Se on aina ilo seurata kesäillan hämyssä kuinka savikkasimeonit ulkoiluttaa ruiskujaan ja käyvät hävityksi tuomittua taistelua kirppoja vastaan.   

Hankkikaa elämä.... 

Mietoisissa tehtiin 1980- luvun puolivälissä kokeita 4 - 16 kg: kylvömäärillä. MTTK 11/89.

Suurin sato oli kylvömäärällä 12 kg, ja 16 kg kylvömäärä oli toiseksi satoisin. Tietenkin vain muutamia kymmeniä kiloja satoerot.

Kasvuaika oli tiheällä kylvöllä vähintään 4 vrk, pisimmillään 10 vrk lyhyempi kuin 4 kg kylvömäärällä. Sillä on jo merkitystä, kun kylvöaika on venynyt. Samoin rikkapitoisuuteen sai kylvötiheydellä  suuren eron, siten että tiheä kylvö oli parempi kuin harva.

Sitä minä tuossa aikaisemmin vaan ihmettelin, että onko jotenkin yleistä tietoa, että Lantmannenin 20 kg Aurea rypsisäkissä on tarkasti kolme yksikköä, koska siinä sitä ei missään lukenut. Ei myöskään 1000 jyvän painoa. Vain puhtaus ja itävyys olivat säkin kyljessä.

Mietoisissa taimitiheys oli pienimmillään 30 % kylvötiheydestä, parhaimmillaankin joka kolmas siemen ei orastunut.

Saahan sitä harattua kylvösuuntaan poikittain liikoja pois, jos lakoa pelkää. Toistaiseksi ei neljänä viljelyvuonna Cordelia tai Aurea ole tehneet pitempää kuin 30 cm vartta, en usko näin kovilla mailla laon olevan se ensimmäinen huoli.

Ei koske Pohjanmaata.

-SS-

Niin, vielä: Tähän mennessä kaikki - ei sentään ihan yksittäisiä pusseja - saamani pakkaukset  syyskylvöistä ja kevätkylvöistä öljykasvia ovat sisältäneet yksikkömäärän ja 1000 siemen painon (joilla sitten voi säätää kylvötiheyden / m2). Tuossa Aurea-säkissä ei suurennuslasillakaan löytynyt yksikkömäärää, itävyys % kyllä löytyi. Jos olisin ollut tarkkuusvaa'an vieressä, olisin tietty mitannut 1000 siemen painon niin olisin päässyt itävyys %:n kanssa tarkkaan kylvömäärään sitäkin kautta. Onneksi riitti siemen noinkin, loppui kesken kahta aaria vaille, ja oli viime kesän pussinpohja jonkun näköistä pölyistä jätettä kylvökoneesta tyhjennettyä, rullasin sen sitten siihen loppureikään, jotain 30 kg/ha asetuksella.

-SS-

Tällaista on kohta neljä viikkoa vanha rapsi.



Reiät riekaleiset koppiaisia on ollut nakertamassa tuhansittain. Decistä ja Karatea on mennyt desikaupalla. 4 vrk kylvön jälkeen orastuvassa rypsissä on jo puremajälkiä. Buteo my ass.

-SS-

Olen tainnut päästä liian helpolla 2 vuotisen rypsin viljelyuran aikana kun ei ole kirpat vielä vaivanneet. Näitä juttuja kun täältä lukenut niin parempi varmaa lopettaa tähän vuoteen ku tuuri käytetty loppuun.
Kuoriaisia tosin sai eilen jo käydä tappamassa kun kaikki nuput aivan mustana.

Olen tainnut päästä liian helpolla 2 vuotisen rypsin viljelyuran aikana kun ei ole kirpat vielä vaivanneet. Näitä juttuja kun täältä lukenut niin parempi varmaa lopettaa tähän vuoteen ku tuuri käytetty loppuun.
Kuoriaisia tosin sai eilen jo käydä tappamassa kun kaikki nuput aivan mustana.

Etkös ollut jurtinviljelijä ? Tällöin saattaa kemikaalivarastossa olla taika-ainetta nimeltä dimetoaatti.

Ensikertalaisena 2016 ja 2017 olivat aivan mainioita, ruiskutin turhaan, oppikirjan mukaan, kun näin yhdenkin ötökän. Sato oli ensikertalaiselle iso. Sitten 2018 alkoivat ötökät päästä niskan päälle; ötökät ja myös kuivuus -sato oli enää välttävä - Agronet-mitalla . 2019 veivät ötökät koko kylän rapsit ja oman maisemapellon ja riistapellon ristikukkaiset, onneksi en saanut aikaiseksi kylvää satokasvia. 100 % täystuho. 2020 kylvin rapsia 3.5, ei tullut ylös ollenkaan, uudestaan 17.5., taas osin uudestaan 3.6. ja neljännen kerran noin 25.6 , ja vasta juhannuskylvös pääsi rauhaan sekä kirpoilta että rapsikuoriaisilta. Lokakuussa sitten ehkä 500 kg/ha mustaa hipsua, puolet mikrosiemenistä varmaan varisi Sampon pellinsaumoista joka paikasta. 

Nyt sitten rapsi on taas aika pahoin raasittu, rypsi on tiheällä oraalla ( 9 kg/ha ) , savisemmissa paikoissa näkyy hiven puremajälkiä, pitääkö tässä tosissaan alkaa miettiä  parationin tai jonkun muun tehoavan aineen syntetisoimista ?

Osatekijä lienee kevytmuokkauksen kirppoja lisäävä vaikutus- ainakin on alkanut tulla sellainen mieleen. Ero on nyt jo selvä, kun kaksi vierekkäistä palstaa, joista toisessa oli kevätkyntö, toisessa kevytmuokkaus, kevytmuokattu hävisi kirppojen suihin jo maan pinnalle tullessa, kynnetyssä on noita repaleisia, jotka kuitenkin joten kuten kasvavat.

Keltaiset viuhkat ainakin näin ensi töiksi menevät ruiskuun. 5 bar painetta eikähän sumu ainakin ala toimia.

-SS-

Syysrapsi on ihan ok. Lopettelee kukkimista. En ruiskuttanut ötökkäaineita kertaakaan. Pelkästään galeran vetäisin toukokuun alussa. Aika hyvin selvisi talvesta. Sulamisvedet tosin teki muutaman aukon, mutta turvemaakin talvehti.

Lainaus käyttäjältä: mikkemakke - 12.06.21 - klo:15:41

Olen tainnut päästä liian helpolla 2 vuotisen rypsin viljelyuran aikana kun ei ole kirpat vielä vaivanneet. Näitä juttuja kun täältä lukenut niin parempi varmaa lopettaa tähän vuoteen ku tuuri käytetty loppuun.
Kuoriaisia tosin sai eilen jo käydä tappamassa kun kaikki nuput aivan mustana.

Etkös ollut jurtinviljelijä ? Tällöin saattaa kemikaalivarastossa olla taika-ainetta nimeltä dimetoaatti.

Ensikertalaisena 2016 ja 2017 olivat aivan mainioita, ruiskutin turhaan, oppikirjan mukaan, kun näin yhdenkin ötökän. Sato oli ensikertalaiselle iso. Sitten 2018 alkoivat ötökät päästä niskan päälle; ötökät ja myös kuivuus -sato oli enää välttävä - Agronet-mitalla . 2019 veivät ötökät koko kylän rapsit ja oman maisemapellon ja riistapellon ristikukkaiset, onneksi en saanut aikaiseksi kylvää satokasvia. 100 % täystuho. 2020 kylvin rapsia 3.5, ei tullut ylös ollenkaan, uudestaan 17.5., taas osin uudestaan 3.6. ja neljännen kerran noin 25.6 , ja vasta juhannuskylvös pääsi rauhaan sekä kirpoilta että rapsikuoriaisilta. Lokakuussa sitten ehkä 500 kg/ha mustaa hipsua, puolet mikrosiemenistä varmaan varisi Sampon pellinsaumoista joka paikasta. 

Nyt sitten rapsi on taas aika pahoin raasittu, rypsi on tiheällä oraalla ( 9 kg/ha ) , savisemmissa paikoissa näkyy hiven puremajälkiä, pitääkö tässä tosissaan alkaa miettiä  parationin tai jonkun muun tehoavan aineen syntetisoimista ?

Osatekijä lienee kevytmuokkauksen kirppoja lisäävä vaikutus- ainakin on alkanut tulla sellainen mieleen. Ero on nyt jo selvä, kun kaksi vierekkäistä palstaa, joista toisessa oli kevätkyntö, toisessa kevytmuokkaus, kevytmuokattu hävisi kirppojen suihin jo maan pinnalle tullessa, kynnetyssä on noita repaleisia, jotka kuitenkin joten kuten kasvavat.

Keltaiset viuhkat ainakin näin ensi töiksi menevät ruiskuun. 5 bar painetta eikähän sumu ainakin ala toimia.

-SS-

Juu on juurikasta viljelyssä. Harmittavasti vain dimetoaattivarasto on jo käytetty.

Molempina vuosina rypsi on tullut kylvettyä pelkästään kevytmuokattuun maahan. Täytyypä tutkailla tilannetta tulevina vuosina jos viljely jatkuu.  Mutta eipä täällä seudulla aivan liki ole ollut vuosikausiin öljykasveja viljelyssä jos sekin jotain vaikuttaa kirppoihin.

Noihin kokemuksiin nähden oli varsin onnistunut viime vuosi. 15.5 rypsin kylvö. Rikkakasviruiskutus ja 2 kertaa rapsikuoriaisiin ruiskutus, ei muuta. Sato 2000kg/ha ja nyt keväällä myytynä sai ihan hyvän hinnankin.

Viime vuonna rypsillä olleella pellolla oli aika kova rypsikasvusto nyt viljan joukossa, ehkei aivan ollut Sampon säädöt iskussa. Syöntijälkiä oli huomattavasti enemmän kuin peitatussa. Olisi tarvinnut tajuta jättää pieni kulma kylvämättä/ruiskuttamatta niin olisi nähnyt tuleeko siitä mitään.

Syysrapsia tekisi mieli jonain vuonna kokeilla, mutta pellon vapautuminen taitaa olla ongelmana. Ehkäpä jos saisi rukiin puitua tarpeeksi ajoissa.

Kyllähän noi sänkipellot on sellaisia monimuotoisuuden pyhäkköjä, että pahnan seassa vipeltää jos jonkinlaista möttiäistä, kultivoitu ei ollenkaan samalla tasolla, mutta parempi kuin raaka kynnös. Tältä pohjalta ymmärrettävää, että kirppaongelma olisi pahempi kevytmuokatuissa. Nyt on taas arvovalintojen paikka. Kehitetäänkö luonnon monimuotoisuutta ja vältetään samalla magnesiumin kaivamista esille jankosta, vai ajetaanko kylmäverisesti vain yhden kasvin etua.

Tuon härkäpavun kanssa tulin samaan tulokseen, että ei siitä aikaisesta kylvöstä saada sellaista etua, että sinne pellolle pitäisi ehdoin tahdoin mennä puoli märkään. Kasvi tarvitsee myös valoa ja lämpöä, ei se riitä, että jyvätsiemenet on heitetty kostean märkään peltoon, muidenkin olosuhteiden tulee olla kunnossa, muuten on edessä jurominen. Tästä aiheutuu se, että kasville jää jonkinlainen kituutusvaihde päälle ja kun olosuhteet paranevat, niin ei se kasvu käynnistykkään samalla vauhdilla kuin alkujaan hyviin olosuhteisiin kylvetyllä siemenellä. Tämä kituutus tekee sitten sen, että kasvusto ei peitä maata tarpeeksi nopeasti ja poutien tullessa, maat alkavat kuivaa. Kahtena vuonna härkäpavulla näkynyt hyvin selkeästi tämä, että kevät menee jurottelussa ja sitten pääsee kuivuus yllättämään. Tänä vuonna päätin lykätä kylvöä ja se tehtiin toukokuun puolivälissä. Sitten tuli sadekausi ja maat tiivistyivät. Nyt ollaan taas jurovaihteella, mutta syynä on tällä kertaa tuo tiivistyminen. Jos olisin ollut kova jätkä, niin olisin lykännyt kylvön tähän kesäkuun alkuun ja sen vielä teenkin seuraavina vuosina, jos tällaista ilmenee. Jo pelkästään kokeilun vuoksi olisi hyvä nähdä missä mennään. Kylvöpohjassa kyllä kosteutta riittää, kun mennään tarpeeksi syvälle. Viljalla nuo +6cm alkaa olla jo vähän vaikeita, kauraa lukuunottamatta, mutta härkäpavulla tuo varmasti toimii ja haihtumissuojaa olisi tarpeeksi päällä. Näissä aikaisissa kylvöissä on ollut sitäkin, että maa on niin kosteaa, että äeskään ei tahdo toimia oikein hyvin, kun piikki ei jaksa repiä märkää tilsaa irti.  On näissä vähän funtsimista.

Itse kylvän pavun 9cm syvyyteen, en kyllä muokkaa kun sen 3cm pinnasta.
Ei mitään ongelmaa ettei pintaan tulisi.

Viime vuonna kylvin pavun 28.4, heinäkuun helteeseen ja kuivuuteen lopahti vaikka toukokuussa näytti hyvältä.
Tänä vuonna meni 15.5 ja hyvältä näyttää toistaiseksi. Vettä vaan kohta tarvisi lisää.

Rapsit ovat 4-6 - lehtiasteella, ja kukinnon ruusuke alkaa näkyä. En löytänyt vielä rapsikuoriaisia, ja kirpatkin ovat kevätrypsissä vähemmät kuin kylmän ja märän toukokuun aikana ? Vai olisiko kuivempaan maahan kylvetty Buteo-peittaus nyt sitten tehonnut oikein hyvin ?

Pientä vikaa kyllä sirkkalehdissä näkyi, ja muutamia lovia. Orastiheys lienee lähempänä 300 / m3 , että hyvä olisi, jos harventuisi.

40 mm sateet kylvön jälkeen kyllä kovettivat maan lohduttomaksi, ei tahdo rypsin taimi jaksaa kasvaa isommaksi, vaikka taimettui hyvin. Pehmeämmissä paikoissa on jo kasvulehtiäkin.

-SS-

Rapsi ainakin on harvaa, toukokuun sateet harvensivat taimia todella paljon. 30-50 kpl/m2  Jos uutisointia seuraa, nyt olisi sitten ennätyssadon paikka. Kuinkahan on.


Kuva: DK7130 Clearfield  29.06.2021 , 1½ viikkoa aikaisemmin Cleravo+Dash , Bortrac  ja Avaunt.

Aurea kevätrypsi myöhään kylvettynä, olisiko 200-250 kpl neliöllä ?


Kuva: Aurea 23.6.2021

Kuva: Aurea 25.6.2021

Kuva: Aurea 29.6.2021

Viimeisen kuvan rypsi Clamox 2 l/ha, Dash 1 ltr/ha, Brassitel 3 ltr/ha ja Avaunt 170 ml/ha

-SS-

 Laitoit sitten tilan paremmillekin maille rypsiä nim. SS ? ,kasvustot tosi hyviä ainakin kuvien mukaan,
täällä pohjois-pohjanmaalla rypsit tosi harvoja, johtuen kylmästä sadejaksosta heti kylvöjen jälkeen,
no tosin alkaa Aurea rypsi juuri kukkimaan, eli keltaisena alkavat pellot olemaan.

Laitoit sitten tilan paremmillekin maille rypsiä nim. SS ? ,kasvustot tosi hyviä ainakin kuvien mukaan,
täällä pohjois-pohjanmaalla rypsit tosi harvoja, johtuen kylmästä sadejaksosta heti kylvöjen jälkeen,
no tosin alkaa Aurea rypsi juuri kukkimaan, eli keltaisena alkavat pellot olemaan.

Ei, vaan noissa  ph:t on siinä 5, fosforit alle 4, muutenkin punaisella kaikki. Selitys murealle mullalle on esikasvina toiminut heinän ja putkilokasvien muodostama rytö, ehkä parikymmentä vuotta. Onhan tuolla paremmalla maalla ollut Aureaa, vierekkäisellä saralla rapsi on kasvanut mainiosti,  rypsikin kyllä komeaa naattia aluksi teki, mutta sitten hiipui siementuotanto jonnekin.

Clamox on niin hyvä heinämäisten rikkaruohojen torjunnassa, että on tietynlainen viherkesanto tuossa.

-SS-

Nyt kolmen vuorokauden päästä Aurea on alkamassa kukintaa. Kasvuston korkeus on noin 30 cm, ja kukat jäänevät melko pieniksi. Koppiaisia oli vain yksittäisiä, onhan Avaunt vasta muutaman päivän vanha juttu.


Kuva: Aurea kevätrypsi, 2.7.2021

Muistin virkistämiseksi, sama kasvusto 29.6.21:



-SS-