Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kerääjäkasvi  (Luettu 497584 kertaa)

Hevi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1038
Vs: Kerääjäkasvi
Puhdistin kuivapeittauslaitteen ja meinaan sekoittaa apilan sen avulla. Kun ei ole piensiemenlaitetta niin kokeilen , vaikka vähän syväänhän se menee, kun viljan kans kylvää.
Tein pientä testiä, ja vaikuttaa, et määränkin saa pienennettyä tällä vehkeellä tonne pariin kiloon hehtaarilta.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi
tästä tulee kivoja vääntöjä tarkastuksissa koska kyl nää pelkät viljakki jaa torsoksi joskus ku ukkonen piiskaa saven norsunpääluuksi siinä si selittelet että 8 tonnia haettiin ei tullu ku keltasia tupsuja ohraa ja kerääjät kuoli siinähä pitäs evätä kaikki tuet siihen en usko

No noin kävi just sille tukisanktiohepulle, joka lopetti.

Vielä eivät ole ELYkeskuksen tyypit suostuneet sanomaan mikä on
tarkalleen mitattavissa oleva sanktioraja lauseessa
"Kasvustoa on oltava peittävästi kauttaaltaan koko kasvulohkolla."

-SS-

-SS-

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Kerääjäkasvi
Puhdistin kuivapeittauslaitteen ja meinaan sekoittaa apilan sen avulla. Kun ei ole piensiemenlaitetta niin kokeilen , vaikka vähän syväänhän se menee, kun viljan kans kylvää.
Tein pientä testiä, ja vaikuttaa, et määränkin saa pienennettyä tällä vehkeellä tonne pariin kiloon hehtaarilta.

Rairai tulee ylös 3-5 sentistä, valkoapila ei.

Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Ripcord

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 243
Vs: Kerääjäkasvi
Puhdistin kuivapeittauslaitteen ja meinaan sekoittaa apilan sen avulla. Kun ei ole piensiemenlaitetta niin kokeilen , vaikka vähän syväänhän se menee, kun viljan kans kylvää.
Tein pientä testiä, ja vaikuttaa, et määränkin saa pienennettyä tällä vehkeellä tonne pariin kiloon hehtaarilta.

Rairai tulee ylös 3-5 sentistä, valkoapila ei.

No mitä jos rakentelisikin kuivapeittauslaitteelle kiinnitykset siemensäiliön kylkeen ulkopuolelle, ja apilat tippuisivatkin siemenvantaiden mullatavaksi. Voimansiirron rakentaminen vaatii nysväämistä, jossei sitten tekis sitä jollakin sähköhimmelillä?

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: Kerääjäkasvi
tästä tulee kivoja vääntöjä tarkastuksissa koska kyl nää pelkät viljakki jaa torsoksi joskus ku ukkonen piiskaa saven norsunpääluuksi siinä si selittelet että 8 tonnia haettiin ei tullu ku keltasia tupsuja ohraa ja kerääjät kuoli siinähä pitäs evätä kaikki tuet siihen en usko

No noin kävi just sille tukisanktiohepulle, joka lopetti.

Vielä eivät ole ELYkeskuksen tyypit suostuneet sanomaan mikä on
tarkalleen mitattavissa oleva sanktioraja lauseessa
"Kasvustoa on oltava peittävästi kauttaaltaan koko kasvulohkolla."

-SS-

-SS-

Toivottavasti kertovat ajoissa, mistä sen tietää etukäteen, miten hyvin se kerääjä suostuu kasvamaan.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi

Toivottavasti kertovat ajoissa, mistä sen tietää etukäteen, miten hyvin se kerääjä suostuu kasvamaan.

Tarkat tukiehdot ovat vasta tulossa, olisiko 1.4. alkaen, myös ympäristösitoumuksen ulkopuolisesta fosforin käytöstä voisi saada siitä lähtien tietoa. Aika paha oli kuitenkin sopivia väkilannoitteita tilailla, nyt on joutunut varautumaan PK-lannoitteella ja salpietarilla, mutta se vaatinee rivilannoittimen erikseen käyttöä nyt sitten. typpilannan pintalevitykset vehnälle epäonnistuivat 2013 ja 2014 omana kokeena. Pintamaa oli niin kuivaa. Ainoan kerran tähän asti kun pintalevitys toimi hyvin, oli 2012.

38 päivää Suureen Allekirjoitustilaisuuteen.

-SS-

Köntys

  • Vieras
Vs: Kerääjäkasvi

Toivottavasti kertovat ajoissa, mistä sen tietää etukäteen, miten hyvin se kerääjä suostuu kasvamaan.

Tarkat tukiehdot ovat vasta tulossa, olisiko 1.4. alkaen, myös ympäristösitoumuksen ulkopuolisesta fosforin käytöstä voisi saada siitä lähtien tietoa. Aika paha oli kuitenkin sopivia väkilannoitteita tilailla, nyt on joutunut varautumaan PK-lannoitteella ja salpietarilla, mutta se vaatinee rivilannoittimen erikseen käyttöä nyt sitten. typpilannan pintalevitykset vehnälle epäonnistuivat 2013 ja 2014 omana kokeena. Pintamaa oli niin kuivaa. Ainoan kerran tähän asti kun pintalevitys toimi hyvin, oli 2012.

38 päivää Suureen Allekirjoitustilaisuuteen.

-SS-

Kuinkas kun tuli lannoitteet syksyllä jo ostettua, silloin ei tiennyt tälläisistä uusista rajoituksista, joutuuko vain vähentämään pirusti lannoitusta? Satotasokorjaushan antaa kyllä paremmin nyt pelivaraa, ainakin jos pellon fosforitila on korkea. Senhän saa 0-fosforista korjata viimeisen viiden vuoden takaisen parhaan sadon mukaan. Ja sitenkin että jos esim. ohrasta on saanut 7000kg, saa satotasokorjauksen tehdä vaikka rukiille tolla 7000-kilolla. Näin sanoi ely-neuvoja kursseilla.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi

Toivottavasti kertovat ajoissa, mistä sen tietää etukäteen, miten hyvin se kerääjä suostuu kasvamaan.

Tarkat tukiehdot ovat vasta tulossa, olisiko 1.4. alkaen, myös ympäristösitoumuksen ulkopuolisesta fosforin käytöstä voisi saada siitä lähtien tietoa. Aika paha oli kuitenkin sopivia väkilannoitteita tilailla, nyt on joutunut varautumaan PK-lannoitteella ja salpietarilla, mutta se vaatinee rivilannoittimen erikseen käyttöä nyt sitten. typpilannan pintalevitykset vehnälle epäonnistuivat 2013 ja 2014 omana kokeena. Pintamaa oli niin kuivaa. Ainoan kerran tähän asti kun pintalevitys toimi hyvin, oli 2012.

38 päivää Suureen Allekirjoitustilaisuuteen.

-SS-

Kuinkas kun tuli lannoitteet syksyllä jo ostettua, silloin ei tiennyt tälläisistä uusista rajoituksista, joutuuko vain vähentämään pirusti lannoitusta? Satotasokorjaushan antaa kyllä paremmin nyt pelivaraa, ainakin jos pellon fosforitila on korkea. Senhän saa 0-fosforista korjata viimeisen viiden vuoden takaisen parhaan sadon mukaan. Ja sitenkin että jos esim. ohrasta on saanut 7000kg, saa satotasokorjauksen tehdä vaikka rukiille tolla 7000-kilolla. Näin sanoi ely-neuvoja kursseilla.

Eli: miksi satotasokorjauksessa sitten on eri kasvilajeja ? Jos riittää minkä tahansa viljan 7 tonnin sato(arvio) ? Satotasokorjaushan on riippumaton lannoitettavasta kasvista, niin minä sen olen ymmärtänyt. Eli viljeltävällä kasvilla on jokin taulukosta otettava perustaso, esimerkiksi 4 tonnin kevätvehnä rm perustaso on N 110 kg/ha . Sitten jos jonakin aikaisempana vuonna on saanut viljoista vain 4 tonnia mutta kerran öljykasvista 3 tonnia, silloin saa laittaa lisää 50 kg, eli öljykasvin satotasokorjauksen verran, joka antaa tässä tapauksessa suurimman satotasokorjauksen. Eli kokonaislannoitus on N 160 kg. No, jos vieläkään tulevina vuosina et onnistu kasitonnarissa, putoaa se rypsi-onnenkantamoinen vähitellen sinne viiden vuoden ulkopuolelle, ja joudut vähentämään.

Eri kasvilajit ovat erilaisia "helppoudeltaan". Jos silloin tällöin viljelet syysruista, +45 kg satotasokorjauksen saa jo 5250 kg hybridirukiista ! Ei ole ehkä niin vaikeaa kuin luulisi, jos selviää kevääseen, selviää kyllä tuohon satoonkin. Saman satotasokorjauksen saadakseen pitää olla saanut kevätvehnästä tonnin enempi, eli 6250 kg/ha. Ohrasta olisi pitänyt saada myös se 6250, mutta ohralla saa 5 kiloa enempi sitä satotasokorjausta, eli 6500 kg sadolla +50 kg.  Jotkut ovat tosiaan sitä mieltä, että satotasokorjausta voi jatkaa aina nitraattidirektiiviin asti. Sitä uskaltanee soveltaa vain, jos ohjeistetaan tarkemmin. Asetusluonnoksessahan sanotaan ainoastaan  "Satotasokorjausta voidaan soveltaa portaattomasti." Eli jatkuuko portaattomuus "maailman tappiin asti" ? Eli käytännössä luovalla satotasojen kohdentavalla kirjaamisella vasta nitraattidirektiivi on korotuskierroksella vastassa ? Ja fosforirajatkin +20 kg aina päälle ? Nyt ymmärrän, että ei se ravinteiden tasapainoinen käyttö mikään mörkö olekaan näille, joilla on ne 240 kg kokonaistyppeä käytettävissä sadossa aina ?

Fosforikorjaus 6 kg kuuden tonnin satotasolla, mutta onko se 9 tonnin sadolla +15 kg P ? Tätä ei ole suoraan sanottu, mutta varmaan Webwisussa se jo näkyy ? Pitääpä koittaa.

-SS-

Köntys

  • Vieras
Vs: Kerääjäkasvi

Eli: miksi satotasokorjauksessa sitten on eri kasvilajeja ? Jos riittää minkä tahansa viljan 7 tonnin sato(arvio) ? Satotasokorjaushan on riippumaton lannoitettavasta kasvista, niin minä sen olen ymmärtänyt. Eli viljeltävällä kasvilla on jokin taulukosta otettava perustaso, esimerkiksi 4 tonnin kevätvehnä rm perustaso on N 110 kg/ha . Sitten jos jonakin aikaisempana vuonna on saanut viljoista vain 4 tonnia mutta kerran öljykasvista 3 tonnia, silloin saa laittaa lisää 50 kg, eli öljykasvin satotasokorjauksen verran, joka antaa tässä tapauksessa suurimman satotasokorjauksen. Eli kokonaislannoitus on N 160 kg. No, jos vieläkään tulevina vuosina et onnistu kasitonnarissa, putoaa se rypsi-onnenkantamoinen vähitellen sinne viiden vuoden ulkopuolelle, ja joudut vähentämään.

-SS-

Näin se ely-eukko sanoi, ja joku vielä kysyi, että onko noin, sanoi olevan. Siinä tilaisuudessa oli muitakin "asiantuntijoita" eikä kukaan asiaa toisinkaan oikaissut  ::) 

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi

Eli: miksi satotasokorjauksessa sitten on eri kasvilajeja ? Jos riittää minkä tahansa viljan 7 tonnin sato(arvio) ? Satotasokorjaushan on riippumaton lannoitettavasta kasvista, niin minä sen olen ymmärtänyt. Eli viljeltävällä kasvilla on jokin taulukosta otettava perustaso, esimerkiksi 4 tonnin kevätvehnä rm perustaso on N 110 kg/ha . Sitten jos jonakin aikaisempana vuonna on saanut viljoista vain 4 tonnia mutta kerran öljykasvista 3 tonnia, silloin saa laittaa lisää 50 kg, eli öljykasvin satotasokorjauksen verran, joka antaa tässä tapauksessa suurimman satotasokorjauksen. Eli kokonaislannoitus on N 160 kg. No, jos vieläkään tulevina vuosina et onnistu kasitonnarissa, putoaa se rypsi-onnenkantamoinen vähitellen sinne viiden vuoden ulkopuolelle, ja joudut vähentämään.

-SS-

Näin se ely-eukko sanoi, ja joku vielä kysyi, että onko noin, sanoi olevan. Siinä tilaisuudessa oli muitakin "asiantuntijoita" eikä kukaan asiaa toisinkaan oikaissut  ::)

Niin niin, mutta jos olet saanut satoa ohralla vaikka 5200 kg, et voi käyttää rukiin satotasokorjausta 5200 kg:n osalta, koska rukiilla on eri suuruinen sato-> korjaus. Se on tiedetty jo kauan, että viiden vuoden ajalta siis voi kerätä eri viljellyiltä kasveilta sadoista satotasokorjausluvun ja käyttää niistä suurinta tulevan vuoden lannoituksessa.

Eli jos sulla on ollut ohrakierto ja paras ohrasato 4500. Satotasokorjaus sillä olisi +10 N. Et voi käyttää 4500 kg rukiin satotasokorjausta, joka antaisikin +30 N !

Webwisu muuten antoi uuden ympin valinta talletettuna N 149 kg rukiin kevätlannoitukseksi;  Hss m 5250 kg (ruis) satotasokorjauksella , ja sehän olisi 100 + 45 , eikä 149 ! Eli on Webwisussa jotakin vieläkin vialla siinä lannoitussuunnittelussa.

-SS-

Viimeksi muokattu: 23.03.15 - klo:21:39 kirjoittanut -SS-

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8340
Vs: Kerääjäkasvi
Alkujaanhan oli kai tarkoitus, että satokorjauksella saisi parhailla lohkoilla käyttää korkeampaa lannoitustasoa kuin sellaisella, josta ei koskaan mitään tule. Viime tukikauden ehdoilla rangaistiin niitä, joilla on monipuolinen viljelykierto. Nyt saa monipuolisen viljelykierron tilatkin taas käyttää satokorjausta.
Mystinen kesälaatumies

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi
Alkujaanhan oli kai tarkoitus, että satokorjauksella saisi parhailla lohkoilla käyttää korkeampaa lannoitustasoa kuin sellaisella, josta ei koskaan mitään tule. Viime tukikauden ehdoilla rangaistiin niitä, joilla on monipuolinen viljelykierto. Nyt saa monipuolisen viljelykierron tilatkin taas käyttää satokorjausta.

Siis tuo just syysvehnä ohra ruis k-vehnä joku muu, ja katovuosia satunnaisesti. Ei välttämättä mikään natsannut.

Oletko menossa Salonlukiolle huomena. Minä ajattelin käydä kysymässä, saako satotasokorjausta jatkaa yli sen 50 kg viljoilla ja öljykasveilla ja yli 45 kg vehnillä ja syysviljoilla.

-SS-

Ripcord

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 243
Vs: Kerääjäkasvi

Eli: miksi satotasokorjauksessa sitten on eri kasvilajeja ? Jos riittää minkä tahansa viljan 7 tonnin sato(arvio) ? Satotasokorjaushan on riippumaton lannoitettavasta kasvista, niin minä sen olen ymmärtänyt. Eli viljeltävällä kasvilla on jokin taulukosta otettava perustaso, esimerkiksi 4 tonnin kevätvehnä rm perustaso on N 110 kg/ha . Sitten jos jonakin aikaisempana vuonna on saanut viljoista vain 4 tonnia mutta kerran öljykasvista 3 tonnia, silloin saa laittaa lisää 50 kg, eli öljykasvin satotasokorjauksen verran, joka antaa tässä tapauksessa suurimman satotasokorjauksen. Eli kokonaislannoitus on N 160 kg. No, jos vieläkään tulevina vuosina et onnistu kasitonnarissa, putoaa se rypsi-onnenkantamoinen vähitellen sinne viiden vuoden ulkopuolelle, ja joudut vähentämään.

-SS-

Näin se ely-eukko sanoi, ja joku vielä kysyi, että onko noin, sanoi olevan. Siinä tilaisuudessa oli muitakin "asiantuntijoita" eikä kukaan asiaa toisinkaan oikaissut  ::)

Niin niin, mutta jos olet saanut satoa ohralla vaikka 5200 kg, et voi käyttää rukiin satotasokorjausta 5200 kg:n osalta, koska rukiilla on eri suuruinen sato-> korjaus. Se on tiedetty jo kauan, että viiden vuoden ajalta siis voi kerätä eri viljellyiltä kasveilta sadoista satotasokorjausluvun ja käyttää niistä suurinta tulevan vuoden lannoituksessa.

Eli jos sulla on ollut ohrakierto ja paras ohrasato 4500. Satotasokorjaus sillä olisi +10 N. Et voi käyttää 4500 kg rukiin satotasokorjausta, joka antaisikin +30 N !

Webwisu muuten antoi uuden ympin valinta talletettuna N 149 kg rukiin kevätlannoitukseksi;  Hss m 5250 kg (ruis) satotasokorjauksella , ja sehän olisi 100 + 45 , eikä 149 ! Eli on Webwisussa jotakin vieläkin vialla siinä lannoitussuunnittelussa.

-SS-

Hmm, mulla on kyllä hieman eri tulkinta eli kirjaa pidettäisiin nimenomaan kiloista, ei satotasokorjausluvuista.
Eli sun esimerkki hieman toisinpäin, jos olet saanut ohrasta kiloja 4500, voit tulevalle ruismaalle tehdä +30N satotasokorjauksen.
Ja jos olet saanut rukiista 5250, ja kylvät seuraavaksi ohraa, niin ohran satotasokorjaus tehdään ohran taulukon mukaan sadolle 5250kg, eli +25kg, ei +45kg.

Ainaskin oman excelin tein tällä olettamalla....

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8340
Vs: Kerääjäkasvi
Alkujaanhan oli kai tarkoitus, että satokorjauksella saisi parhailla lohkoilla käyttää korkeampaa lannoitustasoa kuin sellaisella, josta ei koskaan mitään tule. Viime tukikauden ehdoilla rangaistiin niitä, joilla on monipuolinen viljelykierto. Nyt saa monipuolisen viljelykierron tilatkin taas käyttää satokorjausta.

Siis tuo just syysvehnä ohra ruis k-vehnä joku muu, ja katovuosia satunnaisesti. Ei välttämättä mikään natsannut.

Oletko menossa Salonlukiolle huomena. Minä ajattelin käydä kysymässä, saako satotasokorjausta jatkaa yli sen 50 kg viljoilla ja öljykasveilla ja yli 45 kg vehnillä ja syysviljoilla.


-SS-

En oo menossa. Mahtaakohan kaikki mahtua aditorioon tälläkertaa?
Mystinen kesälaatumies

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi
Hmm, mulla on kyllä hieman eri tulkinta eli kirjaa pidettäisiin nimenomaan kiloista, ei satotasokorjausluvuista.
Eli sun esimerkki hieman toisinpäin, jos olet saanut ohrasta kiloja 4500, voit tulevalle ruismaalle tehdä +30N satotasokorjauksen.
Ja jos olet saanut rukiista 5250, ja kylvät seuraavaksi ohraa, niin ohran satotasokorjaus tehdään ohran taulukon mukaan sadolle 5250kg, eli +25kg, ei +45kg.

Ainaskin oman excelin tein tällä olettamalla....

Eli: Jos olet saanut rypsikierrosta 2750 kg voi tehdä ruismaalle 2750 kg satotasokorjauksen eli -10 kg N ?
Mietipä vielä sitä Exceliä.

-SS-