Ei sitä hiiltä lehmän paskasta saa maahan sen kummemmin. Kuitenkin metaanina osa karkaa, joka on huomattavasti pahempi kasvihuonekaasu, kuin hiilidioksidi.
Ei se pska ole se taikasana, vaan nurmiviljely ja siitä johtuva vähäisempi muokkaaminen. Norminurmessa toisena-kolmantena vuonna biomassaa on maan alla ja päällä suunnilleen saman verran. Kun sitä maanalaista ei korjata sadoksi, se jää peltoon hiili- eli humuspitoisuutta nostamaan.
Petri
Ihan mielenkiinnosta herää kysymys, vaikkei oma toiminta joka paikkaan sovikkaan, niin miten se parantaa pellon multavuutta, että nurmipelto täytyy käytännössä kyntää/tehokkaasti mullata viiden vuoden välein, siis viherryttämispykälän takia, eikä esim. vuoden pari pidemmällä kierrolla?
Miten siis viherryttämispykälä on parempi kuin oma käytäntöni?
Ikinurmi ikinurmena, mutta jos sitä peltoa kerran viljellään, niin ei tämä nykysysteemi järkevälle tunnu.
JOS olen oikein ymmärtänyt, niin viherryttämispykälän historia saattaa olla jossain alppirinteiden ikinurmissa, joissa taas eroosioriskin vuoksi pyritään pitämään nurmet ikinurmina. Sitten se on erinäisten mutkien ja uudelleentulkintojen jälkeen asettunut osaksi eu:n maatalouspolitiikkaa ja sitä pitää soveltaa täällä meilläkin, jossa moisia ongelmia ei esiinny.
Mopomiehelle: suuri osa tottavie hajoaa hyvinkin nopeasti. Kuitenkin, pitkäaikaisseurannoissa nurmikiertojen maaperässä on enemmän hiiltä kuin vuosittain muokattavissa. Se pienikin kun kumuloituu monia kertoja, niin tuleekin jo iso juttu. Pienistä puroista iso joki jne.
Petri
Lienee tuo jo esitetty syyksi useamman kirjoittajan toimesta.
Mutta kysyin kiertäen haluaako joku perustella, ja päättäville tahoille myös, miksi se on niin tärkeää Suomessakin toteuttaa? Tai siis ei ole!
Sama kuin vaadittaisiin muuta eurooppaa pitämään nitraattidirektiivin rajat samana utsjoelta välimerelle asti, koska talvi! Eli lannanlevityskiellot marraskuusta maaliskuun loppuun... ja muut kiellot siihen päälle.
Koska onhan sen muuallakin oltava ongelma jos se on suomessakin. Jos siis samalla logiikalla mennään, ja miksei mentäisi. Yhteiset säännöt kun on.
Suomessakin pysvät nurmet olivat erikoistapaus. Sitten joku Euroopassa vei pysyvien nurmien määritelmän oikeuteen ja hups niitä pitikin yhtäkkiä noudattaa toisin täällä Suomessakin. Komission ja europarlamentin pitäisi muuttaa säännöksiä.
Poliittiset päätökset ovat kovin usein vähintäänkin asiantuntemattomien tekemiä, ja euroopan tasolla päätöksien alueellisia vaikutuksia ei ymmärretä.
Kyllähän Suomikin voi joissain tapauksissa valita menetelmiä, joilla joitain toimia saadaan toteutettua, mutta niitäkin päätöksiä tekevät usein tietämättömät virkamiehet ja ympäristöihmiset.
Kyllä eräs tuttu antoi lausunnon näistäkin nurmista, ja totesi systeemin järjettömäksi ja periaatettaan vastaan sotivaksi täällä Suomessa. Mutta tälle eivät ilmeisesti voineet mitään.