Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 21.12.15 - klo:03:04

Näitäkin tarinoita lukiessa ei enää ihmettele sitä yli 100 miljardin velkaa ja sitä että sekin jää maksamatta 

Niinpä 

Ja kun se todellinen touhu on vielä kauheampaa kuin kirjoitukset täällä

M-tuottaja on lukenut ja pohtinut seuraavista ongelman syistä;

1. Tehoton ja ylipaisunut julkinen sektori
2. Vientituotteet on pääasiassa teollisuuden investointihyödykkeitä, eli ns. matalan jalostusasteen välituotteita.
3. Tehoton maatalous ja ahneet tukijuiset
4. Korkeaan elintasoon tottunut kansa, joka ei tykkää kiristää vyötä.
5. Jumalasta vieraantuminen ja synnissä eläminen

Näitäkin tarinoita lukiessa ei enää ihmettele sitä yli 100 miljardin velkaa ja sitä että sekin jää maksamatta 

Niinpä. Olen lukenut esimerkiksi tarinoita tyypeiltä joilla olisi taitoa ja resursseja luoda työtä ja investoida uuteen. Sen sijaan he ovat lähivuosina vain vähentäneet tarjoamansa ja tekemänsä työn määrää, eivätkä edes kuluta juurikaan. Vaan sijoittavat rahansa erilaisiin olemassaoleviin kiinteistöihin (asunnot, pellot), mikä vain nostaa kiinteistöjen hintoja suomessa, millä ei ole kansantaloudelle ollenkaan positiivinen vaikutus. Kun rahat menevät vyötä kiristävien gryndereiden taskuun eikä kulutukseen ja kasvuun.   Todennäköisesti onnistuvat myöhemmin vielä tiputtamaan erilaisilla järjestelyiillä maksamiaan pääomaveroja entisestään.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 21.12.15 - klo:03:04

Näitäkin tarinoita lukiessa ei enää ihmettele sitä yli 100 miljardin velkaa ja sitä että sekin jää maksamatta 

Niinpä. Olen lukenut esimerkiksi tarinoita tyypeiltä joilla olisi taitoa ja resursseja luoda työtä ja investoida uuteen. Sen sijaan he ovat lähivuosina vain vähentäneet tarjoamansa ja tekemänsä työn määrää, eivätkä edes kuluta juurikaan. Vaan sijoittavat rahansa erilaisiin olemassaoleviin kiinteistöihin (asunnot, pellot), mikä vain nostaa kiinteistöjen hintoja suomessa, millä ei ole kansantaloudelle ollenkaan positiivinen vaikutus. Kun rahat menevät vyötä kiristävien gryndereiden taskuun eikä kulutukseen ja kasvuun.   Todennäköisesti onnistuvat myöhemmin vielä tiputtamaan erilaisilla järjestelyiillä maksamiaan pääomaveroja entisestään.

Nii-in. Kohta ei löydy maitopalatsin investointituille maksajia, kun kitsaat eivät veroja halua maksaa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 21.12.15 - klo:10:51

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 21.12.15 - klo:03:04

Näitäkin tarinoita lukiessa ei enää ihmettele sitä yli 100 miljardin velkaa ja sitä että sekin jää maksamatta 

Niinpä. Olen lukenut esimerkiksi tarinoita tyypeiltä joilla olisi taitoa ja resursseja luoda työtä ja investoida uuteen. Sen sijaan he ovat lähivuosina vain vähentäneet tarjoamansa ja tekemänsä työn määrää, eivätkä edes kuluta juurikaan. Vaan sijoittavat rahansa erilaisiin olemassaoleviin kiinteistöihin (asunnot, pellot), mikä vain nostaa kiinteistöjen hintoja suomessa, millä ei ole kansantaloudelle ollenkaan positiivinen vaikutus. Kun rahat menevät vyötä kiristävien gryndereiden taskuun eikä kulutukseen ja kasvuun.   Todennäköisesti onnistuvat myöhemmin vielä tiputtamaan erilaisilla järjestelyiillä maksamiaan pääomaveroja entisestään.

Nii-in. Kohta ei löydy maitopalatsin investointituille maksajia, kun kitsaat eivät veroja halua maksaa.

-SS-

Sinun mielestäsi se että ihmiset eivät tee mitään uutta vaan ajavat nykyisenkin aktiivisen toiminnan alas, ei ole ongelma koska rahat menisi kuitenkin väärään paikkaan? Varmaan tuo asenne on yleinen, ja tosiaan johtaa siihen että tämä maa vajoaa syvälle suohon kun kukaan ei haluakaan tehdä mitään hyödyllistä.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.12.15 - klo:06:59

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 21.12.15 - klo:03:04

Näitäkin tarinoita lukiessa ei enää ihmettele sitä yli 100 miljardin velkaa ja sitä että sekin jää maksamatta 

Niinpä 

Ja kun se todellinen touhu on vielä kauheampaa kuin kirjoitukset täällä

M-tuottaja on lukenut ja pohtinut seuraavista ongelman syistä;

1. Tehoton ja ylipaisunut julkinen sektori
2. Vientituotteet on pääasiassa teollisuuden investointihyödykkeitä, eli ns. matalan jalostusasteen välituotteita.
3. Tehoton maatalous ja ahneet tukijuiset
4. Korkeaan elintasoon tottunut kansa, joka ei tykkää kiristää vyötä.
5. Jumalasta vieraantuminen ja synnissä eläminen

Hyvä lista muuten, mutta Suomessa tuotetut teollisuuden investointihyödykkeet ovat kyllä melko korkean jalostusasteen tuotteita. Viedään meiltä tietysti myös sinkkiä harkkoina, mutta se ei ole investointihyödyke. Vienti sujuu nihkeästi juuri monissa korkeamman jalostusasteen hyödykkeissä, joissa työn osuus tuotteen hinnassa on suurempi kuin sinkkiharkossa.

USA:ssa ja monissa Euroopan maissa on olisi kysyntää investointihyödykkeille, mutta markkinoilla ei pärjää, jos olemme hinnoitelleet työmme niin korkealle, että ostaja ei katso saavansa vastinetta rahoilleen. Siinä ei auta sekään, että uskottelemme itsellemme tekevämme muita parempaa laatua ja ansainneemme siten isomman palan kakkua.

Suuri syntimme ja broblemamme on juuri tuo, että olemme ahneuksissamme ylihinnoitelleeet itsemme melkein ihan kaikessa. Mitään ei innosta kohta tehdä, kuin kaikki maksaa liikaa ja kun tämä samalla on rapauttanut kilpailukykymne niin, tämä on lopputulos.

Suuri syntimme ja broblemamme on juuri tuo, että olemme ahneuksissamme ylihinnoitelleeet itsemme melkein ihan kaikessa. Mitään ei innosta kohta tehdä, kuin kaikki maksaa liikaa ja kun tämä samalla on rapauttanut kilpailukykymne niin, tämä on lopputulos.

Ja sitten tilataan vielä kiinasta paskaa kun kotimainen on kallista! Kotimaisia ja länsimaisia tuotteita pitäisi markkinoida luontoystävälisinä! Korkeamman hinnan takia kulutus vähenisi, saisimme siirettyä työtä vinkuintiasta länsimaihin ja tätä kautta luonto kiittäisi kun ei tarvii ostaa yhden koneen käyttöian aikan 10 kiinalaista, vaan tuote kannattaa silloin jo korjata.

kukaan ei haluakaan tehdä mitään hyödyllistä.

Määrittele hyödyllinen.

Voisi ajatella vaikka esimerkin: jos suomalainen sellutehdas tekisi sellua johonkin nykyhintaan 500 euroa tonnilta, niin valtio ja EU maksaisi kaveriksi 600 euroa tonnilta metsätaloustukia, jotta ainakin ylijäämäsellu voitaisiin viedä 550 eurolla tonni ulkomaille, tulisiko siinä pää jossakin vaiheessa vetävän käteen ?

-SS-

Hyödylinen se että tuotetaan jotain mikä saadaan myytyä Suomen ulkopuolelle eli saadaan vientituloja. Siihen sitten tarvitaan niitä hyödyttömiä jotka keksii erilaisia sääntöjä ynm. "tärkeää!"

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 21.12.15 - klo:11:25

kukaan ei haluakaan tehdä mitään hyödyllistä.

Määrittele hyödyllinen.

Voisi ajatella vaikka esimerkin: jos suomalainen sellutehdas tekisi sellua johonkin nykyhintaan 500 euroa tonnilta, niin valtio ja EU maksaisi kaveriksi 600 euroa tonnilta metsätaloustukia, jotta ainakin ylijäämäsellu voitaisiin viedä 550 eurolla tonni ulkomaille, tulisiko siinä pää jossakin vaiheessa vetävän käteen ?

-SS-

En jaksa. Mutta ovathan investoinittuet joka tapauksessa parempi vaihtoehto kuin nykyiset peltotuet. Investointituet vaativat tekemään enemmän ja sijoittamaan omaa rahaa enemmän, peltotuet kannustavat tekemään nykyään vähemmän. Kannustinloukkuna toimivat tehokkaammin kuin työttömien tuet konsanaan

Jos kaikki peltotuet muutettaisiin teollisuuden investointutuiksi, niin suomeen tulisi paljon teollisuutta ja silti ruuan tuotanto ei laskisi juuri lainkaan Suomessa, ja useimmat viljelijät saisivat töitä niistä uusista tehtaista.

edit: Määritellään vielä vähän sitä mitä hyödyllisellä tässä kohtaa tarkoitan:

Hyödyllinen on sitä että ihmiset tekevät jotain mille on muilla ihmisillä käyttöä mahdollismman paljon. Palveluita tai tuotteita. Omistaminen on tähän suhteutettuna hyödytöntä jos omistamista ei kanavoi oman tekemisen palvelukseen. Koska se mitä omistetaan on jo tehty, se ei tuo enää muille ihmisille lisäarvoa vaikka se joka sen omistaa, ei sitä omistasikaan. Joku muu omistaisi. Mutta uuden tekemisessä tehdään jotain uutta. Ja jos se oma tkeminen korvaa jonkun muun tekemistä, niin se joku muu tekee jotain muuta. Saadaan joka tapausessa enemmän tehdyksi

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 21.12.15 - klo:13:02

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 21.12.15 - klo:11:25

kukaan ei haluakaan tehdä mitään hyödyllistä.

Määrittele hyödyllinen.

Voisi ajatella vaikka esimerkin: jos suomalainen sellutehdas tekisi sellua johonkin nykyhintaan 500 euroa tonnilta, niin valtio ja EU maksaisi kaveriksi 600 euroa tonnilta metsätaloustukia, jotta ainakin ylijäämäsellu voitaisiin viedä 550 eurolla tonni ulkomaille, tulisiko siinä pää jossakin vaiheessa vetävän käteen ?

-SS-

En jaksa. Mutta ovathan investoinittuet joka tapauksessa parempi vaihtoehto kuin nykyiset peltotuet. Investointituet vaativat tekemään enemmän ja sijoittamaan omaa rahaa enemmän, peltotuet kannustavat tekemään nykyään vähemmän. Kannustinloukkuna toimivat tehokkaammin kuin työttömien tuet konsanaan

Jos kaikki peltotuet muutettaisiin teollisuuden investointutuiksi, niin suomeen tulisi paljon teollisuutta ja silti ruuan tuotanto ei laskisi juuri lainkaan Suomessa, ja useimmat viljelijät saisivat töitä niistä uusista tehtaista.

Niin tuulivoiman investointituet - jotka ovat maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan jo suurta kokoluokkaa varustamojen ja tempputyöllistävien tukien ohella - ovat varmaankin tervettä businesta.

Ei ehkä valtiolle kuitenkaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 21.12.15 - klo:13:21

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 21.12.15 - klo:13:02

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 21.12.15 - klo:11:25

kukaan ei haluakaan tehdä mitään hyödyllistä.

Määrittele hyödyllinen.

Voisi ajatella vaikka esimerkin: jos suomalainen sellutehdas tekisi sellua johonkin nykyhintaan 500 euroa tonnilta, niin valtio ja EU maksaisi kaveriksi 600 euroa tonnilta metsätaloustukia, jotta ainakin ylijäämäsellu voitaisiin viedä 550 eurolla tonni ulkomaille, tulisiko siinä pää jossakin vaiheessa vetävän käteen ?

-SS-

En jaksa. Mutta ovathan investoinittuet joka tapauksessa parempi vaihtoehto kuin nykyiset peltotuet. Investointituet vaativat tekemään enemmän ja sijoittamaan omaa rahaa enemmän, peltotuet kannustavat tekemään nykyään vähemmän. Kannustinloukkuna toimivat tehokkaammin kuin työttömien tuet konsanaan

Jos kaikki peltotuet muutettaisiin teollisuuden investointutuiksi, niin suomeen tulisi paljon teollisuutta ja silti ruuan tuotanto ei laskisi juuri lainkaan Suomessa, ja useimmat viljelijät saisivat töitä niistä uusista tehtaista.

Niin tuulivoiman investointituet - jotka ovat maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan jo suurta kokoluokkaa varustamojen ja tempputyöllistävien tukien ohella - ovat varmaankin tervettä businesta.

Ei ehkä valtiolle kuitenkaan.

-SS-

No parempi bisnes kuin maataloustuet   

M-tuottaja on lukenut ja pohtinut seuraavista ongelman syistä;

1. Tehoton ja ylipaisunut julkinen sektori
2. Vientituotteet on pääasiassa teollisuuden investointihyödykkeitä, eli ns. matalan jalostusasteen välituotteita.
3. Tehoton maatalous ja ahneet tukijuiset
4. Korkeaan elintasoon tottunut kansa, joka ei tykkää kiristää vyötä.
5. Jumalasta vieraantuminen ja synnissä eläminen

Nuohan ne ovat. Liian suuret tuotantokustannukset jotka mahdollistaa vahva ammattiyhdistysliike ja paisunut palveluala.

Itseasiassa metsäyhtiötkin tekevät rahansa sellulla jolla sitten tukevat noiden tulevaisuuden tuotteiden kehittämistä. Metsäyhtiöillä menee muutenkin lujaa, koska liikevaihto työntekijää kohden on suuri, ei suuret henkilöstökulutkaan paina. Lisäksi vahva dollari on palauttanut viennin länteen. Euroopassa kun ei pohjoismaiselle metsäteollisuudelle löydy suuria kilpailijoita.

edit: Määritellään vielä vähän sitä mitä hyödyllisellä tässä kohtaa tarkoitan:

Hyödyllinen on sitä että ihmiset tekevät jotain mille on muilla ihmisillä käyttöä mahdollismman paljon. Palveluita tai tuotteita. Omistaminen on tähän suhteutettuna hyödytöntä jos omistamista ei kanavoi oman tekemisen palvelukseen. Koska se mitä omistetaan on jo tehty, se ei tuo enää muille ihmisille lisäarvoa vaikka se joka sen omistaa, ei sitä omistasikaan. Joku muu omistaisi. Mutta uuden tekemisessä tehdään jotain uutta. Ja jos se oma tkeminen korvaa jonkun muun tekemistä, niin se joku muu tekee jotain muuta. Saadaan joka tapausessa enemmän tehdyksi

Länsimainen ihminen on tullut kylläiseksi. Ei enää haluta lisää kaikkea. Miksi pitäisikään? Kun nälkävuosista sun muista pula-ajoista on jo niin kauan, ei kiinnostus ole enää materiassa.

Ihmiskunnan ja planeetan kannalta kaikkea kuluttamista pitäisi jarruttaa. Uusiutumattomia luonnonvaroja on rajallisesti, mutta kuluttajat ja kulutus lisääntyvät. Rahajärjestelmä on valitettavasti sellainen, että sitä on hankala downshiftata.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 21.12.15 - klo:13:21

edit: Määritellään vielä vähän sitä mitä hyödyllisellä tässä kohtaa tarkoitan:

Hyödyllinen on sitä että ihmiset tekevät jotain mille on muilla ihmisillä käyttöä mahdollismman paljon. Palveluita tai tuotteita. Omistaminen on tähän suhteutettuna hyödytöntä jos omistamista ei kanavoi oman tekemisen palvelukseen. Koska se mitä omistetaan on jo tehty, se ei tuo enää muille ihmisille lisäarvoa vaikka se joka sen omistaa, ei sitä omistasikaan. Joku muu omistaisi. Mutta uuden tekemisessä tehdään jotain uutta. Ja jos se oma tkeminen korvaa jonkun muun tekemistä, niin se joku muu tekee jotain muuta. Saadaan joka tapausessa enemmän tehdyksi

Länsimainen ihminen on tullut kylläiseksi. Ei enää haluta lisää kaikkea. Miksi pitäisikään? Kun nälkävuosista sun muista pula-ajoista on jo niin kauan, ei kiinnostus ole enää materiassa.

Ihmiskunnan ja planeetan kannalta kaikkea kuluttamista pitäisi jarruttaa. Uusiutumattomia luonnonvaroja on rajallisesti, mutta kuluttajat ja kulutus lisääntyvät. Rahajärjestelmä on valitettavasti sellainen, että sitä on hankala downshiftata.

Ei huono pointti, mutta tekeminen ei ole pelkkää materiaa. Supercell tekee 1,5 miljardin liikevaihtoa ilmaisella aineettomalla pelillään. Ja se 1,5 miljardia maksetaan koska ihmiset saavat lisäarvoa ja ilman Supercelliä, sitä peliä ei olisi tehty. Se mitä pitäisi tehdä ja mikä on sitä lisäarvoa nyt, on vaikea kysymys. Monet tavarat varmasti eivät ole. Mutta silti uskon tekemiseen eikä pelkkään omistamiseen.