Kiristysmomentti pitää tietää eikä arvata.
Esim: mustapultti
Ruuvin koko M16 lujuus 12,9  Nm. 370    40 +-
                   M24           12,9 Nm. 1250    120 +-
                   M30           12,9 Nm   2500    250 +-
Ruuvin koko M16            10,9 Nm  300         30 +-
                   M24            10,9 Nm  1030     100 +-
                   M30            10,9 NM    2040     200 +-
                   M16 znk       8,8  NM    250      25    +-

                   M 16 Zne      8,8 Nm    195     20 +-
                    M 8  znk       8,8 Nm     30
Zne =sähkösinkitty     Znk = kuumasinkitty
Suosittelen 10-15 % noiden arvojen alle.
Epäilempä että esimerkki tapauksessa epätasaiset kiritys tiukkuudet ja liian
löyhälle jätetty tai liian kireelle.Jenka voi olla ruosteessa kierteen lopussa ja mutteri hirttää siihen kiinni eikä kiristymisen takia.Öljyä kierteeseen jotta kiristyy kunnolla.Kiritysliike pitää olla lopussa yhtäjaksoinen ei saa pysähtyä jää eri tiukkuuteen kuin muut.

No niin..............jälleen tuli SAS in jämerät tiedon jyväset esille.Mistä nuo kaivelit kun mennyt kokonainen vuorokausi jo.

Lainaus käyttäjältä: Varjo79 - 14.04.15 - klo:17:18

Seon kyllä metka jos jollain nuo pysyy kiinni. Kun meillä ei kanssa pysy maatila pilkissä Patu eikä Lokomo tai FMG 910 Fiskarrsis Muuten paljoo paskempaa nosturia saa hakee mitä tuo Fiskarssin lotkotin. Ehkä vähän hitsattu jokapaikasta.  Ehkä vähän meinaa aina purkaantuu kääntölaitteen syl paketti Nytten harsittu jumalattomilla pinna pultti ja levyvirityksillä kasaan mut tirisee silti Sitte se nosturin jalka koneen puolelta on kanssa yks hitsaus harjoitus kohde kun aina irvistää jostain päin. Onne semmosia vehkeitä että

Voin lohduttaa, että noissa 80-luvun koneissa Cranabbi oli paljon hankalampi tapaus. Kääntöpesiä halkeili kun pylväs katkesi rattaan yläpuolelta, alapään rattaita rasahteli (tuli jopa XL-mallikin) ja vaakasylinterisistä "viivasarjalaisista" poiki pääpuomit. Loglifteihin piti hitsata vain jossain vaiheessa 5 millinen koko pääpuomin pituinen latta alapintaan ja alkoi nekin kestämään...Mutta, käytölleen cranabit olivat parempia, liikeradat olivat mainiot ja kaksijatkeisiin nostureihin tuli nykyisinkin käytössä oleva piilotettujen letkujen ratkaisu, siis vuonna -84.
Nykyinen Mesera 71 on malliltaan kokolailla sama kuin alkuaikojen Fiskars 60 FT.

Juu u ontota ainakin niinmonesta kohtaa vahvistetty että ei ihan heti uskoskaan Noo kolomossa on yli 30 000h takana tiedäsitte onko nosturi kokoajan ollu sama mutta kuitenkin.

M24  12,9 pultti = kiristystiukkuus  1270nm
Tuohon täytynee olla jo 2m vääntiö?

Juuri noita ne pultit on, kävin oikein mittaamassa. 12.9 M24 / avainväli 36. Nykyisillä pituutta 100 mm.

Meikäläinen hukkapätkä saisi seisoa melkein 2 m varren päässä .

Ei niitä ½-tuuman vääntiöllä olevalla avaimella tosiaan kiristetä. Eikä pidetä myöskään vastaan... eihän tässä muuten mitään ongelmaa olisikaan.

Perimmäinen ongelma (ehkä pintojen lisäksi) on se että en saa niitä riittävän kireälle.Laippa pääsee sitten liikahtelemaan, leikkaamaan ja löystyttämään lisää.
Metsässä on ollut lyöntilenkki pika-apuna kun olen huomannut löystymistä, välttämättä silläkään ei saa tarpeeksi tiukalle kun se vastaanpito on ollut huonoa.

Meillä Kronos Jaken välirungossa ja vieläpä niin että siinä välissä on 50x50mm korokeraudat kummassakin laidassa laippaa jotta sain kuormaajan tuon 50mm ylöspäin ja kääntösylinterit irti lokasuojista.
Viikko asennuksen jälkeen kiristin ja ollut siitä asti tiukassa (jo vuosia), käyttö ei tosin ammattimaista.

Kiristyksen tein niin että käänsin kuormaajan aina eri puolille ja "suojanpuolelta" aina vedin niin tiukkaan kuin sai, pultit on kovat mutta muistaakseni vaan 16mm halkaisijaltaan. Pituutta pultissa tosiaan pitää olla että joustomatkaa tulee enemmän ja kireys säilyy. Nuo pultit meillä varmaan 120mm kannan alta mutterin pintaan.