Luomun teorioiden mukaan satotaso parenee ajan myötä, sitä mukaa kun maan kaikki kasvuun vaikuttavat ominaisuudet paranevat ajan saatossa. No miten on, jos pelto on ollut luomussa 20 vuotta, niin voidaanko nähdä jo tässä ajassa selkeä satotason paraneminen?  Onko 4-5 tonnin satotaso näin kauan luomussa olleella pellolla ihan arkipäivää, vai pitääkö odotella vielä toiset 20 vuotta tai enemmänkin?
En *****ile, vaan ihan vakavissani haluan tietää, pitääkö paikkansa tuo luomuviljelyn markkinoinnissa käytetty väite, että satotasot paranee kun maan kunto paranee?

Samaa asiaa jauhaa suorakylväjätkin... Kaikista parhaita viljelijöitä on sitten varmaan luomusuorakylväjät

Tottakai satotaso nousee, kun maankunto paranee. Näitä kerääjäkasveja ja kasvikiertoa ei kannata vähätellä. Suomessa ollaan tässäkin asiassa todella kaukana. Voisi sanoa, ettei tiedetä mitään tästäkään. Luomussa tuo satotason nousu on tottakai täysin kosmeettinen, jos ajatellaan vaikka 20% satotason nousua, niin eihän se paljoa tee 1000kg keskisadolla. Tämä jää jo vuosittaiseen vaihteluunkin.

Tämä nykyinen luomu menetelmä (tm) nojaa täysin peltoralliin, mutta lienee voimakkaan nurmen ansiosta kuitenkin edullisempi maalle, kuin perinteinen lumi-ohra kierto. Tälläisestä luomuun siirryttäessä voi hurmos iskeä ja pellolla näkyä jokunen mato. Ameriikkalaiset serkut ovat noita kerääjäkasveja kehitelleet osaksi viljelykiertoa ihan tosimielellä. Toki sielläkin vasta, kun pellot eivät enää tahtoneet tuottaa satoa. Suomessa epäedullinen ilmasto asettaa haasteen löytää sopivat kasvit viljelykiertoon ja tähän lisätään mielivaltaiset päivämäärät hallinnonpuolelta. Päivämäärät ovat toki pakollisia, kun on niin monennäköistä seppää hommaa takomassa...

Tottakai satotaso nousee, kun maankunto paranee. Näitä kerääjäkasveja ja kasvikiertoa ei kannata vähätellä. Suomessa ollaan tässäkin asiassa todella kaukana. Voisi sanoa, ettei tiedetä mitään tästäkään. Luomussa tuo satotason nousu on tottakai täysin kosmeettinen, jos ajatellaan vaikka 20% satotason nousua, niin eihän se paljoa tee 1000kg keskisadolla. Tämä jää jo vuosittaiseen vaihteluunkin.

Tämä nykyinen luomu menetelmä (tm) nojaa täysin peltoralliin, mutta lienee voimakkaan nurmen ansiosta kuitenkin edullisempi maalle, kuin perinteinen lumi-ohra kierto. Tälläisestä luomuun siirryttäessä voi hurmos iskeä ja pellolla näkyä jokunen mato. Ameriikkalaiset serkut ovat noita kerääjäkasveja kehitelleet osaksi viljelykiertoa ihan tosimielellä. Toki sielläkin vasta, kun pellot eivät enää tahtoneet tuottaa satoa. Suomessa epäedullinen ilmasto asettaa haasteen löytää sopivat kasvit viljelykiertoon ja tähän lisätään mielivaltaiset päivämäärät hallinnonpuolelta. Päivämäärät ovat toki pakollisia, kun on niin monennäköistä seppää hommaa takomassa...

Jos satotaso nousee luomussa tolla konstilla 20%, eli 200kg, niin montakos prosenntia 200 on 8000:sta?
Ei kait toi hömpötys tavanomaisessa sen enempää vaikuta kiloina, kun luomussa 

Kerääjäkasvin satotason nousu oli viimeisessä Teho-projektin loppuraportissa arvioitu 300 kg/ha, oletuksena myös palkokasvikerääjän käyttö ja nollalannoitustaso osassa tutkimuksia. Sen lisäsadon hinta on tavanomaisella ohralla noin 23 €, kuivaus ja rahti poislaskettuna.

Luomuviljalla - kun sitä sitten harvakseltaan koko Suomen mittakaavassa ilmestyy markkinoille, tulos olisikin jopa satasen, juurikin korkean hinnan ansiosta ! Tässä tuo koko huijaus piilee. Luomussa pienikin onnistuminen, Tarpeellisten latausvuosien, sen kymmenen kilon typen kiinnisaaminen, tavanomaisen viljelyn puolelta luomuvalkaisun kautta ujutetun orgaanisen jakeen lisääminen, teollisen toiminnan kemikaalien, mm. hivenaineiden, polttoaineiden ja kuonan, sekä tuhkan tai sitten vaikka kerääjäkasvin avulla saatu viljatonni on arvokasta kuin kulta.

Enemmistöviljelytapana eipä ehkä enää. On huomattava, että jos nykyinen käyttössä oleva ympäristökorvauspotti ( 220 milj €) jaettaisiin pelkästään luomulle, nykyisenkaltaisen luomutukena, riittäisi sitä vain noin 2/3:lle alasta, ja kaikki muut muodot, ravinteiden tasapainoinen käyttö, kerääjäkasvit, suojakaistat, ym. jäisivät silloin pois. Eli sillä 160 eurolla pitäisi tulla toimeen kaikkien, kolmasosalle ei tulisi edes sitä. Silloin vasta pitäisi alkaa kerääjäkasveihin varmaankin oikeasti panostaa, tulonmuodostusmielessä.

-SS-

Jos satotaso nousee luomussa tolla konstilla 20%, eli 200kg, niin montakos prosenntia 200 on 8000:sta?
Ei kait toi hömpötys tavanomaisessa sen enempää vaikuta kiloina, kun luomussa 

Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 09.03.15 - klo:14:24

Tottakai satotaso nousee, kun maankunto paranee. Näitä kerääjäkasveja ja kasvikiertoa ei kannata vähätellä. Suomessa ollaan tässäkin asiassa todella kaukana. Voisi sanoa, ettei tiedetä mitään tästäkään. Luomussa tuo satotason nousu on tottakai täysin kosmeettinen, jos ajatellaan vaikka 20% satotason nousua, niin eihän se paljoa tee 1000kg keskisadolla. Tämä jää jo vuosittaiseen vaihteluunkin.

Tämä nykyinen luomu menetelmä (tm) nojaa täysin peltoralliin, mutta lienee voimakkaan nurmen ansiosta kuitenkin edullisempi maalle, kuin perinteinen lumi-ohra kierto. Tälläisestä luomuun siirryttäessä voi hurmos iskeä ja pellolla näkyä jokunen mato. Ameriikkalaiset serkut ovat noita kerääjäkasveja kehitelleet osaksi viljelykiertoa ihan tosimielellä. Toki sielläkin vasta, kun pellot eivät enää tahtoneet tuottaa satoa. Suomessa epäedullinen ilmasto asettaa haasteen löytää sopivat kasvit viljelykiertoon ja tähän lisätään mielivaltaiset päivämäärät hallinnonpuolelta. Päivämäärät ovat toki pakollisia, kun on niin monennäköistä seppää hommaa takomassa...

Jos satotaso nousee luomussa tolla konstilla 20%, eli 200kg, niin montakos prosenntia 200 on 8000:sta?
Ei kait toi hömpötys tavanomaisessa sen enempää vaikuta kiloina, kun luomussa 

Jossakin tutkimuksessa oli, että satotaso nousee kiloissa eniten, jos kerääjä/typenkaappaajakasvin tuottama ravinnelisä on suuremmassa roolissa kokonaisravinteisiin nähden. Suurissa sadoissa ja muissa panostuksissa satotappio voi olla todellisuutta. Kosteiden, sateisten ja kuumien maiden typenmineralisoituminenkin on aivan toista luokkaa kuin joinakin vuosina Suomessa.

-SS-

Tais eräässä km satokisassa luomu mallasohra vetää voiton 5000kg hehtaari sadolla.

Tais eräässä km satokisassa luomu mallasohra vetää voiton 5000kg hehtaari sadolla.

Jepjep. Kymmentä tonnia saivat kakkonen ja kolmonen sadoissaan. Tonni vanhan mallin mukaista Viljoa hehtaarille, nykysäännösten mukaan lähes 30 kg/ha fosforia, ja runsaat parisataa €/tonni parempi hinta mallasohrasta, joka siis on riippuvainen siitä, että luomu ei ole enemmistöviljelytapa. Muistetaan toiseksi sekin, että Honkajoen Viljolannoitteiden kokonaistuotanto jäänee 3000 tonniin vuodessa, raaka-ainevalikoiman ansiosta. Kolmanneksi, se on hyvä esimerkki tavanomaisen tuotannon materiaalikierron valkaisusta luomun tarpeisiin.

Vuonna 2012 sain lannoittamattomasta Zebrasta melkein samansuuruisen sadon, niin aina, vuodet eivät ole veljeksiä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 09.03.15 - klo:18:31

Tais eräässä km satokisassa luomu mallasohra vetää voiton 5000kg hehtaari sadolla.

Jepjep. Kymmentä tonnia saivat kakkonen ja kolmonen sadoissaan. Tonni vanhan mallin mukaista Viljoa hehtaarille, nykysäännösten mukaan lähes 30 kg/ha fosforia, ja runsaat parisataa €/tonni parempi hinta mallasohrasta, joka siis on riippuvainen siitä, että luomu ei ole enemmistöviljelytapa. Muistetaan toiseksi sekin, että Honkajoen Viljolannoitteiden kokonaistuotanto jäänee 3000 tonniin vuodessa, raaka-ainevalikoiman ansiosta. Kolmanneksi, se on hyvä esimerkki tavanomaisen tuotannon materiaalikierron valkaisusta luomun tarpeisiin.

Vuonna 2012 sain lannoittamattomasta Zebrasta melkein samansuuruisen sadon, niin aina, vuodet eivät ole veljeksiä.

-SS-

Muutamia vuosia sitten voitin K-viljaristeilyllä pöytäkeskustelun 10 000 kilon sadolla. Rypsistä.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.03.15 - klo:06:17

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 09.03.15 - klo:18:31

Tais eräässä km satokisassa luomu mallasohra vetää voiton 5000kg hehtaari sadolla.

Jepjep. Kymmentä tonnia saivat kakkonen ja kolmonen sadoissaan. Tonni vanhan mallin mukaista Viljoa hehtaarille, nykysäännösten mukaan lähes 30 kg/ha fosforia, ja runsaat parisataa €/tonni parempi hinta mallasohrasta, joka siis on riippuvainen siitä, että luomu ei ole enemmistöviljelytapa. Muistetaan toiseksi sekin, että Honkajoen Viljolannoitteiden kokonaistuotanto jäänee 3000 tonniin vuodessa, raaka-ainevalikoiman ansiosta. Kolmanneksi, se on hyvä esimerkki tavanomaisen tuotannon materiaalikierron valkaisusta luomun tarpeisiin.

Vuonna 2012 sain lannoittamattomasta Zebrasta melkein samansuuruisen sadon, niin aina, vuodet eivät ole veljeksiä.

-SS-

Muutamia vuosia sitten voitin K-viljaristeilyllä pöytäkeskustelun 10 000 kilon sadolla. Rypsistä.

Joo oltiin keskellä ravinnetaselaskennan hienoa kautta. 2010 ja 2011 ollivat käytännösä sateettomia kesiä. Tuli vähennyksiä ja siitä suivaantuneena laitoin yhden rm järvenpohjalohkon vaan TOS Zebralle. Ei viittinny viedä salpeetaria edes sinne kauas. Sieltä sitten tuli alun kolmatta kärrinkuormaa Zebraa, samana syksynä vielä marraskuun kuurapäivinä yrittivät yliturvonneita ikikasvavia  Trappe-kymppitonnareja puida...Valkuainen toisaalta oli alle leipävehnärajan.

Oli se ainoa kasvukausi 2007-2013 ,  jolloin typpitaseet lähellä nollaa, ja jolloin satoi meillä päin kesällä. Se lohko oli oikeastaan "apukevätvehnää", muiden lohkojen käyttöön.

-SS-

Maan kasvukunnon ylläpitämistä varmasti myös tuolla touhulla haetaan. Monokulttuurisokrujurtissa ainakin satotasot laskivat ja tuholaiset iskivät.

Joillakin ei auttanut, vaikka kaikki ravinteet olivat vihreällä neekerin kullin verran. Satotasot laskivat, kun maa ei ollut enää kasvukunnossa. Ts. kasveille ei enää löytynyt symbioottisia ravinteiden jakajia ja vesitalous retuperällä.

Toisaalta juurikkaan korjuu ei yleensä tapahdu kuivalla kesäkelillä.

Maan kasvukunnon ylläpitämistä varmasti myös tuolla touhulla haetaan. Monokulttuurisokrujurtissa ainakin satotasot laskivat ja tuholaiset iskivät.

Joillakin ei auttanut, vaikka kaikki ravinteet olivat vihreällä neekerin kullin verran. Satotasot laskivat, kun maa ei ollut enää kasvukunnossa. Ts. kasveille ei enää löytynyt symbioottisia ravinteiden jakajia ja vesitalous retuperällä.

Toisaalta juurikkaan korjuu ei yleensä tapahdu kuivalla kesäkelillä.

Miksi vihreän neekerin saa mainita, mutta mustaa *******ä ei?
https://www.vihreat.fi/henkilo/toivola-jani

Jos se kuitenkin on sitä monokulttuurisuuskritiikkiä ?

Vai mitä se nyt oli.

-SS-

itte kun en ole jaksanut ketjua seurata / lukea, koska se tuntuu aina vaan pysyvän asiassa. Kysyisin kuitenkin, mikä olisi näennäisviljelijän kerääjäkasvi? Siis kasvi, jolla saa tuen, ei haittaa puintia, ei vaikuta satoon, ei maaperään jne... Kylvetään vaan tuen toivossa, pelastakoot muut maapallon ja ottakoot kasitonnareita. Timppaheinäkö? kylvömäärä viljan kylvön yhteydessä? Onko muita halvempia vaihtoehtoja ?

Timotei ehkä 10-15 kg/ha. Siitä voi kyllä tulla tavanomaisessakin viljelyssä jopa aika sitkeäkin rikkakasvi. Maan rakenteelle ja ravinnetaloudelle yksivuotisena käytettäessä lähes olematon hyöty.

Valkoapila n. 2kg/ha. Pieni määrä voi olla hankala kylvää yksin, mutta matalakasvuisena ei helposti kasva läpi. Myös hyötyä maalle.

Italianraiheinä ehkä 6-7kg/ha. Edullinen yksinkertainen yksivuotinen. Voi huonoissa pääkasvikohdissa tai lakotilanteissa hieman haitata puimista, mutta karkeaolkisena vain vähän. Lisäksi hyötyä maalle.

Jos lähtisin johonkin niin hassuun, kun näennäisviljelyyn, laittaisin 10kg timoteita hehtaarille. Kyllä se rikkatimoteikin tarvittaessa kemikaaleilla häipyy. Toisaalta valkoapilan kylvömäärä on niin pieni, että olisi edullinen. Jos vaan pienen levitysmäärän saa onnistumaan.

Silti kannattaisi ottaa hyödyt talteen ja perehtyä edes vähän asiaan. Lähes samalla vaivalla ja rahalla voisi saada samalla myös hyötyjä aikaan. Varsinkin, jos ympäristökorvaukseen lähtee joka tapauksessa mukaan.