Otetaan sen verran takaisin, että kyllähän suojakaistat puolustavat paikkaansa joissakin tilanteissa, mutta missään nimessä niitä ei tulisi hyväksyä kuin oikeasti niitä tarvitseville alueille, niin kuin SS ilmeisesti yritti selittää.
Periaatteessa kyllä, mutta yksittäisen viljelijän tehtävänä ei voi olla tukipolitiikan virheiden korjaaminen omilla valinnoilla, omalla työllä ja omilla kustannuksilla. Jos tukia on yleisesti ottaen alennettu, mutta sellainen porsaanreikä jätetty, että valtavia pinta-aloja voi merkitä suojavyöhykkeiksi ja paikata näin tukimenetykset, niin viljelijänkö velvollisuus on kieltäytyä moisesta? Varsinkin, kun satun tietäään, että erilaisia kummallisuuksia noihin tukiehtoihin on toisinaan rakenneltu ihan sitä varten, että nokkelimmlla olisi mahdollisuus. Eivät ne kaikki virkamiehet ole viljelijää vastaan.
Tuossa on perää, mutta luonon kannalta tässä suojavyöhyke hommassa ei kyllä ole päätä eikä häntää jos tukiehtoihin ei kikrjata laskuojien tukkimis velvoitetta.
Monet muutkin ympäristötuen vaatimukset kautta EU-jäsenyytemme ovat olleet vailla päätä ja häntää, mutta olen sitä mieltä, että minun ei tarvitse enää niitä virheitä korjata, riittää, kun korjaan itse tekemiäni.
Onhan tämä aika kornia, että kun viime keväänä päätin kylvää kuminaa, piti samalla täydentää typpisalkku typpisalkku-2:ksi eli ostaa monopolioikeudet saaneelta firmalta erinäisiä tarvikkeita liukoisen typen aiempaa jalostuneempaan mittaukseen. No kiva. Tänä vuonna ei enää tarvita edes salkku ykköstä. No, mikäs siinä, asiallisen kokoinen laukku, toimivia keittiötarvikkeita ja tislatulle vedelle on käyttöä huoltovapaiden akkujenkin aikana humidorissa säilyttämässä sikareiden kosteus balanssissa. Se vain toki ihmetyttää, että kun viime vuonna olisi saanut sanktiot ympäristön tuhoamisesta, jos ei olisi ollut päivitettyä salkkua, niin tänä vuonna luonto voi oikein hyvin ilman sitä.
Viime vuonna kuminapellon viljavuustutkimus sai olla enintään kolme vuotta vanha. Tänä vuonna kelpaa viisi vuotta vanha.
Viime vuonna sai kelpo korvauksen kuminapellon liima-ansoista jopa kylvövuonna (jolloin ei teoriassakaan ole niillä mitään merkitystä). Tänä vuonna niistä ei korvata mitään edes satovuonna.
Sama pätee jäsenyyden alussa vaadittuihin ympäristösuunnitelmiin. Ne piti olla ja niitä piti päivittää, kunnes todettiin, että ei se maailma tuhoudu vaikkei niitä päivittäisikään.
Ja onhan tämä kevytmuokkauskin aika huvittavaa. Toisinaan kelpaa yksi, toisinaan toinen. Välillä saa muokata 15 cm syvyyteen kultivaattorilla tai lautasmuokkaimella, mutta 14 sentin kyntö tai muokkaamaton pelto, jos on nostettu sokerijuurikkaat, ei täytä vaatimuksia.
Tiedän ja tunnen näitä korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, jotka ovat ehtoja olleet laatimassa. Toki joukossa on myös poliittisin, edunvalvonnallisin ja aatteellisin intohimoin varustettuja työryhmän jäseniä, joten tuloksena on helposti kameli, vaikka toiset lähtivät suunnittelemaan hevosta ja toiset kirahvia. Ja kuten sanottu: osa porsaanrei'istä on jätetty tarkoituksella.
