Pelloissa löytyy toki potentiaalia suurille sadoille, mutta koko viljely (lannoitus/lajikkeet/kasvinsuojelu) on tällä hetkellä rakennettu 5000 kilon satotasotavoitteelle, siksi nyt koetut sadot tuntuu jotankin epätodellisilta (tjoo, kävin toki sinne zebralle lykkäämässä kesällä lisää voimaa, mutta kuitenkin...)
Mainitsin tästä jo 2012, ravinnetaselaskennan kulta-aikoina. Sadot eivät aina ole taitolaji. Leikkimielisesti
totesinkin, että avain 6+ tonnin hehtaarisatoihin onkin lannoittamattomuus ja kertaakaan pellolla
käymättömyys kesän aikana.
Varsinkin täällä kuivilla rannikkoalueilla ns. normisateinen kesä - joita tulee ehkä yksi 30 vuoteen - aiheuttaa
kasvuvoiman aktivoitumisen pitkältä ajalta, ja silloin jos panostaa sen 170 kiloa ultramyöhäisille lajikkeille, tauti-
torjuntoineen , lakoaineineen, huomataankin, ettei valmistuminen olekaan ihan itsestään selvyys ?
Ensi kesä onkin sitten taas sateeton. Tai ei.
-SS-
Tänä kasvukautena taisi vuosien ylimääräinen ravinnekertymä mennä, maat köyhtyi
Ainakaan mun lannoitustasolla ei olisi pitänyt tälläisiä satoja tulla, mitä tuli
Joo, kyllä harvinaisen suosiollinen kesä oli se sadon avain, aivan täysin toissijaista kaikki muu
Merkittävä asia oli tietenkin maan rakenne. Monet uskoo tollakin sektorilla voiman ja aina vain raskaamman raudan nimiin, siinä meillä kuljetaan voimakkaasti eri suuntaan. Maalajilotto on toki tekijä sinänsä, mutta ei se maalaji nyt niin jyrkästi vaihdu rajaojalla...
Maiden köyhtymisestä - sitähän ne tekee, fosforiluokka on osalla alasta pudonnut alun kolmatta viljavuusluokkaa parinkymmenen vuoden aikana. Vuosi sitten suvena kuvittelin nähneeni jotain fosforinpuutosoireita, tänä suvena ei sitten mitään.