Kannattaiskohan nyt vähän perehtyä siihen asiaan vähän enemmän.
Itse en nää mitään eroa työmenekkiin tai hankaluuteen hakataanko uran vierestä vaiko täydellä puomilla.
Täydellä puomilla hakataan "puomin alle" jolloin päästään suhteellisen pienillä puomin liikkeillä. Muuten kaadan yleensä aika paljon uralle päin jolloin jää se puun vetäminen uran yli kokonaan pois ainoa että koura täytyy viedä puun taakse.

Ymmärtääkseni uralta pitkällä puomilla hakatessa saadaan vielä se lisäetu, että voidaan valita puidaanko oksat uralle vai metsään. Pehmeillä ja vaurioille herkillä mailla, missä ei kannata uralta poikkeilla, voi miltei kaikki latvukset tarvittaessa puida uralle maapohjaa suojaamaan ja kantavuutta lisäämään. Ja ennemin minä ainakin lasken 11 metrisen puomin päässä heiluvan kouran puiden väliin tavaraa poimimaan, kuin jonkun pienen häristimen 6 metrisellä puomillaan.

Eikähän se hakkuukone edes tee niitä pahimpia jälkiä hakkuulla, eniten se ajokone rikkoo maanpintaa. Tämäkin haitta voidaan minimoida jos ajokoneen ei tarvia poikkeilla suoralta reitiltä eikä kurkkia puita jotka moto on puinut uran varteen. Mitä minulla on noita motoja käynyt hommissa, niin he saavat tuotua niillä koneilla melko suuretkin puut kynttilänä lähemmäs uraa, josta omalla 6,5 m pilkilläkin sai noukittua puut kyytiin.

Lainaus käyttäjältä: erik - 08.01.15 - klo:13:01

Kannattaiskohan nyt vähän perehtyä siihen asiaan vähän enemmän.
Itse en nää mitään eroa työmenekkiin tai hankaluuteen hakataanko uran vierestä vaiko täydellä puomilla.
Täydellä puomilla hakataan "puomin alle" jolloin päästään suhteellisen pienillä puomin liikkeillä. Muuten kaadan yleensä aika paljon uralle päin jolloin jää se puun vetäminen uran yli kokonaan pois ainoa että koura täytyy viedä puun taakse.

Ymmärtääkseni uralta pitkällä puomilla hakatessa saadaan vielä se lisäetu, että voidaan valita puidaanko oksat uralle vai metsään. Pehmeillä ja vaurioille herkillä mailla, missä ei kannata uralta poikkeilla, voi miltei kaikki latvukset tarvittaessa puida uralle maapohjaa suojaamaan ja kantavuutta lisäämään. Ja ennemin minä ainakin lasken 11 metrisen puomin päässä heiluvan kouran puiden väliin tavaraa poimimaan, kuin jonkun pienen häristimen 6 metrisellä puomillaan.

Eikähän se hakkuukone edes tee niitä pahimpia jälkiä hakkuulla, eniten se ajokone rikkoo maanpintaa. Tämäkin haitta voidaan minimoida jos ajokoneen ei tarvia poikkeilla suoralta reitiltä eikä kurkkia puita jotka moto on puinut uran varteen. Mitä minulla on noita motoja käynyt hommissa, niin he saavat tuotua niillä koneilla melko suuretkin puut kynttilänä lähemmäs uraa, josta omalla 6,5 m pilkilläkin sai noukittua puut kyytiin.

Mielenkiintoista. Jos mulla on menny jotain ohi normi hakkuussa niin on tainnu mennä jotain ohi hervastilla haamu-ura hakkuussa.

Piti ihan googlettaa tuo haamu-ura käsitteenä ja varmistaa että puhutaan samasta asiasta 

Mielipiteita jakava asia tuntuu olevan, mut tuolta löytyi ainaskin yksi kommentti joka vastasi omaa käsitystä.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/3384522

Käytettiin aikoinaan ja tänä päivänä kun hakataan pikkuharvestereilla(sampo/finntrac/nokka jokeri/yms),eli kun uravälinä oli ennen 30m ja noiden nosturit ulottuvat 6-7.5m niin urien hakkuun jälkeen nämä kapeat koneet kulkivat urien suunnassa 1-2 omaa kapeaa uraansa joilta ulottuivat hakkaamaan puut myös väli-alueelta uran lähelle.
Nykyäänhän uravälinä käytetään 20m:ä,eli yksi haamu-ura riittää "pikkukoneille".
Keskiraskailla koneillahan tuota ei tarvitse normaalisti enää hakata kun nostureiden ulottuvuus on 10-11m,ennen 30m uravälillä jotkut hakkasivat uravälit "pistourilta",eli aina välillä moto sukelsi pois uralta ja peruutti pois.Tämä keskiraskaiden koneiden suosiminen oli syynä siihen että palattiin takaisin 20m uraväliin jota 70-luvulla käytettiin.(ja ruotsissa aina lienee ollut sama 20m)
Itse aikoinaan pari kesää ajoin tuollaista nokka jokeria 30m uravälillä,sillä pystyi tekemään haamu-uran sellaiseksi ettei sitä huomannut(kääntökulmaa 60astetta+leveys2m)
Juuristovaurioiden riskihän tämän menetelmän ongelma on,mutta männiköitä hakattiin kesäisin ja kuusikoita vain talvisin.

Aiheesta löytyi myös tieteellinen tutkimus

http://www.metsantutkimuslaitos.fi/aikakauskirja/full/ff01/ff014599.pdf

Joka tuki vemssin näkemystä siitä, että jäävän puuston tiheys jää tasaisemmaksi. Toisaalta taas vauriot puissa lisääntyvät, kun toimitaan ahtailta urilta käsin. 
Tutkimus on tehty vuosituhannen alussa, joten konekustannuksissakin on voinut tapahtua merkittäviä muutoksia. Eikähän nykyään enää 9 m puomilla juuri harvennuskoneita varusteta.

Tuntuu olevan aika tunteita herättävä juttu josta tuntuu että argumentit ainakaan haamu-uraa vastaan perustuisi aina tosiasioihin. Itse koen ainakin että 40 metrin kokoomaurilla ja kahdella haamu-uralla saavutetaan paras lopputulema tulevan kasvavan metsikön osalta. Perinteisellä harvennuksilla näkee vain liian usein liian mottimäärän kiilto silmissä tehtyä työtä jolloin lopputulema ei ole kasvamaan jäävän puuston osalta optimaalinen.

Entäs jos se pikku sampo kuski on kauheen mottikiimanen 

Entäs jos se pikku sampo kuski on kauheen mottikiimanen 

Ei se ole. Ehkä jopa päin vastoin.

mun mielestä siitäkään ei tule ongelma vaikka ajourat ei sopisikaan yhteen seuraavaan hakkuuseen koska silloin hakataan jo niin harvaksi että on oikeastaan sama missä ajourat menee.

Lainaus käyttäjältä: erik - 09.01.15 - klo:22:56

Entäs jos se pikku sampo kuski on kauheen mottikiimanen 

Ei se ole. Ehkä jopa päin vastoin.

mun mielestä siitäkään ei tule ongelma vaikka ajourat ei sopisikaan yhteen seuraavaan hakkuuseen koska silloin hakataan jo niin harvaksi että on oikeastaan sama missä ajourat menee.

Saaks sampolla sit jotenki parempaa taksaa vai?  Kyl mä vaan väittäisin että sil pikkukinneril saa keppi liikkua et jää ees jottain viivan alle....

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.01.15 - klo:23:38

Lainaus käyttäjältä: erik - 09.01.15 - klo:22:56

Entäs jos se pikku sampo kuski on kauheen mottikiimanen 

Ei se ole. Ehkä jopa päin vastoin.

mun mielestä siitäkään ei tule ongelma vaikka ajourat ei sopisikaan yhteen seuraavaan hakkuuseen koska silloin hakataan jo niin harvaksi että on oikeastaan sama missä ajourat menee.

Toi pikkukinneri on aika paljon edukkaampi sekä hankinta että käyttökuluiltaan. Kuitenkin puuta taitaa tulla ihan samaa tahtia mitä isommallakin samassa leimikossa. Lisäksi liike on nopeaa kun matkat on lyhyet. Puun hakumatka kun keskimäärin ei ole kuin alle 6 metriä. Ainoa oikea ongelma mikä ei ole ongelma on että tolla ei oikeasti isomman puun käsittelystä tule yhtään mitään eli edes pientä päätehakkuu leimikkoa ei voi oikein tehdä.

Sitten kuskin asenne pitää olla vähän sellainen että eka haetaan laatua ja sitten vauhti tulee kuin itsestään.

Saaks sampolla sit jotenki parempaa taksaa vai?  Kyl mä vaan väittäisin että sil pikkukinneril saa keppi liikkua et jää ees jottain viivan alle....

Toi pikkukinneri on aika paljon edukkaampi sekä hankinta että käyttökuluiltaan. Kuitenkin puuta taitaa tulla ihan samaa tahtia mitä isommallakin samassa leimikossa. Lisäksi liike on nopeaa kun matkat on lyhyet. Puun hakumatka kun keskimäärin ei ole kuin alle 6 metriä. Ainoa oikea ongelma mikä ei ole ongelma on että tolla ei oikeasti isomman puun käsittelystä tule yhtään mitään eli edes pientä päätehakkuu leimikkoa ei voi oikein tehdä.

Sitten kuskin asenne pitää olla vähän sellainen että eka haetaan laatua ja sitten vauhti tulee kuin itsestään.

Lainaus käyttäjältä: erik - 09.01.15 - klo:22:56

Entäs jos se pikku sampo kuski on kauheen mottikiimanen 

Ei se ole. Ehkä jopa päin vastoin.

Tolla siis tarkoitin enemmän sitä että se ei harvenna kovin harvaqn vaan siirtyy eteenpäin. Konetta kohden sitä keppiä tulee tasaiseen tahtiin eli siihen se ei vaikuta. Isommilla koneilla mottikiimaisuus tarkoittaa vähän sitä että tehdään harvennuspäätöksiä sillä miten saadaan nopeammin kuutioita aikaiseksi.

Lainaus käyttäjältä: erik - 09.01.15 - klo:23:43

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.01.15 - klo:23:38

Lainaus käyttäjältä: erik - 09.01.15 - klo:22:56

Entäs jos se pikku sampo kuski on kauheen mottikiimanen 

Ei se ole. Ehkä jopa päin vastoin.

mun mielestä siitäkään ei tule ongelma vaikka ajourat ei sopisikaan yhteen seuraavaan hakkuuseen koska silloin hakataan jo niin harvaksi että on oikeastaan sama missä ajourat menee.

Saaks sampolla sit jotenki parempaa taksaa vai?  Kyl mä vaan väittäisin että sil pikkukinneril saa keppi liikkua et jää ees jottain viivan alle....

Toi pikkukinneri on aika paljon edukkaampi sekä hankinta että käyttökuluiltaan. Kuitenkin puuta taitaa tulla ihan samaa tahtia mitä isommallakin samassa leimikossa. Lisäksi liike on nopeaa kun matkat on lyhyet. Puun hakumatka kun keskimäärin ei ole kuin alle 6 metriä. Ainoa oikea ongelma mikä ei ole ongelma on että tolla ei oikeasti isomman puun käsittelystä tule yhtään mitään eli edes pientä päätehakkuu leimikkoa ei voi oikein tehdä.

Sitten kuskin asenne pitää olla vähän sellainen että eka haetaan laatua ja sitten vauhti tulee kuin itsestään.

Sampo suhteessa edullisemman pään pitkäpuomisiin koneisiin on kallis. Sen näkee siitäkin, että pääsääntöisesti vaihtuvat uusiin samanlaisiin ja vaihtokoneiden hinnat on ihan poskettomia.
Käytetyistä yli kymppitonnin ajetuista Sammoista pyydetään 80 000 eeroo, joka on puolet liikaa. Samalla rahalla saa esimerkiksi pitkäpuomisen Nokka Profin tai Prosilvan.

Lainaus käyttäjältä: erik - 09.01.15 - klo:23:43

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.01.15 - klo:23:38

Lainaus käyttäjältä: erik - 09.01.15 - klo:22:56

Entäs jos se pikku sampo kuski on kauheen mottikiimanen 

Toi pikkukinneri on aika paljon edukkaampi sekä hankinta että käyttökuluiltaan. Kuitenkin puuta taitaa tulla ihan samaa tahtia mitä isommallakin samassa leimikossa. Lisäksi liike on nopeaa kun matkat on lyhyet. Puun hakumatka kun keskimäärin ei ole kuin alle 6 metriä. Ainoa oikea ongelma mikä ei ole ongelma on että tolla ei oikeasti isomman puun käsittelystä tule yhtään mitään eli edes pientä päätehakkuu leimikkoa ei voi oikein tehdä.

Sitten kuskin asenne pitää olla vähän sellainen että eka haetaan laatua ja sitten vauhti tulee kuin itsestään.

Pätee ensiharvennuksella mutta kakkosella alkaa jo tuotos kärsiä suhteessa pykälää isompaan, Prosilva/Nokka Profi kokoluokan, koneeseen nähden.
Käytännössä ajatus että pikkukoneella hakattaisiin pelkästään ensiharvennuksia ei ole realistinen, ainakaan täällä etelässä.

Haamu-ura menetelmässä on kuusikoissa juuristovaurio riski kyllä aika iso, talvet kun on mitä on eikä juurten niskojen suojaksi saada puitua oksia kuten ajouralta työskenneltäessä. Pelivara muutenkin on pienempi kuin ajouralla.

Mä olen edelleen vahvasti pitkäpuomisten koneitten ja ajouralta tapahtuvan hakkuun kannalla.

Älkää nyt herran tähden päästäkö motoa kuusikkoon eikä raskasta ajokonetta,laho kasvaa vinhasti jos tuon virheen tekee.

Niin sanoi kotivävy ,ettei emäntä anna majuria viiä metsään pitää ajaa pikku verkulla .

Älkää nyt herran tähden päästäkö motoa kuusikkoon eikä raskasta ajokonetta,laho kasvaa vinhasti jos tuon virheen tekee.

Millä elvetillä noi sitten pitää harvennella jos metsurihomma on vaan niin valtaisan kallista että hommasta ei tule yhtään mitään.  Noitakin kun kuitenkin on useampi hehtaari vuodessa tehtävä.

Itse en oikeastaan usko haamu-urien lisäävän lahoa juuri lainkaan. Tollanen kevyehkä moto kun ei jäätyneeseen ja lumiseen maahan juurikaan jälkeä tee. Ajokoneen ura on sitten eri asia. Muutenkin laho ei ole syy harventaa varoiksi harvaan koska usein saa kuitenkin arvopuuta sen lumpin jälkeen ja siinä lumpissa on yhtä paljon energiaa kuin 20 vuotta sitten energiahakkuussa oli koko puussa. Toki lahoa pitää välttää mutta ei sitäkään voi kasvun kustannuksella vältellä.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 10.01.15 - klo:16:16

Älkää nyt herran tähden päästäkö motoa kuusikkoon eikä raskasta ajokonetta,laho kasvaa vinhasti jos tuon virheen tekee.

Millä elvetillä noi sitten pitää harvennella jos metsurihomma on vaan niin valtaisan kallista että hommasta ei tule yhtään mitään.  Noitakin kun kuitenkin on useampi hehtaari vuodessa tehtävä.

Itse en oikeastaan usko haamu-urien lisäävän lahoa juuri lainkaan. Tollanen kevyehkä moto kun ei jäätyneeseen ja lumiseen maahan juurikaan jälkeä tee. Ajokoneen ura on sitten eri asia. Muutenkin laho ei ole syy harventaa varoiksi harvaan koska usein saa kuitenkin arvopuuta sen lumpin jälkeen ja siinä lumpissa on yhtä paljon energiaa kuin 20 vuotta sitten energiahakkuussa oli koko puussa. Toki lahoa pitää välttää mutta ei sitäkään voi kasvun kustannuksella vältellä.

Sellainen huomio noihin haamu-urakoneisiin ja niillä hakattuihin metsiin, että uraväli on oltava sitten just 20 metriä, tai sitten reipas 40 metriä. Jälkimmäinen käytännössä saavutettu vain Harverilla (valmistus loppunut).
Ja miksi? -siksi, että seuraavassa harvennuksessa tulee pitkäpuomikoneella muutoin ongelmia. Ei ylety ottamaan urien välialueilta, tai sitten tulee kapeampia uravälejä. Olen molemmilla konemalleilla aikoinaan hakannut ja tiedän mitä siitä seuraa...

Ensiharvennuksessa muodostetaan metsikön kasvatuksen loppuajaksi ajourat. On käsittääkseni joskus kokeiltu, että on hakattu kapeilla urilla ja pienillä ajokoneilla ensin ja väljennysvaiheessa onkin urat tehty 90 asteen kulmassa, jolloin edelliset kapeat urat ovat käytännössä kadonneet harvenevaan metsään.
Ja jos hakataan ensiharvennuksessa alle 4 metrin ajourat (esim. maataloustraktorikalustolle), silloin väljennysvaiheessa uria joudutaan leventämään ja hups!, urat onkin 5-6 metriä leveät väylät...