Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.06.15 - klo:16:13

Pääkasvi taudin raiskaamaa Propinoa, on vielä ruiskuttamatta.

Pitikö tuosta laikkutaudista vielä maksaakin ? Eikö siemenkauppias ollut kuullut peittauksesta ?
Eli taitaa olla todellinen Narkomaani-Propino. Mutta onhan sulla Lääkeaddikti-Marblekin kaverina siellä.

Kuvien orastuneiden aluskasvien ilmiasu on pieni pettymys,
ainakin etukäteisrummutuksen perusteella odotettuna.

-SS-

Satasen saa vähemmälläkin.


Tää propino ei oo peitattua, annetaan acanto priimaa kunhan nää sateet tästä helppaa. Marblelle on tainnu tulla jo liikaakin lannosta ja lääkettä, vähän jänskättää valmistuuko ikinä.

Tää propino ei oo peitattua, annetaan acanto priimaa

Äh. Siis otat peittaamatta selkääsi tonnin sadon suuruusluokan verran, sitten käytät viiskymppisen saadaksesi 300 kiloa takaisin. Kyllä se kerääjäkasviautomaatti tarvitaankin, tuolla viljelytekniikalla ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.06.15 - klo:23:10

Tää propino ei oo peitattua, annetaan acanto priimaa

Äh. Siis otat peittaamatta selkääsi tonnin sadon suuruusluokan verran, sitten käytät viiskymppisen saadaksesi 300 kiloa takaisin. Kyllä se kerääjäkasviautomaatti tarvitaankin, tuolla viljelytekniikalla ?

-SS-

 

Nythän mä löysin tuon Känkäsen seminaariloppujulkaisun vuodelta 2001:

MTT Julkaisuja Sarja B; nro 25. Känkänen, Hannu. (toim.)
Viherkesannot ja aluskasvit viljan viljelyssä. Jokioinen. 2001.

Tuon opuksen kun lukee, niin huomaa, että ainoat tutkimusten vaikuttavat
koejäsenet olivat typpitasoilta 0 (nolla) tai luomusta. Muuten ei hiilessä ja
humuksessa tai muussakaan ollut juurikaan merkitystä, jos lannoitettiin
vaikkapa "Loimaan mitalla".  Tulokset lähinnä surkeita savimailla.

Aluskasvien kylvötekniikasta oli hyvä kuva, täällä kehutaan, kuinka 2 kg/ha apilaa
riittää mainiosti, savimaasta voi kehua., mutta vanhaa suota tai kuivatusjärvien
pohjaa näkyvät nuo Loimaankin näytepellot olevan, multaa tai hietaa.

Sitten kun oikealle savirinteelle  koittaa saada orastumaan, onkin toinen
todellisuus vastassa:



Se kaksi kiloa hiedalla on 10 kiloa savella.  M.O.T.

-SS-

Njoo, tuli kyllä komea timotei tuosta viimevuoden harvasta timoteistä kun varisti (yli)puolet siemenistä peltoon itämään, +200kg/ha pintakylvönä tekee tiheän nurmen seuraavaksi vuodeksi...

Taitaa huomenna olla viiminen hetki huiskia apilat maahan, aika kosteeta on taas tulossa.

Joo myöskään viherkesantoa ei näköjään saa perustaa kerääjäkasveilla.
Oli jo vanhan toimenpiteen aikana. Nyt täytyy vaan miettiä, onko
EFA todellakin muokattava keväällä, jos siellä on vanhan kerääjäkasvin
jäänne puna-apilaa, esmes.

keväällä kylvettävä EFA on maailman kalleinta viljelyä, kesanto on
jokustakin satasta kannattavampi. Tämmänen typensitoja EFA on
kalliimpaa verrattuna vaikka jos hankkii suursäkillisen 20 sentin kolikoita
ja alkaa levittää niitä lannoitteenlevittimellä  peltoon.

Pitääköhän avokesanto  olla mitenkin avo.

-SS-

Joo myöskään viherkesantoa ei näköjään saa perustaa kerääjäkasveilla.
Oli jo vanhan toimenpiteen aikana. Nyt täytyy vaan miettiä, onko
EFA todellakin muokattava keväällä, jos siellä on vanhan kerääjäkasvin
jäänne puna-apilaa, esmes.

keväällä kylvettävä EFA on maailman kalleinta viljelyä, kesanto on
jokustakin satasta kannattavampi. Tämmänen typensitoja EFA on
kalliimpaa verrattuna vaikka jos hankkii suursäkillisen 20 sentin kolikoita
ja alkaa levittää niitä lannoitteenlevittimellä  peltoon.

Pitääköhän avokesanto  olla mitenkin avo.

-SS-

Kattellu tossa efa-herneitä... mielenkiintoista settiä kaikin puolin, siinä leikkuupuimuri on ihmeissään jos on kuskikin..

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 03.07.15 - klo:00:49

Joo myöskään viherkesantoa ei näköjään saa perustaa kerääjäkasveilla.
Oli jo vanhan toimenpiteen aikana. Nyt täytyy vaan miettiä, onko
EFA todellakin muokattava keväällä, jos siellä on vanhan kerääjäkasvin
jäänne puna-apilaa, esmes.

keväällä kylvettävä EFA on maailman kalleinta viljelyä, kesanto on
jokustakin satasta kannattavampi. Tämmänen typensitoja EFA on
kalliimpaa verrattuna vaikka jos hankkii suursäkillisen 20 sentin kolikoita
ja alkaa levittää niitä lannoitteenlevittimellä  peltoon.

Pitääköhän avokesanto  olla mitenkin avo.

-SS-

Kattellu tossa efa-herneitä... mielenkiintoista settiä kaikin puolin, siinä leikkuupuimuri on ihmeissään jos on kuskikin..

Saa ne klaassin viljaelevaattorin pellit kahnattua rei'ille hiekotusmurskeellakin. Ei tartte ostella kalliita herneensiemeniä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 03.07.15 - klo:00:52

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 03.07.15 - klo:00:49

Joo myöskään viherkesantoa ei näköjään saa perustaa kerääjäkasveilla.
Oli jo vanhan toimenpiteen aikana. Nyt täytyy vaan miettiä, onko
EFA todellakin muokattava keväällä, jos siellä on vanhan kerääjäkasvin
jäänne puna-apilaa, esmes.

keväällä kylvettävä EFA on maailman kalleinta viljelyä, kesanto on
jokustakin satasta kannattavampi. Tämmänen typensitoja EFA on
kalliimpaa verrattuna vaikka jos hankkii suursäkillisen 20 sentin kolikoita
ja alkaa levittää niitä lannoitteenlevittimellä  peltoon.

Pitääköhän avokesanto  olla mitenkin avo.

-SS-

Kattellu tossa efa-herneitä... mielenkiintoista settiä kaikin puolin, siinä leikkuupuimuri on ihmeissään jos on kuskikin..

Saa ne klaassin viljaelevaattorin pellit kahnattua rei'ille hiekotusmurskeellakin. Ei tartte ostella kalliita herneensiemeniä.

-SS-

Ja puhdistus napralla.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 03.07.15 - klo:00:54

Lainaus käyttäjältä: SKN - 03.07.15 - klo:00:52

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 03.07.15 - klo:00:49

Joo myöskään viherkesantoa ei näköjään saa perustaa kerääjäkasveilla.
Oli jo vanhan toimenpiteen aikana. Nyt täytyy vaan miettiä, onko
EFA todellakin muokattava keväällä, jos siellä on vanhan kerääjäkasvin
jäänne puna-apilaa, esmes.

keväällä kylvettävä EFA on maailman kalleinta viljelyä, kesanto on
jokustakin satasta kannattavampi. Tämmänen typensitoja EFA on
kalliimpaa verrattuna vaikka jos hankkii suursäkillisen 20 sentin kolikoita
ja alkaa levittää niitä lannoitteenlevittimellä  peltoon.

Pitääköhän avokesanto  olla mitenkin avo.

-SS-

Kattellu tossa efa-herneitä... mielenkiintoista settiä kaikin puolin, siinä leikkuupuimuri on ihmeissään jos on kuskikin..

Saa ne klaassin viljaelevaattorin pellit kahnattua rei'ille hiekotusmurskeellakin. Ei tartte ostella kalliita herneensiemeniä.

-SS-

Ja puhdistus napralla.

Mikä tai ketä on "napra"? 

Onko naprapaatti tai naprapatia sama asia? 

Lainaus käyttäjältä: Yodavaari - 19.06.15 - klo:18:47

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.06.15 - klo:18:39

No ei kiitos, kyllä saa käsityölle palkan. Oma äiti on nuoruudessaan kerännyt alopinpäätä säkkiin, sota-aikana käytettiin kuulemma viljelyheinänäkin. Joskus meillä myöhemmin kerättiin heinäsuovan pohjalta siementä pussillinen ja kylvettiin, kyllä siitä heinää kasvoi. Eikä se ollut timottia, jota käytettiin myös. Eihän se satoisa ole timoteihin verrattuna, mutta äärimmäisen vaatimaton ja jotenkin kilpailee juolavehnän kanssa; semmoiseen ojanpyörtänöön johon kunnolla tulee puntarpäätä, ei juolavehnä viihdy.

-SS-

On sitä aika paljon kerätty silloin sotavuosina. 1940-46 välisenä aikana vietiin ulkomaillekin yli miljoona kiloa puntarpään siementä. Kotimaassa sitä kai kuitenkin käytettiin suht vähän, pääasiassa jossain alavilla tulvan vaivaamilla mailla missä mikään muu ei menestynyt. 
http://rihmasto.fi/sites/default/files/siemenviljelyn-opas-1948.pdf
 

 Balttiassa viljellään nykysinkin puntarpäätä?

Joo myöskään viherkesantoa ei näköjään saa perustaa kerääjäkasveilla.
Oli jo vanhan toimenpiteen aikana. Nyt täytyy vaan miettiä, onko
EFA todellakin muokattava keväällä, jos siellä on vanhan kerääjäkasvin
jäänne puna-apilaa, esmes.

keväällä kylvettävä EFA on maailman kalleinta viljelyä, kesanto on
jokustakin satasta kannattavampi. Tämmänen typensitoja EFA on
kalliimpaa verrattuna vaikka jos hankkii suursäkillisen 20 sentin kolikoita
ja alkaa levittää niitä lannoitteenlevittimellä  peltoon.

Pitääköhän avokesanto  olla mitenkin avo.

-SS-

Typansitoja EFAa kannattaa kylvää vain, jos haluaa hyödyntää sadon. Saahan viherkesanto EFAankin kylvää sekaan typensitojaa. Kerroin on 1, mutta satoa ei sitten saa korjata.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 03.07.15 - klo:00:49

Joo myöskään viherkesantoa ei näköjään saa perustaa kerääjäkasveilla.
Oli jo vanhan toimenpiteen aikana. Nyt täytyy vaan miettiä, onko
EFA todellakin muokattava keväällä, jos siellä on vanhan kerääjäkasvin
jäänne puna-apilaa, esmes.

keväällä kylvettävä EFA on maailman kalleinta viljelyä, kesanto on
jokustakin satasta kannattavampi. Tämmänen typensitoja EFA on
kalliimpaa verrattuna vaikka jos hankkii suursäkillisen 20 sentin kolikoita
ja alkaa levittää niitä lannoitteenlevittimellä  peltoon.

Pitääköhän avokesanto  olla mitenkin avo.

-SS-

Typansitoja EFAa kannattaa kylvää vain, jos haluaa hyödyntää sadon. Saahan viherkesanto EFAankin kylvää sekaan typensitojaa. Kerroin on 1, mutta satoa ei sitten saa korjata.

Viherkesanto-EFA-alalla on toinen rajoite. Sen kemiallinen päättäminen on mahdollista vasta kuukautta myöhemmin verrattuna typensitoja EFA:an.  Menee rukiin kylvö myöhäseen jos pitäs pari viikkoa odottaa ruiskutuksesta.

Myönnän, että se typensitoja-EFA on tarkoitettu lähinnä näille valkuaiskasvipalkkion viljelijöille. Eli herneelle ja härkäpavulle. Ajattelin vaan harjoitella virnalla tms. Ei semmosta enää toiste tule. Tämähän on siis täysp.askaa leikkimistä, jonkun 5 cm virnan ja kohta nivusiin ulottuvan juolavehnän kanssa. Edellisenä syksynä ruiskutettu sänki, hylyn haltuun EFA:ksi jätettynä on se taloudellisin juttu köyhälle. On puhdas vielä seuraavanakin kesänä, siitä on mukava kylvää rukiit, viikon-parin äestelyn jälkeen.

Edit: Hakuoppaasta:

EFA viherkesanto: "Voit laiduntaa tai korjata sadon efa-kesannolta 15.8. jälkeen."
EFA typenkerääjä: "Kasvuston saa korjata, mutta korjuu ei ole pakollista."

-SS-