Lainaus käyttäjältä: Hervast - 04.12.15 - klo:10:45

Liian monessa tapauksessa myös luomukasvinviljely ilman elukoita on täyttä pelleilyä,

Perustele.

Nytkin luomukasvitilana pussitan viljaa luomueläintilalle. Oikesti, maatalaouden suurin uhka on meissä itsessämme! Tässäkään asiassa emme ajattele mitään muuta kuin että kaikki tehdään itse. Ei ihme että kaikki menee päin *****a...

Ihan perusjuttu, pellosta on vaikea ottaa järkevästi satoa jos sinne ei ole mitä laittaa sinne takas. Elukkatiloilla lanta on luonnollinen lannoite ja ravinteet kiertävät. Ei näillä viherlannoituksilla pitkälle pötkitä ja lihaluujauhot ja muut sivutuotelannoitteet ei ole järkevästi kaikkien ulottuvilla.
Toinen juttu on markkinat noille tuotteille, ostajien pitäis olla järkevän matkan päässä, muuten homma menee käytännössä pelkäksi tukipotin maksimoimiseksi. Yksi seikka on kanssa rikkakasvipaine, pitäis olla hyvät pellot ja pitkät vuokrasopimukset/omat pellot jotta olis edes jonkinlaiset edellytykset tuottaa puhdasta luomuviljaa, muuten tuetaan rikkakasvien siementuotantoa.

Sitä minä vaan tarkoitin sanoa, että kaikkiin tuotantomuotoihin ei vaan ole kaikkialla järkeviä edellytyksia, silti pitää kaikkea valtiovallan tukea ja maajussien tehdä turhaa työtä. Kait sitä vähemmästäkin turhautuu ?

Niin... 200 ha eriasteista metsää elättää. Mutta 200 ha:n maatila ei tämän palstan mukaan elätä ilman 120 000€:n tukipottia 😅😅😅

Ja 200 hehtaarin eriasteinenmmetsätila maksaa vähemmän kuin maatila 😅😅

Metsästä tuleva lopputuote on edes jollain tapaa sellainen tuote, mihin kysynnän ja tarjonnan laki hinnoittelussa osuu. Lankkua ja paperia kun ei ihan joka päivä tarvi tavan pulliainen elääkseen.

Pellolta tulevasta tavarasta tulee ennemmin tai myöhemmin ruokaa. Ja länsimaisessa yhteiskunnassa ruoan pitää olla halpaa ja kaikkien saatavilla (molemmat "ainakin suurinpiirtein"), niin että päättävä porukka pysyy tuoleillaan ja pää harteilla. Tämän takia ruoasta pitää olla pieni ylituotanto, että sitä riittää, ja ylituotannon verukkeella hinnat pidetään kohtuullisina. Alkutuotanto on tässä maksumiehenä ja kauppa suurin hyötyjä. Kaupan ja hallinnon intresseihin ei todellakaan kuulu maatalouden perustuotannon päästäminen puhtaasti ilman tukia pyöriväksi kilpailluksi systeemiksi, koska siitä seuraa ruoan hinnan huomattava nousu ja poliittinen epävakaus.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 04.12.15 - klo:06:05

Niin... 200 ha eriasteista metsää elättää. Mutta 200 ha:n maatila ei tämän palstan mukaan elätä ilman 120 000€:n tukipottia 😅😅😅

Ja 200 hehtaarin eriasteinenmmetsätila maksaa vähemmän kuin maatila 😅😅

Metsästä tuleva lopputuote on edes jollain tapaa sellainen tuote, mihin kysynnän ja tarjonnan laki hinnoittelussa osuu. Lankkua ja paperia kun ei ihan joka päivi tarvi tavan pulliainen elääkseen.

Pellolta tulevasta tavarasta tulee ennemmin tai myöhemmin ruokaa. Ja länsimaisessa yhteiskunnassa ruoan pitää olla halpaa ja kaikkien saatavilla (molemmat "ainakin suurinpiirtein"), niin että päättävä porukka pysyy tuoleillaan ja pää harteilla. Tämän takia ruoasta pitää olla pieni ylituotanto, että sitä riittää, ja ylituotannon verukkeella hinnat pidetään kohtuullisina. Alkutuotanto on tässä maksumiehenä ja kauppa suurin hyötyjä. Kaupan ja hallinnon intresseihin ei todellakaan kuulu maatalouden perustuotannon päästäminen puhtaasti ilman tukia pyöriväksi kilpailluksi systeemiksi, koska siitä seuraa ruoan hinnan huomattava nousu ja poliittinen epävakaus.

Asiallinen ja oikeaan osunut havainto.

Lainaus käyttäjältä: ht - 04.12.15 - klo:16:21

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 04.12.15 - klo:06:05

Niin... 200 ha eriasteista metsää elättää. Mutta 200 ha:n maatila ei tämän palstan mukaan elätä ilman 120 000€:n tukipottia 😅😅😅

Ja 200 hehtaarin eriasteinenmmetsätila maksaa vähemmän kuin maatila 😅😅

Metsästä tuleva lopputuote on edes jollain tapaa sellainen tuote, mihin kysynnän ja tarjonnan laki hinnoittelussa osuu. Lankkua ja paperia kun ei ihan joka päivi tarvi tavan pulliainen elääkseen.

Pellolta tulevasta tavarasta tulee ennemmin tai myöhemmin ruokaa. Ja länsimaisessa yhteiskunnassa ruoan pitää olla halpaa ja kaikkien saatavilla (molemmat "ainakin suurinpiirtein"), niin että päättävä porukka pysyy tuoleillaan ja pää harteilla. Tämän takia ruoasta pitää olla pieni ylituotanto, että sitä riittää, ja ylituotannon verukkeella hinnat pidetään kohtuullisina. Alkutuotanto on tässä maksumiehenä ja kauppa suurin hyötyjä. Kaupan ja hallinnon intresseihin ei todellakaan kuulu maatalouden perustuotannon päästäminen puhtaasti ilman tukia pyöriväksi kilpailluksi systeemiksi, koska siitä seuraa ruoan hinnan huomattava nousu ja poliittinen epävakaus.

Asiallinen ja oikeaan osunut havainto.

Jotakin vuodelta n olevaa ajattelijaa vapaasti lainatakseni;
 "Jokainen sivilisaatio on kolmen aterian päässä vallankumouksesta".

Jos te nyt istutatte pellon metsälle, niin ensimmäisiä verotettavia tuloja on odotettavissa 25 vuoden päästä. Todellisia hakkuutuloja ehkä 70 vuoden päästä. Metsä kuitenkin kasvaa joka vuosi sen 5 mottia, josta ei tarvitse veroa maksaa. Pääoma-arvo siis kasvaa koko ajan (hoidettuna). Yhtään ei tiedä minkälainen verotusjärjestelmä on voimassa, kun puuta tulee myyntiin. En lähtisi laskemaan (arvioimaan) tulevia menoja (veroja), koska niiden konkretisoitumiseen on liian pitkä aika.

Aijjuu tota mä en hoksannutkaan, että metsitetyn pellon tuotoista ei tartte maksaa veroja, kun ei kerran tule verotettavaa tuloa  Täytyy myöntää, että olet vienyt "verosuunnittelun" ihan omiin sfääreihisi 

Ainakin koivulla jos pellon metsittää, niin se tääl keskisuomen korkeudellakin on likempänä 15 vuotta kun niitä ensiharvennustuloja alkaa tulla eikä 25 vuotta.

Ainakin koivulla jos pellon metsittää, niin se tääl keskisuomen korkeudellakin on likempänä 15 vuotta kun niitä ensiharvennustuloja alkaa tulla eikä 25 vuotta.

Juu totta tosiaan, millaisia tuloja siellä teilläpäin niistä ensiharvennusleimikoista oikein tulee? Eikös joku 50 mottia kuitu/energiapuuta lohkea jollain aikast hyvällä 15 euron hinnalla? Kun jaat sen vaikka 15 vuodella, niin kyllä mä sen tarjoon heti vuokraa ja voin maksaa 15 vuotta etukäteen, kun toi hakkuutulo taitaa tulla jälikäteen..

Viis vuotta sitten tarjosin Metsäliitolle ensiharvennusta, olisivat maksaneet koivusta 6e/motti. Ei näistä tuloista pääse veromatti paljon hyötymään. Jos haluaa verotuksen minimoida, niin pistää koivut polttopuuksi ja myy pimeesti. Kuten sanoin, palataan veroasioihin 70 vuoden päästä...

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 05.12.15 - klo:18:22

Ainakin koivulla jos pellon metsittää, niin se tääl keskisuomen korkeudellakin on likempänä 15 vuotta kun niitä ensiharvennustuloja alkaa tulla eikä 25 vuotta.

Juu totta tosiaan, millaisia tuloja siellä teilläpäin niistä ensiharvennusleimikoista oikein tulee? Eikös joku 50 mottia kuitu/energiapuuta lohkea jollain aikast hyvällä 15 euron hinnalla? Kun jaat sen vaikka 15 vuodella, niin kyllä mä sen tarjoon heti vuokraa ja voin maksaa 15 vuotta etukäteen, kun toi hakkuutulo taitaa tulla jälikäteen..

Kaikenlisäksi koivut tyvilahoja ja rehevästä kasvusta johtuen pakkanen halkonut tyvet.Musta multa ja turve eivät ole koivun kasvupaikkoja.

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 05.12.15 - klo:18:22

Ainakin koivulla jos pellon metsittää, niin se tääl keskisuomen korkeudellakin on likempänä 15 vuotta kun niitä ensiharvennustuloja alkaa tulla eikä 25 vuotta.

Juu totta tosiaan, millaisia tuloja siellä teilläpäin niistä ensiharvennusleimikoista oikein tulee? Eikös joku 50 mottia kuitu/energiapuuta lohkea jollain aikast hyvällä 15 euron hinnalla? Kun jaat sen vaikka 15 vuodella, niin kyllä mä sen tarjoon heti vuokraa ja voin maksaa 15 vuotta etukäteen, kun toi hakkuutulo taitaa tulla jälikäteen..

Noinhan sen voi rahallisessa mielessä laskea, mut ei sitä pelleilyä jaksaisi katsoa vaikka joillekin peltorieskoille oliskin joku innokas tukien kerääjä tulossa viljelemään. Noilla rieskoilla tarkoitan semmoisia pieniä pimentoja sarkapeltoja, joiden kanssa turaamisella ei ole enää vuosiin ollut mitään tekemistä oikean maatalouden kanssa. Sitten jos on kelpo pellot, niin niille saa täälläkin kohtuullista vuokraa ja silmäkin tykkää kun kunnon peltoa pidetään kasvukunnossa viljelemällä.

Juu turvemaille käy toki paremmin kuusi, mut ei tietty pellon metsittäminenkään mikään helppo homma välttämäti ole. Boorinpuute on yleensä iso ongelma kuusella.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/kaupungin-mets%C3%A4st%C3%A4-rahaa-satoja-tuhansia-1.134249

9000 hehtaaria ja kaupunki tekee tuloa noin 250 000€/vuosi. Tekee melkein 28€/ha/vuosi

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/kaupungin-mets%C3%A4st%C3%A4-rahaa-satoja-tuhansia-1.134249

9000 hehtaaria ja kaupunki tekee tuloa noin 250 000€/vuosi. Tekee melkein 28€/ha/vuosi

"Normaalisti hakkuumäärä pidetään noin 50 prosentissa metsien vuotuisesta kasvusta.

Euroja puuston myynnistä kertyy noin 900 000 vuosittain."

Eli mahdollisuus olisi 1,8milj. euroon...

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/kaupungin-mets%C3%A4st%C3%A4-rahaa-satoja-tuhansia-1.134249

9000 hehtaaria ja kaupunki tekee tuloa noin 250 000€/vuosi. Tekee melkein 28€/ha/vuosi

varmaan toinen ääripää, ei kovin tuottoisaa metsää, välivuosia päätehakkuissa, hoito virkamiestyönä (=ei pysty hakkuissa hyödyntämään verotonta omaa työtä)....

karkeasti menee nii, että ensiharvennukseen asti menee nollatuotolla eli jos saa ensiharvennuksesta jäämään sen mitä siihen asti on mennyt taimikon perustamiseen ja hoitoon. Ajallisesti noin kolmannes metsänkasvusta menee näillä hinnoilla omakustanteisesti.

kun harvennuksissa ja päätehakkuissa laskee noin 35-40€/m3 tuloksi, niin siitä saa laskettua kertomalla kasvun/ha paljonko siitä tuloa tulee. 10 mottia vuodessa  kasvavaan metsään kertyy tuloa noin 350- 400€/ha ja tätä jatkuu noin 50+ vuotta.

Tämä laskenta sisältää omana työnä taimikon perustamisen, raivaukset, ennakkoraivaukset ja ensiharvennuksen....ajallisesti alle päivän/ha/vuosi. Työvälineinä sahat ja pieni traktori tai mönkkäri kuormaimineen.

Tulo on pieni, mutta jos metsää on niin että kaikkia työvaiheita voi/pystyy/haluaa tehdä vuosittain, niin kyllä se kannattaa.... ehkä?