Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: SAS - 12.10.15 - klo:19:33
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maitotilat-luopuvat-lypsyroboteista-tanskassa-1.130343
No eipä tuo villitys kauan kestänyt. ;D
-
Ei Suomessa tuohon päästä..ja miksi pitäisi. Täällä on työvoima niin kallista, että robotillakin on paikkansa. ::)
-
Ihankesken en tästä nykyisestä roposta luovu 8) Edellisestä 1paikkaisesta lypsyasemasta olis pitäny luopua nopeammin ;D
-
Ei Suomessa tuohon päästä..ja miksi pitäisi. Täällä on työvoima niin kallista, että robotillakin on paikkansa. ::)
Ymmärtääkseni tanskassa työvoima on huomattavasti kalliimpaa, ukrainalaiset maatalousharjoittelijat on sitten asia erikseen. Siinä kohtaa kun robonavetassa työvoiman tarve nousee yhdestä kahteen, hoitaa sen eläinmäärän asemallakin.
-
Tanskassa robotilalla on keskimäärin 2,8 roboa, suomessa 1,4.
Järkevyysraja taitaa olla se 4 robottia jonka jälkeen mennään robokaruselliin.
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maitotilat-luopuvat-lypsyroboteista-tanskassa-1.130343
No eipä tuo villitys kauan kestänyt. ;D
Ja pyöröpaalihomma siinä se konekauppiaan taivas
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maitotilat-luopuvat-lypsyroboteista-tanskassa-1.130343
No eipä tuo villitys kauan kestänyt. ;D
Ja pyöröpaalihomma siinä se konekauppiaan taivas
Niin on, tosimies laittaa heinät seipäälle.
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maitotilat-luopuvat-lypsyroboteista-tanskassa-1.130343
No eipä tuo villitys kauan kestänyt. ;D
Ja pyöröpaalihomma siinä se konekauppiaan taivas
Niin on, tosimies laittaa heinät seipäälle.
ja kaataa vikatteella.. ::)
-
Tanskassa robotilalla on keskimäärin 2,8 roboa, suomessa 1,4.
Järkevyysraja taitaa olla se 4 robottia jonka jälkeen mennään robokaruselliin.
Miten ettäällä juutin pellon takakulma yleensä on navetan nurkalta? Järkeyysraja on 80% rehuista ja kakista liikkuu alle 10km traktorilla, kuorkilla vähän enempi. Tuossa yks lopetteleva navetanympärysten viljelijä valitteli, että etälohko on kolmen kilsan päässä.
-
Tanskassa robotilalla on keskimäärin 2,8 roboa, suomessa 1,4.
Järkevyysraja taitaa olla se 4 robottia jonka jälkeen mennään robokaruselliin.
Miten ettäällä juutin pellon takakulma yleensä on navetan nurkalta? Järkeyysraja on 80% rehuista ja kakista liikkuu alle 10km traktorilla, kuorkilla vähän enempi. Tuossa yks lopetteleva navetanympärysten viljelijä valitteli, että etälohko on kolmen kilsan päässä.
Se Juuttien juttu on se maissi. Pinta-alaa tarvii puolet vähemmän mitä Suomessa lehmää kohti. :-X
-
Itselläkin on ollut mielikuvana, että alle 200 lehmää voi lypsää robotilla, jos enempi, niin asemalla. Siis kaikki, ei ne ylimääräiset, kuten nyt.
Tanskassahan kymmenkunta vuotta sitten "jäähdyttelijät" laittoivat paljon robotteja. Kai hekin nyt lopettelevat sitten. :'(
-
Tanskassa robotilalla on keskimäärin 2,8 roboa, suomessa 1,4.
Järkevyysraja taitaa olla se 4 robottia jonka jälkeen mennään robokaruselliin.
Miten ettäällä juutin pellon takakulma yleensä on navetan nurkalta? Järkeyysraja on 80% rehuista ja kakista liikkuu alle 10km traktorilla, kuorkilla vähän enempi. Tuossa yks lopetteleva navetanympärysten viljelijä valitteli, että etälohko on kolmen kilsan päässä.
Se Juuttien juttu on se maissi. Pinta-alaa tarvii puolet vähemmän mitä Suomessa lehmää kohti. :-X
Suomessa saadaan enemmän satoa/ha, mut vaatii 3 niittoa. Ja tietysti ammattitaitoa ;D
-
Tanskassa robotilalla on keskimäärin 2,8 roboa, suomessa 1,4.
Järkevyysraja taitaa olla se 4 robottia jonka jälkeen mennään robokaruselliin.
Miten ettäällä juutin pellon takakulma yleensä on navetan nurkalta? Järkeyysraja on 80% rehuista ja kakista liikkuu alle 10km traktorilla, kuorkilla vähän enempi. Tuossa yks lopetteleva navetanympärysten viljelijä valitteli, että etälohko on kolmen kilsan päässä.
Se Juuttien juttu on se maissi. Pinta-alaa tarvii puolet vähemmän mitä Suomessa lehmää kohti. :-X
Suomessa saadaan enemmän satoa/ha, mut vaatii 3 niittoa. Ja tietysti ammattitaitoa ;D
Kovettu SATO vs kannattava bisnes?
Nopiaa paljon tonneja.....se aika alkaa olla ohi. Kiitos Pjutin!
Nyt on maiduilla PALJON turhan päiväästä maalattua rautaa taseessa.
Maissinkorjuu se vasta kallista onkin. Ei todellakaan mikään pikkutilan pelastus ;D
-
Tanskassa robotilalla on keskimäärin 2,8 roboa, suomessa 1,4.
Järkevyysraja taitaa olla se 4 robottia jonka jälkeen mennään robokaruselliin.
Miten ettäällä juutin pellon takakulma yleensä on navetan nurkalta? Järkeyysraja on 80% rehuista ja kakista liikkuu alle 10km traktorilla, kuorkilla vähän enempi. Tuossa yks lopetteleva navetanympärysten viljelijä valitteli, että etälohko on kolmen kilsan päässä.
Se Juuttien juttu on se maissi. Pinta-alaa tarvii puolet vähemmän mitä Suomessa lehmää kohti. :-X
Suomessa saadaan enemmän satoa/ha, mut vaatii 3 niittoa. Ja tietysti ammattitaitoa ;D
Ei kai nyt kuitenkaan. Tanskan maissin kuiva-ainesadot on 15-20 tn/ha. Minä ei ainakaan ole sellaista nurmea nähnyt. Ehkä koeruuduissa, mutta ei muuten. Eikös Suomessa nurmien keskisadot ole luokkaa 6 tn ka/ha. Ja maissi tosiaan yhdellä korjuulla, kun nurmella tarvitaan kolme korjuuta ja yhdeksän ajokertaa.
-
Tanskassa robotilalla on keskimäärin 2,8 roboa, suomessa 1,4.
Järkevyysraja taitaa olla se 4 robottia jonka jälkeen mennään robokaruselliin.
Miten ettäällä juutin pellon takakulma yleensä on navetan nurkalta? Järkeyysraja on 80% rehuista ja kakista liikkuu alle 10km traktorilla, kuorkilla vähän enempi. Tuossa yks lopetteleva navetanympärysten viljelijä valitteli, että etälohko on kolmen kilsan päässä.
Se Juuttien juttu on se maissi. Pinta-alaa tarvii puolet vähemmän mitä Suomessa lehmää kohti. :-X
Suomessa saadaan enemmän satoa/ha, mut vaatii 3 niittoa. Ja tietysti ammattitaitoa ;D
Ei kai nyt kuitenkaan. Tanskan maissin kuiva-ainesadot on 15-20 tn/ha. Minä ei ainakaan ole sellaista nurmea nähnyt. Ehkä koeruuduissa, mutta ei muuten. Eikös Suomessa nurmien keskisadot ole luokkaa 6 tn ka/ha. Ja maissi tosiaan yhdellä korjuulla, kun nurmella tarvitaan kolme korjuuta ja yhdeksän ajokertaa.
Suomen keskisato lienee lähempänä viittä. Koeruuruilla timoteista saatiin yli 12 tonnia "puuta"/ha yhdellä niitolla ;D
Suomessa ammattitiloilla nurmen ka-sato on yli 9 tonnia ja parhailla lohkoilla 14 tonnia on mennyt rikki. Tää maissiasiakin on enemmän sellainen "tekosyy". Tyyliin "emme voi pärjätä koska emme saa ilmaiseksi maissirehua älytöntä määrää navetan nurkalta" ;D
Ja kun ei kerran saada, niin ei tehdä mitään muutakaan. Ei missään muualla ajatella näin kuin täällä lintukodossa :-X
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maitotilat-luopuvat-lypsyroboteista-tanskassa-1.130343
No eipä tuo villitys kauan kestänyt. ;D
Ei sitä merkkaa et Suomessa pitäis roboteista luopua .
-
Ja kun ei kerran saada, niin ei tehdä mitään muutakaan.
Hyvin sanottu siellä takarivissä.
-
Tanskassa robotilalla on keskimäärin 2,8 roboa, suomessa 1,4.
Järkevyysraja taitaa olla se 4 robottia jonka jälkeen mennään robokaruselliin.
Miten ettäällä juutin pellon takakulma yleensä on navetan nurkalta? Järkeyysraja on 80% rehuista ja kakista liikkuu alle 10km traktorilla, kuorkilla vähän enempi. Tuossa yks lopetteleva navetanympärysten viljelijä valitteli, että etälohko on kolmen kilsan päässä.
Se Juuttien juttu on se maissi. Pinta-alaa tarvii puolet vähemmän mitä Suomessa lehmää kohti. :-X
Suomessa saadaan enemmän satoa/ha, mut vaatii 3 niittoa. Ja tietysti ammattitaitoa ;D
Ei kai nyt kuitenkaan. Tanskan maissin kuiva-ainesadot on 15-20 tn/ha. Minä ei ainakaan ole sellaista nurmea nähnyt. Ehkä koeruuduissa, mutta ei muuten. Eikös Suomessa nurmien keskisadot ole luokkaa 6 tn ka/ha. Ja maissi tosiaan yhdellä korjuulla, kun nurmella tarvitaan kolme korjuuta ja yhdeksän ajokertaa.
Suomen keskisato lienee lähempänä viittä. Koeruuruilla timoteista saatiin yli 12 tonnia "puuta"/ha yhdellä niitolla ;D
Suomessa ammattitiloilla nurmen ka-sato on yli 9 tonnia ja parhailla lohkoilla 14 tonnia on mennyt rikki. Tää maissiasiakin on enemmän sellainen "tekosyy". Tyyliin "emme voi pärjätä koska emme saa ilmaiseksi maissirehua älytöntä määrää navetan nurkalta" ;D
Ja kun ei kerran saada, niin ei tehdä mitään muutakaan. Ei missään muualla ajatella näin kuin täällä lintukodossa :-X
En tiedä maissista mutta äkkiseltään pidän vähän epävarmana kasvina. Se mihin pitäisi panostaa olisi hyvän d-arvon säilyttävät kasvit joiden kasvuaika olisi luokkaa 2 kk. Näillä pitäisi päästä kahden korjuun taktiikalla yli 5 ka tonnin hehtaarisatoihin. Säästyisi paljolta ajamiselta kun ei tarvitsisi kolmea kierrosta ajella terveisiä.
-
Mitä robottiin tulee niin se on lypsytekniikka muiden joukossa joka vaatii tiettyä ajatusmaailmamuutosta suhteessa muihin tapoihin. Kuitenkin pienehkölle karjalle varsin kätevä laite.
-
Mitä robottiin tulee niin se on lypsytekniikka muiden joukossa joka vaatii tiettyä ajatusmaailmamuutosta suhteessa muihin tapoihin. Kuitenkin pienehkölle karjalle varsin kätevä laite.
Eikä pidä unohtaa sitä että nämä nykyrobotit ovat vasta 15 vuotias keksintö ja päämerkkejä on aika konservatiivisesti uudistettu 1 tai 2 kohtaa kerrallaan. Jossain vaiheessa joku lähtee kunnon budjetilla ja kaiken nykytiedon ja uusien mahdollisuuksien valossa tekemään asiaa uudestaan ja saadaan vehkeitä joissa hinnat ja varsinkin ylläpitokulut ovat alemmat ja huoltokulut pienemmät.
Robotit myös maksavat jo nyt selvästi vähemmän kuin reilu 10 vuotta sitten. Miten mahtaa olla työvoiman kanssa?
-
15 vuotta sitten robotin osuus koko pihaton kustannuksista tais olla lähes puolet, nykyään "vain" 10-15%
Robotti on mun laskujen mukaan kannattava sillon, kun se korvaa yhden työntekijän. Turhan paljon vaan on yhden robotin pihattoja, jossa isäntäpariskunnan lisäksi tarvitaan ulkopuolinen työntekijä.
-
Taitaa robotti olla yhtäkallis kun ennenkin mutta muut rakennus kustannukset vaan on nousseet paljon enemmän.
-
15 vuotta sitten robotin osuus koko pihaton kustannuksista tais olla lähes puolet, nykyään "vain" 10-15%
Robotti on mun laskujen mukaan kannattava sillon, kun se korvaa yhden työntekijän. Turhan paljon vaan on yhden robotin pihattoja, jossa isäntäpariskunnan lisäksi tarvitaan ulkopuolinen työntekijä.
Robotti korvaa käytännössä aina yhden työntekijän. Tällä ei siis oikeasti ole mitään yhtäläisyyksiä siihen että onko tilalla työntekijä mutta askareista selvitään aina yhtä tekijää vähemmällä. Käytännössä yhden robon navetta pyörii yhden pätevän ihmisen voimin kun asema vaatii kaksi. Eläinmäärän kasvaessa työmäärä ja työtätekevien määrä lisääntyy samassa tahdissa. Jo 120 elukkaa nuorkarjoineen on tosi tiukka hoitaa kahdestaan asemalypsyssä mutta kahden robon navetta menee helposti 1,5 työntekijällä.
-
Taitaa robotti olla yhtäkallis kun ennenkin mutta muut rakennus kustannukset vaan on nousseet paljon enemmän.
Ei. Hinnat on laskeneet ja inflaatiokin on syönyt ison osan.
Mielestäni robotti on nykyään aika halpa varsinkin leasinkinä.
-
80 lehmää on sopiva hoitajaa kohti, ihan sama, mikä navettatyyppi. Nyt puhutaan ammattilaisista.
-
80 lehmää on sopiva hoitajaa kohti, ihan sama, mikä navettatyyppi. Nyt puhutaan ammattilaisista.
Joopajoo ja trallalallalaa ;D ;D
-
80 lehmää on sopiva hoitajaa kohti, ihan sama, mikä navettatyyppi. Nyt puhutaan ammattilaisista.
Joopajoo ja trallalallalaa ;D ;D
erittäin asiallisesti vastattu.
toki jos käyttää kertakäyttöihmisiä ja voi heittää tarvittaessa roskikseen ja ottaa uuden niin kyllä 80 eläintä menee.
käytännössä kaikki alle 160 vaatii kaksi ja sen jälkeen ehkä toimii toi 80/ hoitaja.
-
Mä hoidan 50 lehmää yksin, asemalla. Automaattista on vain lannanpoisto lypsävien osalta.
-
Taitaa robotti olla yhtäkallis kun ennenkin mutta muut rakennus kustannukset vaan on nousseet paljon enemmän.
Ei. Hinnat on laskeneet ja inflaatiokin on syönyt ison osan.
Mielestäni robotti on nykyään aika halpa varsinkin leasinkinä.
Eikö ne olleet markkarahassa likimain miljoonan nuo ensimmäiset? Nyt saa neljäsosan pienemmällä summalla automaattilypsimen. :-X
-
Menkää nyt kauppaopiston iltakursseille... rahan nimellinen arvo ja reaalinen arvo kannattaa huomioida tuossa robotin hinnassa. EU-liittymisvuonna pellon hinta oli nimellisesti kolmasosa nykyisestä hintatasosta, mutta reaalisesti kuitenkin puolet. 2006 kysyin tarjousta VMS-lypsyrobotista, mutta kun se seuraavana investointitukikautena oli investointituen piirissä, hinnannousu oli edellisestä tarjouksesta 15-25%.
Robotin pääomakustannus vuodessa olisi myös yksi asia, joka olisi syytä huomioida. Juutinmaalla robottiaikakausi on alkanut Finlandiaa ennemmin ja siellä alkaa olla monella jo tilakohtaisesti kokemusta, mikä on robotin pääomakustannus 10 vuoden aikajänteellä. ProAgrian likweissä käytetään joidenkin laskijoiden toimesta 20 000 euroa vuodessa. Tehokkaasti organisoidussa 250 lehmän asemanavetassa vrt. 4 robottia tämä mahdollistaa vaihtelevin työehdoin kahden ihmisen ympärivuotista palkkaamista.
Rutiineiden lisäksi navetassa on joka päivä 0,85 poikimista ja 2,1 siemennystä/poikimisella 1,45 siemennystä/päivä. Kiimat pitäisi myös nähdä. Taloudenhallinnan kannalta työvoima voidaan jakaa lypsyrutiineihin ja päivystykseen säästyneellä 80 000 eurolla tehokkaammin ilman rinnakkaisia työtehtäviä.
-
Menkää nyt kauppaopiston iltakursseille... rahan nimellinen arvo ja reaalinen arvo kannattaa huomioida tuossa robotin hinnassa. EU-liittymisvuonna pellon hinta oli nimellisesti kolmasosa nykyisestä hintatasosta, mutta reaalisesti kuitenkin puolet. 2006 kysyin tarjousta VMS-lypsyrobotista, mutta kun se seuraavana investointitukikautena oli investointituen piirissä, hinnannousu oli edellisestä tarjouksesta 15-25%.
Robotin pääomakustannus vuodessa olisi myös yksi asia, joka olisi syytä huomioida. Juutinmaalla robottiaikakausi on alkanut Finlandiaa ennemmin ja siellä alkaa olla monella jo tilakohtaisesti kokemusta, mikä on robotin pääomakustannus 10 vuoden aikajänteellä. ProAgrian likweissä käytetään joidenkin laskijoiden toimesta 20 000 euroa vuodessa. Tehokkaasti organisoidussa 250 lehmän asemanavetassa vrt. 4 robottia tämä mahdollistaa vaihtelevin työehdoin kahden ihmisen ympärivuotista palkkaamista.
Rutiineiden lisäksi navetassa on joka päivä 0,85 poikimista ja 2,1 siemennystä/poikimisella 1,45 siemennystä/päivä. Kiimat pitäisi myös nähdä. Taloudenhallinnan kannalta työvoima voidaan jakaa lypsyrutiineihin ja päivystykseen säästyneellä 80 000 eurolla tehokkaammin ilman rinnakkaisia työtehtäviä.
Paljon hienoja lukuja. Mahtaako ne perustua mihinkään. Paljonko ensalkuun maksaa pelkkä lypsytyö aamuin illoin vuodessa jos oletetaan että sen tekee länsimaalainen asiallisella palkalla. Voi vaikka laskea 2,5 h työaikaa aamuin illoin joka ikinen päivä.
-
1600 tunnin miestyövuosi 22 euron tuntipalkalla työnantajakulut mutuna heitettynä on 35 000 euroa.
-
1600 tunnin miestyövuosi 22 euron tuntipalkalla työnantajakulut mutuna heitettynä on 35 000 euroa.
Näinhän tää juurikin menee mutta sitten kun lisätään viikonloppu\ pyhälisät niin summa onkin jotain muuta jos edes saa väkeä töihin. Samoiten matka ym korvaukset tulee päälle jos ei saa 8 tuntia kätevästi työllistettynä.
Ei pidä sitten ymmärtää väärin koska en pidä isoa asemaa vääränä ratkaisuna vaan jopa oikeana mutta se palkkalypsy äkkiä maksaa ja isäntäväelle osuu helposti aika paljon hommia handlattavaksi pyhäpäiviksi kun hoksataann että ei tekijöihin ollutkaan varaa...
-
Menkää nyt kauppaopiston iltakursseille... rahan nimellinen arvo ja reaalinen arvo kannattaa huomioida tuossa robotin hinnassa. EU-liittymisvuonna pellon hinta oli nimellisesti kolmasosa nykyisestä hintatasosta, mutta reaalisesti kuitenkin puolet. 2006 kysyin tarjousta VMS-lypsyrobotista, mutta kun se seuraavana investointitukikautena oli investointituen piirissä, hinnannousu oli edellisestä tarjouksesta 15-25%.
Robotin pääomakustannus vuodessa olisi myös yksi asia, joka olisi syytä huomioida. Juutinmaalla robottiaikakausi on alkanut Finlandiaa ennemmin ja siellä alkaa olla monella jo tilakohtaisesti kokemusta, mikä on robotin pääomakustannus 10 vuoden aikajänteellä. ProAgrian likweissä käytetään joidenkin laskijoiden toimesta 20 000 euroa vuodessa. Tehokkaasti organisoidussa 250 lehmän asemanavetassa vrt. 4 robottia tämä mahdollistaa vaihtelevin työehdoin kahden ihmisen ympärivuotista palkkaamista.
Rutiineiden lisäksi navetassa on joka päivä 0,85 poikimista ja 2,1 siemennystä/poikimisella 1,45 siemennystä/päivä. Kiimat pitäisi myös nähdä. Taloudenhallinnan kannalta työvoima voidaan jakaa lypsyrutiineihin ja päivystykseen säästyneellä 80 000 eurolla tehokkaammin ilman rinnakkaisia työtehtäviä.
Hinta ei ole absoluuttinen arvo, vaan suhdeluku. Onko 250 ammun navetan lypsyaseman pääomakulut 0 € vuodessa? Onko lypsyaseman vaatiman tilan rakentamisen kustannus 0 €/m3? Miten voit tehdä likvin, että investoinnin pääomakulut eivät tule huomioiduksi?
-
Menkää nyt kauppaopiston iltakursseille... rahan nimellinen arvo ja reaalinen arvo kannattaa huomioida tuossa robotin hinnassa. EU-liittymisvuonna pellon hinta oli nimellisesti kolmasosa nykyisestä hintatasosta, mutta reaalisesti kuitenkin puolet. 2006 kysyin tarjousta VMS-lypsyrobotista, mutta kun se seuraavana investointitukikautena oli investointituen piirissä, hinnannousu oli edellisestä tarjouksesta 15-25%.
Robotin pääomakustannus vuodessa olisi myös yksi asia, joka olisi syytä huomioida. Juutinmaalla robottiaikakausi on alkanut Finlandiaa ennemmin ja siellä alkaa olla monella jo tilakohtaisesti kokemusta, mikä on robotin pääomakustannus 10 vuoden aikajänteellä. ProAgrian likweissä käytetään joidenkin laskijoiden toimesta 20 000 euroa vuodessa. Tehokkaasti organisoidussa 250 lehmän asemanavetassa vrt. 4 robottia tämä mahdollistaa vaihtelevin työehdoin kahden ihmisen ympärivuotista palkkaamista.
Rutiineiden lisäksi navetassa on joka päivä 0,85 poikimista ja 2,1 siemennystä/poikimisella 1,45 siemennystä/päivä. Kiimat pitäisi myös nähdä. Taloudenhallinnan kannalta työvoima voidaan jakaa lypsyrutiineihin ja päivystykseen säästyneellä 80 000 eurolla tehokkaammin ilman rinnakkaisia työtehtäviä.
Eikös tuo laskelma perustu sitten siihen että joku antaa lypsyaseman ja huoltaa sen ilmaiseksi? ??? Ja rakentaa ne lisäneliöt joita kuultavasti tarvitaan vs. robotit...
-
Herd navigator myös hävittää lähes täysin kiimantarkkailun päivittäisistä töistä :P
-
Menkää nyt kauppaopiston iltakursseille... rahan nimellinen arvo ja reaalinen arvo kannattaa huomioida tuossa robotin hinnassa. EU-liittymisvuonna pellon hinta oli nimellisesti kolmasosa nykyisestä hintatasosta, mutta reaalisesti kuitenkin puolet. 2006 kysyin tarjousta VMS-lypsyrobotista, mutta kun se seuraavana investointitukikautena oli investointituen piirissä, hinnannousu oli edellisestä tarjouksesta 15-25%.
Robotin pääomakustannus vuodessa olisi myös yksi asia, joka olisi syytä huomioida. Juutinmaalla robottiaikakausi on alkanut Finlandiaa ennemmin ja siellä alkaa olla monella jo tilakohtaisesti kokemusta, mikä on robotin pääomakustannus 10 vuoden aikajänteellä. ProAgrian likweissä käytetään joidenkin laskijoiden toimesta 20 000 euroa vuodessa. Tehokkaasti organisoidussa 250 lehmän asemanavetassa vrt. 4 robottia tämä mahdollistaa vaihtelevin työehdoin kahden ihmisen ympärivuotista palkkaamista.
Rutiineiden lisäksi navetassa on joka päivä 0,85 poikimista ja 2,1 siemennystä/poikimisella 1,45 siemennystä/päivä. Kiimat pitäisi myös nähdä. Taloudenhallinnan kannalta työvoima voidaan jakaa lypsyrutiineihin ja päivystykseen säästyneellä 80 000 eurolla tehokkaammin ilman rinnakkaisia työtehtäviä.
Eikös tuo laskelma perustu sitten siihen että joku antaa lypsyaseman ja huoltaa sen ilmaiseksi? ??? Ja rakentaa ne lisäneliöt joita kuultavasti tarvitaan vs. robotit...
Jep. Ne haukkuu robottia jotka ei semmosta käytä/omista/tai sit muuten vaan ymmärrä .
-
Herd navigator on yllättävän kallis käyttää, mitä jostain lehdestä luin.. Maksaa tietenkin hetkessä käyttökulut ja 50 tonnin hankintahinnan takas johtuen lyhyemmästä poikimavälistä. Näin ainakin tilan emäntä kertoi ;D
MT:n jutussa, siis siinä josta tämäkin keskustelu alkoi, tanskalaisisäntä kertoi myyneensä neljä (4) robottia pois ja palkanneen tilalle yhden (1) työntekijän lisää ???
-
Kyllähän se paljo maksaa, mutta maksaa melko varmasti itsensä myös nopeaa takaisin yli 100 lehmän karjoissa.
Kuitenkin tuollaisessa isommassa yksikössä kiimantarkkailu on vähän haastavampaa kuin siinä 20 lehmän parsinavetassa jossa jokaisen mustikin ja mansikin kiimakierto on muistissa jo muutenkin.
-
vähän tuntuu että seassa on monia jotka kummastelee hintoja jos navigaattori maksaa sen 70 kiloa :o robotti asennettuna 150 kiloa kappaleelta :o . kuitenkin kaikki pitää suhteuttaa siihen vaikka 140 lehmään joiden kiimat on saatava kiinni jotta se 1400000 kiloa maitoa saadaan toimitettua meijeriin. liikevaihtoakin osuu äkkiseltään sen 600000 egeä+ tuet. mikä tarkoittaa kuukaudessa jo 50 liikevaihtoa.
-
Jos nyt kuitenkin suhteutetaan siihen laitteen mahdollistamaan hyötyyn, joka voi olla esim poikimavälin lyhentäminen 50 päivällä tms, eikä koko tilan liikevaihtoon. Tolla asenteella on rakennettu paljon täysin ylihintasia pihatoita suomeen ja nyt itketään kun on maitokriisiä
-
Jos nyt kuitenkin suhteutetaan siihen laitteen mahdollistamaan hyötyyn, joka voi olla esim poikimavälin lyhentäminen 50 päivällä tms, eikä koko tilan liikevaihtoon. Tolla asenteella on rakennettu paljon täysin ylihintasia pihatoita suomeen ja nyt itketään kun on maitokriisiä
Maidontuotanto on aika yksinkertainen taiteenala. jos muistaa viisi asia niin ei oikein muuta tarvitsekaan.
1. ruoki lehmät säännöllisesti ja tarpeeksi neuvojan esittämällä raaka-aineilla
2. poista liete ja likaisuus mahdollisimman hyvin ja varsinkin älä päästä ikinä kriisiä tässä osa-alueessa
3. Lypsä lehmät säännöllisesti
4. hoida lehmät tiineiksi mahdollisimman säännöllisesti
5. pyydä selkeitä neuvoja neuvojilta miten edelliset kannattaa tehdä.
kuitenkin laiminlyönti jossain edellisissä mitataan +100 lehmän karjoissa aina sadoissa tuhansissa euroissa eli siksi toimivat investoinnit ko asioihin on varsin perustellut.
-
Joopajoo.
On kuitenkin +100 lehmän tiloja, jotka hoitaa nämä asiat mallikelpoisesti ilman herd navigatorin kaltaisia kalliita apuvälineitä. Ihan pätevä laite varmasti, varsinkin ne muut ominaisuudet kuin tuo kiimantarkkailu, ei se kuitenkaan korvaa hyvää karjasilmää.
-
kuitenkin laiminlyönti jossain edellisissä mitataan +100 lehmän karjoissa aina sadoissa tuhansissa euroissa eli siksi toimivat investoinnit ko asioihin on varsin perustellut.
Jos en ennestäänkin olisi huomannut vemssin laskentakapasiteetin ominaisuuksia niin voisin sanoa muutaman sanan maitokriisin syistä?
Nimittäin jos 100 lehmän yksikkö saa maitoa meijeriin sen miljoona litraa ja maidosta tukineen saa 50 c/l niin se on about 500.000 liikevaihtoa. Jos 40 c/l tukineen kuten taitaa tällä hetkellä olla lähempänä 400.000 liikevaihtoa. Navetasta, peltotuet sitten erikseen. Mutta että jos tuolla liikevaihdolla virheet mitataan sadoissa tuhansissa euroissa ja niiden virheiden välttämiseksi sijoitetaan sitten sen mukaisesti rahaakin niin kyllähän se tietysti selittää näitä maitokriisin syitä?
-
kuitenkin laiminlyönti jossain edellisissä mitataan +100 lehmän karjoissa aina sadoissa tuhansissa euroissa eli siksi toimivat investoinnit ko asioihin on varsin perustellut.
Jos en ennestäänkin olisi huomannut vemssin laskentakapasiteetin ominaisuuksia niin voisin sanoa muutaman sanan maitokriisin syistä?
Nimittäin jos 100 lehmän yksikkö saa maitoa meijeriin sen miljoona litraa ja maidosta tukineen saa 50 c/l niin se on about 500.000 liikevaihtoa. Jos 40 c/l tukineen kuten taitaa tällä hetkellä olla lähempänä 400.000 liikevaihtoa. Navetasta, peltotuet sitten erikseen. Mutta että jos tuolla liikevaihdolla virheet mitataan sadoissa tuhansissa euroissa ja niiden virheiden välttämiseksi sijoitetaan sitten sen mukaisesti rahaakin niin kyllähän se tietysti selittää näitä maitokriisin syitä?
Ja jos tuos on muujussin ymmärryksen taso niin voi perehtyä hiukan paremmin.
Nimittäin ne ongelmat ei välttämättä konkretisoidu vain vuoden aikana,vaan esim poikimavälin pidentyminen voi pilata koko lehmän ::)
-
Jos nyt kuitenkin suhteutetaan siihen laitteen mahdollistamaan hyötyyn, joka voi olla esim poikimavälin lyhentäminen 50 päivällä tms, eikä koko tilan liikevaihtoon. Tolla asenteella on rakennettu paljon täysin ylihintasia pihatoita suomeen ja nyt itketään kun on maitokriisiä
50 tuotospäivää x100 lehmää x30 l per päivä x maitokate c/l x 10 vuotta +vähentyneet siemennykset-laitekustannus= KANNATTAAKO näillä spekseillä?Puhtaana,tai 60 tonnia liikevaihtoa lisää vuodessa minimissään.Samoilla parsilla.
-
Jos nyt kuitenkin suhteutetaan siihen laitteen mahdollistamaan hyötyyn, joka voi olla esim poikimavälin lyhentäminen 50 päivällä tms, eikä koko tilan liikevaihtoon. Tolla asenteella on rakennettu paljon täysin ylihintasia pihatoita suomeen ja nyt itketään kun on maitokriisiä
50 tuotospäivää x100 lehmää x30 l per päivä x maitokate c/l x 10 vuotta +vähentyneet siemennykset-laitekustannus= KANNATTAAKO näillä spekseillä?Puhtaana,tai 60 tonnia liikevaihtoa lisää vuodessa minimissään.Samoilla parsilla.
Ja tuo että suomeen on rakennettu ylihintaisia pihatoita ihmetyttää.Eihän euroopan pihatoitten pohjaratkaisut eroa suomalaisista juurikaan.
-
Onko 1,2 miljoonaa yhden robon pihatosta ihan ok ???
-
Mitä robottiin tulee niin se on lypsytekniikka muiden joukossa joka vaatii tiettyä ajatusmaailmamuutosta suhteessa muihin tapoihin. Kuitenkin pienehkölle karjalle varsin kätevä laite.
Eikä pidä unohtaa sitä että nämä nykyrobotit ovat vasta 15 vuotias keksintö ja päämerkkejä on aika konservatiivisesti uudistettu 1 tai 2 kohtaa kerrallaan. Jossain vaiheessa joku lähtee kunnon budjetilla ja kaiken nykytiedon ja uusien mahdollisuuksien valossa tekemään asiaa uudestaan ja saadaan vehkeitä joissa hinnat ja varsinkin ylläpitokulut ovat alemmat ja huoltokulut pienemmät.
Robotit myös maksavat jo nyt selvästi vähemmän kuin reilu 10 vuotta sitten. Miten mahtaa olla työvoiman kanssa?
Hyvä huomio.
-
Onko 1,2 miljoonaa yhden robon pihatosta ihan ok ???
Ei.
Mutta se hinta ei johdu siitä,että suomalaisten pihatois olis eurooppalaisiin verrattuna turhaa tingentangelia.
-
Onko 1,2 miljoonaa yhden robon pihatosta ihan ok ???
Ei.
Mutta se hinta ei johdu siitä,että suomalaisten pihatois olis eurooppalaisiin verrattuna turhaa tingentangelia.
On täällä aika väljiä pihatoita verrattuna muuhun Eurooppaan. Ei muuta eroa, mutta ovat ne väljempiä. Ja 1,5 miljoonalla sai pari vuotta sitten rakennettua aika hifistellyn 2 robon pihaton (ja taas kerran aika väljän) isoilla laakasiiloilla ja lietesäiliöllä, että on 1,2 mijoona 1 robon navetasta yksinkertaisesti ihan liikaa.
Jos nyt kuitenkin suhteutetaan siihen laitteen mahdollistamaan hyötyyn, joka voi olla esim poikimavälin lyhentäminen 50 päivällä tms, eikä koko tilan liikevaihtoon. Tolla asenteella on rakennettu paljon täysin ylihintasia pihatoita suomeen ja nyt itketään kun on maitokriisiä
50 tuotospäivää x100 lehmää x30 l per päivä x maitokate c/l x 10 vuotta +vähentyneet siemennykset-laitekustannus= KANNATTAAKO näillä spekseillä?Puhtaana,tai 60 tonnia liikevaihtoa lisää vuodessa minimissään.Samoilla parsilla.
Ei poikimavälin lyhentäminen x päivällä lisää tuotospäiviä x päivää. Tietty jotkut ovat lyhytmaitoisia, mutta jotkin lehmät lypsävät varsinkin ensikkokaudella yli 30kg päivätuotoksia vaikka 500 päivää. Tänä vuonna kaksi 2. kauden holsteinia tiinehtyivät aika myöhään, mutta tosiaalta molemmat lypsivät 450 päiväisen lypsykauden aikana yli 18000 kg. Tuskin nopeampi tiinehtyminen olisi kauheasti ollut hyödyksi. Niin ja meillä on Herd Navigator. ;)
-
kuitenkin laiminlyönti jossain edellisissä mitataan +100 lehmän karjoissa aina sadoissa tuhansissa euroissa eli siksi toimivat investoinnit ko asioihin on varsin perustellut.
Jos en ennestäänkin olisi huomannut vemssin laskentakapasiteetin ominaisuuksia niin voisin sanoa muutaman sanan maitokriisin syistä?
Nimittäin jos 100 lehmän yksikkö saa maitoa meijeriin sen miljoona litraa ja maidosta tukineen saa 50 c/l niin se on about 500.000 liikevaihtoa. Jos 40 c/l tukineen kuten taitaa tällä hetkellä olla lähempänä 400.000 liikevaihtoa. Navetasta, peltotuet sitten erikseen. Mutta että jos tuolla liikevaihdolla virheet mitataan sadoissa tuhansissa euroissa ja niiden virheiden välttämiseksi sijoitetaan sitten sen mukaisesti rahaakin niin kyllähän se tietysti selittää näitä maitokriisin syitä?
Ja jos tuos on muujussin ymmärryksen taso niin voi perehtyä hiukan paremmin.
Nimittäin ne ongelmat ei välttämättä konkretisoidu vain vuoden aikana,vaan esim poikimavälin pidentyminen voi pilata koko lehmän ::)
Niin navetan taloudenpito on ihmeellinen taiteenala. Silloin kun kaikki sujuu kuin elokuvissa niin kulut tuotettua maitokiloa laskee ihan optimiin ja tulosta syntyy. Mutta sitten kun tietty osa-alue kusee niin jotenkin se kertaantuu kun kaikki rupee jostain syystä vähän epäonnistumaan. Tästä tullaan tilanteeseen että yllättäen muutamassa vuodessa voi aika pienessäkin karjassa tuotosmenetykset kasvaa aivan järkyttäviin lukuihin. Siksi nuo aijemmin mainitsemani jutut on ihan tärkeimpiä ylläpitää tavallaan tai toisella.
Tietenkin robo ja navigaattori ei ole mitenkään välttämättömiä mutta ne on ihan järkeviä investointeja jos katsoo hoitostrategian ja tuotantotavan sen vaativan.
Esimerkiksi voi todeta että joku 4 kuukauden notkahdus tiinehtyvyydessä voi vaikuttaa vuodenpäästä tulokseen niin että ei olekaan rahaa tehdä perus ylläpitohuoltoa. Siinä kun robo jää huoltamatta ja lantakone brakaa ja vähän parretkin repsottaa niin pallon saaminen uudestaan liikeelle vaatii jo keskivertaa isomman viitseliäisyyden ja jos tässä ei onnistu niin katastrooffi on äkkiä oven takana.
-
Jos nyt kuitenkin suhteutetaan siihen laitteen mahdollistamaan hyötyyn, joka voi olla esim poikimavälin lyhentäminen 50 päivällä tms, eikä koko tilan liikevaihtoon. Tolla asenteella on rakennettu paljon täysin ylihintasia pihatoita suomeen ja nyt itketään kun on maitokriisiä
50 tuotospäivää x100 lehmää x30 l per päivä x maitokate c/l x 10 vuotta +vähentyneet siemennykset-laitekustannus= KANNATTAAKO näillä spekseillä?Puhtaana,tai 60 tonnia liikevaihtoa lisää vuodessa minimissään.Samoilla parsilla.
Mutta onko homma kestävällä pohjalla, jos virheitä korjataan toistuvasti vasta Herd Navigatorin ne huomattua? Kuitenkin 50 päivää ekstraa poikimavälissä kielii jostain isommasta ongelmasta.
-
Jos nyt kuitenkin suhteutetaan siihen laitteen mahdollistamaan hyötyyn, joka voi olla esim poikimavälin lyhentäminen 50 päivällä tms, eikä koko tilan liikevaihtoon. Tolla asenteella on rakennettu paljon täysin ylihintasia pihatoita suomeen ja nyt itketään kun on maitokriisiä
50 tuotospäivää x100 lehmää x30 l per päivä x maitokate c/l x 10 vuotta +vähentyneet siemennykset-laitekustannus= KANNATTAAKO näillä spekseillä?Puhtaana,tai 60 tonnia liikevaihtoa lisää vuodessa minimissään.Samoilla parsilla.
Mutta onko homma kestävällä pohjalla, jos virheitä korjataan toistuvasti vasta Herd Navigatorin ne huomattua? Kuitenkin 50 päivää ekstraa poikimavälissä kielii jostain isommasta ongelmasta.
Ei välttämättä. Jos lehmä lypsää esim yli 60 kg vielä 100 päivän paikkeilla niin sitä ole mitään järkeä yrittää siementää vaikka kuinka se olisi kiimassa. Pääasia on kuitenkin tuottaa sitä maitoa eikä vasikoita. Siementää sitten kertalaakista tiineeksi ku maidot on tippunu 40 tienoille.
-
Jos nyt kuitenkin suhteutetaan siihen laitteen mahdollistamaan hyötyyn, joka voi olla esim poikimavälin lyhentäminen 50 päivällä tms, eikä koko tilan liikevaihtoon. Tolla asenteella on rakennettu paljon täysin ylihintasia pihatoita suomeen ja nyt itketään kun on maitokriisiä
50 tuotospäivää x100 lehmää x30 l per päivä x maitokate c/l x 10 vuotta +vähentyneet siemennykset-laitekustannus= KANNATTAAKO näillä spekseillä?Puhtaana,tai 60 tonnia liikevaihtoa lisää vuodessa minimissään.Samoilla parsilla.
Mutta onko homma kestävällä pohjalla, jos virheitä korjataan toistuvasti vasta Herd Navigatorin ne huomattua? Kuitenkin 50 päivää ekstraa poikimavälissä kielii jostain isommasta ongelmasta.
Ei välttämättä. Jos lehmä lypsää esim yli 60 kg vielä 100 päivän paikkeilla niin sitä ole mitään järkeä yrittää siementää vaikka kuinka se olisi kiimassa. Pääasia on kuitenkin tuottaa sitä maitoa eikä vasikoita. Siementää sitten kertalaakista tiineeksi ku maidot on tippunu 40 tienoille.
Ei. Ei ja viellä kerran ei.
Edellisen kommentoijan mukaisesti asiat menee elokuvissa. Käytännössä jutut menee toisin.
Se ei ole ikinä ongelma jos lehmän joutuu työstämään kovasta lypsystä umpeen. Ruokinnanmuutoksella ja lypsyvälin pidennyksellä asia hoituu ja luontokin tekee tehtävänsä. Kuitenkin jos ruvetaan kikkailemaan siemennysajoissa niin lopputulema on liian helposti tilanne että siinä vaiheessa kun maitomäärä tippuu tietyn verran niin jotain tapahtuu ja eläin ei tulekaan tiineksi. Tällöin parin hoidon jälkeen ja seitsemän siemennyksen jälkeen ollaankin tilanteessa että on lehmä joka tuli kantavaksi kun poikimisesta on 10 kuukautta ja maitomäärä 25. Tästä onkin pitkämatka seuraavaan onnistuneeseen poikimiseen ja tuotokseen. Matkalla kaikki riskit kasvaa exponentiaalisesti.
Jos taas alkaa siementelemään/ tutkimaan kiimoja heti 60 päivän päästä niin pääosa karjasta poikii reilun vuoden iässä ja ongelmatapauksetkin saadaan hoidettua niin että niiden poikimaväli ei kasva 1,5 vuotta pidemmäksi.
-
Päivän maastullin mukaan Norjassa 20 lypsävän tiloja, joilla vetimiin tarttuu robo. Lehtijutussa esitelty 24 äpylin tila aikoo myös siirtyä roboaikaan. Kannattaa kuulemma oikein hyvin, paikallinen Kela maksaa hankintakustannuksista 60%, koska lypsytyö on vioittanut isännän hartiat.
Pohjoismaihinkin mahtuu monenmoista maitotilaa :)
-
Päivän maastullin mukaan Norjassa 20 lypsävän tiloja, joilla vetimiin tarttuu robo. Lehtijutussa esitelty 24 äpylin tila aikoo myös siirtyä roboaikaan. Kannattaa kuulemma oikein hyvin, paikallinen Kela maksaa hankintakustannuksista 60%, koska lypsytyö on vioittanut isännän hartiat.
Pohjoismaihinkin mahtuu monenmoista maitotilaa :)
Mela ei maksa..kysyin kyllä, mutta kieltäytyivät robotin hankintaan osallistumisesta. >:(
-
Päivän maastullin mukaan Norjassa 20 lypsävän tiloja, joilla vetimiin tarttuu robo. Lehtijutussa esitelty 24 äpylin tila aikoo myös siirtyä roboaikaan. Kannattaa kuulemma oikein hyvin, paikallinen Kela maksaa hankintakustannuksista 60%, koska lypsytyö on vioittanut isännän hartiat.
Pohjoismaihinkin mahtuu monenmoista maitotilaa :)
Norjan ongelma on se, että norjalaiset ovat hukkumaisillaan rahaan ;D Siksi sitä voidaan työntää ihan minne tahansa
-
Taitaa robotin taloudellinen mahdollisuus olla suomessakin ihan jltain muuta kuin 70 lehmää. Jotenki jos laskee rakennuskustannukset mukaan niin ei se pienessä pihatossa ole paljoa uutta asemaa odotustiloineen kalliimpi. Kaikki vaan pitäisi olla alunperin suunniteltu robolle. Se on sitten eri asia mikä on pienin kannattava navetta jos suomen yleisintä ei lasketa (eli tyhjää parsinavettaa)
-
Ehkä se 59 lypsävää + "nuorkarja" puoli ohjatulla liikenteellä.
-
Päivän maastullin mukaan Norjassa 20 lypsävän tiloja, joilla vetimiin tarttuu robo. Lehtijutussa esitelty 24 äpylin tila aikoo myös siirtyä roboaikaan. Kannattaa kuulemma oikein hyvin, paikallinen Kela maksaa hankintakustannuksista 60%, koska lypsytyö on vioittanut isännän hartiat.
Pohjoismaihinkin mahtuu monenmoista maitotilaa :)
Käytettyjä ropoja saa jo niin halvalla,että 30 lehmää riittää hyvin.
Toki se ylläpito voi joskus olla yllättävän hintavaa.
-
Päivän maastullin mukaan Norjassa 20 lypsävän tiloja, joilla vetimiin tarttuu robo. Lehtijutussa esitelty 24 äpylin tila aikoo myös siirtyä roboaikaan. Kannattaa kuulemma oikein hyvin, paikallinen Kela maksaa hankintakustannuksista 60%, koska lypsytyö on vioittanut isännän hartiat.
Pohjoismaihinkin mahtuu monenmoista maitotilaa :)
Käytettyjä ropoja saa jo niin halvalla,että 30 lehmää riittää hyvin.
Toki se ylläpito voi joskus olla yllättävän hintavaa.
No jos on 30 äpylin pihatto valmiina aseman kanssa, niin miksikäs ei vois vaihtaa robolle. Maksaahan se uusi asemakin ja lypsykone jonkun verran.
-
Päivän maastullin mukaan Norjassa 20 lypsävän tiloja, joilla vetimiin tarttuu robo. Lehtijutussa esitelty 24 äpylin tila aikoo myös siirtyä roboaikaan. Kannattaa kuulemma oikein hyvin, paikallinen Kela maksaa hankintakustannuksista 60%, koska lypsytyö on vioittanut isännän hartiat.
Pohjoismaihinkin mahtuu monenmoista maitotilaa :)
Käytettyjä ropoja saa jo niin halvalla,että 30 lehmää riittää hyvin.
Toki se ylläpito voi joskus olla yllättävän hintavaa.
No jos on 30 äpylin pihatto valmiina aseman kanssa, niin miksikäs ei vois vaihtaa robolle. Maksaahan se uusi asemakin ja lypsykone jonkun verran.
Norja ei liittynyt Rooman liittoon ja maidon hinta siellä huimat 46 senttiä siinä nähdään että ulkopuolelle jäänti oli vain eduksi. ;D
-
Päivän maastullin mukaan Norjassa 20 lypsävän tiloja, joilla vetimiin tarttuu robo. Lehtijutussa esitelty 24 äpylin tila aikoo myös siirtyä roboaikaan. Kannattaa kuulemma oikein hyvin, paikallinen Kela maksaa hankintakustannuksista 60%, koska lypsytyö on vioittanut isännän hartiat.
Pohjoismaihinkin mahtuu monenmoista maitotilaa :)
Käytettyjä ropoja saa jo niin halvalla,että 30 lehmää riittää hyvin.
Toki se ylläpito voi joskus olla yllättävän hintavaa.
No jos on 30 äpylin pihatto valmiina aseman kanssa, niin miksikäs ei vois vaihtaa robolle. Maksaahan se uusi asemakin ja lypsykone jonkun verran.
Norja ei liittynyt Rooman liittoon ja maidon hinta siellä huimat 46 senttiä siinä nähdään että ulkopuolelle jäänti oli vain eduksi. ;D
Ni no en nyt olis ihan noinkaan varma asiasta, ainakin musta tuntuu, et oon päässyt tähänkin vauhtiin, osittain juuri tuon unionin ansiosta. :)
-
Päivän maastullin mukaan Norjassa 20 lypsävän tiloja, joilla vetimiin tarttuu robo. Lehtijutussa esitelty 24 äpylin tila aikoo myös siirtyä roboaikaan. Kannattaa kuulemma oikein hyvin, paikallinen Kela maksaa hankintakustannuksista 60%, koska lypsytyö on vioittanut isännän hartiat.
Pohjoismaihinkin mahtuu monenmoista maitotilaa :)
Käytettyjä ropoja saa jo niin halvalla,että 30 lehmää riittää hyvin.
Toki se ylläpito voi joskus olla yllättävän hintavaa.
No jos on 30 äpylin pihatto valmiina aseman kanssa, niin miksikäs ei vois vaihtaa robolle. Maksaahan se uusi asemakin ja lypsykone jonkun verran.
Norja ei liittynyt Rooman liittoon ja maidon hinta siellä huimat 46 senttiä siinä nähdään että ulkopuolelle jäänti oli vain eduksi. ;D
Ni no en nyt olis ihan noinkaan varma asiasta, ainakin musta tuntuu, et oon päässyt tähänkin vauhtiin, osittain juuri tuon unionin ansiosta. :)
Eihän sulla oo ees sitä pihattoo ??? ;D
-
Päivän maastullin mukaan Norjassa 20 lypsävän tiloja, joilla vetimiin tarttuu robo. Lehtijutussa esitelty 24 äpylin tila aikoo myös siirtyä roboaikaan. Kannattaa kuulemma oikein hyvin, paikallinen Kela maksaa hankintakustannuksista 60%, koska lypsytyö on vioittanut isännän hartiat.
Pohjoismaihinkin mahtuu monenmoista maitotilaa :)
Käytettyjä ropoja saa jo niin halvalla,että 30 lehmää riittää hyvin.
Toki se ylläpito voi joskus olla yllättävän hintavaa.
No jos on 30 äpylin pihatto valmiina aseman kanssa, niin miksikäs ei vois vaihtaa robolle. Maksaahan se uusi asemakin ja lypsykone jonkun verran.
Norja ei liittynyt Rooman liittoon ja maidon hinta siellä huimat 46 senttiä siinä nähdään että ulkopuolelle jäänti oli vain eduksi. ;D
Ni no en nyt olis ihan noinkaan varma asiasta, ainakin musta tuntuu, et oon päässyt tähänkin vauhtiin, osittain juuri tuon unionin ansiosta. :)
Eihän sulla oo ees sitä pihattoo ??? ;D
Ei oo ja oikeestaan ihan hyvä, koska nyt se pihatto olis auttamattomasti liian pieni ja väärässä paikassa. ;D
-
Päivän maastullin mukaan Norjassa 20 lypsävän tiloja, joilla vetimiin tarttuu robo. Lehtijutussa esitelty 24 äpylin tila aikoo myös siirtyä roboaikaan. Kannattaa kuulemma oikein hyvin, paikallinen Kela maksaa hankintakustannuksista 60%, koska lypsytyö on vioittanut isännän hartiat.
Pohjoismaihinkin mahtuu monenmoista maitotilaa :)
Käytettyjä ropoja saa jo niin halvalla,että 30 lehmää riittää hyvin.
Toki se ylläpito voi joskus olla yllättävän hintavaa.
No jos on 30 äpylin pihatto valmiina aseman kanssa, niin miksikäs ei vois vaihtaa robolle. Maksaahan se uusi asemakin ja lypsykone jonkun verran.
Norja ei liittynyt Rooman liittoon ja maidon hinta siellä huimat 46 senttiä siinä nähdään että ulkopuolelle jäänti oli vain eduksi. ;D
Ni no en nyt olis ihan noinkaan varma asiasta, ainakin musta tuntuu, et oon päässyt tähänkin vauhtiin, osittain juuri tuon unionin ansiosta. :)
Eihän sulla oo ees sitä pihattoo ??? ;D
Ei oo ja oikeestaan ihan hyvä, koska nyt se pihatto olis auttamattomasti liian pieni ja väärässä paikassa. ;D
Aina se vähänajan kuluttua on liian pieni.
Mutta yritä ny edes päästä alkuun.Vai vieläkö pitää sulatella lainoja ensin ;D
-
Päivän maastullin mukaan Norjassa 20 lypsävän tiloja, joilla vetimiin tarttuu robo. Lehtijutussa esitelty 24 äpylin tila aikoo myös siirtyä roboaikaan. Kannattaa kuulemma oikein hyvin, paikallinen Kela maksaa hankintakustannuksista 60%, koska lypsytyö on vioittanut isännän hartiat.
Pohjoismaihinkin mahtuu monenmoista maitotilaa :)
Käytettyjä ropoja saa jo niin halvalla,että 30 lehmää riittää hyvin.
Toki se ylläpito voi joskus olla yllättävän hintavaa.
No jos on 30 äpylin pihatto valmiina aseman kanssa, niin miksikäs ei vois vaihtaa robolle. Maksaahan se uusi asemakin ja lypsykone jonkun verran.
Norja ei liittynyt Rooman liittoon ja maidon hinta siellä huimat 46 senttiä siinä nähdään että ulkopuolelle jäänti oli vain eduksi. ;D
Ni no en nyt olis ihan noinkaan varma asiasta, ainakin musta tuntuu, et oon päässyt tähänkin vauhtiin, osittain juuri tuon unionin ansiosta. :)
Eihän sulla oo ees sitä pihattoo ??? ;D
Ei oo ja oikeestaan ihan hyvä, koska nyt se pihatto olis auttamattomasti liian pieni ja väärässä paikassa. ;D
Aina se vähänajan kuluttua on liian pieni.
Mutta yritä ny edes päästä alkuun.Vai vieläkö pitää sulatella lainoja ensin ;D
Älä sä niistä hätäile, Kyllä ne siitä sulaa ja muuttuu omaksi pääomaksi, joka pysyy, eikä lahoo!
-
Päivän maastullin mukaan Norjassa 20 lypsävän tiloja, joilla vetimiin tarttuu robo. Lehtijutussa esitelty 24 äpylin tila aikoo myös siirtyä roboaikaan. Kannattaa kuulemma oikein hyvin, paikallinen Kela maksaa hankintakustannuksista 60%, koska lypsytyö on vioittanut isännän hartiat.
Pohjoismaihinkin mahtuu monenmoista maitotilaa :)
Käytettyjä ropoja saa jo niin halvalla,että 30 lehmää riittää hyvin.
Toki se ylläpito voi joskus olla yllättävän hintavaa.
No jos on 30 äpylin pihatto valmiina aseman kanssa, niin miksikäs ei vois vaihtaa robolle. Maksaahan se uusi asemakin ja lypsykone jonkun verran.
Norja ei liittynyt Rooman liittoon ja maidon hinta siellä huimat 46 senttiä siinä nähdään että ulkopuolelle jäänti oli vain eduksi. ;D
Ni no en nyt olis ihan noinkaan varma asiasta, ainakin musta tuntuu, et oon päässyt tähänkin vauhtiin, osittain juuri tuon unionin ansiosta. :)
Eihän sulla oo ees sitä pihattoo ??? ;D
Ei oo ja oikeestaan ihan hyvä, koska nyt se pihatto olis auttamattomasti liian pieni ja väärässä paikassa. ;D
Aina se vähänajan kuluttua on liian pieni.
Mutta yritä ny edes päästä alkuun.Vai vieläkö pitää sulatella lainoja ensin ;D
Älä sä niistä hätäile, Kyllä ne siitä sulaa ja muuttuu omaksi pääomaksi, joka pysyy, eikä lahoo!
Näinhän se on,maa pysyy 8)
-
Päivän maastullin mukaan Norjassa 20 lypsävän tiloja, joilla vetimiin tarttuu robo. Lehtijutussa esitelty 24 äpylin tila aikoo myös siirtyä roboaikaan. Kannattaa kuulemma oikein hyvin, paikallinen Kela maksaa hankintakustannuksista 60%, koska lypsytyö on vioittanut isännän hartiat.
Pohjoismaihinkin mahtuu monenmoista maitotilaa :)
Käytettyjä ropoja saa jo niin halvalla,että 30 lehmää riittää hyvin.
Toki se ylläpito voi joskus olla yllättävän hintavaa.
Jos ei ole kokemusta robosta niin ei missään tapauksessa käytettyä. Voi tulla järkyttävän kallista alkaa harjoittelemaan vanhalla koneella. Mutta jos on aijemmin kone tai pääsee työn puolesta oikeasti käyttämään konetta niin silloin käytetty on oiva vaihtoehto. Noissa roboteissa on sama ilmiö kun kaikessa muussakin eli jotta taloudellinen tulos on kohdallaan niin viikonloppuisin ei saisi häiritä huoltoa ja muutenkin pitäisi tulla itsekseen toimeen koneen kanssa ja huoltoa tarvittaisi vaan osia varten. normi huollot kannattaa tehdä ohjeen mukaan vaikka nekin olisi mielekkäämpi tehdä lypsymäärän eikä kalenterin mukaan.
Mutta joku käytetty vemssi tai lely voi olla hyvinkin varteenotettava vaihtoehto pieneen karjaan tai "välikoneeksi" esim jonekkin 60-100 lehmän kokoluokkaan. Pelto ja pankki kun joskus rajoittaa navetan kokoa.
-
Päivän maastullin mukaan Norjassa 20 lypsävän tiloja, joilla vetimiin tarttuu robo. Lehtijutussa esitelty 24 äpylin tila aikoo myös siirtyä roboaikaan. Kannattaa kuulemma oikein hyvin, paikallinen Kela maksaa hankintakustannuksista 60%, koska lypsytyö on vioittanut isännän hartiat.
Pohjoismaihinkin mahtuu monenmoista maitotilaa :)
Käytettyjä ropoja saa jo niin halvalla,että 30 lehmää riittää hyvin.
Toki se ylläpito voi joskus olla yllättävän hintavaa.
Jos ei ole kokemusta robosta niin ei missään tapauksessa käytettyä. Voi tulla järkyttävän kallista alkaa harjoittelemaan vanhalla koneella. Mutta jos on aijemmin kone tai pääsee työn puolesta oikeasti käyttämään konetta niin silloin käytetty on oiva vaihtoehto. Noissa roboteissa on sama ilmiö kun kaikessa muussakin eli jotta taloudellinen tulos on kohdallaan niin viikonloppuisin ei saisi häiritä huoltoa ja muutenkin pitäisi tulla itsekseen toimeen koneen kanssa ja huoltoa tarvittaisi vaan osia varten. normi huollot kannattaa tehdä ohjeen mukaan vaikka nekin olisi mielekkäämpi tehdä lypsymäärän eikä kalenterin mukaan.
Mutta joku käytetty vemssi tai lely voi olla hyvinkin varteenotettava vaihtoehto pieneen karjaan tai "välikoneeksi" esim jonekkin 60-100 lehmän kokoluokkaan. Pelto ja pankki kun joskus rajoittaa navetan kokoa.
Kirjoitat asiaa.