Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kerääjäkasvi  (Luettu 521787 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20186
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi
Suomen kerääjäkasvimuoti on ehkä vähän ollut näpertelyä tuon hollantilaisen kerääjäkasvipellon rinnalla. Syysohran puinnin jälkeen näkyy kylvetyn nurmiseos, ja T-Valtralla kynnetään massa maahan sisään tässä marraskuun lopulla. Näinhän sen piti mennä; kasvisuojelun pystyisi tekemään viljalle kunnolla, ja sitten perään peitekasvi.

The long furrow: Unique Valtra T234 / Ploughing 2021

-SS-

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5293
Vs: Kerääjäkasvi
Suomen kerääjäkasvimuoti on ehkä vähän ollut näpertelyä tuon hollantilaisen kerääjäkasvipellon rinnalla. Syysohran puinnin jälkeen näkyy kylvetyn nurmiseos, ja T-Valtralla kynnetään massa maahan sisään tässä marraskuun lopulla. Näinhän sen piti mennä; kasvisuojelun pystyisi tekemään viljalle kunnolla, ja sitten perään peitekasvi.

The long furrow: Unique Valtra T234 / Ploughing 2021

-SS-
Meillä kesän pituus "vähän" rajoittaa. Innostuin Saksan-vuonna sikäläisestä kuviosta, jossa härkäpapua seuraava syysvehnä (noin 80 kg NO3-N/ha huuhtoutui) korvattiin sänkimuokkaus - pyydyskasvi (retikka, sinappi) - kevätvehnä -combolla. Typpi pysyi tallessa, huuhtoutumiset myös. Siinä on varsinaisessakin Suomessa tekemistä, kun pavun puinnin jälkeen koetetaan kasvattaa puolimetriseksi ehtivää öljyretikkakasvustoa... Siksipä meikäläisen tapaisessa kasvukaudessa erilaiset aluskasviviritykset ovat ilmastonmuutoksen tässä vaiheessa (rukiin ohella) SE juttu, kun syysaikaista kasvipeitteisyyttä havitellaan?

eevertti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1252
Vs: Kerääjäkasvi
Minäkin kokeilin kolme vuotta kerääjiä. Ekana vuonna tietty koko alalla kun siihen oli kannustin, mutta vuosi vuodelta oli pienennettävä alaa rikkojen takia. Nyt onkin sitten kerääjät määräämättömän pituisella tauolla kun on mataran ynnä muiden rikkojen tehohävitys käynnissä.
Tietty ne rikatkin varmaan ravinteita sitoo mutta rikka-aine kauppias tässä suurimmat voitot vetää :-[

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1283
Vs: Kerääjäkasvi
Minäkin kokeilin kolme vuotta kerääjiä. Ekana vuonna tietty koko alalla kun siihen oli kannustin, mutta vuosi vuodelta oli pienennettävä alaa rikkojen takia. Nyt onkin sitten kerääjät määräämättömän pituisella tauolla kun on mataran ynnä muiden rikkojen tehohävitys käynnissä.
Tietty ne rikatkin varmaan ravinteita sitoo mutta rikka-aine kauppias tässä suurimmat voitot vetää :-[

Itsellä ollut kerääjäkasvia kylvössä koko eu ajan.
Ilman mitään suurempaa ongelmaa rikkojen kanssa.

eevertti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1252
Vs: Kerääjäkasvi
Minäkin kokeilin kolme vuotta kerääjiä. Ekana vuonna tietty koko alalla kun siihen oli kannustin, mutta vuosi vuodelta oli pienennettävä alaa rikkojen takia. Nyt onkin sitten kerääjät määräämättömän pituisella tauolla kun on mataran ynnä muiden rikkojen tehohävitys käynnissä.
Tietty ne rikatkin varmaan ravinteita sitoo mutta rikka-aine kauppias tässä suurimmat voitot vetää :-[

Itsellä ollut kerääjäkasvia kylvössä koko eu ajan.
Ilman mitään suurempaa ongelmaa rikkojen kanssa.

Luomussa?
Mitä kasveja?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20186
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi
Minäkin kokeilin kolme vuotta kerääjiä. Ekana vuonna tietty koko alalla kun siihen oli kannustin, mutta vuosi vuodelta oli pienennettävä alaa rikkojen takia. Nyt onkin sitten kerääjät määräämättömän pituisella tauolla kun on mataran ynnä muiden rikkojen tehohävitys käynnissä.
Tietty ne rikatkin varmaan ravinteita sitoo mutta rikka-aine kauppias tässä suurimmat voitot vetää :-[

Itsellä ollut kerääjäkasvia kylvössä koko eu ajan.
Ilman mitään suurempaa ongelmaa rikkojen kanssa.

Luomussa?
Mitä kasveja?

Syysvehnissä kerääjäkasvin järjestäminen on haastavampaa, koska rikkakasvien kemiallinen torjunta muutenkin on haastavampaa. Heinät kun ovat myös rikkakasveja syysvehnässä. Jos luohon ja niittynurmikan, nurmipuntarpään ym. jättää torjumatta, ei syysvehnämaissa kasva kohta enää muuta kuin luohoa ja heiniä.

Jos toiminta perustuisi vain ohra-lumi-ohra-lumi -kiertoon, kerääjäkasvitoimenpide olisi helpompi.  Keväällä ehtoisa ohra heinän kanssa, puinnin jälkeen syyskuun puolivälissä glyfosaatti, kevääksi puhdas sänki. Tukituotoltaan kerääjäkasvi on parempi, mitä vähemmän se oikeasti kerää mitään.

Voisin kyllä kokeilla ruista kauran aluskasviksi, kasvaako yli. Pahna muodostunee ongelmaksi. Syysvehnä ei kasva edes kevätvehnästä yli. Mutta ei talvehdi jostakin syystä kunnolla, jos on päässyt ylisuureksi.

-SS-

eevertti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1252
Vs: Kerääjäkasvi
Minäkin kokeilin kolme vuotta kerääjiä. Ekana vuonna tietty koko alalla kun siihen oli kannustin, mutta vuosi vuodelta oli pienennettävä alaa rikkojen takia. Nyt onkin sitten kerääjät määräämättömän pituisella tauolla kun on mataran ynnä muiden rikkojen tehohävitys käynnissä.
Tietty ne rikatkin varmaan ravinteita sitoo mutta rikka-aine kauppias tässä suurimmat voitot vetää :-[

Itsellä ollut kerääjäkasvia kylvössä koko eu ajan.
Ilman mitään suurempaa ongelmaa rikkojen kanssa.

Luomussa?
Mitä kasveja?

Syysvehnissä kerääjäkasvin järjestäminen on haastavampaa, koska rikkakasvien kemiallinen torjunta muutenkin on haastavampaa. Heinät kun ovat myös rikkakasveja syysvehnässä. Jos luohon ja niittynurmikan, nurmipuntarpään ym. jättää torjumatta, ei syysvehnämaissa kasva kohta enää muuta kuin luohoa ja heiniä.

Jos toiminta perustuisi vain ohra-lumi-ohra-lumi -kiertoon, kerääjäkasvitoimenpide olisi helpompi.  Keväällä ehtoisa ohra heinän kanssa, puinnin jälkeen syyskuun puolivälissä glyfosaatti, kevääksi puhdas sänki. Tukituotoltaan kerääjäkasvi on parempi, mitä vähemmän se oikeasti kerää mitään.

Voisin kyllä kokeilla ruista kauran aluskasviksi, kasvaako yli. Pahna muodostunee ongelmaksi. Syysvehnä ei kasva edes kevätvehnästä yli. Mutta ei talvehdi jostakin syystä kunnolla, jos on päässyt ylisuureksi.

-SS-

No kun nimenomaan yritin kasvattaa kerääjän siten että se tosiaan keräisi myös jotain. Eli ei glyfoa syksyllä. Pahimmat juolat tietty glyfotin. Kevätvehnällä en ole kerääjiä käyttänyt kun ajan vehnät Broadwaylla ja lopuksi vielä glyfolla juolan ja luohon torjumiseksi. Tuollai kun kierrättää joka kolmas vuosi niin jotenkin pysyy kurissa.
Tänä vuonnahan kaurat karisi niin "mukavasti" että maat oli koko syksyn mukavan vihreitä vaikka en kerääjätukea saanutkaan. Ensi vuonna kauramaille taas kevätvehnää niin saa juolatkin kyytiä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20186
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi
No kun nimenomaan yritin kasvattaa kerääjän siten että se tosiaan keräisi myös jotain. Eli ei glyfoa syksyllä. Pahimmat juolat tietty glyfotin. Kevätvehnällä en ole kerääjiä käyttänyt kun ajan vehnät Broadwaylla ja lopuksi vielä glyfolla juolan ja luohon torjumiseksi. Tuollai kun kierrättää joka kolmas vuosi niin jotenkin pysyy kurissa.
Tänä vuonnahan kaurat karisi niin "mukavasti" että maat oli koko syksyn mukavan vihreitä vaikka en kerääjätukea saanutkaan. Ensi vuonna kauramaille taas kevätvehnää niin saa juolatkin kyytiä.

Keräämisellä ei oikeastaan ole mitään tekemistä sen kerääjäkasvitoimenpiteen kanssa. Jos kasvinsuojelu jää vähänkin epätäydelliseksi, satotason suhde
lannoitustasoon heikkenee, ja ollaan syksyllä valmiiksi jopa useita kymmeniä  ravinnekiloja takamatkalla. Kerääjähomma jotenkuten toimii, kun ei käytetä
muita ravinteita kuin maassa ennestään olevaa ryöstettävää tai viherlannoituksen kerättyä. Tällöin kasvuston pitää koko ajan ollakin ravinnepuutteessa, koska
typenkerääminen hidastuu tietyn ravinnetason jälkeen.

Ainoa tapa, millä Suomen talvipakkasissa näytetään saavan ravinteet liukenemiselta suojaan, on kerätä rehumassa pois syksyllä, tehdä siitä komposti / biokaasumassa ja tuoda takaisin kasvukauden alkuun. Nautakarjataloudessa se varasto on valmiiksi; virtsa ja lanta.  Toinen mahdollisuus on rehevä ruiskasvusto. Niin kuin tuossa jo mainittiinkin, hintelä syysvehnänoras ei paljon pidätä.

Sitä pitäisi enemmän tutkia, säilyisikö biomassassa ravinteita paremmin, jos se kynnettäisiin tai muuten sijoitettaisiin syvälle maahan syksyllä.

-SS-

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1283
Vs: Kerääjäkasvi
Minäkin kokeilin kolme vuotta kerääjiä. Ekana vuonna tietty koko alalla kun siihen oli kannustin, mutta vuosi vuodelta oli pienennettävä alaa rikkojen takia. Nyt onkin sitten kerääjät määräämättömän pituisella tauolla kun on mataran ynnä muiden rikkojen tehohävitys käynnissä.
Tietty ne rikatkin varmaan ravinteita sitoo mutta rikka-aine kauppias tässä suurimmat voitot vetää :-[

Itsellä ollut kerääjäkasvia kylvössä koko eu ajan.
Ilman mitään suurempaa ongelmaa rikkojen kanssa.

Luomussa?
Mitä kasveja?

Ihan perinteisessä viljelyssä.
Kauran seassa on ollut, rahaa kun ei saa kun 25% pinta alasta niin sillä on ollut.
Viljelyksessä kun on ohra, vehnä,kaura,härkäpapu,kumina. Ei se kaura samalle lohkolla  osu kun joka 7 vuosi.

Pasimycin

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 226
Vs: Kerääjäkasvi
Kerääjäkasvina ollut timotei pitänee glyfottaa keväällä ja kylvää uusi. Saattaa muuten jäädä kaura alakynteen.

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1283
Vs: Kerääjäkasvi
Niin ja kasvina olen käyttänyt apila nurmiseosta

eevertti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1252
Vs: Kerääjäkasvi
Itellä oli lähinnä pelkkä apila. Valko, puna ja persian.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20186
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi
Itellä oli lähinnä pelkkä apila. Valko, puna ja persian.

Apilat tosiaan keräävät ravinteita, mutta pidättävät talven yli huonosti. Jokin pitkäjuurinen heinä pidättää ehkä paremmin."Kerääjäkasvin" määritelmä tarkoittaa usein kahta täysin eri asiaa: ensimmäinen määritelmä, joka varmastikin oli ympäristövalmistelijoilla ensisijaisena mielessä, oli "kerätä" sadosta ylijääneitä ravinteita juuri- ja lehtimassaan, ja näin viedä niitä talven yli pitemmälle kevääseen. Toinen määritelmä oli ravinteiden keräys ja etenkin typenkeräyskasvin käyttäminen rinnakkain satokasvin kanssa, jolloin satokasvillekin tulisi ravinteita. Keinolannoitus kuitenkin vaurioittaa typenkerääjätoimintaa, koska typenkeräys toimii parhaiten vähätyppisessä ympäristössä, jos nyt ei aivan lupiinista ole kyse. Tätä mahdollista hyötyä kaupattiin kovalla paineella, ja se kerääjäsatanen oli hyvä houkutus. Toteutuneen kerääjäkasvialan pieneneminen vähempään kuin kolmannekseen pinta-alarajoituksen jälkeen kertoo sen, mitä todellisesta tehosta voi kertoa.

Luomussa varmasti asia menee näin, mutta etu lienee liioiteltu, herneseoskasvit ovat tällaisia, joissa satokasvin pieni sadon alenema korvautuu palkokasvisadon tuotolla. Voimaperäinen lannoitus vähentää typenkeräyskasvin etua. Kerääjäkasvin korjaamattomuus ja jättäminen talven yli liukenemaan vähentää etua. arvioidut 20 kiloa typpeä seuraavaksi kesäksi ovat vain arvioita, varsinkin kun kerätyn typen liukenemista talvivesiin aliarvioidaan rankasti. Kerääjäkasvin hyödyt todistetaan kullankimalteisena normaalitieteenä, jossa tuhannen kilon satotasoon saatu 200 kilon sadonlisä on 20%. Kukaan ei edes ajattele tehdä koetta, jossa jokin 9 tonnin ohrasato nousisi 20 % kerääjäkasvin ansiosta ? Monessa kerääjäkasvilaskelmassa, kuten Pro-Agrian laskelmissa arvioidut 1,5% sadolisät, 5% maan rakenteen parantumiset, x % hiilipitoisuuden nousut ym.  ovat "perusoletuksia", joita ei kuitenkaan avata, missä on ollut pitkäaikaiset koesarjat, ja millä viljelyteknologialla tulokset on saatu.

Mistään muusta en ole niin huonoa satoa saanut, kuin noina muutamina kerääjäkasvivuosina onnistuneen kerääjäkasvin päältä kuorimalla. Leikkuupuimuri ei ole itsekulkeva tuorerehusilppuri.

-SS-

Viimeksi muokattu: 09.12.21 - klo:08:03 kirjoittanut -SS-

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1283
Vs: Kerääjäkasvi
9kertaa 10:sitä kerääjäkasvi alkaa vasta puinnin jälkeen kasvamaan kunnolla, ja se matala valkoapila siellä ei haittaa mitään.

Jenkkilässä maissi lannoitetaan jo syksyllä valmiiksi, odottamaan kevään kylvöjä.
Itsellä pavun jälkeen, seuraavana vuonna lisälannoitus kierros viljalta jää pois. Tai jos menee, on paljon pienempi kun maa missä papua ei ollut.
Että kyllä sitä typpeä sinne maahan jää.

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5954
Vs: Kerääjäkasvi
Italianraiheinän kanssa kannattaa olla aika varovainen, kuulin kesällä Suomestakin tapauksesta missä siitä on kerääjäkasvikäytön seurauksena tullut tilalle rikkakasvi.