Näin lehmänviljelijänä keksin miten kerääjäkasvuston voisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Viimeinen kylvöpäivä kun on kesäkuun lopussa niin edellisenä vuotena kylvetystä kerääjäkasvista voisi ottaa yhden sadon ja kyntää sitten ja kylvää sitten mitä mikä sopii systeemeihin. Onhan tässä tietenkin omia rajoitteita (maalajit, kylvö myöhään  jne.) mutta ainakin omalla kohdalla tämmöinen toiminta olisi aivan hyvin toteutettavissa... Ja on ihan laillista vieläpä. Varmistettu elyn virkailijalta.

Näin lehmänviljelijänä keksin miten kerääjäkasvuston voisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Viimeinen kylvöpäivä kun on kesäkuun lopussa niin edellisenä vuotena kylvetystä kerääjäkasvista voisi ottaa yhden sadon ja kyntää sitten ja kylvää sitten mitä mikä sopii systeemeihin. Onhan tässä tietenkin omia rajoitteita (maalajit, kylvö myöhään  jne.) mutta ainakin omalla kohdalla tämmöinen toiminta olisi aivan hyvin toteutettavissa... Ja on ihan laillista vieläpä. Varmistettu elyn virkailijalta.

Toinen idea, että ilmoittaisi monivuotisen kerääjäkasvin ( ts. timotei, apila jne.) seuraavana vuonna kesannoksi, muttei viherkesannoksi. Ei ole ilmoitettu kasvustoa mutta heinää pukkaa, lopetus heinäkuulla ja syyskylvöinen kasvi. Viherkesannon tai viherlannoituksen hyötyjä, syyskylvöön peltoa edellisen vuoden kerääjää hyödyntäen?

Näin lehmänviljelijänä keksin miten kerääjäkasvuston voisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Viimeinen kylvöpäivä kun on kesäkuun lopussa niin edellisenä vuotena kylvetystä kerääjäkasvista voisi ottaa yhden sadon ja kyntää sitten ja kylvää sitten mitä mikä sopii systeemeihin. Onhan tässä tietenkin omia rajoitteita (maalajit, kylvö myöhään  jne.) mutta ainakin omalla kohdalla tämmöinen toiminta olisi aivan hyvin toteutettavissa... Ja on ihan laillista vieläpä. Varmistettu elyn virkailijalta.

Tai kirjoittaa papereihin että ronrupattu syksyllä ja pintaviskalla keväällä kylvetty uusi.
Ronnruppaus vain epäonnistu kun myrkyt jäi pönttöön
Ja kas,kerääjäkasvilla saatiin perustettua uusia nurmia

Näin lehmänviljelijänä keksin miten kerääjäkasvuston voisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Viimeinen kylvöpäivä kun on kesäkuun lopussa niin edellisenä vuotena kylvetystä kerääjäkasvista voisi ottaa yhden sadon ja kyntää sitten ja kylvää sitten mitä mikä sopii systeemeihin. Onhan tässä tietenkin omia rajoitteita (maalajit, kylvö myöhään  jne.) mutta ainakin omalla kohdalla tämmöinen toiminta olisi aivan hyvin toteutettavissa... Ja on ihan laillista vieläpä. Varmistettu elyn virkailijalta.

Sitä ei varmaan lannoittaa saa, pykälien mukaan? (Tai ainakaan kokonaisuutena enempää kuin mitä varsinaista satokasvia)

Periaatteessa ei varmaan saisi lannoittaa, mutta tämän virkailijan mukaan ei välttämättä olisi kuitenkaan niin rikollista toimintaa että aiheuttaisi sanktioita... Jos sinne ajaa apulantaa niin mistäpä sen tietää vähän ajan päästä onko sitä lannoitettu??? Tietysti apilalla höystetty kerääjäkasvusto kasvaa kyllä aivan varmasti hyvin ilman apulantojakin.

Viime keväänä kauran alle kylvetty yksvuotinen rairuoho joka on kultivoitu syksyllä on nyt aika vihree. Savimaa, kyllä sen kyvetty, mutta valtaako se kauran kun se saa lannoitetta?

Erilaisia kesantoja ottanut takasin viljelykseen, timotei on pahin rikkaruoho. Muutama kasvi pilkittä vaikka kynnön viilun välistä, selviää muokkauksesta, kasvaa huimasti kun sai lannoitetta ja tekee paljon siementä ja tarina toistuu. Muutama selviää aina, siemeniä ainaki.

Viime keväänä kauran alle kylvetty yksvuotinen rairuoho joka on kultivoitu syksyllä on nyt aika vihree. Savimaa, kyllä sen kyvetty, mutta valtaako se kauran kun se saa lannoitetta?

Erilaisia kesantoja ottanut takasin viljelykseen, timotei on pahin rikkaruoho. Muutama kasvi pilkittä vaikka kynnön viilun välistä, selviää muokkauksesta, kasvaa huimasti kun sai lannoitetta ja tekee paljon siementä ja tarina toistuu. Muutama selviää aina, siemeniä ainaki.

Timotei = ilmainen kerääjäkasvi. 

Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 03.05.16 - klo:13:54

Kuinkas ne viimevuotiset kokeet menivät? En laiskana lähtenyt viime vuonna tähän mukaan sotkemaan mutta ajattelin nyt kokeilla kun on tuota timoteitä jokunen sata kiloa ylijäämänä...

...ja meinasin rukiin lannoituksen yhteydessä heittää ne viskaan sekaan, ei erityisen optimi kylvötapa mutta kun ei tästä mitään kummallista edes yritetä niin samapa tuo, ei kait tarkistus lottokaan voi kahta vuotta peräkkäin osua.

Mutta tuleeko tuosta mitään jälkeä tuolla menetelmällä? 

Laitan uudestaan tuon syksyisen kun et jaksa koko topiikkia kahlata.

Löytyy tuolta kun rullaat alaspäin, jos jaksat.

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=60383.1215

Kokeilujen yhteenveto vuodelta 2015..

Italianrai, 2-3 kiloa lajittelun yhteydessä:



Italianrai, 4 kiloa erikseen jukolla kylvettynä:



 

Sähköviskalla oraalle kylvetty valkoapila, lohkon ainoa vihreä läikkä, tähän sammui pv enkä huomannut kytkeä viskaa pois, toinen vihreä läikkä oli sotketussa liittymässä.

 

Italianraita sekotettuna koneen täytön yhteydessä n.1-3kiloa:



 
Tän vuoden perusteella omiin kokemuksiin perustuen, on sama periaatteessa millä sen rain sinne maahan laittaa kunhan sen tekee sillon kun maa on musta. Valkoapilan viskakylvö oraille on yhtä tyhjän kanssa, riistapeltoon onnistui loistavasti apilanhuiskinta mopolla ja kasvustokin hyvä. Mutta tuossapa ei käytetä väkilannoitteita...

Legenda kuustonnariohran tappamasta raiheinästä ja puinnin jälkeisestä sängestä jossa ei näy kuin piippoja, on täyttä potaskaa. Pitää vaan malttaa odottaa eli ei turhaan se 1.10 ole päivämääräksi merkitty...




Ja, se että kuoleeko italianrai talven kourissa, näyttää käyvän toteen. Palaan tähän kun on vuorossa railla raiskattu läntti....

Mää häpeän sun puolestasi sun v itun romuja!!!!

Voi jeesus mikä spede sää olet!!!!!!!! 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.05.16 - klo:15:26

Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 03.05.16 - klo:13:54

Kuinkas ne viimevuotiset kokeet menivät? En laiskana lähtenyt viime vuonna tähän mukaan sotkemaan mutta ajattelin nyt kokeilla kun on tuota timoteitä jokunen sata kiloa ylijäämänä...

...ja meinasin rukiin lannoituksen yhteydessä heittää ne viskaan sekaan, ei erityisen optimi kylvötapa mutta kun ei tästä mitään kummallista edes yritetä niin samapa tuo, ei kait tarkistus lottokaan voi kahta vuotta peräkkäin osua.

Mutta tuleeko tuosta mitään jälkeä tuolla menetelmällä? 

Laitan uudestaan tuon syksyisen kun et jaksa koko topiikkia kahlata.

Löytyy tuolta kun rullaat alaspäin, jos jaksat.

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=60383.1215

Kokeilujen yhteenveto vuodelta 2015..

Italianrai, 2-3 kiloa lajittelun yhteydessä:



Italianrai, 4 kiloa erikseen jukolla kylvettynä:



 

Sähköviskalla oraalle kylvetty valkoapila, lohkon ainoa vihreä läikkä, tähän sammui pv enkä huomannut kytkeä viskaa pois, toinen vihreä läikkä oli sotketussa liittymässä.

 

Italianraita sekotettuna koneen täytön yhteydessä n.1-3kiloa:



 
Tän vuoden perusteella omiin kokemuksiin perustuen, on sama periaatteessa millä sen rain sinne maahan laittaa kunhan sen tekee sillon kun maa on musta. Valkoapilan viskakylvö oraille on yhtä tyhjän kanssa, riistapeltoon onnistui loistavasti apilanhuiskinta mopolla ja kasvustokin hyvä. Mutta tuossapa ei käytetä väkilannoitteita...

Legenda kuustonnariohran tappamasta raiheinästä ja puinnin jälkeisestä sängestä jossa ei näy kuin piippoja, on täyttä potaskaa. Pitää vaan malttaa odottaa eli ei turhaan se 1.10 ole päivämääräksi merkitty...




Ja, se että kuoleeko italianrai talven kourissa, näyttää käyvän toteen. Palaan tähän kun on vuorossa railla raiskattu läntti....

Mää häpeän sun puolestasi sun v itun romuja!!!!

Voi jeesus mikä spede sää olet!!!!!!!! 

 

Nauti siitä, nutipää.

En kyllä enää oman kokemuksen perusteella  ihmettele, miksi kerääjäkasvista maksetaan satanen hehtaarilta, onnistunut kerääjäkasvusto alentaa viljan satoa vähintään 500 kg hehtaarilta, ellei enemmänkin,  kerääjäksvi on vaikutukseltaan  viljalle kuin rikkaruoho, kyllä ne MMM:ssä osaa laskea niin, ettei kerääjäkasviKORVAUS miksikään tulotueksi muodostu, vaan se on todellakin korvaus siemenkuluista ja alentuneesta sadosta.

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 06.05.16 - klo:09:53

Näin lehmänviljelijänä keksin miten kerääjäkasvuston voisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Viimeinen kylvöpäivä kun on kesäkuun lopussa niin edellisenä vuotena kylvetystä kerääjäkasvista voisi ottaa yhden sadon ja kyntää sitten ja kylvää sitten mitä mikä sopii systeemeihin. Onhan tässä tietenkin omia rajoitteita (maalajit, kylvö myöhään  jne.) mutta ainakin omalla kohdalla tämmöinen toiminta olisi aivan hyvin toteutettavissa... Ja on ihan laillista vieläpä. Varmistettu elyn virkailijalta.

Tai kirjoittaa papereihin että ronrupattu syksyllä ja pintaviskalla keväällä kylvetty uusi.
Ronnruppaus vain epäonnistu kun myrkyt jäi pönttöön
Ja kas,kerääjäkasvilla saatiin perustettua uusia nurmia

juuri näin on toiminta menossa

Näin lehmänviljelijänä keksin miten kerääjäkasvuston voisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Viimeinen kylvöpäivä kun on kesäkuun lopussa niin edellisenä vuotena kylvetystä kerääjäkasvista voisi ottaa yhden sadon ja kyntää sitten ja kylvää sitten mitä mikä sopii systeemeihin. Onhan tässä tietenkin omia rajoitteita (maalajit, kylvö myöhään  jne.) mutta ainakin omalla kohdalla tämmöinen toiminta olisi aivan hyvin toteutettavissa... Ja on ihan laillista vieläpä. Varmistettu elyn virkailijalta.

No lannoite pitäisi ainakin kirjata varsinaiselle satokasville. Mitäs siihen sitten kylvää? Kokoviljasäilörehun jolla taas kerääjä juuressa?

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 06.05.16 - klo:09:53

Näin lehmänviljelijänä keksin miten kerääjäkasvuston voisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Viimeinen kylvöpäivä kun on kesäkuun lopussa niin edellisenä vuotena kylvetystä kerääjäkasvista voisi ottaa yhden sadon ja kyntää sitten ja kylvää sitten mitä mikä sopii systeemeihin. Onhan tässä tietenkin omia rajoitteita (maalajit, kylvö myöhään  jne.) mutta ainakin omalla kohdalla tämmöinen toiminta olisi aivan hyvin toteutettavissa... Ja on ihan laillista vieläpä. Varmistettu elyn virkailijalta.

No lannoite pitäisi ainakin kirjata varsinaiselle satokasville. Mitäs siihen sitten kylvää? Kokoviljasäilörehun jolla taas kerääjä juuressa?

Esimerkiksi näin. Tai perustaa uuden nurmen kokoviljasäiliksen avulla. Itellä hyvät kokemukset tältä vuodelta nurmen perustamisesta virna-viljakasvuston alla. Satoa tulee rajusti ja nurmikin onnistuu hyvin. Kaikkihan on kiinni siitä millaiset ruokintasysteemit on ja turha yrittää tapella erillisruokinnassa tuollaisten asioiden kanssa kun saattaa olla että lehmät ei kelpuuta eteen annettavaa ruokaa. Vähän käyttää ajatusta ja pohdintaa niin löytyyhän näitä ratkaisuja...

Alle puolen metrin viljalle ei pidä italoheinää laittaa, jos on kostea kesä. Ceylon syysvehnä jäi pahasti alle, vain muutama tähkä näkyi, ja jos yritti leikata pohjia myöten, tukkeutui puima kokonaan. Ja tuli myös märkää. Onnistunuit kerääjäkasvi alentaa myös hehtopainoa ja viivästyttää tuleentumista.

Mutta nyt on sänki heleänvihreä kuin toisen sadon tuorerehunurmi. Ensi kevääksi jäänee sänkikesannoksi. Näin pääsee heinäkuulla glyfosaattia ruiskuttamaan ja hybriidiruista ajoissa kylvöön.

Apilat toimivat ravinneköyhässä ja hieman viljavuudeltaan vajaassa ympäristössä. Korkean pH:n yliravinteikas savimaa ei näytä olevan optimaalinen apilalle, joku siinä on kun häviää syksyyn mennessä.

-SS-

Varmastikin heinäkasvit toimii paremmin kerääjänä ravinteikkaassa maaperässä... Mulla kyllä saa säilisnurmissa apilakasvustotkin hieman apupaskaa, koska tarkoituksena ottaa kolme satoa ja jos ei lannoita niin apilat jyrää heinän ihan´kunnolla. Vanhaksi menneellä apilalla ei ole minkäänlaista ruokinnallista arvoa...