Viikkositte tuli viimmeiset kerääjäkasvit glyfotettua. Eivätpä sitte ole ensvuonna riesana

Viikkositte tuli viimmeiset kerääjäkasvit glyfotettua. Eivätpä sitte ole ensvuonna riesana

Mites italianrai, kuoleeko talven aikana vai pitääkö glyfottaa, miltä näyttää italianraikerääjäkasvuston sänki keväällä, jos ei ruiskuta?

Lainaus käyttäjältä: +200 - 25.09.16 - klo:11:16

Viikkositte tuli viimmeiset kerääjäkasvit glyfotettua. Eivätpä sitte ole ensvuonna riesana

Mites italianrai, kuoleeko talven aikana vai pitääkö glyfottaa, miltä näyttää italianraikerääjäkasvuston sänki keväällä, jos ei ruiskuta?

Riippuu talvesta ja lajikkeesta, sopivissa olosuhteissa saattaa kestää talven hengissä. Täällä Pohjoisessa Savossa harvoin kestää.

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 29.09.16 - klo:08:49

Lainaus käyttäjältä: +200 - 25.09.16 - klo:11:16

Viikkositte tuli viimmeiset kerääjäkasvit glyfotettua. Eivätpä sitte ole ensvuonna riesana

Mites italianrai, kuoleeko talven aikana vai pitääkö glyfottaa, miltä näyttää italianraikerääjäkasvuston sänki keväällä, jos ei ruiskuta?

Riippuu talvesta ja lajikkeesta, sopivissa olosuhteissa saattaa kestää talven hengissä. Täällä Pohjoisessa Savossa harvoin kestää.

Ja minä en usko että italialainen olisi lajikepuhdastakaan, melko varmasti on talvenkestäviä lajikkeita seassa.

Kuin käy jos kevätvehnän alle lykkää italorairaita? Tulooko mitn helposti läpite?

Kyllä mulla ainakin oli viimevuotistakin italianraiheinää tänävuonna, vaikka viimesyksynä glyfotin kaikki, jostain syystä se vaan virkos kesän mittaan samoin, kuin villiheinätkin. Nyt näyttää raiheinä todella hienolta ruskan väreissä, kun sai glyfon heti puolikuussa, toivottavasti nyt on ensvuodelta pois, ettei valtaa koko kasvustoa.

Lisääkö kerääjäkasvi glyfosaatin käyttöä? Eikö sen pitänyt kilpailla esim. juolavehnän kanssa, jota on totuttu esim. pesäketorjumaan glyfolla?

Lisääkö kerääjäkasvi glyfosaatin käyttöä? Eikö sen pitänyt kilpailla esim. juolavehnän kanssa, jota on totuttu esim. pesäketorjumaan glyfolla?

Keski-eurooppassa vetävät kait jonkun 14 litraa vuodessa glyfoa.  Johtusko juuri tuosta raeheinän kestävyydestä. Eli jos et glyfota se ei kestä talvea, mutta glyfolla kun vedät, niin juurakko meneekin horokseen Suomalaisilla määrillä.

Timotei, puntarpää ja helpit sekä raiheinät kestävät glyfosaattia paremmin kuin juolavehnä. Ovat erittäin pahoja rikkakasveja syysvilja-alueella. Plus tietenkin luoho.

-SS-

Timotei, puntarpää ja helpit sekä raiheinät kestävät glyfosaattia paremmin kuin juolavehnä. Ovat erittäin pahoja rikkakasveja syysvilja-alueella. Plus tietenkin luoho.

-SS-

8-10l/ha ? En ole puntarpäätä tänä vuonna kiusannut roundupilla, olkoot. ku ovat jo ehtineet varistaa siemenet puintien lomassa, ei auta tulevaa varten. Kosteusolot pitää vain saada hallintaan tavalla tai toisella, ja kasvusto peittäväksi. Silloin puntarpää jää kakkoseksi. Ei myrkyillä, ainakaan kasvukauden jälkeen. Kasvukaudella voi jarruttaa tietyillä aineilla.

Tänä vuonna oli pahoin myös nurmikkaa joissan paikoin, se on myös pirullinen kasvi. Lajeja monta, oisko ollut kylänurmikkaa tai niittynurmikkaa, hentoa huntua vijan juuressa. Sam ku puntarpäällä, ehtii siementämään ennen puintia. Kai panostettava tosissaan rikkatorjunnassa nimenomaan heinämaisiin rikkoihin, valittava aineita niiden ehdoilla. Nää keveät maat oikeen innostaa heinämaisia kasveja kasvamaan...

Kannattais kaivaa jostain se taulukko, mistä näkee, kuinka iso glyfoannos tarvitaan eri rikkojen nujertamiseksi. Se 3 l+kiinnite riittää kyllä nujertamaan heiveröisen juolan ja ristikukkaiset 1-vuotiset rikat, mutta monet monivuotiset rikat ja esim. timotei vaativat sen 6-10 litraa/ha.

Kannattais kaivaa jostain se taulukko, mistä näkee, kuinka iso glyfoannos tarvitaan eri rikkojen nujertamiseksi. Se 3 l+kiinnite riittää kyllä nujertamaan heiveröisen juolan ja ristikukkaiset 1-vuotiset rikat, mutta monet monivuotiset rikat ja esim. timotei vaativat sen 6-10 litraa/ha.

Timotei vaatii 6-10litraa???

Täh?

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 30.09.16 - klo:23:07

Kannattais kaivaa jostain se taulukko, mistä näkee, kuinka iso glyfoannos tarvitaan eri rikkojen nujertamiseksi. Se 3 l+kiinnite riittää kyllä nujertamaan heiveröisen juolan ja ristikukkaiset 1-vuotiset rikat, mutta monet monivuotiset rikat ja esim. timotei vaativat sen 6-10 litraa/ha.

Timotei vaatii 6-10litraa???

Täh?

Kyllä, engelsmannien  osmankäämi-vehnäpellot, jotka kylvetään 100-150 tainta neliölle, tarvitsevat puhtaan pohjamaan. Eikä kuulemma heinät lähde oikein hyvin glyfosaatilla. Heinistä tullut maanvaiva sikäläisessä syysviljakierrossa. Eihän siellä kevätvehnää, kevätohraa tai kevätrapsia edes viljellä !

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.09.16 - klo:23:11

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 30.09.16 - klo:23:07

Kannattais kaivaa jostain se taulukko, mistä näkee, kuinka iso glyfoannos tarvitaan eri rikkojen nujertamiseksi. Se 3 l+kiinnite riittää kyllä nujertamaan heiveröisen juolan ja ristikukkaiset 1-vuotiset rikat, mutta monet monivuotiset rikat ja esim. timotei vaativat sen 6-10 litraa/ha.

Timotei vaatii 6-10litraa???

Täh?

Kyllä, engelsmannien  osmankäämi-vehnäpellot, jotka kylvetään 100-150 tainta neliölle, tarvitsevat puhtaan pohjamaan. Eikä kuulemma heinät lähde oikein hyvin glyfosaatilla. Heinistä tullut maanvaiva sikäläisessä syysviljakierrossa. Eihän siellä kevätvehnää, kevätohraa tai kevätrapsia edes viljellä !

-SS-

Kyllä se heinä lähtee sillä 4 litralla, mutta arvon ajettava rehunteon jälkeen 2 viikkoa ennen kyntöä. Mä epäilisin että aluskasvin käyttö lisää glyfon käyttää ja luo resistenssesä kantoja tulla ruohoihin. Ei kait muualla Euroopassa muuten 2-3 keltaisia määriä.ajettaisikaan.

Aika iso ero samana päivänä juhannuksen alla kylvetyllä kerääjäkasvilla.


(Kuva: Italianrai + valkoapila vasemmalla Ceylon sv. oikealla Zebra kevätvehnä.)

Zebrassa noin puolitoista prosenttiyksikköä matalampi valkuainen, verrattuna puhdaskasvustoon. Satotaso ei juurikaan laskenut, hl-paino kuitenkin hieman pienempi ja jyväkokokin.

Johtunee juurikin jyvän täyttymisen aikana kasvuun alkaneesta kerääjästä, vaikka se oli vain aluskasvustona, kuten näkyy sängestä.


(Kuva: Zebra kevätvehnän sänki, italianrai plus valkoapila.)

Melko turhanaikaista ruokkia yksivuotista tuorerehua - jolle ei ole täällä käyttöä - loppusyksylle, pakottanee glyfosaattiralliin myös, viime talvelta säästyi melkoisesti italoheinää, ja se alkoikin tähkimään tuossa EFA alassa.

-SS-