi?.

Missä niitä lopettajia ja maata on, ei vaan näy vaikka niistä kovasti puhetta...

Aina vedotaan että kohta, mutta milloin se kohta on. Kylällä jos/kun on kymmenkunta tulevaisuuteen tähtäävää tilaa, ei siinä paljoa auta jos lopettajia on samat kymmenen, kymmenen vuoden jaksolla ja peltoa paljon vähemmän kuin jatkavilla tiloilla. Jatkavien tilojen tilanne pysyy ennallaan kustannusten noustessa ja katteiden pienentyessä, lainaa on kovasti maanostosta tai sitten maksetaan kovaa vuokraa. Voittajia ei ole kuin lopettavat tilat

Näinpä. Koko Eu aika on puhuttu että kohta tulvii maata tarjolle ovien ja ikkunoiden täydeltä ihan puoli-ilmaiseksi. Ei ole vielä se päivä koittanut..