Löytyykö täältä käyttö kokemuksia kyseisistä lämmönsäätimistä vesikiertoisissa keskuslämmitysjärjestelmissä ?
Itsellä on öljyllä lämpenevä vesikiertoinen patterilämmitys.

Perus Oumanni löytyy sunttin varresta. Lämmitys puilla, varaaja ja patteri lämmitys. Alun perin varaajan asennuksen aikaan silloinen putkari jätti suntin käsisäätöiseksi  En tiedä mitä sen päässä oikein liikku. Varaajan jähtyessä piti öisinkiin käydä sunttia säätämässä tai vaihtoehtoisesti ajaa illalla lähes kiehuvaa pattereille Onneksi sentäs rautakaupassa opastettiin, mitä järjestelmä vielä kaipaa, sillloin tuli tuohon tarpeeseen Ouman. Mitään hifistelyjä en sillä yritä säätää, patteri termostaatit hoitakoon hommansa. Muutamaan vuoteen en oo oikein edes päälle kattonut. perus säätönä taitaa olla C käyrä ja jonkin verran miinusta. Jostain syystä nuppien akselit katkes muutaman vuoden käytön tai käyttämättömyyden jälkeen ... lähetys tehtaalle ja ilmainen korjaus.

Pellettipoltin ja vesiputket 11 cm:n betonilaatassa. Ulkona haistelija ilta-auringon puoleisella ulkoseinällä. Pesutilojen lattialla saisi olla oma lähtö/jakotukki ja oma suntti (myös oumanilla), koska ilman lämmetessä tuo vetää hanaa pienemmälle/kiinni ja sitten hatuttaa, kun suihkun lattia on kylmä. Toki säätämällä sinnekin saa lämmintä, mutta sitten sotkee muun rakennuksen lämmitysasetukset.

Pesutiloihin aina omat linjat niin saa ajettua aina lämmintä pesutiloihin.
Tämä tietenkin vain silloin kun pannuhuone samassa rakennuksessa ja lähellä.

Perussettiä. Perussätöön kannattaa panostaa, eli käyrä+korjaus ja patterikohtaisten termostaattiventtiilien säädöt. Kotoväelle selväksi se asia, että patteriventtilejä ei räplätä jatkuvasti. Oumanin käyrän säätöä voi hioa kohdalleen, kannattaa kirjata ylös että millaqisne muutoksen, milloin ja miksi on tehnyt. VOi olla että vuodenajan mukaan tarvitaan kaksi eri säätöä.

Perussettiä. Perussätöön kannattaa panostaa, eli käyrä+korjaus ja patterikohtaisten termostaattiventtiilien säädöt. Kotoväelle selväksi se asia, että patteriventtilejä ei räplätä jatkuvasti. Oumanin käyrän säätöä voi hioa kohdalleen, kannattaa kirjata ylös että millaqisne muutoksen, milloin ja miksi on tehnyt. VOi olla että vuodenajan mukaan tarvitaan kaksi eri säätöä.

Tuskin tarvitsee säätöön kajota, vanhassa talossa olis tuulikompensointi kiva! Vanhat termostaatit ei pahemmin toimi Oumanni hoitaa hommat, EH 201 ja 203 on. 203sessa on GSM modeemi Saunalahden liittymällä mikä putoaa joskus pois verkosta, on kuulemma liittymän vika, tarttis vaihtaa johonkin muuhun.

Kahdeksan vuotta on Ouman säätänyt sunttia eli nykyisen kattilan ajan. Lämmitys puilla. On c tai d käyrällä, joskus on vähän plussaa tarvinnut, ei tosin viime vuosina. Pattereissa ei ole termostaattisia patteriventtiileitä. Toimii hyvin, ei tarvi koskea. Edellinen isäntä ei ehkä tiennyt paremmasta, itse en viitsisi olla ilman!

Perus Oumanni löytyy sunttin varresta. Lämmitys puilla, varaaja ja patteri lämmitys. Alun perin varaajan asennuksen aikaan silloinen putkari jätti suntin käsisäätöiseksi  En tiedä mitä sen päässä oikein liikku. Varaajan jähtyessä piti öisinkiin käydä sunttia säätämässä tai vaihtoehtoisesti ajaa illalla lähes kiehuvaa pattereille Onneksi sentäs rautakaupassa opastettiin, mitä järjestelmä vielä kaipaa, sillloin tuli tuohon tarpeeseen Ouman. Mitään hifistelyjä en sillä yritä säätää, patteri termostaatit hoitakoon hommansa. Muutamaan vuoteen en oo oikein edes päälle kattonut. perus säätönä taitaa olla C käyrä ja jonkin verran miinusta. Jostain syystä nuppien akselit katkes muutaman vuoden käytön tai käyttämättömyyden jälkeen ... lähetys tehtaalle ja ilmainen korjaus.

Varaajan kanssa "pakollinen" varuste. On "putkimiehiä" ja Putkimiehiä

Perussettiä. Perussätöön kannattaa panostaa, eli käyrä+korjaus ja patterikohtaisten termostaattiventtiilien säädöt. Kotoväelle selväksi se asia, että patteriventtilejä ei räplätä jatkuvasti. Oumanin käyrän säätöä voi hioa kohdalleen, kannattaa kirjata ylös että millaqisne muutoksen, milloin ja miksi on tehnyt. VOi olla että vuodenajan mukaan tarvitaan kaksi eri säätöä.

Tuon ku sais menemäänki perille, ettei räpläis niitä patteri venttiilejä eikä termostaatteja. 

Ei sitä ilman pärjäisi. Tuulikompensointia tms olen kaipaillut, iso vanha hirsitalo aukealla mäen päällä. Tuuli vaikuttaa enemmän kuin lämpötila. Pannuhuone aika kaukana joten huonelämpöanturia en ole jaksanut vetää.

Käsisuntilla mennään täälläkin, vielä. Lämmönjakona onkin sitten ilma, eli ns. ilmalämmitys. Reagoi niin nopeasti kiertoveden lämpötilaan, että ulkoilman lämpötilan huomioiminen tuskin tarpeen. Mutta sisätilan lämpöihin senkin edestä, kun pirtin leivinuunia kuitenkin lämmitetään usein.

Kyselin asiaa putkarilta ja paikallisesti lvi-liikkeestä ja molemmat puhuivat vain tuosta oumannista. Mutta ei toimisi meillä ilman huonelämpökompensaatiota, joka riittäisi yksinäänkin. Muistan pikkukossina vanhempien talossa oli eteisen seinällä joku termostaatin näköinen (ei patteritermostaatteja), ilmeisesti siitä meni sähköshunttiin joku karva. Nyt kun puhun tuollaisia, niin nuoret lvi-myyjät vain ihmettelevät. Mutta kun tahtoisin tuollaisen! Mistähän kannattaisi kysyä tai kuka voisi näyttää jostain kataloogista kohdan, jolla voisi sitten valistaa myyjää...

Petri

Käsisuntilla mennään täälläkin, vielä. Lämmönjakona onkin sitten ilma, eli ns. ilmalämmitys. Reagoi niin nopeasti kiertoveden lämpötilaan, että ulkoilman lämpötilan huomioiminen tuskin tarpeen. Mutta sisätilan lämpöihin senkin edestä, kun pirtin leivinuunia kuitenkin lämmitetään usein.

Kyselin asiaa putkarilta ja paikallisesti lvi-liikkeestä ja molemmat puhuivat vain tuosta oumannista. Mutta ei toimisi meillä ilman huonelämpökompensaatiota, joka riittäisi yksinäänkin. Muistan pikkukossina vanhempien talossa oli eteisen seinällä joku termostaatin näköinen (ei patteritermostaatteja), ilmeisesti siitä meni sähköshunttiin joku karva. Nyt kun puhun tuollaisia, niin nuoret lvi-myyjät vain ihmettelevät. Mutta kun tahtoisin tuollaisen! Mistähän kannattaisi kysyä tai kuka voisi näyttää jostain kataloogista kohdan, jolla voisi sitten valistaa myyjää...

Petri

Oumanniin saa sisäanturin, eli huoneanturin, ainakin 200 sarjaan.

Käsisuntilla mennään täälläkin, vielä. Lämmönjakona onkin sitten ilma, eli ns. ilmalämmitys. Reagoi niin nopeasti kiertoveden lämpötilaan, että ulkoilman lämpötilan huomioiminen tuskin tarpeen. Mutta sisätilan lämpöihin senkin edestä, kun pirtin leivinuunia kuitenkin lämmitetään usein.

Kyselin asiaa putkarilta ja paikallisesti lvi-liikkeestä ja molemmat puhuivat vain tuosta oumannista. Mutta ei toimisi meillä ilman huonelämpökompensaatiota, joka riittäisi yksinäänkin. Muistan pikkukossina vanhempien talossa oli eteisen seinällä joku termostaatin näköinen (ei patteritermostaatteja), ilmeisesti siitä meni sähköshunttiin joku karva. Nyt kun puhun tuollaisia, niin nuoret lvi-myyjät vain ihmettelevät. Mutta kun tahtoisin tuollaisen! Mistähän kannattaisi kysyä tai kuka voisi näyttää jostain kataloogista kohdan, jolla voisi sitten valistaa myyjää...

Petri

"Automixistä" meilläkin ennen puhuttiin. Vieläkin mötikkä eteisen seinällä, mutta ei toiminnassa. En tiedä oliko toi on/off toiminen. Termostaatti ainakin napsuu nykyäänkin.

Oumanniin saa sisäanturin, eli huoneanturin, ainakin 200 sarjaan.

Ja EH-80:iin. Meillä Oumanni säätää niin paljon huonetermostaatilla kuin mahdollista, vähän se kai kuitenkin huomioi ulkoilman lämpöäkin. Täyskivitalo, niin ulkolämpötilan vaihtelut tulevat parin päivän viiveellä sisään.

Meikäläisellä puupannu varaajalla ja patterilämmitys. Käytössä Ouman EH80 varustettuna sekä sisä- että ulkoanturilla. Sisäanturi on ihan ehdoton juttu, taitaa maksaa 50-60 euroa. Kun alkaa myrsky käydä, niin talo sisältä alkaa viilentyä ja sisäanturi avaa shunttia, pysyy lämpötila vakiona. Samoin keväällä, kun pakkasella aurinko lämmittää, niin se taas kääntää shunttia kiinni. Ainakin varaavan puulämmityksen kanssa ouman on suorastaan välttämätön, avaa shunttia, kun alkaa varaajasta latinki loppua.