isoot poijaat uhoaa maastullissa.Voi pikkuusen aiheuttaa markkinoolla hämmästystä.

Tuossa ketjussa oli jo maininta asiasta:
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=66265.30

UPM:llä jo käytössä tämä homma...

No eihän tollasella muutakaan virkaa ole 

Jos tollasen sahaa, niin laudan tms. latvapää on tiukkaa ja tyvi höttöä. Kelpaa metrin päätkinä apulantalavoihin 

 

Miten se nyt niin höttöä?

Jos tämä UPM:llä käytössä, niin miten mittaus kuoren alta käytännössä tehdään?

Ei asiakaslehdessä ole tarinaa tästä näkynyt, vai?

Miten se nyt niin höttöä?

Jos tämä UPM:llä käytössä, niin miten mittaus kuoren alta käytännössä tehdään?

Ei asiakaslehdessä ole tarinaa tästä näkynyt, vai?

No kun se runko kapenee niin nopeasti, syyt ovat laudassa melkein poikittain siellä tyvipäässä jos latvapää on 18 senttinen.

Lainaus käyttäjältä: wtf - 23.12.15 - klo:21:10

Miten se nyt niin höttöä?

Jos tämä UPM:llä käytössä, niin miten mittaus kuoren alta käytännössä tehdään?

Ei asiakaslehdessä ole tarinaa tästä näkynyt, vai?

No kun se runko kapenee niin nopeasti, syyt ovat laudassa melkein poikittain siellä tyvipäässä jos latvapää on 18 senttinen.

Tuppaa monesti myös poikittain olemaan syyt tyvitukin pinnan läheltä olevissa laudoissa tyveltä ensimmäisen metrin matkalla. Siltä se ainakin kenttäsahan puikoista katsottuna näyttää usein. Ja isännäthän haluavat maksimikappalemäärän lautoja aina näistä trattipäätyvistä niin tulee sitten näitä syidensuuntaisuusrajoitteisiakin lautoja joukkoon. 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 23.12.15 - klo:22:03

Lainaus käyttäjältä: wtf - 23.12.15 - klo:21:10

Miten se nyt niin höttöä?

Jos tämä UPM:llä käytössä, niin miten mittaus kuoren alta käytännössä tehdään?

Ei asiakaslehdessä ole tarinaa tästä näkynyt, vai?

No kun se runko kapenee niin nopeasti, syyt ovat laudassa melkein poikittain siellä tyvipäässä jos latvapää on 18 senttinen.

Tuppaa monesti myös poikittain olemaan syyt tyvitukin pinnan läheltä olevissa laudoissa tyveltä ensimmäisen metrin matkalla. Siltä se ainakin kenttäsahan puikoista katsottuna näyttää usein. Ja isännäthän haluavat maksimikappalemäärän lautoja aina näistä trattipäätyvistä niin tulee sitten näitä syidensuuntaisuusrajoitteisiakin lautoja joukkoon.

Juurikin näin. Se ongelma on molemmissa päissä runkoa. Ihan järjellä selitettävissä oleva asia tämäkin

Naapurin motourakoitsija joskus piti pikkupöhnässään mulle luentoa apteerauksesta. Ja siinä sitten totesi mm. että Suomessa puu mitataan päältä, kun esim. Ruåtsissa kuoren alta. En ny muista mitä piti parempana. On entinen urakoitsija ny.

Edelleen olen sitä mieltä, että näppärä sahuri osaa jaotella puutavaran käyttökohteiden mukaan sopivaan käyttöön. Esim. Versolla on laaja tuotepaletti puusilloista kaapelikeloihin, kaikelle löytyy käyttöä. Motokuski osaltaan vahvisti tämän, kun totesi, että kaikki pituusmitat käytössä ja kaikkia saa myös ajaa. Näin ei ole kaikilla yhtiöillä.

Tässä ollaan aika isojen kysymysten äärellä, jos tukkia alkaa vaihtua selluksi ilman korvauksia. 

Edelleen olen sitä mieltä, että näppärä sahuri osaa jaotella puutavaran käyttökohteiden mukaan sopivaan käyttöön. Esim. Versolla on laaja tuotepaletti puusilloista kaapelikeloihin, kaikelle löytyy käyttöä. Motokuski osaltaan vahvisti tämän, kun totesi, että kaikki pituusmitat käytössä ja kaikkia saa myös ajaa. Näin ei ole kaikilla yhtiöillä.

Tässä ollaan aika isojen kysymysten äärellä, jos tukkia alkaa vaihtua selluksi ilman korvauksia. 

Teoriassa.... tukki paranee ja sen hinta nousee. Teoriassa siis 

Mitä tyvempi, sen parempi... totesi eräs sellutehtaan kuorimonhoitaja.

Sellun laatu myös paranee kun sydänpuun osuus massassa kasvaa. Tyvitukista saadaan selluköpin unelmaa, eli niin sanottua https://fi.wikipedia.org/wiki/Armeerausmassa

Isojen jalostajien logiikalla jos kysynnän lisääntyessä hinta laskee, niin eiköhän laadun kanssa käy samoin. Siis laadun parantuessa hinta laskee...

Myönnän olevani pessimistinen puun hinnan suhteen, mutta omat kokemukseni puoltavat edellä mainittua. Viimeksikin, kun puun käyttö alkoi lisääntyä paikallisella tehtaalla, kääntyi kuitupuun hinta laskuun. Onkohan firmoilla tarkkaan määritelty x määrä rahaa puun ostoon, ja kun tarve kasvaa, pitää hinnan laskea. Markkinataloutta?

mallia suomi!   niinhän täällä toimii niiin moni muukin ala.   katteleppa esim. soran hintakehitystä monttujen tyhjetessä tahi posliinin hintaa k-raudassa.

Jos Ruotsiin taas vedotaan, että kun sielläkin tehdään sillai, niin miksei sitten myös vedota siinä, että kun siellä kuitupuun minimiläpimitta on 5 cm, niin kyllä meilläkin pitäisi olla niin.

No eihän tollasella muutakaan virkaa ole 

Jos tollasen sahaa, niin laudan tms. latvapää on tiukkaa ja tyvi höttöä. Kelpaa metrin päätkinä apulantalavoihin 

mistäs apulantalavat sitten tehdään?

periaatteessa kuoren alta/päältä mittaus on tekniikkaa, jos taas tarkoituksena on laskea yleisesti puun hintaa, niin eri asia.....eihän metsäteollisuus nyt voisi tuollaista

noin periaatteessa myyjän asia ei olis ollenkaan päättää mitä ostaja puullaan tekee, hinnoittelu tässäkin ratkaisee, joku on ehdottanut laatuluokitusta sellupuihin eli tyvistä ja muista tukinmitat täyttävistä maksettais korkeampaa hintaa

eikös maidostakin voitais maksaa hintaa, josta poistettu maidon sisältämän veden osuus?