Ja pankkitilillä kuusi nollaa pilkun vasemmalla puolen.

Niin.

Ei metsään kannata sijoittaa. Velkarahalla ostaminen vie kaiken mahdollisen tuoton ja tuollaista isompaa palstaa jolla voi voittoa tehdäkkin harva kykenee ilman velkaa ostamaan.
Maatalouteen panostamalla tienaa paremmin kuin metsällä.

Jos markkinahintaan ostaa "valmiin" palstan, niin pelkällä kasvulla ei kummoiseen tuottoon pääse. Jos itsellä on virtaa tehdä, niin kannattaa ostaa halvempia palstoja jotka saa omalla työllä kunnostettua kasvukuntoon.

Jos markkinahintaan ostaa "valmiin" palstan, niin pelkällä kasvulla ei kummoiseen tuottoon pääse. Jos itsellä on virtaa tehdä, niin kannattaa ostaa halvempia palstoja jotka saa omalla työllä kunnostettua kasvukuntoon.

Ja se menee taas riipin rääpin -puuhasteluksi noiden tilkkujen kanssa. Suuruuden ekonomia jää jalkoihin jos pitkin lääniä on käsiteltävä kuvio siellä, toinen täällä.

Maidontuottajan kannattaa ostaa lähistöltä jonkun kaupunkilaisen unohtama pieni, hoitamaton polttopuutureikko, sinne saa mennä sitten räntäsateeseen sahaamaan sen muutaman tankillisen kun alkaa turvasaapasta polttelemaan tai hirvikärpäsiä kaipaamaan... Ja laittaa ne löysät rahansa vaikka indeksirahastoon. Metsästä rahojaankaan ei saa noin vain käteiseksi muuanne, ei ennen kuin sen palstan/puut joku muu ostaa.

No eihän toki metsäpuoli kultakaivos ole. Mutta mikä on sitten työmääräkin tuottoon nähden? Mun mielestä suhde on ihan kohtuullinen kuitenkin. Hyvät ja huonot puolet asiassa on..
En menisi kauheasti kehumaan maatalouspuoltakaan. Monin paikoin ei järjen häivää, mutta tehtävä on vain.

Jos edullisesti kohtalaista metsäpalstaa vastaan tuleen, niin mikä ettei kannata ainakin harkita ostoa. Niitä ei vain tahdo olla tarjolla. Kuten ei ole edullista peltoakaan. Silti sitäkin ostetaan kuin viimeistä päivää. Huonommatkin laput menee tapellen kaupaksi 

Pudas­jär­ve­läis­syn­tyisen entinen teol­li­suu­sy­rit­täjä Eero Koskelainen teki viimeisimmän tilakauppansa viime viikon­vaih­teessa.
"Olen nyt tehnyt viimeisen parin vuoden aikana kaikkiaan 18 metsä­ti­la­kauppaa neljän kunnan alueelta: eniten Kuusamosta, mutta myös Posiolta, Pudasjärveltä ja Pyhäjoelta yhteensä runsaan miljoonan euron edestä."

http://www.koillissanomat.fi/uutiset/index.html?app=NeoDirect&com=6/226/155814/816d1e42e3


- Isoille rahoille on haettava ilmeisesti jotain kiinteää turvaa jotteivät yöunet mene pörssin seilatessa.

Pudas­jär­ve­läis­syn­tyisen entinen teol­li­suu­sy­rit­täjä Eero Koskelainen teki viimeisimmän tilakauppansa viime viikon­vaih­teessa.
"Olen nyt tehnyt viimeisen parin vuoden aikana kaikkiaan 18 metsä­ti­la­kauppaa neljän kunnan alueelta: eniten Kuusamosta, mutta myös Posiolta, Pudasjärveltä ja Pyhäjoelta yhteensä runsaan miljoonan euron edestä."

http://www.koillissanomat.fi/uutiset/index.html?app=NeoDirect&com=6/226/155814/816d1e42e3


- Isoille rahoille on haettava ilmeisesti jotain kiinteää turvaa jotteivät yöunet mene pörssin seilatessa.

Aika halvat hehtaarihinnat, mutta eihä nuista voi maksaakkaan kun nuo jänkhät ei kovin vauhdikkaasti kasva niin. Ei ole mitään rahanroisketta jos harvennusväli on joku 20 vuotta.

Lainaus käyttäjältä: kantola - 20.09.16 - klo:18:46

Pudas­jär­ve­läis­syn­tyisen entinen teol­li­suu­sy­rit­täjä Eero Koskelainen teki viimeisimmän tilakauppansa viime viikon­vaih­teessa.
"Olen nyt tehnyt viimeisen parin vuoden aikana kaikkiaan 18 metsä­ti­la­kauppaa neljän kunnan alueelta: eniten Kuusamosta, mutta myös Posiolta, Pudasjärveltä ja Pyhäjoelta yhteensä runsaan miljoonan euron edestä."

http://www.koillissanomat.fi/uutiset/index.html?app=NeoDirect&com=6/226/155814/816d1e42e3


- Isoille rahoille on haettava ilmeisesti jotain kiinteää turvaa jotteivät yöunet mene pörssin seilatessa.

Aika halvat hehtaarihinnat, mutta eihä nuista voi maksaakkaan kun nuo jänkhät ei kovin vauhdikkaasti kasva niin. Ei ole mitään rahanroisketta jos harvennusväli on joku 20 vuotta.

Tottakai kotiseutu vetää puoleensa metsäkaupoissa... Kymppieristys ollut firma jonka myynyt ja nyt kuin orpo piru rahoineen.

http://www.sponsor.fi/tiedotteet/sponsor-capital-ja-avainhenkilot-sijoittavat-kymppi-group-oyoon

Aika halvat hehtaarihinnat, mutta eihä nuista voi maksaakkaan kun nuo jänkhät ei kovin vauhdikkaasti kasva niin. Ei ole mitään rahanroisketta jos harvennusväli on joku 20 vuotta.

Rukalla ja syötteellä se kasvu ei ole välttämättä ykkösasia.
Pyhäjoellakin saattaa olla jotain linkkejä johonkin isoon hankkeeseen, tai sitten vaan iso palsta.

Lainaus käyttäjältä: T170 - 03.03.16 - klo:10:10

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 03.03.16 - klo:08:36

Paljon nykyään puhutaan tosta kuidusta ja kyllä se on pienimpiä huolia maanomistajille. Toki ehkä hinta voisi olla jotain muuta mutta kun siitä nykyään maksetaan se 30 tienvarressa ja 10 pystyssä niin hinnat on aika linjassa. Energia kulkee sitten vitosen perässä tai jotain että jalostusasteet pysyy kohdallaan. Kyllä suuri kupla on tukissa jossa hankintahinta on kusetettu alle pystyhinnan jolloin herää epäilys että onko hinnat oikeasti ollenkaan sinnepäinkään. Päätehakkuu on kuitenkin se pää tulonlähde jolloin puun arvo pitäisi olla kohdallaan. Tienvarsihinta rekkakuormalle pitäisi alkaa 1 ja siitä sitten vähennettäisi hakkuiden aiheuttamat kulut.

Mutta metsänomistajalle on aivan sama saako 10 € lisää hintaa tukkimotille vai kuitumotille, eikö? Riippuen tietysti kunkin metsänomistajan metsien kehitysluokkajakaumasta. Mutta puukauppaa yritetään vedättää jollain ykköseurolla tukinhintaan vaikka varsinaisen tilin metsäteollisuus tekee kuitupuulla.

metsähehtaari kun kassvaa 100 mottia energiaa/lumppia, 100 kuitua ja 400 tukkia elinkaaren aikana niin ei ole ihan merkityksetöntä mistäpuutavaralajista mitäkin maksetaan.

Metsänomistajan omistusaika on yleensä lyhyempi kuin metsän kiertoaika. Notta jos rankalla kädellä aukkoja leivotaan saattaa jollekin omistajalle sattua kuivempi kausi tukkipuun suhteen. Lämmittäähän se kympin kuitua myydessä että lapset myyvät sitten sitä kallista tukkia? Tai että hyvää konjakkia se isu sai myymillään tukeilla, vähän liikaakin jopa.

Kannattaa kasvattaa metsäpinta-alaa siitä sadasta hehtaarista tuhanteen niin kehitysluokkajakauma ja puuvirta ulos metsästä tasoittuu... Jos ei nyt ihan aukkoja osta.

Kannattaa kasvattaa metsäpinta-alaa siitä sadasta hehtaarista tuhanteen niin kehitysluokkajakauma ja puuvirta ulos metsästä tasoittuu... Jos ei nyt ihan aukkoja osta.

Joo ja nykyiset aukotkin ovat sukuklaanin kolmannessa sukupolvessa jo mahtavia hongikkoja. Jotkut siis uskaltavat ostaa metsää, toiset jäävät vinkumaan, että ei ole oikein se.

-SS-

Tuli mieleen notta euro on vaan bittejä avaruudessa eikä sen pysyvyydestä jollain tasolla ole taetta tai siis millään tasolla. Saas nähdä kuinka Deutze Bankin käy. Metsä kuitenkin pysyy joskaan isoja tuottoja ei vai odottaa.

Noinhan se on.
Jos oikein kovaan inflaatioon taas joskus päästään (ei nyt ihan hetkeen näkyvissä, valitettavasti, velat saisi kutistua reilusti minun puolestani) niin kyllä se turvallisin paikka on maa ja arvometallit....

Pitäisi vielä osata pitää sellainen sopivan iso päätehakkuu leimikko 'varoilla' sitä hetkeä varten kun puun hinta taas joskus hetkeksi pomppaa ylös...

Kannattaa kasvattaa metsäpinta-alaa siitä sadasta hehtaarista tuhanteen niin kehitysluokkajakauma ja puuvirta ulos metsästä tasoittuu... Jos ei nyt ihan aukkoja osta.

Niin mistä sadasta hehtaarista? 

Lainaus käyttäjältä: kantola - 11.10.16 - klo:20:56

Kannattaa kasvattaa metsäpinta-alaa siitä sadasta hehtaarista tuhanteen niin kehitysluokkajakauma ja puuvirta ulos metsästä tasoittuu... Jos ei nyt ihan aukkoja osta.

Niin mistä sadasta hehtaarista? 

No lähtee se siitä yhdestäkin hehtoaaristakin.