Öö... Rypsin kylvöajankohta kelien lämmettyä, toukokuun lopussa, mieluiten kesäkuun puolella on sitten yksi legenda. Ihan yhtä suuri kuin se maata parantava vaikutus ilman kyntöä. Urani alussa kylvin oikeaoppisesti toukokuun lopussa, ihan viimeisinä päivinä. Sitten heinäkuun tappohelteillä ihmettelin miksi rypsini ovat kuukahtamassa ja miksi se on niin matalaa, kun naapurilla se oli vyötärönkorkuista. Onneksi tuli se pelastava sade, joka toi sen 1,5 tonnia plakkariin. Siitä kaksi vuotta eteenpäin lähes sama tilanne, mutta nytpä tein havaintoja naapurien hommista. Huomasin, että heillä rypsi alkoi kukkia jo juhannuksena, kun itselläni meni heinäkuun puolelle. Juhannuksen jälkeen oli mukavaa pilvipoutaista keliä ja kukinta kesti paljon pidempään kuin minun parhaille hellepäiville osunut kukintani. Sinä kesänä mediassa alettiin puhua jostain tutkimuksista, että mitä pitempään rypsi kukkii, niin sitä parempi sato. No, itse sain sen 1.9t, mutta naapuri sai 2.5. Sitten rohkenin jo haastatella rypsinviljelijöitä vähän laajemmalta ja kävi ilmi, että kaikki täällä kylvävät rypsit heti viljojen jälkeen, oli keli minkälainen hyvänsä.

Tässä on muutama pointti. Ensinnäkin näillä kuivilla savilla on tosi vaikeaa saada kevätkosteutta säilymään sinne toukokuun loppuun. Vaikka olisi kuinka tasausäestetty ja tehty mitä jippoa hyvänsä, niin maat vaan kuivavat. On ihan eriasia jos pellot ovat kukkamultaa tai jotain hikevää sorttia jossa kosteus nousee pitkään ylöspäin. Ei toimi savilla. Toisekseen, vaikka kuinka puhutaan siitä nopeasta taimettumisesta ja vaikka itu tulisi parissa päivässä siemenen pintaan ja kosteutta olisi, niin kyllä se taimettuminen/taimen kehittyminen vaan vie julmetusti aikaa. En kiistä etteikö kehitys olisi nopeaa vauhtiin päästyään, mutta aikaisin kylvetty on aina aikaisin kylvetty ja se aikaisin kylvetty hyötyy aina siitä aikaisuudesta. Kolmanneksi, tuo toukokuun lopun kylvö aiheuttaa usein sen, että kukinta osuu niihin helteisiin, mikä ei ole välttämättä hyvä juttu. Jos sitä kukinnan ajankohtaa pystyy hiukan siirtämään jompaan kumpaan suuntaan, että kelit ovat hiukan inhimillisempiä, niin se vaikuttaa heti positiivisesti satoon.

Nyt tietysti moni jo sanoo, että se on niin paljon vuodesta kiinni, niinhän se on, mutta meikäläiselle kävi tuo homma parina vuonna ja se riitti. Aikaistin kylvöä, eikä siitä ole toistaiseksi ilmennyt mitään haittoja...

Öö... Rypsin kylvöajankohta kelien lämmettyä, toukokuun lopussa, mieluiten kesäkuun puolella on sitten yksi legenda......

Nyt tietysti moni jo sanoo, että se on niin paljon vuodesta kiinni, niinhän se on, mutta meikäläiselle kävi tuo homma parina vuonna ja se riitti. Aikaistin kylvöä, eikä siitä ole toistaiseksi ilmennyt mitään haittoja...

No näinhän se on. Mutta jos minä pääsen huhtikuun puolessavälissä kylvämään jotakin, laitan tietenkin rockn'roll satotasoista vehnää. En taatusti sitä mettäpeltoa, joka on se viimänen kylvettävä äitienpäiväksi. Eli se kevätöljykasvi korvaa hyvän tulopotentiaalin, ei tuo lisää sitä. Eli on sitten valintakysymys, onko helpompi myydä esim. rekkakuorma hyvää leipävehnää tutulle myllylle kuin alkaa tarjoamaan jollekin kuorma-autoilijalle 5 - 10 tonnin rypsikasaa yhtä kauas vietäväksi ? Saman rahan se liikennöitsijä ottaa, valitettavasti siitä rahdistakin.

-SS-

Mulla on ollut sellainen heikkous kuin viljelykierto. Se tarkoittaa, että vaativatkin kasvit käyvät niillä heikoimmillakin lohkoilla. Tai oikeastaan sana heikko on väärä, pitäisi puhua paremminkin hyvän tuurin lohkoista eli jos kelit natsaa, niin sitten tulee bumtsi-bum-bum, mutta jos onkin vaikeampi kesä, niin tulee vain vitutus. Mutta enivei, viljelykierrolla koitetaan viedä hommaa eteenpäin ja saada joka paikassa hommaa enemmän tolpilleen...

Onhan tässä muuttujia vielä.

Onko öljykasvinviljely edelleen sopimusviljelypainotteista.
Arvattavasti Raision Nokian, Anjalankosken ja Raision välittömässä
läheisyydessä öljykasveja viljellään, kun ei ole riskinä
kuin se muutaman kympin pieneräsakko traktorinkuormasta.
Kuljetustukia ei varmaankaan öljykasveilla  ole, niin kuin kaukaisilla mailla
viljelevillä sokerikunkuilla.

Mikä on minimieräkoko tai ala, josta öljysopimuksia tehdään. Viljoilla on
laajemmin toimitusmahdollisuuksia, viljaa vastaanottavia varastoja
on traktorimatkan päässä hyvästi. Ja "nuppikuorma" onnistuu melko
pienelläkin viljalohkolla.

Totta kai oman viljakauppiaan kanssa nämä pitää selvittää, mutta
aika tuhahdus kyllä tulee, esimerkiksi viime kesäksi hernettä kun
kyselin, ja varmaankin öljykasveilla. On sen verran vilja-aluetta
tämä, että vain  isoimmat pinta-alakeisarit saavat sen 10 ha
rapsia  aikaiseksi, jos sitäkään. Ne kyllä varmaan rahdataan
viljarekkarallin kaupan päälle sitten.

Tuo Tupajumin VOK-viljelyn käytännön peruste oli kyllä hyvä heitto.
Minulla se olisi VOR. Vaikka on halpaa, vaikka ei mikään ihmetuotto, niin varma
markkinoitava, eikä poikkea kaluston osalta toisistaan. Totta kai ne
rapsipöytäammattilaiset vääntävät njuuhollaäändin potikasta
kelan kierrokset ja seulat toiseen asentoon noin vain. Minä en
saa tuosta vanhasta romusta noita suomuseuloja  liikkumaan
milliäkään ennen kuin puran ne pieniksi siipaleiksi ja kaivan pölyt
ja vihneet pois liikkuvien osien välistä. Viljalla - kun ei kauraa
viljele - menee samalla säädöllä, auki 16 mm ja ilma täysillä.

Kelan hihnapyörien vaihtohomma on rupinen jutska. Ikinä ei ole
käsin kiristettävä muutinlimppu ollut löysässä. Ei aukea hakkaavalla
koneella, ei neljän metrin varrella. Mutta se 1200 kierrosta taasen käy
kaikille viljoille. Mitäpä sitä vaihtamaan.

Sitten kun piensiemeniä tulee laitetuksi, niin rahtipuimuri lienee
ainoa vaihtoehto. Tuntitaksana ei ainakaan kannata ottaa, mitä
nyt noita muutamaa asiaan vihkiytynyttä seuraa. Puin miehenkorkuista
lakoruista pikku-Sampolla nopeammin kuin näkyvät vahvassa vihreässä
rypsimättäässä painavan meedioneilla ja tuukanoilla menemään.

Ei ole Pellava-Klaavua enää rahtipuimamarkkinoilla. Vaikka
natopiikkilankaa olisi  pellossa kasvanut, tuli puimaan.

-SS-

Voihan sitä rypsi pantata seuraavaan vuoteen, että saa sen rekkakuorman. Täällä kyllä pääsee pienemmästäkin erästä eroon, mutta vähintään nuppikuormia oon jo laittanut menemään. Sama tonnitaksa siinä on, kun koko yhdistelmässä. Sen perävaunun järkännevät jostain muualta. Sopimuksia voi tehdä tai olla tekemättä, kyllä rypsiä ostetaan, siitähän on pulaa. Vastaanottopaikkoja on pitkin ja poikin suomea.

Puintikelan nopeutta en oo Faaris muuttanut ikinä rypsille, enkä muullekaan puitavalle. Puintiväliä suurennan, ettei mene ihan musuiksi. Puintinopeutta saa olla niin paljon kun kitaan mahtuu menemään, samaa vauhtia suunnilleen menin rypsillä kun rukiillakin. En pui sitä rypsiä vihreänä, vaan vasta kun se on valmista 

Voihan sitä rypsi pantata seuraavaan vuoteen, että saa sen rekkakuorman. Täällä kyllä pääsee pienemmästäkin erästä eroon, mutta vähintään nuppikuormia oon jo laittanut menemään. Sama tonnitaksa siinä on, kun koko yhdistelmässä. Sen perävaunun järkännevät jostain muualta. Sopimuksia voi tehdä tai olla tekemättä, kyllä rypsiä ostetaan, siitähän on pulaa. Vastaanottopaikkoja on pitkin ja poikin suomea.

Puintikelan nopeutta en oo Faaris muuttanut ikinä rypsille, enkä muullekaan puitavalle. Puintiväliä suurennan, ettei mene ihan musuiksi. Puintinopeutta saa olla niin paljon kun kitaan mahtuu menemään, samaa vauhtia suunnilleen menin rypsillä kun rukiillakin. En pui sitä rypsiä vihreänä, vaan vasta kun se on valmista 

  Ai sulla on  faaris kettinkipyörät, et viitti sotkee ittees.

Joo nuppikuorma on täälä joku 25 kuutiota. Eli yksi siilo.
11 ha suunnilleen. Aikas iso ala joo joutua hankaluuksiin,
 jos rupee hakkaamaan vastaan...noilla 500 ha viljelijöillä
tommonen menee toleransseihin, who cares. Meikäläiselle tulis
paha mieli koko vuodeksi.

Suursäkkeihin tietty voisi alkaa keräilemään. Varmaan rotta tykkää.
Rukiissa kyllä on se hyvä puoli, ettei kelpaa jyrsijöille.

Kyllä tuo alkaa selviimään tuo todellisuus aikas selvästi.
Pelkän maanparannuksen ja esikasvivaikutuksen saanee
nurmellakin, melkoisesti järkevämmällä koneketjulla,
kun tuo murskakin nyt sitten tuli hankituksi. Parin hehtaarin
rypsit on parin tonnin ongelmajätettä, samalta alalta voi
tullakin 12-14  tonnia syysvehnää. Jos siis on parhaasta
maasta kyse.

En tuota riistapellon sadontuottoa ihan hetikohta usko,
kun sillä ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita, sluxxia varmaan
sentään voi ?

Edut tuolla viherkesannoinnilla on rikkaruohojen siemenpankin
vähentäminen, maan rakenteen paraneminen vähintään samalla
tavalla kuin öljykasvilla, lannoituskulujen ja ruiskutuskulujen
säästö, sekä jääntirapsien /rypsien poisjääminen syysvehnän alta
kiusaamasta.

Tukipoliittinen kysymyshän tämä on. Kerääjäkasvi-rypsi yhdistelmällä
lähes 200€ tukilisää normiteho kevätvehnään verrattuna. Aluskasvi
varmasti menestyy, jos käyttää 40 cm riviväliä ja 100/m2 tiheyttä rypsillä. 
Ja pui sitten pois, jos tuleekin päällikkösato, että kärryn saa täyteen.

Tämä on vanhan vaiva, ei voi henkisesti sietää ajatusta, että jäisi
joku rytö saunakukkapelto murskaraiskattavaksi. Vaikka se on
ihan OK tässä nykytukipolitiikassa, kunhan se pikku kerääjätimotein piikki
vaan on hengissä siellä.

-SS-

  Ei kuulema viljan tyvitauti kierre katkea heinäkierrolla. Järkevä rypsiala tosiaankin siellä 10 ha tai enempi.
Avena ostaa Viljavan varastoihin ympäri suomea ja rahtikulut kuitenkin rypsin tonnihintaan verrattuna pieni.

Kylvöaika mielestäni juuri silloin kun pelto kylvökunnossa ,ainakin itse olen näin tehnyt eikä ongelmia ole kirppojen
taikka keväthallojen kanssa ollut.

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 14.10.15 - klo:21:12

Voihan sitä rypsi pantata seuraavaan vuoteen, että saa sen rekkakuorman. Täällä kyllä pääsee pienemmästäkin erästä eroon, mutta vähintään nuppikuormia oon jo laittanut menemään. Sama tonnitaksa siinä on, kun koko yhdistelmässä. Sen perävaunun järkännevät jostain muualta. Sopimuksia voi tehdä tai olla tekemättä, kyllä rypsiä ostetaan, siitähän on pulaa. Vastaanottopaikkoja on pitkin ja poikin suomea.

Puintikelan nopeutta en oo Faaris muuttanut ikinä rypsille, enkä muullekaan puitavalle. Puintiväliä suurennan, ettei mene ihan musuiksi. Puintinopeutta saa olla niin paljon kun kitaan mahtuu menemään, samaa vauhtia suunnilleen menin rypsillä kun rukiillakin. En pui sitä rypsiä vihreänä, vaan vasta kun se on valmista 

  Ai sulla on  faaris kettinkipyörät, et viitti sotkee ittees.

Joo nuppikuorma on täälä joku 25 kuutiota. Eli yksi siilo.
11 ha suunnilleen. Aikas iso ala joo joutua hankaluuksiin,
 jos rupee hakkaamaan vastaan...noilla 500 ha viljelijöillä
tommonen menee toleransseihin, who cares. Meikäläiselle tulis
paha mieli koko vuodeksi.

Suursäkkeihin tietty voisi alkaa keräilemään. Varmaan rotta tykkää.
Rukiissa kyllä on se hyvä puoli, ettei kelpaa jyrsijöille.

Kyllä tuo alkaa selviimään tuo todellisuus aikas selvästi.
Pelkän maanparannuksen ja esikasvivaikutuksen saanee
nurmellakin, melkoisesti järkevämmällä koneketjulla,
kun tuo murskakin nyt sitten tuli hankituksi. Parin hehtaarin
rypsit on parin tonnin ongelmajätettä, samalta alalta voi
tullakin 12-14  tonnia syysvehnää. Jos siis on parhaasta
maasta kyse.

En tuota riistapellon sadontuottoa ihan hetikohta usko,
kun sillä ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita, sluxxia varmaan
sentään voi ?

Edut tuolla viherkesannoinnilla on rikkaruohojen siemenpankin
vähentäminen, maan rakenteen paraneminen vähintään samalla
tavalla kuin öljykasvilla, lannoituskulujen ja ruiskutuskulujen
säästö, sekä jääntirapsien /rypsien poisjääminen syysvehnän alta
kiusaamasta.

Tukipoliittinen kysymyshän tämä on. Kerääjäkasvi-rypsi yhdistelmällä
lähes 200€ tukilisää normiteho kevätvehnään verrattuna. Aluskasvi
varmasti menestyy, jos käyttää 40 cm riviväliä ja 100/m2 tiheyttä rypsillä. 
Ja pui sitten pois, jos tuleekin päällikkösato, että kärryn saa täyteen.

Tämä on vanhan vaiva, ei voi henkisesti sietää ajatusta, että jäisi
joku rytö saunakukkapelto murskaraiskattavaksi. Vaikka se on
ihan OK tässä nykytukipolitiikassa, kunhan se pikku kerääjätimotein piikki
vaan on hengissä siellä.

-SS-

Kyllä nyt rotalle ruiskin kelpaa.

Kyllä nyt rotalle ruiskin kelpaa.

Ei kelpaa, jos on muuta viljaa. Eivät edes
paskomaan mene. Vain syysvehnä kelpaa
pikkukamariksi noille.

Mutta se iso musta, jäi muutama yö sitten
leidigagat tekemättä. Napsahti nakki niskaan.

Lällä lää. 



-SS-

  Ei kuulema viljan tyvitauti kierre katkea heinäkierrolla. Järkevä rypsiala tosiaankin siellä 10 ha tai enempi.
Avena ostaa Viljavan varastoihin ympäri suomea ja rahtikulut kuitenkin rypsin tonnihintaan verrattuna pieni.

Kylvöaika mielestäni juuri silloin kun pelto kylvökunnossa ,ainakin itse olen näin tehnyt eikä ongelmia ole kirppojen
taikka keväthallojen kanssa ollut.

Tyvitautikierre ? No apila-mailas lupiini - viherlannoituksella voinee katkaista. Ja päättämisvuonna avokesanto perään ennen hybridiruista. En vieläkään oikein voi sijoittaa tuota Nisun kaikkien vuosien onnistumista tänne aivan etelärannikolle, olisiko kuitenkin Satakuntaa - Etelä-Pohjanmaata kyseessä, kun noin sujuu ? Säitä ja maita täällä kun katselee, niin ei tämä Kemiön - Raaseporin jne. kuivan alueen mailla oikein tutulta kuulosta, että aina lähtee piensiemen orastumaan kylvökoneen syöttötelalla jo. Aina on kevätöljykasvit olleet mahdottoman aukkoisia ja rikkakukkaisia. Voihan sitä kirjavikkoa triumfilla yrittää lajitella. Ehkäpä kuitenkaan ei. En sellaisia videoiden ja esitelehtisien keltaisia kukkamattoja ja puhtaan rikkaruohottoman ruskeita varsistometsiä ole nähnyt. Valkokukkaista eli saunakukkaista ja rikkaruohoista sekulia enimmäkseen, kymmenien aarien aukkoja, juolavehnätupsuja. Ehkä täällä sitten ei osata. Eli pitäisikö uskaltaa mennä omia polkuja ja hävetä yksi tai useampi kesä silmät päästään, että sitten karaistuisi, eikä välittäisi enään, vaan kuittaisi kiltisti sen yhdeksänkymppiä. Ja murskalla viikonlopuksi krassuttamaan. Toisaalta, Porvoon sanktiomiehelle kävi juurikin öljykasvin kanssa hullusti, kuinka huonoa se saa olla, ennen kuin tuomio tulee ja tuet palaa.

Viljasta, varsinkin rukiista saa kemiattomastikin aina puhtaan ja näyttävän kasvuston, vaikka satoa ei kertyisikään.

No, olen tässä yrittänyt kasata viljelykiertosuunnitelmaa, siksipä tässä olen agronettiä kiusannut pohdinnoillani  taidan kutenkin jättää ne savikat pois, niitä löytyy tuosta vanhalta juurikasmaalta ennestäänkin. Mitä nyt päällimmäisenä on tullut mieleen, useimmat kokeneet öljykasvin viljelijät näyttävät puolustavat valintaansa ja viljelyänsä alentuvasti ja kopeasti, pitää vaan alkaa osata, kaikilta onnistuu, paitsi ei tyhmiltä,  se siis nähtävästi on omasta älykkyydestä lähtevä kysymys, onnistuuko. Eli tahdonko olla tyhmä, ja jättää helpon rahan ottamatta öljykasveista ? Ehkä kuitenkin kommenteista paistaa se ylimpään neljännekseen sijoittuva taitoviljelijöiden joukko, kun keskisadot ovat 2 - 4 tonnia /ha. Kylmis näkyy olevan AINOA, joka asettuu keskisatojen tuntumaan, ja kertoo sen myös rehellisesti. KUKAAN muu ei ole rikkakasveja tai kasvintuhoojia havainnut, KELLÄÄN ei ole ollut pohjavesialueviljelyä, kun näyttää kahdeksan kymmenestä öljykasviaineesta olevan pohjavesikiellon alaisia.

Ensi kesänä kesannoinnin yhteydessä säätiloista ja ennusteista riippuu, tuleeko valmiiksi tuoreelle äesmaalle kolmen viikon kuorettumavapaa jakso, silloin laukeaa ehkäpä kokeiluala syysrapsista, sitäkin pihkura pitää ostaa säkillinen varmaan sadan hehtaarin pakkaus. No, jos joku ottaisi se ilman lahjaksi, kun itse käytän kolme kiloa ?

-SS-

  Joo uskotaan ,että ei rypsi sulle SS sovi ,mutta ei se tarkoita etteikö rypsi olisi joillekin varteenotettava viljeltävä,
kun näitä kirjoituksia saattaa muutkin viljelijät lukea.

  Joo uskotaan ,että ei rypsi sulle SS sovi ,mutta ei se tarkoita etteikö rypsi olisi joillekin varteenotettava viljeltävä,
kun näitä kirjoituksia saattaa muutkin viljelijät lukea.

Niin purkaisitko vielä viljelyalueesi, se nyt olisi hyödyllisintä koko tässä keskustelussa, koska henkilökohtaisesta yleistäminen vähentää tiedon pätevyyttä. En minäkään yleistä kuin tälle nimenmaiselle viljelyalueelle omia epävarmuustekijöitäni, eli mäkisen minuuttisavialueen töyräillä ollaan, Lohjalta Saloon välillä. Enkä usko, että epäilykseni kovasti väärässä ovat, koska sitä tietoa oikeasti tulee vain rivien välistä ja tipoittain. Kovasti lypsämällä sain irti aloittavan viljelijän toiminnan suuruusluokan vähimmäisvaatimukset, viljelyteknisiä tietoja, kasvinsuojeluaineiden oikeasti käytettyä valikoimaa (joka ei pohjavesialueille sovi juurikaan) ja kalustosta ei kuitenkaan ole tullut yhden yhtäkään sellaista kommenttia, mitä vastuksia on ollut, kun niitä varmasti on ollut. Ei ole meidän tilalta kolmeasataa metriä vakirypsinviljelyt toisessa polvessa, aina on puintisänki heleän vihreää ollut ja puimurit viimeistä huutoa, silti möyryää ja ulvahtelee, ja seuraavana päivänä näkyy isoja tolloja, pysähdytty on muutenkin kuin tyhjäämään. Seuloja on pesty painepesurilla pellon päällä liikkuvalla kalustolla. Eihän minulla sellaisia ole.

Eli näillä työkaluilla tulisi noutaja, päivystysluonteisen ansiotyön sivussa ei ehkä se sitoutuminen onnistuisi. Tänä kesänä vasta vaakatasojyrsimen ostin. Edesmenneen naapurin saloäes vaatii ehkä kunnostuksen, siihen olen tässä seuraavaksi ryhtymässä, jos kauppoihin päästäisiin.

Jos minulle ollaan närkästyneitä, että rypsiprojektin kellokkaat eivät saisikaan lisää huijattavia viljelijöitä, se on voi voi. Muistuttaa vähän ruis-projektia. Kaikki joukolla ruista laittamaan, joka diletantti näinä vuosina saanut kärrykaupalla pikkualoilta hyvää ruista. Sitten Fazun mies laittaa naamalleen pilkallisen hymyn ja pudottaa hinnat satasella. Ha ha, suckers !

-SS-

Monellako palstalla sää SS valitat? Milloin Claas, milloin rypsi/rapsi, milloin ruis vituttaa... Hei lopeta ja myy perseenalustasi vaikka Nikolle... 

Monellako palstalla sää SS valitat? Milloin Claas, milloin rypsi/rapsi, milloin ruis vituttaa... Hei lopeta ja myy perseenalustasi vaikka Nikolle...

Nii et miten se rypsi kautta rapsi sulla ? Oletko ottanut Claasin silppurista vastaterät vain alas, vai
poistanut ? Rukiilla on omat vastuksensa, olisi aika vastuutonta houkutella ihmisiä lupauksilla
jokavuotisesta huippusadosta.

Eikä ollut juurikaan keskustelun aiheena olleella viljelijällä ruista tänä vuonna, en ole kysynyt, miksi.
Claas tuli hintaedullisesti taloon, se on ainoa syy siihen koneeseen, ei nosta saksalainen rauta satoja.

Tietääkseni.

-SS-

Siitä olen SS-miehen kanssa samaa mieltä, että nämä rypsiprojektikellokkaiden seireenilaulut hipovat huijausta siinä missä pro-ruiksetkin*. Jos tuotteesta on oikeasti pula, siitä pitää maksaa sen verran lisää, että puute poistuu.

Esikasviarvosta puhutaan paljon. Varmaan se on koeruuduilta mitattavissa, niin kuin tautipaineen väheneminenkin. Käytännössä en ole koskaan huomannut, että pelto antaisi paremmin viljaa öljykasvien jälkeen tai että tautiaineita ei tarvitse levittää, vaikka viereiselle lohkolle täytyy.

Mutta onhan sitä tullut silti kokeiltua rypsiä ja rapsia, syys ja kevätmuotoista. Ei sen kanssa rikastumaan pääse, mutta menee pieneen tilaan kuivurilla. Viime keväänä myin neljän vuoden rypsit, kun piti saada siilot tyhjiksi purkamisen edeltä. Nyt on harrastusluontoisesti 6 ha syysrypsiä talvehtimassa. Joutaa sitäkin seisottaa silossa, jos sieltä yleensä jotain tulee. Tiukan paikan tullen voi myydä nuppikuormallisen Raisioon, kuski ottaa sitten jotain muuta kärryn täytteeksi. Vaikka sitä rypsiä olisi 100 ha, niin harvoin sato on tasan jaollinen rekkakuorman kanssa.

Rypsiä on näppärä kylvää, kun kylvölaatikon väliseinän kääntää niin paljon lannoitteen eduksi kuin sen saa ja tulee sitten 8 ha:n välein täyttämään lannoitesäiliön. Siinä pääsee jonkinlaisiin päiväsuorituksiin. Sitten se potkaisee takaisin, kun ruiskuttelet kirppoja, kuoriaisia, leveä- ja kapealehtisiä rikkakasveja ja pahkahometta... Siitä sitten nappaat 1300 kg:n keskisadon ja hinta on 300 e / t. Kannatti laittaa Hiven-Y:tä.

Nykyisin ripottelen kevätkylvöillä piensiemenlaatikosta viljan joukkoon syysrypsiä vuoroin jollekin lohkolle ja sitten katsotaan, mihin se riittää. Aina ei mihinkään.

Yksi ajatus olisi kylvää riistapelo valkoapilasta, italianraiheinästä ja syysöljykasvista mahdollisimman myöhään kesällä. Seuraavana vuonna, jos hyvin käy, rai on kuollut, ja pellossa kasvaa syysrapsi, jolla on vieläpä kerääjäkasvi kintereillään.





* joskus Mäkkärissä tilasin ruishampurilaisen. "Ruissi myyty", hihkaisi tyttönen kyökin puolelle. Minulle hän jatkoi: "Mä tuon sen ruiksen sitten sulle pöytään".