Lainaus käyttäjältä: Petri - 17.02.15 - klo:18:00

Käsisuntilla mennään täälläkin, vielä. Lämmönjakona onkin sitten ilma, eli ns. ilmalämmitys. Reagoi niin nopeasti kiertoveden lämpötilaan, että ulkoilman lämpötilan huomioiminen tuskin tarpeen. Mutta sisätilan lämpöihin senkin edestä, kun pirtin leivinuunia kuitenkin lämmitetään usein.

Kyselin asiaa putkarilta ja paikallisesti lvi-liikkeestä ja molemmat puhuivat vain tuosta oumannista. Mutta ei toimisi meillä ilman huonelämpökompensaatiota, joka riittäisi yksinäänkin. Muistan pikkukossina vanhempien talossa oli eteisen seinällä joku termostaatin näköinen (ei patteritermostaatteja), ilmeisesti siitä meni sähköshunttiin joku karva. Nyt kun puhun tuollaisia, niin nuoret lvi-myyjät vain ihmettelevät. Mutta kun tahtoisin tuollaisen! Mistähän kannattaisi kysyä tai kuka voisi näyttää jostain kataloogista kohdan, jolla voisi sitten valistaa myyjää...

Petri

"Automixistä" meilläkin ennen puhuttiin. Vieläkin mötikkä eteisen seinällä, mutta ei toiminnassa. En tiedä oliko toi on/off toiminen. Termostaatti ainakin napsuu nykyäänkin.

Automixissä oli varsin nerokas systeemi. Shuntin akselia pyöritti järeä bi-metallijousi, kuin saunan lämpömittarissa. Jousen kotelossa oli lämmittimenä hehkulamppu, jota kytkettiin päälle ja pois tuolla huonetermostaatilla. Muistaakseni vielä niin päin, että lamppu sytytettiin kun termostaatti lakkasi pyytämästä lämpöä, jolloin bi-metallijousi lämpeni ja käänsi shunttia pienemmälle. Jos lamppu kärähti, niin shuntti jäi täysille eikä mikään jäätynyt. "Merkkivalona" oli reikä josta näki, paloiko lamppu.

Itsellä on Ouman ja sisälämpöanturi. Suuri osa patteritermostaateista on jumissa ja saa ollakin kun Ouman hoitaa homman.

Mika

Lainaus käyttäjältä: c.c.less - 17.02.15 - klo:17:02

Perussettiä. Perussätöön kannattaa panostaa, eli käyrä+korjaus ja patterikohtaisten termostaattiventtiilien säädöt. Kotoväelle selväksi se asia, että patteriventtilejä ei räplätä jatkuvasti. Oumanin käyrän säätöä voi hioa kohdalleen, kannattaa kirjata ylös että millaqisne muutoksen, milloin ja miksi on tehnyt. VOi olla että vuodenajan mukaan tarvitaan kaksi eri säätöä.

Tuskin tarvitsee säätöön kajota, vanhassa talossa olis tuulikompensointi kiva! Vanhat termostaatit ei pahemmin toimi Oumanni hoitaa hommat, EH 201 ja 203 on. 203sessa on GSM modeemi Saunalahden liittymällä mikä putoaa joskus pois verkosta, on kuulemma liittymän vika, tarttis vaihtaa johonkin muuhun.

Just meinasin saman kirjoitella, ei lämpötilan mukaan niinkään vaan tuulen, lämpötilaa seurailee hienosti... Nimimerkillä tuulimyllyjen rakentajat pitäneet pitkää rokulia ku tuulee

Minkä helvetinlaisissa harakanpesissä te oomannimiehet oikein asustelette? 

"Suora"öljylämpötalo ei tarvi mitään oomanneja. Kai sitä joskus tulee muutenkin siellä pannuhuoneessa käväistyä?
Varaajasysteemit on tietysti asia erikseen.

Vajaa 20 v. sitten kun tein lämmityssysteemiin rempan tähän vaatimattomaan kolooni niin suunnittelin itsekin tuota Oumania. Onneksi vain suunnittelin. Eipä tuossa vielä ole jännetuppi tulehtunut sunttia pyöritellessä. Sen verran harvoin sitä tarvii säädellä kun termarit pelaa.

TMR/P sisä haistelijalla/säätimellä varustettuna -95 lähtien 60kw Alatalkkarin
jatkeena tuuliherkässä ja harvasssa hirsitalossa 

Minkä helvetinlaisissa harakanpesissä te oomannimiehet oikein asustelette? 

Tuulisella aukealla meren lähistöllä

Nytkin tuulee niin prkeleesti

Tuo tuulen vaikutus on justiinsa mietityttänyt tässä säätösysteemissä.
Meilläki talo tuulisella paikalla järven rannassa.
Talvella ahkerasti lämmitetään leivinuunia, öljyn kaverina.

Minkä helvetinlaisissa harakanpesissä te oomannimiehet oikein asustelette? 

"Suora"öljylämpötalo ei tarvi mitään oomanneja. Kai sitä joskus tulee muutenkin siellä pannuhuoneessa käväistyä?
Varaajasysteemit on tietysti asia erikseen.

Vajaa 20 v. sitten kun tein lämmityssysteemiin rempan tähän vaatimattomaan kolooni niin suunnittelin itsekin tuota Oumania. Onneksi vain suunnittelin. Eipä tuossa vielä ole jännetuppi tulehtunut sunttia pyöritellessä. Sen verran harvoin sitä tarvii säädellä kun termarit pelaa.

Verkostoon menee plussakelillä ehkä 30 asteista ja 20 asteen pakkasella 50-60 asteista vettä, kuka siellä pannuhuonessa yhtämittaa ravaa tai säätää hallin lattian lämpötilaa mihin johdetaan n. 20 asteista vettä. Piruntarkkaa hommaa käsin

Tuo tuulen vaikutus on justiinsa mietityttänyt tässä säätösysteemissä.
Meilläki talo tuulisella paikalla järven rannassa.
Talvella ahkerasti lämmitetään leivinuunia, öljyn kaverina.

Patteriverkoston kaverina sisäyksikkö vois keritä korjaamaan tuulen aiheuttamaa viilentymistä?

Tätä ketjua lukiessa tulee mieleen, että patteri termostaatit on turhat. Mä ainakin päästän verkostoon riittävän lämmintä vettä, että ei kylymä tuu, olokoon sitten myrsky tai pakkanen ja patteri termostaatit hoitaa loput. Eikä niitä sitten tarvi säädellä oikein koskaan. Kersat tykkää pitää omis huoneissaan viileämpää lämpöä, niin ne sitten säätää termarinsa pienemmälle. Muuten asutaan mukavasti t-paita ja sortsi lämmöissä

LVI-heebo jutteli, että kiertoveden pitää viilentyä reissullaan 10 astetta ennen takaisin kattilaan joutumista.  Kiertovesipumpun säädöllä tai kuristamalla virtausta tuon saa aikaan.  Kun noin on säätö, patteritermostaatteja ei tartte kuin makuuhuoneissa, jos haluaa viileämpää.  Ouman tai muu sunttisäädin huolehtii huonelämötilasta.  Hyötynä on se, etteivät patterit vingu termostaattien kuristaessa virtauksia pattereissa.

Meillä on Ouman ja siinä vain lähtevän veden ja ulkolämpötilan anturit.  Palaava pitää itse katsoa mittarista.  Olen säätänyt venttiiliä kuristamalla tulo-lähtö -eroksi noin 10 astetta.  Sitä joutuu käsin säätämään, jos ulkolämpötila kovin paljon muuttuu.  Ja se toimii:  patterit eivät enää vingu.  Ja luultavasti hyötysuhde on parempi, kun kuumaa vettä ei tarpeettomasti kierrätetä kanaalissa.

Vähintään ulkolämpötilan mukaan anturi Oumanniin. Mulla pohjoisen varjossa räystään alla. Se toimii täysin huomaamatta sisällä. Vain tuulen huomaa ja sisäanturi pitäisi olla aina siellä tuulen puolella. Tänään ollaan itäsiivessä kun länsisiipi on viileämpi. Wanhat klasit vuotaa ja se on tarkoituskin. Toisessa huushollissa liiankin huono ilmanvaihto eikä tuulta huomaa.  Joskus käännän tuulille + 1 astetta. Säätö nopea ja helppo. Vanha käsisäätö oli aina pielessä ja myöhässä. Joka päivä kuuli että käy kääntämässä sunttia sinne tai tänne.

EH-80 ulkoanturilla löytyy klapikattilan+vesikiertoisen lattialämmityksen yhdistelmästä. Säätökäyränä B pienellä hienosäädöllä. Minulla ei tuossa ole kuin ulkoanturi itäseinällä, sisäanturi tuskin kerkeäisi säätää sisälämpöjä niin nopeasti kuin lattialämmityksen seinätermostaatit. Tuvassa seinätermostaatti sääti joskus lattian liiankin viileän tuntuiseksi, joten säädin siihen ohjauksen lattia-anturilla, joka pitää jonkun 30+ astetta lattiassa.

Joskus keväällä ja kesäaikaan, kun ulkona on lämmintä, saattaa kylpyhuoneen lattia tuntua viileältä, vaikka sen kierto on säädetty vain paluuta kuristamalla ilman aktiivista säätöä. Olen sen ajatellut silleen, että ei ole järkeä pitää kiertolämpötilaaa korkealla yhden pesuhuoneen lattian takia. Kovalla pakkasella on lämmin lattia sitten sen mukavampi kun kierrossa on reilut 40 asteinen vesi.

Lähtö ja paluuveden lämpötilaero on yleensä 4 asteen luokkaa.

Mulla on ouman:in eh800, ite laite ohjaa lattialämmityspiiriä ja sitten siinä on lisäyksikkönä toinen moottori mikä ohjaa patterikiertoa. Lisäksi olohuoneessa on huonetermostaatti lämpötilansäädöllä. Pohjosseinustalla toki ulkolämpömittari ja sen lisäks koko helahoito on yhdistettynä verkkopiuhalla tonne reitittimelle. Voipi seurailla/säädellä lämpöjä suoraan tietokoneesta jos haluaa.

Sinänsä tuohon vanhaan käsisäätöseen systeemiin ei tullu muuta eroa muutakun että varaaja on yleensä lämpösempi yläreunasta kun ennen tuon systeemin asentamista. Ja itsessään tuo lattialämmityspiiri  väkisinkin vaatii jonkinlaisen säätimen, noihin putkiin kun ei liian kuumaa vettä pidä mennä painamaan.

Minulla sisätila-anturi on tuulihrkimmässä huoneessa jossa ei ole mitään muita lämmönlähteitä(uuneja,keittiö koneita,viihde elektroniikkaa). Huoneen patterista olen ottanut termostaatin pois, hana on auki. Tuolla systeemillä järjestelmässä kiertää mahdollisimman viileä vesi ja muiden huoneiden termostaatti pelaavat optimaalisesti,heitot lämpötilassa pieniä. Myös energian kulutus minimoituu ,kun kiertovesi ei ole liian kuumaa. Nollakelillä vesi on 38-40 asteista ja äärimmäisen harvoin menee yli 50 asteen, yleensä hyvin tuulisella pakkassäällä.

Nollakelillä vesi on 38-40 asteista ja äärimmäisen harvoin menee yli 50 asteen, yleensä hyvin tuulisella pakkassäällä.

Samoissa lämmöissä pysytään. Ite ajetaan kokoaika aavistuksen korkeeta käyrää tuonne veteen, mutta siihenkin syynsä: Tällä tavalla saa patteritermostaatit tekemään vastapaineen kiertovesipumpulle joka sitten säätää automaattisesti ittensä pienemmälle teholle. yleensä pyörii semmosessa 5-7w kulutuksessa, sitten kun tulee tarpeeks rapsakka keli ja alkaa nuo termostaatit aukeemaa enenmmän niin tarpeen mukaan pumppu automaattisesti lisää virtausta putkistoon. Näppärä peli