Maidontuotannossa pitäisi tuijottaa aika laajalla tuota tulosta, eikä vain yhden lehmän tuotosta. Meillä on hypätty siihen hyötysuhteeseen ja katos mokomaa, tuloja on enemmän..mites se noin meni.. Sille maitolitran tuottamiselle on laskettava hinta, myös lehmäkohtainen.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 14.03.15 - klo:12:11

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 14.03.15 - klo:12:02

Onko kuinka paljon kokemuksia maidontuotannosta.

Itse näen asiat meinaan kyllä hieman toisellatavalla. Esimerkiksi emakkosikalassa ei tule ikinä käsittääkseni tilannetta että olet tuotantovaiheessa jossa tuotanto on täydessä käynnissä mutta tuote ei ole kauppakelpoista. Lisäksi siemennyssykli on lyhyempi jolloin tappion pituus on myös lyhyempi. Lehmä kun ei oikeasti tuota kuin sen vuoden ja sen jälkeen se syö enemmän kuin tuottaa.

Sen verran kokemusta että tehnyt töitä parsinavetassa jossa oli 70 lehmää. Käytössä 7 lypsy-yksikköä ja yksi lypsäjä. Yhden henkilön navetta... Että sen verran kokemusta. Tosin työntekijänä, talousluvut eivät tiedossa.

Ja hah! Kyllä sulla on taas jalat tukevasti ilmassa ja tietämyksesi 0-tasolla. Ei sinällään hämmästytä... Mutta eikö sellainen käsite kuin porsasruuhka ole tuttu? Kun jos lihasikalat eivät ota porsaita niin et niitä mihinkään saa. Siinä vaan karsinoiden laidat alkavat pullistella kun karsinassa on 25-kiloisten sijasta 50-kiloisia. Koko ajan syövät ja koko ajan tulee lisää... Mihis laitat?

Siemennyssykli on sen 3 viikkoa vai mitä tarkoitat? Tiedätkö paljonko tulee tappiota isossa yksikössä jos vaikkapa puolet yhden kolmen viikon syklin emakoista jää tyhjiksi? No etpä tietenkään...

Mielenkiintoisia juttuja. Eksiksi haluan nähdä sen 70 lehmän parsinavetan jonka joku hoitaa yksikseen. Perhepuuhalanskin on aika homma ja herkästi markille eksyy myös työntekijä.

Mitä tulee noihin porsasruuhkiin niin toki ne on olemassa ja sama homma on myös nautapuolella. Kuitenkin suuri efo on että tuotanto jatkuu ainakin nollakatteella kun maitopuolella siinävaiheessa kun tökkäät ekan ab piikin niin tulot lakkaa kuin seinään ja sitten jännitetään että tuleeko viellä tuottavaa lehmää.

Melkoinen työhullu on joka 70 lehmän parsinavettaa pyörittää yksin... Meillä on nyt noin 50 päätä parsinavetassa, eikä oikein vähemmällä pyöri vaikka systeemit on yritetty hioa selkeäksi. Kaikkineen menee se 7h x2 kun otetaan appeen tekemiset ja paskojen puhdistamiset huomioon, parhaina päivinä menee 2x 5h.
Eli joo teoriassa mahdollista yksin noin 14h -18h navetoinnilla, mutta sitten kyllä ihan kaikki muu pitää olla muitten harteilla. 

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 14.03.15 - klo:13:05

Sun kanssa on ihan turha yrittääkkään mitään asiallista keskustelua.

Ihanko tosissasi vertaat 20-30 lehmän maitotilaa 3000tn viljaa kuluttavaan sikatilaan (mulla ei muuten oo mitään hajua paljonko se on sit eläiminä jne)?  Eikö olisi aiheellisempaa verrata näitä 500-600 lehmän tiloja siihen sikalaan?
Vai väitätkö että joka sikala käyttää 3 miljoonaa kiloa viljaa vuodessa?

Emakkosikalapuolella alkaa alle 100 olla varmaan jo harvinaista. Velattomat pienemmät porskuttaa vielä. Jos tuollainen 100 emakkosikala niin se kuluttaa viljaa jonkun 120-140 tonnia vuodessa. Riittävästi? Vertaa 20-30 lehmän puuhalan rehut? Ja lihasikapuolella alkaa varmaan alle 8-sataiset olla jo pikku hiljaa harvinaisia paitsi velattomilla puuhastelijoilla ja se taas kuluttaa viljaa joku 700-800 tonnia vuodessa. Se vaan että  noista 100 emakkoa / 800 lihasikaa niin ei välttämättä jää käteen enempää kuin siitä paapomalla tuetusta 20-30 lehmän puuhalasta... Että asiallista ja asiallista mutta kuiteskin...

 No voin sanoa että itsellä on vähän alle 100 emakkoa ja kyllä siittä ihan 2 ihmistä elannon saa... ja velkaa on myös... Ainaki snellmannilla on keskiemakkoluku  n. 80 emakkoa että kyllä niitä "pieniä tiloja" vain aika paljon vielä on

Mulla on sellainen käsitys että noin 200 emakon emakkosikala jonka kaverina on pienehkö lihasikala työllistää saman verran kuin robotillinen navetta nuorkarjoineen. Molemmat on tuottajaperheen + yhden työntekijän puuhaloita missä peltohommiin tarttee olla tilapisapua tai urakoitsija. Erona toki että navetta pyörii sadalla hehtaarilla kun possula vaatii sen 150 tai sitten ostoviljaa.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 14.03.15 - klo:13:55

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 14.03.15 - klo:13:48

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 14.03.15 - klo:13:44

Sanokaas nyt joku kun itse en jostain syystä saa laskettua että tarkoittaako 3 miljoonaa kiloa 4000 hehtaarisadolla 75 vai 750 hehtaaria.

Mahtavat hehtaarisadot jos tuon saa revittyä 75 hehtaarilla, eli jos se olisi tuo 750hehtaaria..

No niin munkin mielestä puhutaan tosta isommasta hehtaafimäärästä. Silloin se tarkoittaa noin 1000 emakon sikalaa mikä on suomen mittakaavassa aivan muuta kuin normaali. Toki lihasikalalaan menee sitten ihan eri tahtia viljaa. Kuitenkin muistelen että emakkosikalassa jos emakoita on saman verran kuin hehtaareja niin jää myyntiviljaakin vuosittain.

Ja ihan noin niin kuin esimerkkinä? Kun vemssi valittaa että rehujen mitoituksen ja kauppaamisen kanssa ongelmia?

Niin juu, noin 750 hehtaarin sopimukset on oltava jotta 4000 hehtaarisadolla tuo tulisi. Ja sitten kun tulee savialueella kuiva vuosi ja 3000 hehtarisato niin siiloissa onkin vain 2.25 miljoonaa kiloa. Ja sitten kun tulee se 5000 hehtaarisato niin sitten onkin 750.000 kiloa ylimääräistä. Joka laitetaan sitten minne?

Vemssin ongelma on että hän näkee vain omat ongelmansa ja muiden hommien helppouden, ei lainkaan sitä mitä ongelmia muilla on.

Kuka sanoi että se on emakkosikala? Keskiemakkoluku on tällä hetkellä luokkaa 300 emakkoa. Siis 150 lehmää. Paljonkos keskilehmäluku on? 35? Puuhala? Ja totta, emakon rehulle ei tarvita hehtaaria. Vuotuinen ry-tarve emakolla luokkaa 1.300.

Vilja liikkuu samalla tavalla sekä tilalle että sieltä pois eli agrimarkettiin soitto niin rekka tuo tai vie. Toki edukkaampiakin tapoja on mutta mahdollisuus on aina olemassa. Säilörehua ei sitten välttämättä saa liikeelle millään.

Lainaus käyttäjältä: mf5465 - 14.03.15 - klo:14:38

No voin sanoa että itsellä on vähän alle 100 emakkoa ja kyllä siittä ihan 2 ihmistä elannon saa... ja velkaa on myös... Ainaki snellmannilla on keskiemakkoluku  n. 80 emakkoa että kyllä niitä "pieniä tiloja" vain aika paljon vielä on

Ja tukialue oli? Todennäköisesti C... Täällä pakkaa edes yksi henkilö saamaan palkkaa tuolla emakkomäärällä...'

Vale, emävale, tilasto?

Tuon

http://www.maaseutumedia.fi/pieni-porsaskuolleisuus-tarkea/

mukaan keskiemakkoluku 290 ja todennäköisemmin noussut kuin laskenut.

Etkö osaa lukea?! Sanoin että snellmanin keskiemakko luku on n. 80 ja tuo 290 on varmaankin koko suomen keskiemakkoluku. Joo ja sikala on c alueella, mutta pakko sanoa ainakin se että siellä etelässä on ainakin lohkoko aivan jotain muuta mitä täällä meillä...

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 14.03.15 - klo:14:49

Vilja liikkuu samalla tavalla sekä tilalle että sieltä pois eli agrimarkettiin soitto niin rekka tuo tai vie. Toki edukkaampiakin tapoja on mutta mahdollisuus on aina olemassa. Säilörehua ei sitten välttämättä saa liikeelle millään.

Hep? Tätä juuri tarkoitan että sulla ei ymmärrys riitä toisten ongelmiin... Olet tehnyt sopimuksen että otat vastaan 750 hehtaarin alalta tuoreviljan joka laitetaan ilmatiiviisiin siiloihin. Kun tulee 750.000 kiloa ylimääräistä niin mihin laitat sen tuoreviljan???

No satotiedot näkee jo jonkinaikaa etukäteen jolloin kannattaa olla yhteydessä sinne marmoritiskille jos ei omaa viljavarastoa ole. Aika lyhyelläkin aikataululla se rekka tulee jos tarve vaatii.



Kuitenkin 3 miljoonaa kiloa on sellainen luku että tällainen tavallinen viljelijä ei ihan heti tajua ongelmien suuruuksia. Kyse on kuitenkin vähän samaa luokkaa kun nicon viljanviljely ja 2-300 lehmän puuhalat eli ollaan haasteissa astetta korkeammalla ja niihin varautuminenkin voi olla vähän parempaa.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 14.03.15 - klo:14:49

Vilja liikkuu samalla tavalla sekä tilalle että sieltä pois eli agrimarkettiin soitto niin rekka tuo tai vie. Toki edukkaampiakin tapoja on mutta mahdollisuus on aina olemassa. Säilörehua ei sitten välttämättä saa liikeelle millään.

Hep? Tätä juuri tarkoitan että sulla ei ymmärrys riitä toisten ongelmiin... Olet tehnyt sopimuksen että otat vastaan 750 hehtaarin alalta tuoreviljan joka laitetaan ilmatiiviisiin siiloihin. Kun tulee 750.000 kiloa ylimääräistä niin mihin laitat sen tuoreviljan???

Itse et taida nähdä taas nautapuolta. Puhutaan kertaluokkaa isommista ongelmista jos 300 lehmän tilalla on vastaava määrä liikaa tai liian vähän laadukasta säilörehua.
Viljaa on kuitenkin aina saatavilla ja sille on maailmanlaajuiset markkinat määräämässä hintaa.

Iha turhaa kinaamista kyllä edelleenkin. Ilmeisesti pidät viljan viljelyä ja kulutusta paljon jalompana lajina kuin säilörehun vaikka todellisuudessa suomen olosuhteissa säilörehun tuottaminen on paljon järkevämpää.

Koska ymmärrys on  tätä luokkaa; (lainattu vemssin kirjoituksesta) " 20 lehmän tuotantoa niin kannattaisi ehkä vähän tutustua alaan niin hoksaisi että niissä 20 lehmässä peltotöineen on enemmän töitä kuin 300 ha:n viljatilalla."

Siinä ei paljoa maailmanlaajuiset markkinat auta jos on puintituoretta viljaa 750 tn liikaa eli noin 1000 kuutiota.

Kaikilla on näät omat näkemys/ymmärrysrajoitteensa.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 14.03.15 - klo:14:49

Vilja liikkuu samalla tavalla sekä tilalle että sieltä pois eli agrimarkettiin soitto niin rekka tuo tai vie. Toki edukkaampiakin tapoja on mutta mahdollisuus on aina olemassa. Säilörehua ei sitten välttämättä saa liikeelle millään.

Hep? Tätä juuri tarkoitan että sulla ei ymmärrys riitä toisten ongelmiin... Olet tehnyt sopimuksen että otat vastaan 750 hehtaarin alalta tuoreviljan joka laitetaan ilmatiiviisiin siiloihin. Kun tulee 750.000 kiloa ylimääräistä niin mihin laitat sen tuoreviljan???

Onkohan järjestelyissä jotain vajaavaisuuksia. Itte kun olen possupuolella ollu tekemisissä niin aina on se suhteellisen kokoinen antti kaverina jolla tasataan huippuja. Sen alta saa sitten kyllä siilot tyhjennettyä kesken kuivauskauden jos tarve vaatii. Muujussi puhuu jostain ihmeellisestä sikalasta jolla ei ole omaa peltoa lainkaan ja määrät on aivan hirveät. Keskiverto sikatila on kuitenkin tila joka viljelee omilta pelloilta tuotteet omaille  sioille ja sitten korjaa hieman tulosta ostamalla ja myymällä tarpeen tullen. Mielenkiintoista olisi tietää montako sikapaikka suomessa on jotka käyttää yli 3 miljoonaa kiloa viljaa. 

Koska ymmärrys on  tätä luokkaa; (lainattu vemssin kirjoituksesta) " 20 lehmän tuotantoa niin kannattaisi ehkä vähän tutustua alaan niin hoksaisi että niissä 20 lehmässä peltotöineen on enemmän töitä kuin 300 ha:n viljatilalla."

Siinä ei paljoa maailmanlaajuiset markkinat auta jos on puintituoretta viljaa 750 tn liikaa eli noin 1000 kuutiota.

Kaikilla on näät omat näkemys/ymmärrysrajoitteensa.

Itte olen ollu mukana viljelemässä yli 200 hehtaarin viljatilaa ja useassa 100- ja 200 hehtaarin välillä eikä ne työt kyllä perheviljelmänä mitään kummosia ole. Toki hetkittäin joutuu oikeasti paiskimaan pitkää päivää ja varsinkin kuivausaika on raskasta jos vuorokaudessa menee kolmekin satsia. Itsehän puuhastellaan rehuntekoa nykyään sen 500 ha ja päälle vähän metsähommia sekä se vajaa robotillinen elukoita ja tekijöitä noin kolme.

Se 20 lehmän navetta kokoluokkaan soveltuvalla kalustolla + navettaan soveltuvalla rehukalustolla voi kuitenkin olla työtuntimäärältään jotain aivan muuta.


kaikki on kyllä aika paljon kiinni siitä että kuinka asiat on järjestetty.

Peruskysymyksen ohi pikku viilauksia: Ensikon (sika) kiimoja voi alkaa tiirailla sillä silmällä 210. päivästä alkaen. Vieroituksen jälkeen normaali siemennysaika on 5. ja 6. päivä. Tuossa on tilakohtaista eroa. Esim. jos emo pääsee kuivikepohjapihattoon ja valaistuskin on trimmattua mallia, kiimat alkavat 4. pv. Atrian neuvonta agiteeraa 4:ttä päivää kohti (esim: pitäkää karju eri tilassa 3 ekaa päivää), HK:n neuvonta on perinteisemmillä linjoilla.

Yksin hoidettavista parsinavetoista: Ruotsissa haettiin 90-luvulla usein yksinhoitajaa (ensamskötare) 80-90 lypsävän parsinavettaan. Itse olen hoitanut 80-tä yksin (hännät vastakkain, jauhot ja rehu kiskoilla) Suomessa. Hiehot kylmässä hallissa sonnin kanssa vapaana.
Mutta nurkat/työtavat voivat olla hyvinkin vaikeat ja se lisää työtunteja.

Sitten topiikkiin: Minä en keksi syytä, miksi maitoväkeä tulisi paapoa. Nykytilanteeseen syynä lienee onnistunut edunvalvonta. Kokonaisuutena maitopuoli on hieman jälkeenjäänyttä sikaan verrattuna ainakin ab-alueella. Itse pidän tosi paljon 2 robon /100 + lehmän touhusta. Todella löysää jo 150 emakkoon verrattuna.

Palataan alkukysymykseen nen verran että jos unohdetaan matopuolen ja Emakkosikalan välinen kiista koska tunnetusti emakkosikala on pienten marginaalien juttuja niin onko syytä näissä kahdessa tuotantosuunnassa jotain erikoista suhteessa muihin tuotantosuuntiin jotka tekevät että esimerkiksi mtk:n kannattaa olla enemmän hereillä.

Onpas taas keskustelu mutta joo. Meillä menee tuolla navetolla keskimäärin 2x3.5h/ päivä  sitten tuo luku pitää vielä kertoa 2 koska kaksinhan sillä ollaan. Pelto yms työt sitten päälle. Olen kyllä sitä mieltä että jos kokonais työmäärä ylittää 8h/ päivä niin tasantarkkaan lopetan. Laajentamaan en ala siitäkään syystä että miksikään" Farmin patruunaksi " en halua. Eli menempä kortistoon tahi sossun luukulle niin onsitte hyväksytympi tuettu elannon muoto

Voehan hevon perse...jos joutuu tekkee vähän enemmän niin kortistoon,joutas mennä jo nyt.