Maat pääosin karkeita kivennäismaita ja eloperäisiä .....suojaviljan alla perustettu nurmi on onnistunut lähes aina pommin varmasti.

Jep onhan tuossa tuo reunaehtojen määritys selvästi.
Oletko aina saanut niittonurmet ja laidunnurmet perustetuksi
vain viidellä  kilolla siemeniä ? Täällä päin luomuilijat käyttävät
25 - 30 kg / ha eli   8 kg apilaa ja 20 kiloa korsiheinäseoksia ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 17.09.15 - klo:11:31

Maat pääosin karkeita kivennäismaita ja eloperäisiä .....suojaviljan alla perustettu nurmi on onnistunut lähes aina pommin varmasti.

Jep onhan tuossa tuo reunaehtojen määritys selvästi.
Oletko aina saanut niittonurmet ja laidunnurmet perustetuksi
vain viidellä  kilolla siemeniä ? Täällä päin luomuilijat käyttävät
25 - 30 kg / ha eli   8 kg apilaa ja 20 kiloa korsiheinäseoksia ?

-SS-

Ne onkin luomua, mykoritsa, ju nou......

Säilisnurmissa 25 -30 kg/ha nurmen+apilan siementä...

Säilisnurmissa 25 -30 kg/ha nurmen+apilan siementä...

No niin, tuntuu vain siltä, ettei täällä saa ilman tuota määrää täällä kiinteillä savilla mitään orasta, jonka voisi näyttää mahdolliselle valvonnalle. Satanen on sitten jo mennyt ja heinä vielä nipistää 300-500 kg sadosta.

Italianrai meneekin pienellä määrällä. Sekin syö satoa sitten. Totta kai jos pohjalla on sata kuutiota broilerinlantaa, jäähän siitä raiheinälle purtavaa. Täällä niukemman viljavuuden alueella se italianrain rehevöityminen tuleentumaan alkavassa kasvustossa pudottaa juurikin leipävehnän valkuaisen sen puoli prosenttiyksikköä alaspäin.

Eli Manu vehnää ruokittuna typpiruiskutuksilla, ilman kevätlannoitusta, siinä jo valkoapila kasvaisi sekä valkuainen silti kahdeksassatoista.
Meillä viljeltiin Manua, eli on kyllä siitä kokemusta.

Eli tätä:


Kuva: Luomu.fi "Pitempikortinen Manu-kevätvehnä luomuviljelyssä."

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 16.09.15 - klo:08:56

Sama mulla, ja on kuvia kuinka rm tai erm Kht maalla nollaa näyttää käytännössä apilakasvustot. Sato melkotasan kuustonnia. Todellisuudessa kiloja tuli lähes koko lohkolta enemmän, koska hukkuneet laikut romahduttaa keskisatoa kovasti. Niissä komea apilikko.

Raiheinää 2kg/ha kylvön yhteydessä ja hieno kerääjä tuli, vielä hienompi kuin köntyksen kuvissa, sato 5800kg/ha. Turvemaalla Bragesta isolta lohkolta 6320kg/ha, ja siinä raiheinä ei oikeen pärjännyt. Kuvakin täällä on jossain, ei siellä juuressa valoa ollut. Nurkissa ja toisessa päisteessä heikompaa ja niissä kasvoi komeasti, päisteessä satomittarin mukaan noin neljän tonnin satoa ja siinä pärjää kerääjät hienosti

Nuo kilot on kuivasta viljasta kuivurilla punnittuja eikä arvauksia, samoin puimurin mittarista nään vaihtelut lohkon sisällä, joten johtopäätökset on helppo tehdä. Kerääjäkasvit ei oo mun juttu, kun satotavoite on saavutettu ainoastaan tuolla turvemaalla.

Italialainen ei välitä varjostuksesta, apila hyytyy tavoitekasvustojen alle totaalisesti. Oon testaillut aika monella hehtaarilla eikä tässä oo epäselvyyttä. Kasvaa komeasti sellaisessa viljassa, mitä en hyväksy omille pelloille Paras kerääjä ollut lohkolla, joka kannattaisi pitää muulla kasvilla kuin viljelyssä, sato reilun tonnin hehtaarilta ohraa ja siinä mahtava apilakasvusto. Lohko hurjat 1.4ha Syy kasvustolle lautastinttari syksyllä, keväällä oli muokatessa liian kosteaa, kovasti kivenkeruuta sekä pyörimistä äkeen kanssa ja heti kylvö. Työteknisistä syistä näin, riskillä, ja päälle satoi ihan kaikki sateet ts. kylvö ensimmäisten joukossa vaikka oikea aika olisi ollut kuukautta myöhemmin...

Eikse se kerääjä ole sitten tehnyt tehtävänsä, heikoissa paikoissa kerää ravinteet talteen. Tuskin niissä 6000 kg paikoissa hirveesti on vapaita ravinteita?
Vaan tuskin ne tarkastajat näin ajattelee...

Just näin!!

Kiertelin puimatonta ohralaihoa ja sielläkin hieno kerääjäkasvusto aukkopaikoissa ts. jossa heikompaa kasvustoa. Muuten on kuin seinää, turvemaata jossa kasvukyky kohdallaan. Jokavuosi lähtee pellosta sadon mukana paljon enemmän typpeä kuin sinne laitetaan, ei siinä mitää kerääjiä tarvita sotkemaan ravinteiden kulkemista sinne minne se kuuluukin eli pellolta pöytään. Sato jos pienenee tonnilla tai kahdella, parhaassa tapauksessa satotasoa pudotetaan tietoisilla valinnoilla jotta kerääjä menestyy. Kerääjät kerää typpeä, mihin, ellei sitä sadossa saada talteen

Lainaus käyttäjältä: Ripcord - 16.09.15 - klo:09:53

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 16.09.15 - klo:08:56

Sama mulla, ja on kuvia kuinka rm tai erm Kht maalla nollaa näyttää käytännössä apilakasvustot. Sato melkotasan kuustonnia. Todellisuudessa kiloja tuli lähes koko lohkolta enemmän, koska hukkuneet laikut romahduttaa keskisatoa kovasti. Niissä komea apilikko.

Raiheinää 2kg/ha kylvön yhteydessä ja hieno kerääjä tuli, vielä hienompi kuin köntyksen kuvissa, sato 5800kg/ha. Turvemaalla Bragesta isolta lohkolta 6320kg/ha, ja siinä raiheinä ei oikeen pärjännyt. Kuvakin täällä on jossain, ei siellä juuressa valoa ollut. Nurkissa ja toisessa päisteessä heikompaa ja niissä kasvoi komeasti, päisteessä satomittarin mukaan noin neljän tonnin satoa ja siinä pärjää kerääjät hienosti

Nuo kilot on kuivasta viljasta kuivurilla punnittuja eikä arvauksia, samoin puimurin mittarista nään vaihtelut lohkon sisällä, joten johtopäätökset on helppo tehdä. Kerääjäkasvit ei oo mun juttu, kun satotavoite on saavutettu ainoastaan tuolla turvemaalla.

Italialainen ei välitä varjostuksesta, apila hyytyy tavoitekasvustojen alle totaalisesti. Oon testaillut aika monella hehtaarilla eikä tässä oo epäselvyyttä. Kasvaa komeasti sellaisessa viljassa, mitä en hyväksy omille pelloille Paras kerääjä ollut lohkolla, joka kannattaisi pitää muulla kasvilla kuin viljelyssä, sato reilun tonnin hehtaarilta ohraa ja siinä mahtava apilakasvusto. Lohko hurjat 1.4ha Syy kasvustolle lautastinttari syksyllä, keväällä oli muokatessa liian kosteaa, kovasti kivenkeruuta sekä pyörimistä äkeen kanssa ja heti kylvö. Työteknisistä syistä näin, riskillä, ja päälle satoi ihan kaikki sateet ts. kylvö ensimmäisten joukossa vaikka oikea aika olisi ollut kuukautta myöhemmin...

Eikse se kerääjä ole sitten tehnyt tehtävänsä, heikoissa paikoissa kerää ravinteet talteen. Tuskin niissä 6000 kg paikoissa hirveesti on vapaita ravinteita?
Vaan tuskin ne tarkastajat näin ajattelee...

Just näin!!

Kiertelin puimatonta ohralaihoa ja sielläkin hieno kerääjäkasvusto aukkopaikoissa ts. jossa heikompaa kasvustoa. Muuten on kuin seinää, turvemaata jossa kasvukyky kohdallaan. Jokavuosi lähtee pellosta sadon mukana paljon enemmän typpeä kuin sinne laitetaan, ei siinä mitää kerääjiä tarvita sotkemaan ravinteiden kulkemista sinne minne se kuuluukin eli pellolta pöytään. Sato jos pienenee tonnilla tai kahdella, parhaassa tapauksessa satotasoa pudotetaan tietoisilla valinnoilla jotta kerääjä menestyy. Kerääjät kerää typpeä, mihin, ellei sitä sadossa saada talteen

Olennaista on tukiautomaatti-ajattelu. Tukiautomaattikulttuurissa ei ole tarkoituskaan kiinnittää huomiota mihinkään kerääjien oletettuihin hyötyihin, maan rakenne.... pthyi ! ...humus ... pthyi ! pthyi ! ... ravinteiden pidättäminen - ---VMP ...pthyi ! . Tärkeintä ainoastaan on sen satasen kotiuttaminen, ja muotovaatimusten täyttäminen. Jos on ketkuilijaluonne ja epärehellinen kaikissa toimissaan ollut koululunttauksista lähtien, niin siinähän on juurikin sopiva pelikenttä olemassa. Tämä voidaan todistaa helposti luopumalla kerääjäkasvikorvauksesta, aluskasvien viljelyyn jäävät fanaatikot ja luomuviljelijät. Tästä voi olla varma. Niin vaan tonnien hyödyt jäävät ilman sitä satasta ottamatta.

Tätähän oletetaan, että tarkastaja ajaa autollaan peltoliittymän taskuun, kurkkaa ikkunasta ja näkee sen tallatun olohuoneen kokoisen alueen apilikon siinä, hyvä hyvä, kaikki kunnossa, ja ajaa pois. Näinköhän.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 17.09.15 - klo:13:06

Lainaus käyttäjältä: Ripcord - 16.09.15 - klo:09:53

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 16.09.15 - klo:08:56

Sama mulla, ja on kuvia kuinka rm tai erm Kht maalla nollaa näyttää käytännössä apilakasvustot. Sato melkotasan kuustonnia. Todellisuudessa kiloja tuli lähes koko lohkolta enemmän, koska hukkuneet laikut romahduttaa keskisatoa kovasti. Niissä komea apilikko.

Raiheinää 2kg/ha kylvön yhteydessä ja hieno kerääjä tuli, vielä hienompi kuin köntyksen kuvissa, sato 5800kg/ha. Turvemaalla Bragesta isolta lohkolta 6320kg/ha, ja siinä raiheinä ei oikeen pärjännyt. Kuvakin täällä on jossain, ei siellä juuressa valoa ollut. Nurkissa ja toisessa päisteessä heikompaa ja niissä kasvoi komeasti, päisteessä satomittarin mukaan noin neljän tonnin satoa ja siinä pärjää kerääjät hienosti

Nuo kilot on kuivasta viljasta kuivurilla punnittuja eikä arvauksia, samoin puimurin mittarista nään vaihtelut lohkon sisällä, joten johtopäätökset on helppo tehdä. Kerääjäkasvit ei oo mun juttu, kun satotavoite on saavutettu ainoastaan tuolla turvemaalla.

Italialainen ei välitä varjostuksesta, apila hyytyy tavoitekasvustojen alle totaalisesti. Oon testaillut aika monella hehtaarilla eikä tässä oo epäselvyyttä. Kasvaa komeasti sellaisessa viljassa, mitä en hyväksy omille pelloille Paras kerääjä ollut lohkolla, joka kannattaisi pitää muulla kasvilla kuin viljelyssä, sato reilun tonnin hehtaarilta ohraa ja siinä mahtava apilakasvusto. Lohko hurjat 1.4ha Syy kasvustolle lautastinttari syksyllä, keväällä oli muokatessa liian kosteaa, kovasti kivenkeruuta sekä pyörimistä äkeen kanssa ja heti kylvö. Työteknisistä syistä näin, riskillä, ja päälle satoi ihan kaikki sateet ts. kylvö ensimmäisten joukossa vaikka oikea aika olisi ollut kuukautta myöhemmin...

Eikse se kerääjä ole sitten tehnyt tehtävänsä, heikoissa paikoissa kerää ravinteet talteen. Tuskin niissä 6000 kg paikoissa hirveesti on vapaita ravinteita?
Vaan tuskin ne tarkastajat näin ajattelee...

Just näin!!

Kiertelin puimatonta ohralaihoa ja sielläkin hieno kerääjäkasvusto aukkopaikoissa ts. jossa heikompaa kasvustoa. Muuten on kuin seinää, turvemaata jossa kasvukyky kohdallaan. Jokavuosi lähtee pellosta sadon mukana paljon enemmän typpeä kuin sinne laitetaan, ei siinä mitää kerääjiä tarvita sotkemaan ravinteiden kulkemista sinne minne se kuuluukin eli pellolta pöytään. Sato jos pienenee tonnilla tai kahdella, parhaassa tapauksessa satotasoa pudotetaan tietoisilla valinnoilla jotta kerääjä menestyy. Kerääjät kerää typpeä, mihin, ellei sitä sadossa saada talteen

Olennaista on tukiautomaatti-ajattelu. Tukiautomaattikulttuurissa ei ole tarkoituskaan kiinnittää huomiota mihinkään kerääjien oletettuihin hyötyihin, maan rakenne.... pthyi ! ...humus ... pthyi ! pthyi ! ... ravinteiden pidättäminen - ---VMP ...pthyi ! . Tärkeintä ainoastaan on sen satasen kotiuttaminen, ja muotovaatimusten täyttäminen. Jos on ketkuilijaluonne ja epärehellinen kaikissa toimissaan ollut koululunttauksista lähtien,

Sit on yks sellainenkin pölhö, joka ei osannu edes amiksessa luntata, vaan joutui lopettamaan senkin ja jäi ilman ammattipätevyyttä...

Kuinkahan paljon noita kerääjäkasveja on "peruttu". Kesällähän kohistiin siitä että kerääjäalaa oli ilmoitettu arvioitua enempi ja rahat ei tule riittämään. Seuraaville vuosille uhattiin kerääjäkasviskorvauksen pudottamista 30-euroon, onkohan toi korvauksen alennus sitten näin jo päätetty, eikö kerääjien perumisilla ole enää mitään vaikutusta tohon leikkaukseen?   
MTK, HOHOI 

Kuinkahan paljon noita kerääjäkasveja on "peruttu". Kesällähän kohistiin siitä että kerääjäalaa oli ilmoitettu arvioitua enempi ja rahat ei tule riittämään. Seuraaville vuosille uhattiin kerääjäkasviskorvauksen pudottamista 30-euroon, onkohan toi korvauksen alennus sitten näin jo päätetty, eikö kerääjien perumisilla ole enää mitään vaikutusta tohon leikkaukseen?   
MTK, HOHOI 

Et kai ole vakavissa? Niillä on tään kriisin kanssa tekemistä sen verta, ettei ne ehdi tämmösiin pikkujuttuihin paneutua.

Seuraavaksi kun realisoituu tään vuoden rehutilanne alkaa sellainen katovalitus, että siinä jää tää SAK:n lakkomielenosoitus toiseksi.

Onko jossakin muka näitä kerääjiä käyty tarkistelemassa? Omien havaintojen perusteella 95 % kerääjäkasveista ei täytä vaatimusta peittävästä kasvustosta. Toisaalta tässä säädöksessä ei edellytetä onnistumista.

"Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että tavoitteena on peittävä kasvusto. " Siis tavoitteena ei tarvi onnistua.

Hallituksella kun näyttää olevan munaa tehdä palkansaajia koskevia kovia päätöksiä, niin luulis nyt olevan myös munaa lopettaa ilmaisen rahan jakaminen viljelijöille, lopettamalla tai pienentämällä kerääjäkasvitukia ja suojavyöhyketukia kans. Toivottavasti Tiilikainen ja Stubb rahakirstun vartijana on heränneet siihen tosiasiaan, että tässä taloustilanteessa ei ole oikein tehdä valtion toimenpiteillä ei-viljelystä kannattavampaa kuin viljelystä.

 Jos kätilöiltä ja muilta vastaavilta leikataan sunnuntailisiä, niin miks helvetissä rikkaheinän (sillä sitähän nuo suojavyöhykenurmet oikeesti on ainakin parin vuoden päästä) kasvattajille pitäis rahaa jakaa ilman vastiketta?

Valitettavasti ne ympäristöpösilöt, jotka tämän uuden ympäristökorvausjärjestelmän kehittivät, tulevat kalliiksi valtiolle, ja kalliiksi he tulevat myös viljelijöille.

Kuinkahan paljon noita kerääjäkasveja on "peruttu". Kesällähän kohistiin siitä että kerääjäalaa oli ilmoitettu arvioitua enempi ja rahat ei tule riittämään. Seuraaville vuosille uhattiin kerääjäkasviskorvauksen pudottamista 30-euroon, onkohan toi korvauksen alennus sitten näin jo päätetty, eikö kerääjien perumisilla ole enää mitään vaikutusta tohon leikkaukseen?   
MTK, HOHOI 

Niille ketkä "yrittivät täysillä ja kalliisti" ja onnistuivat täydellisesti pitäis maksaa 500€/ha 

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 20.09.15 - klo:10:07

Kuinkahan paljon noita kerääjäkasveja on "peruttu". Kesällähän kohistiin siitä että kerääjäalaa oli ilmoitettu arvioitua enempi ja rahat ei tule riittämään. Seuraaville vuosille uhattiin kerääjäkasviskorvauksen pudottamista 30-euroon, onkohan toi korvauksen alennus sitten näin jo päätetty, eikö kerääjien perumisilla ole enää mitään vaikutusta tohon leikkaukseen?   
MTK, HOHOI 

Niille ketkä "yrittivät täysillä ja kalliisti" ja onnistuivat täydellisesti pitäis maksaa 500€/ha 

Tollaset tapaukset voi laskea yhden käden sormillakin 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 20.09.15 - klo:11:54

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 20.09.15 - klo:10:07

Kuinkahan paljon noita kerääjäkasveja on "peruttu". Kesällähän kohistiin siitä että kerääjäalaa oli ilmoitettu arvioitua enempi ja rahat ei tule riittämään. Seuraaville vuosille uhattiin kerääjäkasviskorvauksen pudottamista 30-euroon, onkohan toi korvauksen alennus sitten näin jo päätetty, eikö kerääjien perumisilla ole enää mitään vaikutusta tohon leikkaukseen?   
MTK, HOHOI 

Niille ketkä "yrittivät täysillä ja kalliisti" ja onnistuivat täydellisesti pitäis maksaa 500€/ha 

Tollaset tapaukset voi laskea yhden käden sormillakin 

Mä ja 4 muuta 

.....Toisaalta tässä säädöksessä ei edellytetä onnistumista.

"Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että tavoitteena on peittävä kasvusto. " Siis tavoitteena ei tarvi onnistua.

Kannattaa otella jonkun sitten valvonnan kanssa, koska Mavin peltovalvontaohjeessa 2015 Dnro 1256/55/2015, voimassa 17.6.2015 alkaen, selvästi sanotaan sivulla 74-75:

"Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että saadaan peittävä kasvusto. Koska toimenpiteen tavoitteena on ravinteiden sitominen varsinaisen viljelykasvin jälkeen, on arvioitava, onko viljelijän käyttämä siemenmäärä ollut riittävä ja täyttääkö kasvusto toimenpiteen tavoitteen. Viljelijän pitää itse perua korvaus, vaikka on kylvänyt kerääjäkasvin ehtojen mukaisesti, mutta kasvusto on jostain syystä epäonnistunut. Valvonnassakaan alaa ei voi hyväksyä, vaikka kerääjäkasvi olisi viljelijän selvityksen, siemenkuittien tai muun selvityksen mukaan kylvetty ehtojen mukaisesti, mutta kasvusto on epäonnistunut."

Silleen. Eikun lotto vetämään. Suosittelen kyntöä 1.10. 10 päivää vielä valvontariskiä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Yodavaari - 20.09.15 - klo:10:18

.....Toisaalta tässä säädöksessä ei edellytetä onnistumista.

"Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että tavoitteena on peittävä kasvusto. " Siis tavoitteena ei tarvi onnistua.

Kannattaa otella jonkun sitten valvonnan kanssa, koska Mavin peltovalvontaohjeessa 2015 Dnro 1256/55/2015, voimassa 17.6.2015 alkaen, selvästi sanotaan sivulla 74-75:

"Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että saadaan peittävä kasvusto. Koska toimenpiteen tavoitteena on ravinteiden sitominen varsinaisen viljelykasvin jälkeen, on arvioitava, onko viljelijän käyttämä siemenmäärä ollut riittävä ja täyttääkö kasvusto toimenpiteen tavoitteen. Viljelijän pitää itse perua korvaus, vaikka on kylvänyt kerääjäkasvin ehtojen mukaisesti, mutta kasvusto on jostain syystä epäonnistunut. Valvonnassakaan alaa ei voi hyväksyä, vaikka kerääjäkasvi olisi viljelijän selvityksen, siemenkuittien tai muun selvityksen mukaan kylvetty ehtojen mukaisesti, mutta kasvusto on epäonnistunut."

Silleen. Eikun lotto vetämään. Suosittelen kyntöä 1.10. 10 päivää vielä valvontariskiä.

-SS-

Olishan glyfotuksen voinut tehdä jo 15-päivä