Kerran olen ajanut L95 NH:lla. Tempo-vaunut täynnä vehnää perässä. 200 metriä pääsin niin piti pysäyttää ja kiertää yhdistelmä. Katsoin laahaako jarrut, onko kumityhjänä vai mikä on vikana. Hetken tuumimisen jälkeen rohkaistuin jatkamaan. Huomasin,että kierroslukumittari yltää 3000 kierrokseen saakka; siispä sinne! Olo oli kuin rallikuljettajalla, joka vaihteella 3000 lasiin ja sitten vasta vaihto. Näin toimien pääsin säällisessä ajassa tilakeskukselle. En ole ennen, enkä jälkeen, ajanut tällaisella kierroskoneella.

Ivecossa pitää pääasiassa olla suonenveto nilkassa ympäri vuorokauden.

Lainaus käyttäjältä: retku - 25.01.15 - klo:13:21

pyöröpaalaus vei noita kytkimiä meillä. kesässä tuli 1000h fiatin mittariin paalausurakoinnissa 90 luvulla. etenkin 780 oli kovilla. paalin täyttyessä putkenpäässä oli 10cm liekki ja paali vedettiin niin täyteen kun fiiatti jaksoi, kytkin pohjaan. verkot paaliin/paali pois ja kytkin ylös, kaasu oli pohjassa kokoajan.

110-90 pääsi hiukka helpommalla, mutta siitä meni eka kytkin jo 900h kohdalla ihan uutena. painelaakeri petti kerrasta.

Taisi osa mennä ylikypsänä ja osa märkänä myttyyn tolla tuntimäärällä.

***joo ei kaikki ihan optimiaikaan onnistunut. siihen aikaan oli paljon asiakkaita jotka lopettelivat lehmien pitoa. kukaan ei tiennyt D arvoista sun muista. 800ha ja 14000paalia tuli parhaana vuonna.  2 claas 46rc toista veti 780 toista 110-90. paalamista koitettiin myös valmet 805:lla mutta kyllä fiatti paremmin siinä hommasa toimi ja kesti. 805 oli sitte niitto traktorina ja muissa hommissa. käärijän edessä oli oranssi 680 fiat bertta 1800 kuormaajalla. se oli raju traktori. vaihtui 1995 110:iin. 680:llä oli ajettu todella paljon, arviolta 15000-20000 väliin, mutta kunnossa sekin oli kun meiltä lähti.

Ps. Uskomaton juttu tuolla nuhvifoorumila se turpeenajuri... 80km matkaa tehtaalle ja 3 kuormaa vie päivässä! 180-90 fiatilla!  Me ei saada ku  2 kuormaa haketta tehtaalle päivässä per rekka, eikä matkaakaan ole kuin puolet....pitää  vissiin ostaa 180-90 remmiin, se on kova tiekone

"Täällä ajaa toinen urakoitsija lämpövoimalaan palaturvetta kuorma-autosta tehtyllä kärryllä,matkaa voimalasta riippuen 75-80 km mutkin ja kolmea reissua tuo päivässä,veturina 180-90,sehän mennä öyhää noin 30 km/h täyskaasulla,n.40 litraa polttoainetta reissua kohden eli 120 litraa päivässä ja lastauksineen se on pitkän päivän homma,tuossahan yli 8 litran moottori että mielestäni kohtuullinen kulutus tuommoselle."

Rosvosin tuon pätkän nuhvifoorumilta, muistin keskustelun kun tuli ko. kone vastaan perjantaina 30. Tammikuuta. Paikka oli Oulu-Kuusamo välillä, pudasjärven ja ylikiimingin välillä, kai. Kahen aikaan iltapäivällä, Kuusamoon mennessä samoilla nurkilla oli tien oikealla puolella pari harvestoren tms. sinistä siiloa maatilan pihassa.

Hymyilytti kun ko. kone suorastaan lensi vastaan , kuorma taisi olla haketta turvekärryssä. Jonkin matkan päässä tuli pari viiattia lisää, oisko ollu satakymppejä, lumikalustoa tms. Kuka tunnistaa itsensä, sattuiko olemaan juurikin em. hurja maantiekiitäjä?

Noilla nurkilla jo uskoo miksi jotkut puhuu niin kovasti lingon puolesta lumitöistä, kun sitä lunta on niin prkleesti. Lingon jäljiltäkin penkat ettei autoa nää sivutielle

Niin asiaan, on ollu noita 80-90 fiiatteja aika monta tässä talossa, viimeisin uutena ostettu -91 vuosimallin. Hi-lo ja suunnanvaihtaja, ketterä ja pysyi hyvin läjässä. Voimaakin kun turbo kyljessä, 114hv mitattiin turbotuksen yhteydessä. Keveään koneeseen sopiva määrä 160 heppaa satakympissä tuntui suunnilleen yhtä pirteältä. Em. koneiden jälkeen oli vielä yksi käytettynä ostettu 80-90, myin sen pois muutama vuosi sitten. Siinä ei ollut turboa ja kyllähän se latisti muistoja pahasti Ilman turboa noita ei olisi saanut myydäkään, luonne muuttuu sellaiseksi kuin halutaan

  Kierroskoneen seurausta kytkimen kuluminen enneaikojaan. Yks turveurakoitsija sanoi, että viimesiä kunnon suokoneita Fiiatilla oli 80 luvun "raskaat" Fiiatit. Suraavat 100-90 110-90 himpuloita sanoi olevan, esim, etuakseli.

Mulla semmonen mielikuva että turbo settejä olis jossain vaiheessa myyty näihin. Saako enää mistään ns valmis ratkaisu 

Konekorjaamo Marjakangas. Sieltä aikoinaan omaan fiudeen hommasin. Oli täydellinen sarja sisältäen myös ilmanputsarin ja ahtopainemittarin. Ilmanputsari pitää vaihtaa öljykylpyisestä paperiversioon.

Meillä uudesta asti ollut käytössä tuo 65-90 fiude. Hyvä peli pikkutraktoriksi. Meillä oli ennen tukkikärryn edessäkin mutta milemmat taka-akselit ja toinen etuakseli jouduttiin vaihtamaan kun meni poikki. Itse asiassa taisi taka-akseleita mennä yhteensä kolme. Tuo 65-90 on välimallin kone. 60-90 runkoon laitettu 70-90 kesytetty kone. Paljon parempi ajaa kuin muut aikalaisensa esim. vallut.

Jonkin matkan päässä tuli pari viiattia lisää, oisko ollu satakymppejä, lumikalustoa tms. Kuka tunnistaa itsensä, sattuiko olemaan juurikin em. hurja maantiekiitäjä?

Tuolta suunnalta tunnen yhen lumiurakoitsijan, ajelee 110-90 tms viiateilla. Piin kova viiattimies, tai oikiastaan veljekset. Mutta siitä en oo ihan varma kirjottelevatko agroon...?

Meillä uudesta asti ollut käytössä tuo 65-90 fiude. Hyvä peli pikkutraktoriksi. Meillä oli ennen tukkikärryn edessäkin mutta milemmat taka-akselit ja toinen etuakseli jouduttiin vaihtamaan kun meni poikki. Itse asiassa taisi taka-akseleita mennä yhteensä kolme. Tuo 65-90 on välimallin kone. 60-90 runkoon laitettu 70-90 kesytetty kone. Paljon parempi ajaa kuin muut aikalaisensa esim. vallut.

Tässäpä tuli vahvistus kun edellä kerroin että metsäajoa ei nuo akselit kestäneet kovin hyvin.

Lainaus käyttäjältä: eevertti - 03.02.15 - klo:18:26

Meillä uudesta asti ollut käytössä tuo 65-90 fiude. Hyvä peli pikkutraktoriksi. Meillä oli ennen tukkikärryn edessäkin mutta milemmat taka-akselit ja toinen etuakseli jouduttiin vaihtamaan kun meni poikki. Itse asiassa taisi taka-akseleita mennä yhteensä kolme. Tuo 65-90 on välimallin kone. 60-90 runkoon laitettu 70-90 kesytetty kone. Paljon parempi ajaa kuin muut aikalaisensa esim. vallut.

Tässäpä tuli vahvistus kun edellä kerroin että metsäajoa ei nuo akselit kestäneet kovin hyvin.

Niin, tunnetusti heikko taka-akselisen 65-90 viiatin, väitit alun alkaen että 80-90 heikko taka-akseliltaan.

Tässä kylillä oli tuollainen nostolaitesovitteisen paalisilppurin edessä, ja tietäähän sen miten siinä kävi. Oli tietoinen heikoista vetareista mutta kokeili silti. 

itellä ei vetareita ole männy yhtään poikki, paitti se yks jarruakseli!     mutta sitä ei lasketa.  sulake mikä lie.

55-90, 60-90 ja 65-90 on niitä malleja mistä ne vetarit menee. perä on todella siron näköinen verrattuna 70-90 tai 80-90. näiden pikkumallien etuakselit ovat myös heikkoja.
----------

edeltävä 580 on lujempi. 580 mallia on myös vahvemmalla 4 pyttysen perällä. 580 on yksi maailmankaikkeuden laiskimmista traktoreista, etenkin jos sattuu olemaan oranssi cav pumpullinen malli.
---------

yleisesti ottaen fiatissa on todella vahvat vetoakselit ja voimansiirto.

Meilä oli L85. Kyllä se hyvin veti, ku pisti pikkuse syöttyä. 80-90 oli moottoriltaa laeska laiska turboton ku oli ja ajomäärään nähe heikompi ku L  Iliman turpua ei tosiaan ois saanu myyä.
Niin palio parrein turpollisena.

rupesi tänään vuotamaan vanteelle etunavasta öljyä, ja neliveto ei mene päälle, liittyykö jotenkin toisiinsa, joskus meni toiselta puolelta vetoakseli
mutta muistaakseni neliveto meni silloin kuitenkin päälle, osaako joku kertoa missä vikaa?

yleisesti ottaen fiatissa on todella vahvat vetoakselit ja voimansiirto.
[/quote]

Alamäki muuttuu tasaiseksi alkaa kepittäminen sehän se Fiiattimiesten sanonta on.
1000 sammui tyhjäkäynnillä nostolaitteen tehdessään korjausliikkeen. aikas moni tonnisen omistaja tuntee ominaisuuden. ei vääntöä ei voimansiirto ongelmia. Hyvä kone palakoneen eteen mutta onko maatalouteen?

Naapurilla 110-90 patu 655 perseessä. nyt ssanut tehdä vetari remontit molemmin puolin. Pulttikehä irtoaa vetoakselinpäästä. Sori me Vammas/Ford miehet ei ymmärretä. Katkeaa se vetari voortistakin kun telan ja renkaan välissä kanto. Fiat Ford kombinaatiosta mukavia puolia saatiin jarru ja ulosotto "katselmukset"
mikä  voortin omistajille uutta. myös perän ristitapin seurantaan kannattaa ajotyylillään vaikuttaa.

Kyllä ne Grandi Fiatit kestäviä pelejä on.  Varmasti ei oo Suolahdesta niin kestävää voimansiirtoa tullut mitä Grandeissa, mutta Grandien voimansiirron kestävyyttä ja mainetta turha yrittää vyöryttää pienempiin malleihin.