Ok...sori. muistin väärin kun näistä on ollu niin paljon keskustelua

Ok...sori. muistin väärin kun näistä on ollu niin paljon keskustelua

SS on kerääjän vihollinen numero 1.

On valehtelua väittää suojaviljan onnistuvan 2-4 kilolla siementä,
täystiheään ja voimaperäiseen viljaan, joka maalajilla ja
joka paikallisilmastossa.

Tasainen ja tiheä suojaviljaheinä syksyksi kyllä onnistuu mainiosti,
kiitos kysymästä, mutta ei noilla siemenmäärillä eikä ainakaan
kesän pintaankylvöllä. Tuossa oli noin 10 ha viherkesanto keväällä,
kylvössä etukuormaajaan kiinnitetyllä huiskalla kylvivät jotakin,
saunakukka oli liettyneessä rinteessä ainoa kasvi, plus muutamat
rikkaheinät, muuten mulloksella. Kesäsateet ja kylmä varmaankin
huuhtelivat siemenet paljaaksi ja kuivan jakson tuhottaviksi.
Siispä ei muillakaan onnistunut, vaikka oli lehnerit ja kamppeet.

Näillä näkymin havaintojen perusteella erillinen laahavannaskylvö
rikkaruiskutuksen jälkeen toimisi parhaiten, pitänee hankkia kevyt
kylvökone, vielä jos löytyisi 3 m tai jopa leveämpi. Rikkaäkeet ja
nämä ammattilaishuiskat kylvöyhdistelmänä ehdottomasti liian
kalliita toimenpiteen kokoluokkaan nähden. Kylvölannoittimen
siemenlaatikko oli tarpeeton väline, sen orastuvuus ei ole tyydyttävä
muuten kuin erittäin kosteisiin hietamaihin kylväessä.

Ja oli sentään vuosikausiin kostein alkukesä täällä.

Tässä pintaankylvön epävarmuudessa Make oli aivan oikeassa,
kun maalajit ja seudun peruskuivuus  on sitä mitä on.

Heikoin tulos ehdottomasti tuli apilan/heinänsiemenen pintaankylvössä
myöhemmin kesällä, kolmekin eri ajanjaksoa oli kokeilussa, ja
kaikki yhdessä, eli: 1) rikkakasviruiskutuksen jälkeen,
2) myöhemmin tähkälletullessa ja  3) lopuksi hiukan ennen viimeistä
päivämäärää, eli elokuun puolivälissä. Yksikään tapa ei toiminut,
yksittäisiä millinkokoisia apilanlehtiä saattoi  olla metrien päässä toisistaan.
Näissä selvästi on liian suuri valvontariski, jota en halua ottaa.

Eli heinänsiemenlaatikko ja viskat lienee nyt helpointa myydä pois,
ei sitä kylvölannoitinta jaksa korkea reppu takaikkunassa tungeksien
ajella. Yhden viskan voisi säästää sluxxia varten.

-SS-

No ens vuonna näkee, tuleeko yhtä makee kerääjäkasvusto. Teen ton ensvuonna vielä helpommin 

No ens vuonna näkee, tuleeko yhtä makee kerääjäkasvusto. Teen ton ensvuonna vielä helpommin 

Ei tule syysviljakiertoon enää kerääjäkasvia, kyllä lokakuulle odottelu juuri niille
lohkoille, joille olisi saanut elokuulla edes tehdyksi kylvömaata, kyllä tuo
jää pois...viherlannoitusnurmia ja ehkä siemenapilaa tms. voisi perustaa
suojaviljaan, ei rajoita kuitenkaan syksyistä pellonkäyttöä, jos säät muuttuvat.

Ensi kesänä ehkäpä aikaisinta mahdollista ohraa, Aukustia varmaankin. 40 kg
typpilannoituksella, pääsisi rukiinkylvöön. Huhtikuun toinen viikko kylvölle,
jos tekisi semmoisenkin kokeen. Elmeri on ehdottomasti liian myöhäinen,
mitään syysviljamaata koittaa. Vaikka kasvaa kovemmasti, kuin koskaan olen ohran
nähnyt kasvavan, hapahkossa ja punaisten ympyröiden viljavuudessa.

Sitten myös EFA kesantoa lisään, avokesantona.
Olisi mullos siitäkin valmiina hybridille silloin. Tuo virnahan on yhtä pahaa
takertumaan kuin joku matara. Ei siitä saa kyntömaata ilman murskausta.

-SS-

Kun maailma on mustavalkoinen, se on mustavalkoinen. Jos muuten vilja 0Nllä näyttää tuollaiselta, niin kyllä maan kanssa on aika lailla tekemistä...

Mustavalkoinen tarkoittaa minun tapauksessani mitatulla havainnolla
perustelemista.  Jos tuosta Zebrasta 0N 0P 0K lannoituksella,
fosforiluvulla 6 silti tulee  tonnin verran enemmän kuin luomun keskisato
Suomessa, mitä helvettiä  sille maalle nyt sitten pitää tehdä ? Jotain,
mikä saa sen  viimäsenkin lisätonnin pois siitä sadosta ?

Käytin noita nollalannoituslohkoja osoittamaan, että apilaa ei kannata
lannoitettuun maahan laittaa, ei sirkkalehtivaiheen jälkeen pärjää, italianrai oli
ainoa heinä, joka nousi vahvempaankin kasvustoon, timotei ei jaksanut,
eikä nata.

Mikään heinä tai aluskasvi ei noussut 7 tonnin syysvehnään. Maassa
täytyy siis olla vikaa kun  noin paljon kasvoi, ilman orgaanista
lannoitetta neljännesvuosisataan.

-SS-

Käytäntö vs mykoritsateoria....

Jos onnistuneeksi kerääjäkasviksi siis kelpaa peltoliittymän päässä 5 metrin
alueella oleva italianraiheinätupsu, silloin nostan käden ylpeänä pystyyn, siispä
minäkin olen sillä määritelmällä todellinen kerääjäkasvitaitaja !

-SS-

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 15.09.15 - klo:20:34

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 15.09.15 - klo:18:41

Kuunvaihteessa noin kaksi viikkoa sitten puitu aukusti, sato 6300kg/ha. Kerääjänä Italianraiheinä 3kg/ha. 
Helppoa kuin heinän teko 

Siinä mallia SS:lle ja skn:lle kuinka asian voi toteuttaa taloudellisesti... Mulla näyttää myös hyvältä 5 kg/ha englanninraiheinä viljan alla. Ei haittaa puintia millään lailla jos on lähellekään normaali sato, eli enemmän kuin 3000 kg/ha ohrasta.

Hetkinen hetkinen... mää en oo yyberöiny missään muodossa.

Lajittelun yhteydessä raita ja apilaa ja savenmaan huiskalla apilaa. Määrät 1-3kiloo.

Sama mulla, ja on kuvia kuinka rm tai erm Kht maalla nollaa näyttää käytännössä apilakasvustot. Sato melkotasan kuustonnia. Todellisuudessa kiloja tuli lähes koko lohkolta enemmän, koska hukkuneet laikut romahduttaa keskisatoa kovasti. Niissä komea apilikko.

Raiheinää 2kg/ha kylvön yhteydessä ja hieno kerääjä tuli, vielä hienompi kuin köntyksen kuvissa, sato 5800kg/ha. Turvemaalla Bragesta isolta lohkolta 6320kg/ha, ja siinä raiheinä ei oikeen pärjännyt. Kuvakin täällä on jossain, ei siellä juuressa valoa ollut. Nurkissa ja toisessa päisteessä heikompaa ja niissä kasvoi komeasti, päisteessä satomittarin mukaan noin neljän tonnin satoa ja siinä pärjää kerääjät hienosti

Nuo kilot on kuivasta viljasta kuivurilla punnittuja eikä arvauksia, samoin puimurin mittarista nään vaihtelut lohkon sisällä, joten johtopäätökset on helppo tehdä. Kerääjäkasvit ei oo mun juttu, kun satotavoite on saavutettu ainoastaan tuolla turvemaalla.

Italialainen ei välitä varjostuksesta, apila hyytyy tavoitekasvustojen alle totaalisesti. Oon testaillut aika monella hehtaarilla eikä tässä oo epäselvyyttä. Kasvaa komeasti sellaisessa viljassa, mitä en hyväksy omille pelloille Paras kerääjä ollut lohkolla, joka kannattaisi pitää muulla kasvilla kuin viljelyssä, sato reilun tonnin hehtaarilta ohraa ja siinä mahtava apilakasvusto. Lohko hurjat 1.4ha Syy kasvustolle lautastinttari syksyllä, keväällä oli muokatessa liian kosteaa, kovasti kivenkeruuta sekä pyörimistä äkeen kanssa ja heti kylvö. Työteknisistä syistä näin, riskillä, ja päälle satoi ihan kaikki sateet ts. kylvö ensimmäisten joukossa vaikka oikea aika olisi ollut kuukautta myöhemmin...

Perätilan sivutilan sivutilan kerääjäkasvit. Lehnerillä pintaan ennen jyräystä valkoapilaa ja raiheinää molempia n. 1,9 kg/ha. Pinnalta puitiin kauraa n. 4400 kg joskus 2 viikkoa sitten.





Toinen on siis sellaisesta kohdasta johon kauraa ei osunut ollenkaan. Tuollainen nurmi siis alle 4 kilon siemenmäärällä... Onneksi rairuoho ei kasvanut paremmin siellä kaurassa.

Oli tuolla joitain harvempiakin kohtia, mutta myös tiheämpiä. Mutta tuo on se yleisnäkymä mikä näkyy tieltä.

Sama mulla, ja on kuvia kuinka rm tai erm Kht maalla nollaa näyttää käytännössä apilakasvustot. Sato melkotasan kuustonnia. Todellisuudessa kiloja tuli lähes koko lohkolta enemmän, koska hukkuneet laikut romahduttaa keskisatoa kovasti. Niissä komea apilikko.

Raiheinää 2kg/ha kylvön yhteydessä ja hieno kerääjä tuli, vielä hienompi kuin köntyksen kuvissa, sato 5800kg/ha. Turvemaalla Bragesta isolta lohkolta 6320kg/ha, ja siinä raiheinä ei oikeen pärjännyt. Kuvakin täällä on jossain, ei siellä juuressa valoa ollut. Nurkissa ja toisessa päisteessä heikompaa ja niissä kasvoi komeasti, päisteessä satomittarin mukaan noin neljän tonnin satoa ja siinä pärjää kerääjät hienosti

Nuo kilot on kuivasta viljasta kuivurilla punnittuja eikä arvauksia, samoin puimurin mittarista nään vaihtelut lohkon sisällä, joten johtopäätökset on helppo tehdä. Kerääjäkasvit ei oo mun juttu, kun satotavoite on saavutettu ainoastaan tuolla turvemaalla.

Italialainen ei välitä varjostuksesta, apila hyytyy tavoitekasvustojen alle totaalisesti. Oon testaillut aika monella hehtaarilla eikä tässä oo epäselvyyttä. Kasvaa komeasti sellaisessa viljassa, mitä en hyväksy omille pelloille Paras kerääjä ollut lohkolla, joka kannattaisi pitää muulla kasvilla kuin viljelyssä, sato reilun tonnin hehtaarilta ohraa ja siinä mahtava apilakasvusto. Lohko hurjat 1.4ha Syy kasvustolle lautastinttari syksyllä, keväällä oli muokatessa liian kosteaa, kovasti kivenkeruuta sekä pyörimistä äkeen kanssa ja heti kylvö. Työteknisistä syistä näin, riskillä, ja päälle satoi ihan kaikki sateet ts. kylvö ensimmäisten joukossa vaikka oikea aika olisi ollut kuukautta myöhemmin...

Eikse se kerääjä ole sitten tehnyt tehtävänsä, heikoissa paikoissa kerää ravinteet talteen. Tuskin niissä 6000 kg paikoissa hirveesti on vapaita ravinteita?
Vaan tuskin ne tarkastajat näin ajattelee...

Perätilan sivutilan sivutilan kerääjäkasvit. Lehnerillä pintaan ennen jyräystä valkoapilaa ja raiheinää molempia n. 1,9 kg/ha. Pinnalta puitiin kauraa n. 4400 kg joskus 2 viikkoa sitten.





Toinen on siis sellaisesta kohdasta johon kauraa ei osunut ollenkaan. Tuollainen nurmi siis alle 4 kilon siemenmäärällä... Onneksi rairuoho ei kasvanut paremmin siellä kaurassa.

Oli tuolla joitain harvempiakin kohtia, mutta myös tiheämpiä. Mutta tuo on se yleisnäkymä mikä näkyy tieltä.

Photoshopattu...

Ei maar, mää en VIELÄKÄÄN käsitä mikä helvetin peikko ja ongelma on kerääjäkasvi, se joko onnistuu tai ei, tänä vuonna onnistu ne viljansiemeneen sekotetut ja suitsa-kylvetyt ei.

Voiko tästä oppia jotain? No voi, tästä edespäin kaikkiin TOS-siemeniin laitan 1-3kiloo piensiemiä per viljan hehtaarimäärä. Savenmaan SuitsaHuiskalla kokeilen niin että äestyksen jälkeen valko-apilaa. Se nähdään sitten onnistuuko vai ei, oraille ei ottanut tuulta purjeisiin....

Mites ootte ajatellu kerääjäkasvien päättämisen? Vaihtoehdot taitaa olla ainoastaan kyntö tai glyfo. Jos kultivoi niin apila ja rait on varmana ens kasvukaudella jo sankkana kasvussa 

Mites ootte ajatellu kerääjäkasvien päättämisen? Vaihtoehdot taitaa olla ainoastaan kyntö tai glyfo. Jos kultivoi niin apila ja rait on varmana ens kasvukaudella jo sankkana kasvussa 

Et käyttäny yhden hitin siemeniä??? Mulla oli kaikki paitsi puna-apila yksivuotisia.

Lainaus käyttäjältä: Maa-Anssi - 16.09.15 - klo:10:24

Mites ootte ajatellu kerääjäkasvien päättämisen? Vaihtoehdot taitaa olla ainoastaan kyntö tai glyfo. Jos kultivoi niin apila ja rait on varmana ens kasvukaudella jo sankkana kasvussa 

Et käyttäny yhden hitin siemeniä??? Mulla oli kaikki paitsi puna-apila yksivuotisia.

Kuulemma "yksvuotiset" on mukana peesaamassa monesti seuraavanakin vuonna. Kai sekin riippuu monesta jutusta. Tai voihan sen glyfon laittaa vasta keväälläkin...