Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: hogi - 03.01.15 - klo:19:15
-
Tuli tilattua uusi metsäkuormainpaketti (Palms 840 + 15d vaunu vedolla ja jarruilla). Viikon sisällä pitäisi päättää lopulliset varusteet, esim. tukijalkojen tyyppi.
Valtaosa isoista kuormaimista näyttäisi olevan sammakkojaloilla, mutta teleskooppijalat olevan paremmin suojatut, sylinteriputki ja letkut näyttäisivät olevan sammakoissa aika pahasti tarjolla tukkien töytäisyille. Lisäksi teleskoopit vievät vähemmän tilaa, mutta vievätkö myös maavaraa? Olen siis päätymässä teleskooppeihin vai pitäisikö sittenkin harkita sammakoita? Hintaeroa on hieman teleskooppien hyväksi.
Toinen harkinnan paikka on oma hydrauliikka. Nyt tehokkaimman traktorin tuotto on 70L/min mikä voisi riittää nippa nappa kuormaimen sujuvaan käyttöön jos koneessa korkeat kierrokset. Omalla hydraulipumpulla voisi kuormainta käyttää myös vanhemmalla kalustolla tyhjäkäyntikierroksilla. Tällöin aisan ja vedon käyttö olisi traktorin hydrauliikalla. Kärryn aisalla olevassa pumpussa askarruttaa kääntymiset, kääntyvä aisa, nivelakseli ja vetovarret = ongelmia tiedossa metsäkäytössä? Toinen vaihtoehto olisi laittaa pumppu suoraan ulosottoakseliin, mutta tällöin paketin kiinnitys traktoriin hidastunee merkittävästi. Kiinnityksiä ja irroituksia tulee vuodessa kuitenkin 15-20 kpl. Onko oma hydrauliikka tässä tapauksessa järkevä (vai metskäyttöä liikaa haittaava) investointi, kun muutoin tuotot ovat rajoilla ilman sitä?
Kuormaimen käytöstä on valtaosa ns. helpommissa olosuhteisteissa. Metsämaastot ovat kuitenkin haasteelliset, sen takia kärryssä on veto ja jarrut. Kuormaimeen ei ole näillä näkymin tulossa muita varusteita kuin jarruriipuke ja kärryyn lisäpankko ja jatkoperä.
-
http://www.palms.eu/tuotanto/metsaperavaunut/15d
Rakenne kuvasta päätellen maavara taitaa olla aika vaatimaton jos nuo vakio renkaat 500/17.
Ihmeellistä kun maavaraa ei ole ilmoitettu?
Pieni maavara ja pokkaamaton aisa kuten kuvissa on on surkea yhdistelmä ja kun siihen lisätään teleskooppi jalat voi olla että metsään onko asiaa laisinkaan.
Tuo teleskooppi kuormaimessa tuntuu hurjalta ja hitaalta.
-
Tuli tilattua uusi metsäkuormainpaketti (Palms 840 + 15d vaunu vedolla ja jarruilla). Viikon sisällä pitäisi päättää lopulliset varusteet, esim. tukijalkojen tyyppi.
Valtaosa isoista kuormaimista näyttäisi olevan sammakkojaloilla, mutta teleskooppijalat olevan paremmin suojatut, sylinteriputki ja letkut näyttäisivät olevan sammakoissa aika pahasti tarjolla tukkien töytäisyille. Lisäksi teleskoopit vievät vähemmän tilaa, mutta vievätkö myös maavaraa? Olen siis päätymässä teleskooppeihin vai pitäisikö sittenkin harkita sammakoita? Hintaeroa on hieman teleskooppien hyväksi.
Toinen harkinnan paikka on oma hydrauliikka. Nyt tehokkaimman traktorin tuotto on 70L/min mikä voisi riittää nippa nappa kuormaimen sujuvaan käyttöön jos koneessa korkeat kierrokset. Omalla hydraulipumpulla voisi kuormainta käyttää myös vanhemmalla kalustolla tyhjäkäyntikierroksilla. Tällöin aisan ja vedon käyttö olisi traktorin hydrauliikalla. Kärryn aisalla olevassa pumpussa askarruttaa kääntymiset, kääntyvä aisa, nivelakseli ja vetovarret = ongelmia tiedossa metsäkäytössä? Toinen vaihtoehto olisi laittaa pumppu suoraan ulosottoakseliin, mutta tällöin paketin kiinnitys traktoriin hidastunee merkittävästi. Kiinnityksiä ja irroituksia tulee vuodessa kuitenkin 15-20 kpl. Onko oma hydrauliikka tässä tapauksessa järkevä (vai metskäyttöä liikaa haittaava) investointi, kun muutoin tuotot ovat rajoilla ilman sitä?
Kuormaimen käytöstä on valtaosa muualla kuin metsässä, ns. helpommissa olosuhteisteissa. Metsämaastot ovat kuitenkin haasteelliset, sen takia kärryssä on veto ja jarrut. Kuormaimeen ei ole näillä näkymin tulossa muita varusteita kuin jarruriipuke ja kärryyn lisäpankko ja jatkoperä.
Serkkupoika laittoi juuri 6800 valtun perään tuollaisen.3 päivää ja oli I-poweri tilattuna,nyt kuulemma on hyvä.
-
....Toinen vaihtoehto olisi laittaa pumppu suoraan ulosottoakseliin, mutta tällöin paketin kiinnitys traktoriin hidastunee merkittävästi....
Nivelakseli todennäköisesi hankaloittaisi elämää. Mutta miten pumpun lykkääminen suoraan nivelakseliin hidastasi kiinnittämistä? Kaikki mitä olen nähnyt, on vain lykätty akseliin kiinni ja työntövarren kiinnityspisteessa tms. on joku rauta, mikä estää pumppua pöyrimästä ympäri. Kumpikin ajatus saattaa joillakin traktoreilla kyllä tyssätä siihen ettei aisan ja ulosottoakselin välissä ole tarpeeksi tilaa.
Minä valitsisin teleskooppiset tukijalat putkien ja sylinterien paremman suojauksen vuoksi. Maavaraa ne saattavat vähän huonontaa. Eikö sopivan matkan päässä ole kuormainta nähtävänä.... ?
-
Mihin vironpoika laittaa säiliön?
Tässä mallia kuinka Suomi poika joka syö sinunkin tuottamaa ruokaa on asian ratkaissut http://www.evimet.com/pumppuvarustus.jpg
Pumpun asennuksessa voa akseliin menee noin 20 sekunttia,
siis Eviläisen,muista en tiedä.
-
Sammakkojaloilla, teleskooppijalat ottaa kiinni
Takarenkaaseen herkästi, jos nivelaisalla käännetty ja
Kääntyy vielä normaalisti, takarenkaan surma tuo
Teleskooppijalan tassu.
Välillä teleskooppijalat jumittuu ala-asennossa,
Saa hetken aikaa aisankäännöllä nytkytellä,
Vaikka liukupinnat rasvattu.
Valtra vetopelinä?
Vaihda 90 L hydrauliikkapumppu tilalle,
Yksinkertaisin vaihtoehto.
-
http://www.palms.eu/tuotanto/metsaperavaunut/15d
Rakenne kuvasta päätellen maavara taitaa olla aika vaatimaton jos nuo vakio renkaat 500/17.
Ihmeellistä kun maavaraa ei ole ilmoitettu?
Pieni maavara ja pokkaamaton aisa kuten kuvissa on on surkea yhdistelmä ja kun siihen lisätään teleskooppi jalat voi olla että metsään onko asiaa laisinkaan.
Tuo teleskooppi kuormaimessa tuntuu hurjalta ja hitaalta.
Renkaat on 550/45-22,5. Nykyisessä kuormaimessa on teleskoopit ja ne ovat olleet mielestäni ok.
-
Mites se nivelakseli hankaloittaa elämää? Kaikissa oikeesti vetävissä kärryissä kun on nivelakseli ;) Tosin niissä se on suojattu toisin kun palmsissa on oikeen tyrkyllä
-
ite tykkään tuosta keslan teleskoopista ja ei ole kertaakaan tullu tilannetta että jalka ei noisis vaikka on kärriä vedelty jalkaa päin. ja tuo lisäpumppu on itelläkin ollu mielessä fiuden perään kun ei muuten tehoja taho löytyä kun ei oikein isompaa pumppua osaa laittaa...
-
Mihin vironpoika laittaa säiliön?
Tässä mallia kuinka Suomi poika joka syö sinunkin tuottamaa ruokaa on asian ratkaissut http://www.evimet.com/pumppuvarustus.jpg
Pumpun asennuksessa voa akseliin menee noin 20 sekunttia,
siis Eviläisen,muista en tiedä.
Jotkut ovat varoitelleet, että tuollainen suoraan kytketty ratkaisu syö helposti ulosottoakselin väljäksi? Tosin iso vahinko se ei ole, akselitumpin vaihto onnistuu 5 minuutissa ja maksaa alle 100 euroa.
Eviltä ei löytynyt isoa kuormaajaa eikä myöskään kärryyn myyntihaluja, lupailivat palata tarjouspyyntöön loman jälkeen, mutta ilmeisesti kesälomat jatkuvat vieläkin.
-
Sammakkojaloilla, teleskooppijalat ottaa kiinni
Takarenkaaseen herkästi, jos nivelaisalla käännetty ja
Kääntyy vielä normaalisti, takarenkaan surma tuo
Teleskooppijalan tassu.
Välillä teleskooppijalat jumittuu ala-asennossa,
Saa hetken aikaa aisankäännöllä nytkytellä,
Vaikka liukupinnat rasvattu.
Valtra vetopelinä?
Vaihda 90 L hydrauliikkapumppu tilalle,
Yksinkertaisin vaihtoehto.
90l pumppu valtraan ei maksa kuin n.900€. Tuolla jo kuormaa paremmin, ei ole kunnon säätytilavuuspumppu mutta kai välttää. Miinus on se että se ei auta kuin yhtä traktoria...
Tukijalka ongelman voi poistaa y-aisalla ja runkolukolla ;)
http://www.powerforest.fi/koneet.asp?id=285&picid=1&new=1&cat=3
Ja vetääkin kunnolla...
Rahaahan saa pankista tai metsästä.
-
Mites se nivelakseli hankaloittaa elämää? Kaikissa oikeesti vetävissä kärryissä kun on nivelakseli ;) Tosin niissä se on suojattu toisin kun palmsissa on oikeen tyrkyllä
Sää sen jo melkein sanoitkin... ::) Suojaamisen lisäksi ne on myös suunniteltu jo alunperin niin, että nivelakseli kuuluu mukaan ja sillä sipuli. Jos ei sovi traktorin perään, niin sitten vaihdetaan vetokonetta tai traktorista irroitetaan vetovarret tms. Kuvan perusteella Palmssissa voi olla vastaava tilanne kuin kuorma-autoissa tehdyissä peräkärryissä: roikota vetovarsia alhaalla tai varo jatkuvasti nivelakselia.
-
Sammakkojaloilla, teleskooppijalat ottaa kiinni
Takarenkaaseen herkästi, jos nivelaisalla käännetty ja
Kääntyy vielä normaalisti, takarenkaan surma tuo
Teleskooppijalan tassu.
Välillä teleskooppijalat jumittuu ala-asennossa,
Saa hetken aikaa aisankäännöllä nytkytellä,
Vaikka liukupinnat rasvattu.
Valtra vetopelinä?
Vaihda 90 L hydrauliikkapumppu tilalle,
Yksinkertaisin vaihtoehto.
90l pumppu valtraan ei maksa kuin n.900€. Tuolla jo kuormaa paremmin, ei ole kunnon säätytilavuuspumppu mutta kai välttää. Miinus on se että se ei auta kuin yhtä traktoria...
Tukijalka ongelman voi poistaa y-aisalla ja runkolukolla ;)
http://www.powerforest.fi/koneet.asp?id=285&picid=1&new=1&cat=3
Ja vetääkin kunnolla...
Rahaahan saa pankista tai metsästä.
Ei ole Valtraa, setkuloilla touhutaan vielä toistaiseksi.
-
Minulla Kronos 12 hydraulivedolla ja 5010 kuormaimella. Sammakkojalat ovat ihan hyvät. Aiemmassa kärryssä olleita teleskooppejakaan en huonoksi sanoisi. Pumppu kiinnitetään ulosottoon ja sähköohjauksen liitin kiinni. Veto tulee traktorista, samoin aisan kääntö. Säiliö on kuormaimen jalassa. Kytkentä tapahtuu todella nopeasti vain pari minuuttia. Toiseen traktoriin kytkettäessä pitää siirtää kahvatkin, mikä vie vajaan puoli tuntia.
Pahimpana miinuksena pidän sitä, että kärryn keulasta on tullut painava. Tyhjä kärry kaatuu aisan käännöllä helpohkosti, jos on vähän varomaton. Samoin tyhjällä kärryllä pitää ehdottomasti olla jalat alhaalla ennen nosturin kääntöä.
Käyttö on aika vähäistä ja kytkentöjä tulee kuitenkin aika paljon, joten en vaihtaisi nykyistä systeemiä toiseen.
-
Ikinä ei tukijalka ole päässyt renkaaseen ottamaan ainakaan
Evin ratkaisussa ,aisa on liian lyhyt jos näin käy tai tukijalat on rakennettu liian eteen.
-
Ikinä ei tukijalka ole päässyt renkaaseen ottamaan ainakaan
Evin ratkaisussa ,aisa on liian lyhyt jos näin käy tai tukijalat on rakennettu liian eteen.
Aisa pitää olla pokattu ,muuten on edessä ongelmia.
Kun traktori on kärryssä kiinni pitää kärryn rungon olla etupäästä vähintään samassa tasossa kuin takapää.
Vuodesta 82 ollut joka kuormaimessa pumppuvarustus ja juuri tuo voa pumppu enkä kulumaa ole huomannut.
Pumppua ei saa laittaa jäykästi esim.työntövarren korvakkeeseen hakaukseen vaan Valtrassa pumppu on vapaasti akselin päässä ja pyörimisen esteenä pumpussa on pultattu rauta joka nojaa voa akselin suojuksen yhteen pitempään kiinnityspulttiin joka on oikealla ylhäällä takaa katsottuna.Pultti on varustettu holkilla johon pumpun rauta nojaa.Kierroksiahan tuo pumppu ei paljoa tarvitse max 1200
moottorissa,pumppu 47 L/min.
-
vanha patu ainakin ottaa ihan keskelle takapyörää kun raktorin kääntää linkkuun. Tiedä sitten miten uusissa mutta näin ainakin vanhoissa. Tapaushan tulee ilmi varsinkin jos metsässä joutuu tekemään tosi tiukan mutkan ja hieman viellä korjaa taaksepäin. Silloin tukijalka menee ripojen väliin ja siitä kippaa pahimmillaan koko kärryn nurin kun lähtee eteenpäin.
-
Paljonko pitää ajaa puutavaraa tien varteen,että on tienannu yhdistelmän omaksi 8)
-
Edelisessä työpaikalla oli hakki kakspalkkirunkoinen vaunu sammakkojaloilla ja joku 6m pilkki. Veturi yleensä 955 xl koppi, aika tilava ja ventiilipöytä mahtui nätisti ala ikkunasta sisään. Siinä oli ehkä liian lyhyt puomi, jos ei käyttänyt aisaohjaus, se otti takarenkaseen kiinni ja nuriin. Ei se välttämättä ole kiini vain jalan tyypistä.
Toi evi paketn kaltasella pumpua käytin monta vuotta harjakoneessa ongelmitta.
-
Ikinä ei tukijalka ole päässyt renkaaseen ottamaan ainakaan
Evin ratkaisussa ,aisa on liian lyhyt jos näin käy tai tukijalat on rakennettu liian eteen.
****** patun yhdistelmässä kyllä ottaa kiinni,
Ja keskelle rengasta, varsinkin jos on isompi traktori,
(Rengas 20.8-38) ja pienemmässä traktorissa
Renkaan kylkeen, ei sekään hyvä, toki kunnon
Ketjut suojaa, mutta ärsyttävä seikka, kun rajoittaa
Kääntymistä.
Pitemmästä asiasta tulee vielä horjakampi yhdistelmä.
-
Paljonko pitää ajaa puutavaraa tien varteen,että on tienannu yhdistelmän omaksi 8)
t
Yksikin tuulenkaato kun tulee haettua oikeasta paikasta niin voi oma kärry olla maksettu jos saa esim kiruanpainajan pysymään poissa.
Vakavasti ottaen on asioita jotka ei paperilla näytä tuottavilta mutta mitä vaan pitää tilalla olla. Itte juuri ostettiin kärry yhdistelmä tuossa ennen joulua. Sitä siis odotellessa.
-
Paljonko pitää ajaa puutavaraa tien varteen,että on tienannu yhdistelmän omaksi 8)
t
Yksikin tuulenkaato kun tulee haettua oikeasta paikasta niin voi oma kärry olla maksettu jos saa esim kiruanpainajan pysymään poissa.
Vakavasti ottaen on asioita jotka ei paperilla näytä tuottavilta mutta mitä vaan pitää tilalla olla. Itte juuri ostettiin kärry yhdistelmä tuossa ennen joulua. Sitä siis odotellessa.
Minkä ostit?
Pähkäillyt pitkään parempaa kuormaajaa ja ketterämpää kärryä. Nyt kärry omatekoinen 3.2m2 kuorma-alalla, ka:n renkailla ja pitkällä kuormatilalla. Kuormaajassa ulottuvuutta kaikki 5m, aisanohjauksella saa toki hyvinkin metrin lisää sopivassa paikassa.
Nykyinen kärry pian 35 vuotta vanha, kuormaaja on kolmas kärryn aisalla ja silläkin ikää jo 20v. Teknisesti toimiva yhdistelmä, mutta mutta...
Ainoa syy, miksi uutta yhdistelmää ei ole tullut laitettua, on raha. Tykkään että raha tuottaa, ja metsäyhdistelmässä se ei sitä tee. Viime vuoden ajot 700m3:n luokkaa, ajatettuna luokkaa 3500€+verot.
Saa siinä kauan kirnuta tuotakin, omalla kohdalla isoa ajomäärää. Saman ajan kun olisi hakannut lisää, olisi monta pölliä enemmän ajettavaa ja joilla maksaa ajurin palkkaa. Eikä se oma kärrykään ilman ruokaa kulje, oma työpalkka+traktorin kulut taitaa olla jo lähellä tuota em. summaa kun ajomatkaa metsää pitkin vähintään kilometrin, pari.
-
Paras metsäkärry on urakoitsijan metsäkärry :)
Ps. Haluatteko ostaa vanhan ja kalliin metsäkärryn? Joku nokka siinä luki nosturissa tai rungossa ja siinä on vissiin nuo sammakkomallin jalat :-X
-
Paljonko pitää ajaa puutavaraa tien varteen,että on tienannu yhdistelmän omaksi 8)
t
Yksikin tuulenkaato kun tulee haettua oikeasta paikasta niin voi oma kärry olla maksettu jos saa esim kiruanpainajan pysymään poissa.
Vakavasti ottaen on asioita jotka ei paperilla näytä tuottavilta mutta mitä vaan pitää tilalla olla. Itte juuri ostettiin kärry yhdistelmä tuossa ennen joulua. Sitä siis odotellessa.
Minkä ostit?
Pähkäillyt pitkään parempaa kuormaajaa ja ketterämpää kärryä. Nyt kärry omatekoinen 3.2m2 kuorma-alalla, ka:n renkailla ja pitkällä kuormatilalla. Kuormaajassa ulottuvuutta kaikki 5m, aisanohjauksella saa toki hyvinkin metrin lisää sopivassa paikassa.
Nykyinen kärry pian 35 vuotta vanha, kuormaaja on kolmas kärryn aisalla ja silläkin ikää jo 20v. Teknisesti toimiva yhdistelmä, mutta mutta...
Ainoa syy, miksi uutta yhdistelmää ei ole tullut laitettua, on raha. Tykkään että raha tuottaa, ja metsäyhdistelmässä se ei sitä tee. Viime vuoden ajot 700m3:n luokkaa, ajatettuna luokkaa 3500€+verot.
Saa siinä kauan kirnuta tuotakin, omalla kohdalla isoa ajomäärää. Saman ajan kun olisi hakannut lisää, olisi monta pölliä enemmän ajettavaa ja joilla maksaa ajurin palkkaa. Eikä se oma kärrykään ilman ruokaa kulje, oma työpalkka+traktorin kulut taitaa olla jo lähellä tuota em. summaa kun ajomatkaa metsää pitkin vähintään kilometrin, pari.
Keslan 202 t vai mikä lie. Mahdollisimman pieni kun ei veturikaan mikään suurensuuri. Kärrynä joku noin 9 tonnin peruskärry valoilla (mallimerkintä taisi olla 92). Ei siis mitään kovin ihmeellistä. Sähkö joikkarit koppikn lisäksi kun hieman erikoiskäyttöä ajattelin myös. Nisulalta tuli 155 kaveriksi.
-
Näyttäisi tuon Palmsin aisa olevan hieman pokattu:
http://www.palms.eu/products/trailers/15d
Pokkaus tuo hieman maavaraa, mutta ei kyllä helpota nivelakselin käyttöä. Jos vetovarsia pitää kiinni traktorissa, on ne oltava alhaalla jos pumppu on aisalla.
Kompromissi voisi olla laittaa pumppu aisalle, mutta pitkillä letkuilla jotta sen voi helposti siirtää suoraan ulosottoakselin päähän.
http://www.palms.eu/products/reduktor
Yksi huomio mikä jäi käsittelemättä, on sammakkojalkojen vakaus, pitääkö paikkaansa että ovat vakaammat kuin teleskoopit etäältä nostettaessa? Mittakuvistahan se selviäisi, mutta niitä ei valitettavasti ole tarjolla.
Ja rullavedon sijaan olisi tarjolla myös blackbruin-napaveto etupyöriin. Rullaveto vs napaveto hintaero ei ole suuri. Kokemuksia napavedosta?
-
Paljonko pitää ajaa puutavaraa tien varteen,että on tienannu yhdistelmän omaksi 8)
t
Yksikin tuulenkaato kun tulee haettua oikeasta paikasta niin voi oma kärry olla maksettu jos saa esim kiruanpainajan pysymään poissa.
Vakavasti ottaen on asioita jotka ei paperilla näytä tuottavilta mutta mitä vaan pitää tilalla olla. Itte juuri ostettiin kärry yhdistelmä tuossa ennen joulua. Sitä siis odotellessa.
Niin no ehkä kuitenkin pieni ruisku ja purkki karatea olis halvempi vaihtoehto parin tuulenkaadon varalta ;)
-
Paljonko pitää ajaa puutavaraa tien varteen,että on tienannu yhdistelmän omaksi 8)
t
Yksikin tuulenkaato kun tulee haettua oikeasta paikasta niin voi oma kärry olla maksettu jos saa esim kiruanpainajan pysymään poissa.
Vakavasti ottaen on asioita jotka ei paperilla näytä tuottavilta mutta mitä vaan pitää tilalla olla. Itte juuri ostettiin kärry yhdistelmä tuossa ennen joulua. Sitä siis odotellessa.
Niin no ehkä kuitenkin pieni ruisku ja purkki karatea olis halvempi vaihtoehto parin tuulenkaadon varalta ;)
Mahtaako olla laillista ruippia karatea pitkin mettiä eikä nyt kärryä muutenkaan yhden kirjanpainaja esiintymällä makseta. Noi on vaan niitä juttuja joita tila tarttee ja paljon tulee käyttöä vuoden mittaan vaikka ei paperilla kovin paljoa näytä tuottavan.
-
Paljonko pitää ajaa puutavaraa tien varteen,että on tienannu yhdistelmän omaksi 8)
t
Yksikin tuulenkaato kun tulee haettua oikeasta paikasta niin voi oma kärry olla maksettu jos saa esim kiruanpainajan pysymään poissa.
Vakavasti ottaen on asioita jotka ei paperilla näytä tuottavilta mutta mitä vaan pitää tilalla olla. Itte juuri ostettiin kärry yhdistelmä tuossa ennen joulua. Sitä siis odotellessa.
Niin no ehkä kuitenkin pieni ruisku ja purkki karatea olis halvempi vaihtoehto parin tuulenkaadon varalta ;)
Mahtaako olla laillista ruippia karatea pitkin mettiä eikä nyt kärryä muutenkaan yhden kirjanpainaja esiintymällä makseta. Noi on vaan niitä juttuja joita tila tarttee ja paljon tulee käyttöä vuoden mittaan vaikka ei paperilla kovin paljoa näytä tuottavan.
Ihan laillista on kirjanpainajaa torjua karatella.
-
Paljonko pitää ajaa puutavaraa tien varteen,että on tienannu yhdistelmän omaksi 8)
t
Yksikin tuulenkaato kun tulee haettua oikeasta paikasta niin voi oma kärry olla maksettu jos saa esim kiruanpainajan pysymään poissa.
Vakavasti ottaen on asioita jotka ei paperilla näytä tuottavilta mutta mitä vaan pitää tilalla olla. Itte juuri ostettiin kärry yhdistelmä tuossa ennen joulua. Sitä siis odotellessa.
Niin no ehkä kuitenkin pieni ruisku ja purkki karatea olis halvempi vaihtoehto parin tuulenkaadon varalta ;)
Mahtaako olla laillista ruippia karatea pitkin mettiä eikä nyt kärryä muutenkaan yhden kirjanpainaja esiintymällä makseta. Noi on vaan niitä juttuja joita tila tarttee ja paljon tulee käyttöä vuoden mittaan vaikka ei paperilla kovin paljoa näytä tuottavan.
Kyllä näin on, aika paljon kaikenlaista muuta pientä tavaran kuskailua, tulevaisuudessa ehkä paalien nostelua, raksahommissakin käyttöä aika lailla. Jos laskee että tämä paketti olisi tilalla 30-vuotta, ei vuotta kohden kustannus ole kovin suuri. Varsinkaan kun urakoitsijoita ei ole lähistöllä, ei voi suoraan verrata vaihtoehtoiskustannuksena toisella ajattamista.
-
Vähän vielä tuohon tukijalkajuttuun.
Jos kärry on kevyt ja nosturi vähän tukevampi, niin teleskooppijalkojen tukileveys voi olla liian pieni. Eli kärry kippaa vielä maassa olevan tukijalan ylitsekin. Se on aika ärsyttävää kun viimeistä taakkaa kurottaa pinoon ja kärry nuukahtaa juuri kun luulee saavansa nipun pinon päälle.
Mitä sitten traktorin ja kärryn väliin rakenteleekaan (pumppua, akselia, letkuja..) , niin kannattaa katsoa että systeemi sietää kärryn kaatamisen suuremmitta vahingoitta. Myös niin että traktorin nokka on alempana tai ylempänä ja aisakin vielä linkkussa. Nimittäin joku päivä se tulee kuitenkin ainakin tyhjänä kaadettua, varsinkin jos ei ole kovin pro-malli.
Joku 4 tonnia tyhjänä painava metsäkoneen teleillä oleva nyt ei kippaa ihan niin helposti.
-
Mikä lienee ko. napamoottorin vetovoima? Öljyä sekin vaatii. Saattaa olla hyvänäkin apuna pahassa paikassa. ja voipahan laittaa ketjut kärryyn jos haluaa. Rullaveto taitaa olla sellainen renkaanjyrsijä.
-
mutta kuinka moni alkaa moiseen souviin noilla ajoilla että laittelee napamoottoria kärriin? aika hankala laittaa moneen paikkaan.
-
mutta kuinka moni alkaa moiseen souviin noilla ajoilla että laittelee napamoottoria kärriin? aika hankala laittaa moneen paikkaan.
Hankalaa :o Rasti vaan oikeaan kohtaan 8)
-
Näyttäisi tuon Palmsin aisa olevan hieman pokattu:
http://www.palms.eu/products/trailers/15d
Pokkaus tuo hieman maavaraa, mutta ei kyllä helpota nivelakselin käyttöä. Jos vetovarsia pitää kiinni traktorissa, on ne oltava alhaalla jos pumppu on aisalla.
Kompromissi voisi olla laittaa pumppu aisalle, mutta pitkillä letkuilla jotta sen voi helposti siirtää suoraan ulosottoakselin päähän.
http://www.palms.eu/products/reduktor
Yksi huomio mikä jäi käsittelemättä, on sammakkojalkojen vakaus, pitääkö paikkaansa että ovat vakaammat kuin teleskoopit etäältä nostettaessa? Mittakuvistahan se selviäisi, mutta niitä ei valitettavasti ole tarjolla.
Ja rullavedon sijaan olisi tarjolla myös blackbruin-napaveto etupyöriin. Rullaveto vs napaveto hintaero ei ole suuri. Kokemuksia napavedosta?
Itse käyttänyt pääasiassa taittuvajalkaista kuormaajaa, niin ei tulisi heti mieleen syytä miksi teleskooppi olisi parempi. Tuossa tukialueessa on ainakin huomattava ero.
Lisäksi sammakkojalkasysteemin levein kohta kuljetusasennossa on ylhäällä, siellä missä renkaan ei pitäisi lähennellä ensimmäisenä.
Paljonko tuo napamoottoriveto sitten nostaa hintaa? Rullaveto palmsiin maksaa reilu 5 tonnia, mitä nyt tuli joskus vertailtua. Nokkaan jonkinverran halvempi, eli melkein kai tonnin ero oli ::)
Tuosta pumpun tuostosta vielä. Tuon kokoisella pilkillä litratuotto saisi mun mielestä alkaa jo kolminumeroisella luvulla. Se alkaa tympimään hitaan kuormaajan käyttö ennenpitkään, eikä saa edes jouhevaa liikesarjaa aikaiseksi.
-
En ole ikinä ajellu sammakkojalallisella mutta ajatuksena on että joutuu enemmän kattoo mihin pysähtyy että puu ei osu nosturin kohdalle. Samoiten voi tiellä olla pitempi matka kasalle koska jalka pitää olla tien kantavalla osalla eikä ojan päällä.
Mitä tohon hydevetoon tulee niin tollanen napamoottori ja ketjutettu pyörä lienee aika hyvä. Taitaa muuttaa vähän kärryn luonnetta kun kääntöpiste on etupyörän kohdalla ja vetävä pyörä ei nyt ainakaan jarruta. Kallis taitaa köyhälle olla vaan.
-
mikä venttiilipöytä siinä on? se parkrin minivipu on mun mielestä järkevästi hinnoiteltu...
70l tuotto ei riitä alkuunkaan tuolle pilkille. itse laittaisin pumpun kärryyn ja veto laajakulma-akselilla pumpulle. vetovarret pystyyn traktorin perään,otat vain nostokymkästä tai varresta kallistussäätimien varret irti.
sammakkojalat tuonkokoselle nosturille. pikkunostureille ne teleskoopit vielä riittää, mutta tuo 840 palmssi nostaa ne pikkunosturit tukasta teleskooppeineen...
nosturivalinta on varmasti hyvä, esim. evillä ei ole lähellekkään vastaavaa tuotetta. keslan 305 aika lähellä ominaisuuksiltaan, mutta häviää sekin letkutuksessa.
-
En ole ikinä ajellu sammakkojalallisella mutta ajatuksena on että joutuu enemmän kattoo mihin pysähtyy että puu ei osu nosturin kohdalle. Samoiten voi tiellä olla pitempi matka kasalle koska jalka pitää olla tien kantavalla osalla eikä ojan päällä.
Mitä tohon hydevetoon tulee niin tollanen napamoottori ja ketjutettu pyörä lienee aika hyvä. Taitaa muuttaa vähän kärryn luonnetta kun kääntöpiste on etupyörän kohdalla ja vetävä pyörä ei nyt ainakaan jarruta. Kallis taitaa köyhälle olla vaan.
Se on totta että puita/esteitä joutuu katsomaan ettei osu jalan linjalle. Sammakkojalan saanee myös helpommin rikki jos ei muista nostaa ylös ja jos sylinteri ei ole suojattu niin voihan senkin kolhia. Teleskoopi taas tukee huonommin ja saattaa vähentää maavaraa.
Leveämmältä tukevalla jalalla ei pääse yhtä lähelle ojaa, tietty. Jos pino on ojan takana niin olen talvella usein nostanut jonkun tyvipöllin siihen ojaan johon on hyvä nojata.
Mulla tukijalat ovat omaa designia, ja luultavasti vielä hieman pidemmät kuin kaupasta löytyvät.
Pidän napamoottorivetoa parempana kuin kitkarullavetoa, napamoottorit pitäisi vaan olla kaikissa neljässä pyörässä ja vielä riittävän suuret. Jos vedon tarve on vähäinen niin asialla ei kai niin väliä. Jotkut rullavetosysteemit (moottorit) on suojattu niin heikosti että pelkäisin mitä tapahtuu jos vaikka tukki lipsahtaa kourasta arkaan paikkaan. Tai kolauttaa kouralla pankkojen välistä..
-
Paljonko pitää ajaa puutavaraa tien varteen,että on tienannu yhdistelmän omaksi 8)
t
Yksikin tuulenkaato kun tulee haettua oikeasta paikasta niin voi oma kärry olla maksettu jos saa esim kiruanpainajan pysymään poissa.
Vakavasti ottaen on asioita jotka ei paperilla näytä tuottavilta mutta mitä vaan pitää tilalla olla. Itte juuri ostettiin kärry yhdistelmä tuossa ennen joulua. Sitä siis odotellessa.
Niin no ehkä kuitenkin pieni ruisku ja purkki karatea olis halvempi vaihtoehto parin tuulenkaadon varalta ;)
Mahtaako olla laillista ruippia karatea pitkin mettiä eikä nyt kärryä muutenkaan yhden kirjanpainaja esiintymällä makseta. Noi on vaan niitä juttuja joita tila tarttee ja paljon tulee käyttöä vuoden mittaan vaikka ei paperilla kovin paljoa näytä tuottavan.
Kyllä näin on, aika paljon kaikenlaista muuta pientä tavaran kuskailua, tulevaisuudessa ehkä paalien nostelua, raksahommissakin käyttöä aika lailla. Jos laskee että tämä paketti olisi tilalla 30-vuotta, ei vuotta kohden kustannus ole kovin suuri. Varsinkaan kun urakoitsijoita ei ole lähistöllä, ei voi suoraan verrata vaihtoehtoiskustannuksena toisella ajattamista.
Olisiko ollut traktoreita tarpeeksi, että pistäisi tuppisovitteilla yhteen kiinni, raksalla ym pikkupuuhailuissa ja rytöisten tuulenkaatojen selvittelyissä tuollainen kapistus on ihan ylivoimainen kun kärryä ei ole tiellä. Lannoitesäkitkin nostelen kylvökoneeseen tilanteen niin sattuessa. Meikäläisellä case 1690-4 persiessä KTS 630 pilkki.
Oli uutena kärryn aisalla mutta aina tuntu kärry olevan tiellä ladon purkuhommissa yms. Peräkärrynkin saa valita tilanteen mukaan.
Aiv paalit ei ainakaan nouse tuollaisella.. :-[
-
Näyttäisi tuon Palmsin aisa olevan hieman pokattu:
http://www.palms.eu/products/trailers/15d
Pokkaus tuo hieman maavaraa, mutta ei kyllä helpota nivelakselin käyttöä. Jos vetovarsia pitää kiinni traktorissa, on ne oltava alhaalla jos pumppu on aisalla.
Kompromissi voisi olla laittaa pumppu aisalle, mutta pitkillä letkuilla jotta sen voi helposti siirtää suoraan ulosottoakselin päähän.
http://www.palms.eu/products/reduktor
Yksi huomio mikä jäi käsittelemättä, on sammakkojalkojen vakaus, pitääkö paikkaansa että ovat vakaammat kuin teleskoopit etäältä nostettaessa? Mittakuvistahan se selviäisi, mutta niitä ei valitettavasti ole tarjolla.
Ja rullavedon sijaan olisi tarjolla myös blackbruin-napaveto etupyöriin. Rullaveto vs napaveto hintaero ei ole suuri. Kokemuksia napavedosta?
[**** vetovarret kannattaa pitää mettäajossa ylhäällä,
Joko veivaa vanttiruuvit aivan lyhyimmilleen, tai
Ottaa kaltevuudensäätötangon alapään tapin irti ja
Nostaa vetovarret pystyyn ketjulukituksella traktorin
Takaosaan, ainahan se ala- asennossa oleva vetovarret kannon
Löytää peruuttaessa >:(
Ilmansuunta napamoottoriveto jos hintaero pieni rulliin
Verrattuna, rullaveto sopivalla jäätävällä
Lumikelillä aivan hanurista, joutuu parin metrin välein koppaan
Pajavasaralla rullan puhtaaksi jäähtyneestä lumesta >:(
Napamoottorivetoiseen saa lisäksi ketjut, huomattava
Apu mäkiseen/ sivukalttoon maastoon.
]
-
En ole ollut tekemisissä noiden napamoottorien kanssa mutta äkkiä tuntuu että ei ne ihan valtaisan voimakkaita tartte olla kun käsittääkseni niissä ei mitata etenemää niin ei ole mitään hyötyä että käryn pyörät sutii valtoimenaan. Tärkein niissä taitaa olla että pyörää pyöritetään että se auttaa itse kiipeämään risujen päälle ja kantojen yli ja pehmeässä ei muodosta vallia eteensä.
-
sammakkojalat tuonkokoselle nosturille. pikkunostureille ne teleskoopit vielä riittää, mutta tuo 840 palmssi nostaa ne pikkunosturit tukasta teleskooppeineen...
Sen verran pitää omaa mielipidettä puolustaa, että olen vieläkin teleskooppien kannalla ;D Teleskooppijalat useimmiten tulevat maahan traktorin pyöränjäljen kohdalla, joten varsinkin ensiharvennusta ajaessa ei tarvitse katsoa mihin kohtaan pysätyy kuormatakseen. Se on aivan totta, että sammakkojaloilla kärry ei kaadu ollenkaan niin herkästi kuin teleskoopeilla. Mutta samalla ulottuvuus kasalla pienenee sen verran mitä sammakkojalat vaativat tilaa. Kärryssä taitaa tässä tapauksessa olla tavallista enemmän painoa, joten kaatumisriski ei ole välttämättä sen suurempi kuin pikku pilkeilläkään. Pyörien nestetäyttö taitaa olla kokonaisuuden kannalta sammakkojalkoja huonompi ratkaisu. Minua ei ole koskaan haitannut viimeistä tukkia kasaan siirtäessä pyörien mahdollinen nouseminen. Kumoon kärry on saatu vinsillä töpeksimällä, mutta ei koskaan kuormaamalla.
Metsäautotielläko tulee sellaisia tilanteita, että metsäkärry pitää tyhjentää ojan toisella puolella olevaan kasaan?
-
Ei maatilapilkkien kanssa kyllä ojan yli yllä laittamaan mutta jos tukkipino on tieltä poissa niin sillä on merkitystä että tiputtaako teleskooppitassun ihan ojan reunaan vai laittaako sammaakkojalan siihen reunaan. Nosturin pilari on äkkiä metrin kauempana kasasta mikä pienellä pilkillä vaikuttaa paljon.
-
Ilmansuunta napamoottoriveto jos hintaero pieni rulliin
Verrattuna, rullaveto sopivalla jäätävällä
Lumikelillä aivan hanurista, joutuu parin metrin välein koppaan
Pajavasaralla rullan puhtaaksi jäähtyneestä lumesta >:(
Napamoottorivetoiseen saa lisäksi ketjut, huomattava
Apu mäkiseen/ sivukalttoon maastoon.
Rullien jäätymisongelma on helppo ratkaista, kumiletkun pätkät tai vastaavat rullan ripojen väliin.
Jos napamoottoreilla halutaan oikeasti vetovoimaa, siihen tarvitaan vähän enemmän kuin pikkurahoja.
-
Ilmansuunta napamoottoriveto jos hintaero pieni rulliin
Verrattuna, rullaveto sopivalla jäätävällä
Lumikelillä aivan hanurista, joutuu parin metrin välein koppaan
Pajavasaralla rullan puhtaaksi jäähtyneestä lumesta >:(
Napamoottorivetoiseen saa lisäksi ketjut, huomattava
Apu mäkiseen/ sivukalttoon maastoon.
Rullien jäätymisongelma on helppo ratkaista, kumiletkun pätkät tai vastaavat rullan ripojen väliin.
Jos napamoottoreilla halutaan oikeasti vetovoimaa, siihen tarvitaan vähän enemmän kuin pikkurahoja.
Mikä mahtaa olla hinnan ero, jos samat voimat mitä rullalla?
-
Teleskoopit on meillä suosikki, ei rikkoonnu vaikka riipoo maata, ei ole yhtä vakaat, mutta kääntää puomia vastapuolelle niin ei kärry keikkaa. Maavara on tosin pienempi.
70 L on kyllä vähän.
-
Metsäautotielläko tulee sellaisia tilanteita, että metsäkärry pitää tyhjentää ojan toisella puolella olevaan kasaan?
Mulla on varmaan puolet pinoista sellaisia että jonkinlaisen ojan yli touhutaan. Yleensä metsästä tullaan lyhintä reittiä tielle ja pino tehdään sitten siihen tien varteen johonkin sopivaan kohtan ojan taakse puutavara-auton ulottuville. Paljon helpompaa tehdä koontiajo tietä pitkin kuin ajella pitkästi metsässä, ylitellä ojia ja vastaavia. Täällä ei monesti ole erikseen varsinaista metsäautotietä, vaan pinot tehdään valtion tien varteen sopivaan paikkaan, ei välttämättä edes metsän kohtaan.
Samoin kaikki mitä kesällä ajelen valmiita pinoja polttopuuksi jne niin kaikki ne yleensä kuormataan joltakin tieltä kyytiin. Siihenhän ne metsänomistajan omat puut on yleensä ajettu tien varteen firman pinojen jatkeeksi. Pinon takana on usein ison koneen jäljiltä sellainen liejulampi ja urat että sinne ei ole mitään mielenkiintoa harrastevehkeillä lähteä sukeltamaan :-((
-
Retkulle sen verran että palms 840 nostovoimat on hieman pienemmät kuin 565 Evin,palms ilmoittaa ilman kouraa ja kääntäjää.Pikkupuomin päässä evi nostaa 600 kiloa palms 340.
Pystyssä ei tuo Palms kärry pysy millään vaikka olisi sammakkojalat.
Puomisto on erikoinen kun pääpuomi on vain 3.10 ja pikkupuomi huimat 4,80 ja pieni näyttää olevan pikkupuomin taittosylinteri eli on vaikeaa nostaa kourallista huippuetäisyyksillä .
Tuohan on 6,50 metrisen kuormaimen puomisto mutta yksi jatke enemmän.Aika erikoinen on ratkaisu ,voimattomuus ja jatkeitten hitaus on tuon kuomaimen heikoin lenkki.Kääntölaite mate in polski.
Tutulla oli Farmi siinä samat ongelmat pikkupuomin voimattomuus oli hermoja raastavaa ja eipä kauaa sitä pitänyt kun pisti myyntiin.
Kysymys Hogille miksi ulottuvuus pitää olla noin suuri ,mitä hyötyä siitä on jos hakkuuran varteen hakataan?
Edellisessä Evissä oli sammakko jalat joista ei ollut metsässä mitään hyötyä,mutta haittaa kylläkin piti aina katsoa mihin toppaa että ei ota puuhun ja tassun kohta meni aina polanteelta pois sulaan kohtaan .Kasalla tosiaan tarvitsee pitemmän puomin jos sammakojalat koska ei pääse lähelle.
Jos teleskooppijalat ottaa pyöriin on vetokoukku erikoisen sisällä traktorissa tai kuormain ja kärry väärin suunniteltu.
-
https://www.youtube.com/watch?v=-lqx3W1GTJ0
Mekaaninen veto mennään vaikka olisi syvemmässäkin. Traktorissa pitää olla sitten myös ajovoimanotto. Tuossa videossa tosin vaatimaton veturi mutta metsäkärry toimiva.
-
https://www.youtube.com/watch?v=-lqx3W1GTJ0
Mekaaninen veto mennään vaikka olisi syvemmässäkin. Traktorissa pitää olla sitten myös ajovoimanotto. Tuossa videossa tosin vaatimaton veturi mutta metsäkärry toimiva.
Ei ole ajovoimanottoa tuossa vehkeessä! Eikö köntsä ole automaattiaskilla?
-
Retkulle sen verran että palms 840 nostovoimat on hieman pienemmät kuin 565 Evin,palms ilmoittaa ilman kouraa ja kääntäjää.Pikkupuomin päässä evi nostaa 600 kiloa palms 340.
Pystyssä ei tuo Palms kärry pysy millään vaikka olisi sammakkojalat.
Puomisto on erikoinen kun pääpuomi on vain 3.10 ja pikkupuomi huimat 4,80 ja pieni näyttää olevan pikkupuomin taittosylinteri eli on vaikeaa nostaa kourallista huippuetäisyyksillä .
Tuohan on 6,50 metrisen kuormaimen puomisto mutta yksi jatke enemmän.Aika erikoinen on ratkaisu ,voimattomuus ja jatkeitten hitaus on tuon kuomaimen heikoin lenkki.Kääntölaite mate in polski.
Tutulla oli Farmi siinä samat ongelmat pikkupuomin voimattomuus oli hermoja raastavaa ja eipä kauaa sitä pitänyt kun pisti myyntiin.
Kysymys Hogille miksi ulottuvuus pitää olla noin suuri ,mitä hyötyä siitä on jos hakkuuran varteen hakataan?
Edellisessä Evissä oli sammakko jalat joista ei ollut metsässä mitään hyötyä,mutta haittaa kylläkin piti aina katsoa mihin toppaa että ei ota puuhun ja tassun kohta meni aina polanteelta pois sulaan kohtaan .Kasalla tosiaan tarvitsee pitemmän puomin jos sammakojalat koska ei pääse lähelle.
Jos teleskooppijalat ottaa pyöriin on vetokoukku erikoisen sisällä traktorissa tai kuormain ja kärry väärin suunniteltu.
***nyt olet kattonu tietoja hiukka väärin.¨
ensinnäkin miksi vertaat 1 jatkoista 6.5m eviä 2 jatkoiseen 840 palmsiin? eikö oikea verrokki olisi evi 580.
vertaappa ulottuvuuksia, evi nostaa 6.5m 600kg niin kuin kerroit (tosin ilman kouraa ja kääntäjää) palms 840 nostaa vielä 2m kauempanakin 480kg, toisin kuin kerroit.
nostotehot 4m evi 1000kg palms 1120kg.
kuinkapitkä on evin pääpuomi? äkkiseltään katottuna lyhyempi kuin palms.
eikö evissä ole hitsattu kääntökotelo? valukotelo on vankempi.
jos verrataan samassa kokoluokassa evi 580 ja palms 840 niin evi jää tehoissa aika paljon maksimietäisyydellä 80kg vähemmän kuin palms 40cm kauempaa.
4m etäisyydellä palms nostaa huimat 270kg enemmän.
mun mielestä palmsin puomisto on niin ku pitääkin. painoa 200kg enemmän kuin saman kokoinen evi. evin puomistossa hitsaussaumat puomin ala ja yläpinnassa=puomi ei jousta koska hitsisauma ei veny. samasta syystä puomin sivuun hitsatut sylinterikorvakkeet saattaa revetä koska hitsejä ei voi päättää/aloittaa puomiston sivulla olevaan hitsisaumaan. palms 840 hitsisaumat puomin sivuilla ja sylinterikorvakot hitsattu juuri oikein,aivan niin kuin ammattinostureissa.
palmsin taittopuomissa on peräylitys, se on välttämätön lähikuormausominaisuuksien takia. lisäksi rankakasojen ja risukasojen teosa ehdoton.
tässä kuvassa evi 580 jossa ei ole peräylitystä taittopuomissa. eihän tuolla saa korkeaa pinoa tehtyä saatikka risu/puukuormia metsäkärryyn kun kahmari roikkuu fiiatin katon korkeudella...
http://evimet.com/kuvia/kuormainkuvat/evi_580_kuva2_06_10.jpg
--------------
en halua eviä sen kummemmin moittia saatikko palmsia kehua. kumpakaan merkkiä mulla ei ole (mulla cranab fc80,kesla600t,kronos 5000) ominsilmin havaittuja juttuja kaikki. paljon olen molemmista kuullut myös kentältä, mutta niistä ei sen enempää...
-
https://www.youtube.com/watch?v=-lqx3W1GTJ0
Mekaaninen veto mennään vaikka olisi syvemmässäkin. Traktorissa pitää olla sitten myös ajovoimanotto. Tuossa videossa tosin vaatimaton veturi mutta metsäkärry toimiva.
Ei ole ajovoimanottoa tuossa vehkeessä! Eikö köntsä ole automaattiaskilla?
***mulla on tommonen köntys.(kuva risunajosta näyttää olevan www.korpelankone.fi) se on mekaanisella vedolla. sen saa kyllä automaattiaskillakin. todella vahva kärry jota voi vetää kovaa tiellä/ketjujen käyttömahdollisuus.
-
Retkulle sen verran että palms 840 nostovoimat on hieman pienemmät kuin 565 Evin,palms ilmoittaa ilman kouraa ja kääntäjää.Pikkupuomin päässä evi nostaa 600 kiloa palms 340.
Pystyssä ei tuo Palms kärry pysy millään vaikka olisi sammakkojalat.
Puomisto on erikoinen kun pääpuomi on vain 3.10 ja pikkupuomi huimat 4,80 ja pieni näyttää olevan pikkupuomin taittosylinteri eli on vaikeaa nostaa kourallista huippuetäisyyksillä .
Tuohan on 6,50 metrisen kuormaimen puomisto mutta yksi jatke enemmän.Aika erikoinen on ratkaisu ,voimattomuus ja jatkeitten hitaus on tuon kuomaimen heikoin lenkki.Kääntölaite mate in polski.
Tutulla oli Farmi siinä samat ongelmat pikkupuomin voimattomuus oli hermoja raastavaa ja eipä kauaa sitä pitänyt kun pisti myyntiin.
Kysymys Hogille miksi ulottuvuus pitää olla noin suuri ,mitä hyötyä siitä on jos hakkuuran varteen hakataan?
Edellisessä Evissä oli sammakko jalat joista ei ollut metsässä mitään hyötyä,mutta haittaa kylläkin piti aina katsoa mihin toppaa että ei ota puuhun ja tassun kohta meni aina polanteelta pois sulaan kohtaan .Kasalla tosiaan tarvitsee pitemmän puomin jos sammakojalat koska ei pääse lähelle.
Jos teleskooppijalat ottaa pyöriin on vetokoukku erikoisen sisällä traktorissa tai kuormain ja kärry väärin suunniteltu.
***nyt olet kattonu tietoja hiukka väärin.¨
ensinnäkin miksi vertaat 1 jatkoista 6.5m eviä 2 jatkoiseen 840 palmsiin? eikö oikea verrokki olisi evi 580.
vertaappa ulottuvuuksia, evi nostaa 6.5m 600kg niin kuin kerroit (tosin ilman kouraa ja kääntäjää) palms 840 nostaa vielä 2m kauempanakin 480kg, toisin kuin kerroit.
nostotehot 4m evi 1000kg palms 1120kg.
kuinkapitkä on evin pääpuomi? äkkiseltään katottuna lyhyempi kuin palms.
eikö evissä ole hitsattu kääntökotelo? valukotelo on vankempi.
jos verrataan samassa kokoluokassa evi 580 ja palms 840 niin evi jää tehoissa aika paljon maksimietäisyydellä 80kg vähemmän kuin palms 40cm kauempaa.
4m etäisyydellä palms nostaa huimat 270kg enemmän.
mun mielestä palmsin puomisto on niin ku pitääkin. painoa 200kg enemmän kuin saman kokoinen evi. evin puomistossa hitsaussaumat puomin ala ja yläpinnassa=puomi ei jousta koska hitsisauma ei veny. samasta syystä puomin sivuun hitsatut sylinterikorvakkeet saattaa revetä koska hitsejä ei voi päättää/aloittaa puomiston sivulla olevaan hitsisaumaan. palms 840 hitsisaumat puomin sivuilla ja sylinterikorvakot hitsattu juuri oikein,aivan niin kuin ammattinostureissa.
palmsin taittopuomissa on peräylitys, se on välttämätön lähikuormausominaisuuksien takia. lisäksi rankakasojen ja risukasojen teosa ehdoton.
tässä kuvassa evi 580 jossa ei ole peräylitystä taittopuomissa. eihän tuolla saa korkeaa pinoa tehtyä saatikka risu/puukuormia metsäkärryyn kun kahmari roikkuu fiiatin katon korkeudella...
http://evimet.com/kuvia/kuormainkuvat/evi_580_kuva2_06_10.jpg
Olet nyt aivan sekasin Evin nostovoima 4 metriä 1000 kg siinä on koura ja pyörijä mukana,kun taasen palms on ilman kouraa ja pyör. 1120 siitä pois 140 kiloa jää alle 1000 kg.
Samoin pikkupuomin nostokyvyn ilmoittaa palms ilman kouraa ja kääntäjää joita ilman on aika vaikea puita kuormata katso esite 480-140 =340 kg http://www.palms.eu/tuotanto/metsakuormaimet/840
Huomattava myös että palms vakiokoura on avautumaltaan aika pieni ei käy paalihommiin.
565 pääpuomi on 320 ja 580 olisko puoli metriä pitempi.
Valun lujuuden jokainen tietää kun pakkasta laitetaan 25 tauluun niin haurasta on.Tuo kääntöhän on Keslassa ja ainakin pienemmissä ongelma.
Palmsin pikkupuomin jatkeet on hitaat,tuo pitäisi olla jo ketjulla.
-
https://www.youtube.com/watch?v=-lqx3W1GTJ0
Mekaaninen veto mennään vaikka olisi syvemmässäkin. Traktorissa pitää olla sitten myös ajovoimanotto. Tuossa videossa tosin vaatimaton veturi mutta metsäkärry toimiva.
Ei ole ajovoimanottoa tuossa vehkeessä! Eikö köntsä ole automaattiaskilla?
***mulla on tommonen köntys.(kuva risunajosta näyttää olevan www.korpelankone.fi) se on mekaanisella vedolla. sen saa kyllä automaattiaskillakin. todella vahva kärry jota voi vetää kovaa tiellä/ketjujen käyttömahdollisuus.
Eräällä urakoitsijalla on tuo köntys ,maavaraan toivoi mittoja lisää,kuten videoltakin näkyy aika matala on perämöykyn kohdalta.Todella raskaaksi moitti pitää olla kovat maat missä ajelee.
-
Retkulle sen verran että palms 840 nostovoimat on hieman pienemmät kuin 565 Evin,palms ilmoittaa ilman kouraa ja kääntäjää.Pikkupuomin päässä evi nostaa 600 kiloa palms 340.
Pystyssä ei tuo Palms kärry pysy millään vaikka olisi sammakkojalat.
Puomisto on erikoinen kun pääpuomi on vain 3.10 ja pikkupuomi huimat 4,80 ja pieni näyttää olevan pikkupuomin taittosylinteri eli on vaikeaa nostaa kourallista huippuetäisyyksillä .
Tuohan on 6,50 metrisen kuormaimen puomisto mutta yksi jatke enemmän.Aika erikoinen on ratkaisu ,voimattomuus ja jatkeitten hitaus on tuon kuomaimen heikoin lenkki.Kääntölaite mate in polski.
Tutulla oli Farmi siinä samat ongelmat pikkupuomin voimattomuus oli hermoja raastavaa ja eipä kauaa sitä pitänyt kun pisti myyntiin.
Kysymys Hogille miksi ulottuvuus pitää olla noin suuri ,mitä hyötyä siitä on jos hakkuuran varteen hakataan?
Edellisessä Evissä oli sammakko jalat joista ei ollut metsässä mitään hyötyä,mutta haittaa kylläkin piti aina katsoa mihin toppaa että ei ota puuhun ja tassun kohta meni aina polanteelta pois sulaan kohtaan .Kasalla tosiaan tarvitsee pitemmän puomin jos sammakojalat koska ei pääse lähelle.
Jos teleskooppijalat ottaa pyöriin on vetokoukku erikoisen sisällä traktorissa tai kuormain ja kärry väärin suunniteltu.
***nyt olet kattonu tietoja hiukka väärin.¨
ensinnäkin miksi vertaat 1 jatkoista 6.5m eviä 2 jatkoiseen 840 palmsiin? eikö oikea verrokki olisi evi 580.
vertaappa ulottuvuuksia, evi nostaa 6.5m 600kg niin kuin kerroit (tosin ilman kouraa ja kääntäjää) palms 840 nostaa vielä 2m kauempanakin 480kg, toisin kuin kerroit.
nostotehot 4m evi 1000kg palms 1120kg.
kuinkapitkä on evin pääpuomi? äkkiseltään katottuna lyhyempi kuin palms.
eikö evissä ole hitsattu kääntökotelo? valukotelo on vankempi.
jos verrataan samassa kokoluokassa evi 580 ja palms 840 niin evi jää tehoissa aika paljon maksimietäisyydellä 80kg vähemmän kuin palms 40cm kauempaa.
4m etäisyydellä palms nostaa huimat 270kg enemmän.
mun mielestä palmsin puomisto on niin ku pitääkin. painoa 200kg enemmän kuin saman kokoinen evi. evin puomistossa hitsaussaumat puomin ala ja yläpinnassa=puomi ei jousta koska hitsisauma ei veny. samasta syystä puomin sivuun hitsatut sylinterikorvakkeet saattaa revetä koska hitsejä ei voi päättää/aloittaa puomiston sivulla olevaan hitsisaumaan. palms 840 hitsisaumat puomin sivuilla ja sylinterikorvakot hitsattu juuri oikein,aivan niin kuin ammattinostureissa.
palmsin taittopuomissa on peräylitys, se on välttämätön lähikuormausominaisuuksien takia. lisäksi rankakasojen ja risukasojen teosa ehdoton.
tässä kuvassa evi 580 jossa ei ole peräylitystä taittopuomissa. eihän tuolla saa korkeaa pinoa tehtyä saatikka risu/puukuormia metsäkärryyn kun kahmari roikkuu fiiatin katon korkeudella...
http://evimet.com/kuvia/kuormainkuvat/evi_580_kuva2_06_10.jpg
Olet nyt aivan sekasin Evin nostovoima 4 metriä 1000 kg siinä on koura ja pyörijä mukana,kun taasen palms on ilman kouraa ja pyör. 1120 siitä pois 140 kiloa jää alle 1000 kg.
Samoin pikkupuomin nostokyvyn ilmoittaa palms ilman kouraa ja kääntäjää joita ilman on aika vaikea puita kuormata katso esite 480-140 =340 kg http://www.palms.eu/tuotanto/metsakuormaimet/840
Huomattava myös että palms vakiokoura on avautumaltaan aika pieni ei käy paalihommiin.
565 pääpuomi on 320 ja 580 olisko puoli metriä pitempi.
Valun lujuuden jokainen tietää kun pakkasta laitetaan 25 tauluun niin haurasta on.Tuo kääntöhän on Keslassa ja ainakin pienemmissä ongelma.
Palmsin pikkupuomin jatkeet on hitaat,tuo pitäisi olla jo ketjulla.
Mut mistä sä oot päähäs saanu että evin nostovoimat on ilmotettu kouran ja rotaattorin kanssa?
Selkeesti lukee että "nostoarvotaulukko ilman kouraa ja kääntäjää"
-
Määki kyllä ihmettelen miks täsä nyt väännetään kahen eri kokoluokan nosturin arvoista. Ja kyllä munki silmiin sattuu kummanki valmistajan sivuilla lause "ilman kouraa ja kääntäjää".
Mikä muuten noista keslan nykysistä malleista vastaa vanhaa 805? Ei oo mitään käsitystä tuon patun nostoarvoista...
-
Ottamatta kantaa paremmuuteen tässä speksejä.
EVI-580-L
Nostokyky 4m 850 kg
Nostokyky max puomilla 400 kg
Nostomomentti(kNm )/brutto** 58 kn
Kouran pinta-ala m2 0,20 tai 0,30
kääntäjä FR 10
Paino kouran kanssa kg 1150
PALMS 840
Nostokyky 4 m ulottuvuudella 1120 kg
Nostokyky max puomilla 480 kg
Nostomomentti, brutto kNm 62kn
Omapaino tukijaloilla 1720 kg
vakio koura 0,21
käntäjä GR 46
Teräs on kummassakin ruukintavaraa.
-
Kysymys Hogille miksi ulottuvuus pitää olla noin suuri ,mitä hyötyä siitä on jos hakkuuran varteen hakataan?
Hyvin vähän tuolla tulee moton jäljissä kuljettua. Tuulenkaadoissa tarvitaan voimaa ja ulottuvuutta. Aluksi piti päivittää vain nykyinen kärry (Kesla 9T) vetäväksi ja jättää nykyinen nosturi (Kesla 204T), mutta pääsin sopivaan kauppaan koko paketista niin nyt päivittyy kumpikin. Nyt on toivottavasti loppuelämän paketti, saa seuraava polvi sitten hankkia sellaiset vehkeet kun itse haluaa.
-
65cm on köntyksen maavara perämurikan kohdalta. tähän mennessä 4 kertaa on hinattu kaivurilla, metsästä. aina traktori uppoaa ensin
nyt sassi faktat haltuun.
En usko että 580 pääpuomi on 370 pitkä. 3 metriseltä näyttää
-
https://www.youtube.com/watch?v=-lqx3W1GTJ0
Mekaaninen veto mennään vaikka olisi syvemmässäkin. Traktorissa pitää olla sitten myös ajovoimanotto. Tuossa videossa tosin vaatimaton veturi mutta metsäkärry toimiva.
Ei ole ajovoimanottoa tuossa vehkeessä! Eikö köntsä ole automaattiaskilla?
***mulla on tommonen köntys.(kuva risunajosta näyttää olevan www.korpelankone.fi) se on mekaanisella vedolla. sen saa kyllä automaattiaskillakin. todella vahva kärry jota voi vetää kovaa tiellä/ketjujen käyttömahdollisuus.
Ei ole 604 sessa ajovoimanottoa! Saatto tietysti peruuttaa ilman vetoa tolla videolla.
-
Määki kyllä ihmettelen miks täsä nyt väännetään kahen eri kokoluokan nosturin arvoista. Ja kyllä munki silmiin sattuu kummanki valmistajan sivuilla lause "ilman kouraa ja kääntäjää".
Mikä muuten noista keslan nykysistä malleista vastaa vanhaa 805? Ei oo mitään käsitystä tuon patun nostoarvoista...
***samaa minäkin ihmettelin. outo juttu miksi pitää vertailla ihan erikokoisia kuormaimia?
patu 304 on patu 805 seuraaja.
-
Köntys-metsävaunun tekniset tiedot
Kantavuus 10 t
Rengaskoko 18.4 – 30, myös muita kokoja
Maavara 50 cm
Aisaohjauksen poikkeama keskilinjasta 90 cm
4 paria tolppia
Takavalot
-
65cm on köntyksen maavara perämurikan kohdalta. tähän mennessä 4 kertaa on hinattu kaivurilla, metsästä. aina traktori uppoaa ensin
nyt sassi faktat haltuun.
En usko että 580 pääpuomi on 370 pitkä. 3 metriseltä näyttää
Ei ainakaan tossa videon vehkeessa 1300mm rengas halkaisialtaan ja murikka ehkä 300mm. Ehkä 500mm maavara.
-
Määki kyllä ihmettelen miks täsä nyt väännetään kahen eri kokoluokan nosturin arvoista. Ja kyllä munki silmiin sattuu kummanki valmistajan sivuilla lause "ilman kouraa ja kääntäjää".
Mikä muuten noista keslan nykysistä malleista vastaa vanhaa 805? Ei oo mitään käsitystä tuon patun nostoarvoista...
***samaa minäkin ihmettelin. outo juttu miksi pitää vertailla ihan erikokoisia kuormaimia?
patu 304 on patu 805 seuraaja.
Ja varmaan tuo T-malli, kun on kahdella jatkolla. Nosturin sinällään mulla ihan ok, venttiilipöytä vaan nielly hiekkaa sisälleen.... Ilkivalta.
-
Köntys-metsävaunun tekniset tiedot
Kantavuus 10 t
Rengaskoko 18.4 – 30, myös muita kokoja
Maavara 50 cm
Aisaohjauksen poikkeama keskilinjasta 90 cm
4 paria tolppia
Takavalot
Joo, tossa toinen video.
https://www.youtube.com/watch?v=wn57oSIPao8
-
Palmsin pikkupuomin jatkeet on hitaat,tuo pitäisi olla jo ketjulla.
Mitä meinaat?? Jatkon toimintaako?
Miten saat jatkopuomin sisäiset letkutukset toimimaan ilman ketjujatkoa? http://www.palms.eu/tuotanto/metsakuormaimet/840 Kuvassa 5 näkyy jatkon ketju, kuvassa 6 se ei näy...
Miten ketjujatko on nopeampi?
Hullukaan kuormainta ota yksjatkosena jos sen saa kahdellakin. Painoa toki lisää mutta kyllä sitä vartta tarvii.
Jaa miullekkaan tuo sassin kuormain vertailu aukea ollenkaan :-\
-
Palmsin pikkupuomin jatkeet on hitaat,tuo pitäisi olla jo ketjulla.
Mitä meinaat?? Jatkon toimintaako?
Miten saat jatkopuomin sisäiset letkutukset toimimaan ilman ketjujatkoa? http://www.palms.eu/tuotanto/metsakuormaimet/840 Kuvassa 5 näkyy jatkon ketju, kuvassa 6 se ei näy...
Miten ketjujatko on nopeampi?
Hullukaan kuormainta ota yksjatkosena jos sen saa kahdellakin. Painoa toki lisää mutta kyllä sitä vartta tarvii.
Jaa miullekkaan tuo sassin kuormain vertailu aukea ollenkaan :-\
Haittana myös se ulkona oleva sylinteri, taitaa kaksjatkoisissa olla aina?
-
65cm on köntyksen maavara perämurikan kohdalta. tähän mennessä 4 kertaa on hinattu kaivurilla, metsästä. aina traktori uppoaa ensin
nyt sassi faktat haltuun.
En usko että 580 pääpuomi on 370 pitkä. 3 metriseltä näyttää
Ei ainakaan tossa videon vehkeessa 1300mm rengas halkaisialtaan ja murikka ehkä 300mm. Ehkä 500mm maavara.
***valmistaja tekee asiakkaan mitoilla ja asiaakkaan haluamilla varusteilla noita vaunuja. noi esitteen tiedot suuntaa-antavia. ei se liikaa lupaile maavaraa eikä ainakaan kantavuutta. 10t kantavuudella olevia kärryjä löytyy hieman hennompirakenteisenakin ;-)
mulla pyörät on 1600mm korkeat.
valmet 604 ei ole avoa, tiedän kyllä. kirjoitinkin omasta vaunusta joka on mekaanisvetoinen. videon vaunu automaattilatikolla.
vajaa 15v sitten meille tuli eka köntys. siinä oli automaattilaatikko. 805 valmetissa kun ei ajovoimaa ollut.
tuossa vois olla kova kärry myös:
http://www.kuldnebors.ee/search/metsandus/metsatoomasinad-ja-tarvikud/metsaveokaru/search.mec?pob_post_id=19342114&pob_action=show_post_images&pob_cat_id=10797&pob_image_id=798d36e90497ed88a8528cc2ad6e9e1f&pob_browser_offset=&pob_view_language_id=
en väitä köntystä täydelliseksi, lähinnä monen asian kompromissi. itse tarvin semmoista kärryä missä mekaaninen veto,rajoittamaton tienopeus,kevyt vetoisuus tiellä ja ketjujen käyttö mahdollisuus. muita vaihtoehtoja ei ollut kärryä ostaessa. tuo sine täyttää samat kriteerit....
-
Belarus Mtz 1025.2 + Palms 840
https://www.youtube.com/watch?v=8Af5SyYQor4
-
65cm on köntyksen maavara perämurikan kohdalta. tähän mennessä 4 kertaa on hinattu kaivurilla, metsästä. aina traktori uppoaa ensin
nyt sassi faktat haltuun.
En usko että 580 pääpuomi on 370 pitkä. 3 metriseltä näyttää
Ei ainakaan tossa videon vehkeessa 1300mm rengas halkaisialtaan ja murikka ehkä 300mm. Ehkä 500mm maavara.
***valmistaja tekee asiakkaan mitoilla ja asiaakkaan haluamilla varusteilla noita vaunuja. noi esitteen tiedot suuntaa-antavia. ei se liikaa lupaile maavaraa eikä ainakaan kantavuutta. 10t kantavuudella olevia kärryjä löytyy hieman hennompirakenteisenakin ;-)
mulla pyörät on 1600mm korkeat.
valmet 604 ei ole avoa, tiedän kyllä. kirjoitinkin omasta vaunusta joka on mekaanisvetoinen. videon vaunu automaattilatikolla.
vajaa 15v sitten meille tuli eka köntys. siinä oli automaattilaatikko. 805 valmetissa kun ei ajovoimaa ollut.
Se vetävä akseli on jotenkin laakeroitu telikoteloiden päihin kiinni?
-
Belarus Mtz 1025.2 + Palms 840
https://www.youtube.com/watch?v=8Af5SyYQor4
Huomatkaa säästömallin ketjut ;D
-
Ei olis näin käyny (varmaankaan), jos olis ollu Evi 8)
https://www.youtube.com/watch?v=5vjLU7o8xHo
-
Ei olis näin käyny (varmaankaan), jos olis ollu Evi 8)
https://www.youtube.com/watch?v=5vjLU7o8xHo
Mua alkoi ahdistaa tuollainen nujuaminen, turhan takia.
Kunnon ketjut. Joka nurkkaan.
Ja vetäjä jossa toimivat lukot joita uskaltaa vielä käyttää.
Sitten ei muuta kuin nautiskelee ja etenee rauhallisesti.
-
65cm on köntyksen maavara perämurikan kohdalta. tähän mennessä 4 kertaa on hinattu kaivurilla, metsästä. aina traktori uppoaa ensin
nyt sassi faktat haltuun.
En usko että 580 pääpuomi on 370 pitkä. 3 metriseltä näyttää
Evin ohjekirjassa ei tuota tähteä nostotaulukossa ollut siitä virhe se myönnettäköön..Evi 565 puomi on 3,20 eli lyhyt on tuo palmsin puomi.
Tuskimpa nyt 580 on lyhyempi kuin 565.Köntyksen hinta on jossain 50-65 th välissä eli paljon pitää ajaa jotta saa tienattua,rahtiajoahan ei metsässä maataloustratorilla kannatta tehdä.Maavaraa tosiaan moittivat köntyksessä kuten videolla nähdään,en usko kyllä tuohon 65 senttiin.
-
65cm on köntyksen maavara perämurikan kohdalta. tähän mennessä 4 kertaa on hinattu kaivurilla, metsästä. aina traktori uppoaa ensin
nyt sassi faktat haltuun.
En usko että 580 pääpuomi on 370 pitkä. 3 metriseltä näyttää
Evin ohjekirjassa ei tuota tähteä nostotaulukossa ollut siitä virhe se myönnettäköön..Evi 565 puomi on 3,20 eli lyhyt on tuo palmsin puomi.
Tuskimpa nyt 580 on lyhyempi kuin 565.Köntyksen hinta on jossain 50-65 th välissä eli paljon pitää ajaa jotta saa tienattua,rahtiajoahan ei metsässä maataloustratorilla kannatta tehdä.Maavaraa tosiaan moittivat köntyksessä kuten videolla nähdään,en usko kyllä tuohon 65 senttiin.
Mä uskon Retkun sanaan.
***valmistaja tekee asiakkaan mitoilla ja asiaakkaan haluamilla varusteilla noita vaunuja. noi esitteen tiedot suuntaa-antavia. ei se liikaa lupaile maavaraa eikä ainakaan kantavuutta. 10t kantavuudella olevia kärryjä löytyy hieman hennompirakenteisenakin ;-)
mulla pyörät on 1600mm korkeat.
-
vai 65 000e :) ota puolet pois. itse ostin tuon siihen aikaan kun hinta alkoi 2:lla...
älä opeta sassi mua tienaamaan tai ajamaan traktorilla. se on kuule tarkkaan harkittu juttu mitä tuolla yhdistelmällä tehdään ja millasella tuntipalkalla.
jos pelkästään metsässä puita ajaisin niin tottakai valinta olisi metsätraktori, siihen hommaan en kuitenkaan lähde. homman juju on erikoistuminen.
tämä mun kone on suurimmaksi osaksi erikoisajossa. tuntitaksalla menee ylensä. tonttipuiden ajoa. pellonreunojen siivoilua,ym. ajetaan sillä toki metsässäkin. esim. kiireapuna metsänhoitoyhdistykselle tai jos puun siirtomatka on pitkä, esim. pellonyli. suurin osa ajettavasta tavarasta on hakepuuta jonka sitten haketan ja myyn eteenpäin.
-
Jos kunnon renkailla ja ketjuilla ei loppuun ajetulla voimansiirrolla niin eipä kauaksi tuosta arviosta jää.
Onko tosiaan kantavuus vain 10 t.
Meillä päin ei kukaan noihin talkoo hommiin lähde enään mitä retku mainitsi niissä kun ei tienaa mitään. :D
-
65cm on köntyksen maavara perämurikan kohdalta. tähän mennessä 4 kertaa on hinattu kaivurilla, metsästä. aina traktori uppoaa ensin
nyt sassi faktat haltuun.
En usko että 580 pääpuomi on 370 pitkä. 3 metriseltä näyttää
Evin ohjekirjassa ei tuota tähteä nostotaulukossa ollut siitä virhe se myönnettäköön..Evi 565 puomi on 3,20 eli lyhyt on tuo palmsin puomi.
Tuskimpa nyt 580 on lyhyempi kuin 565.Köntyksen hinta on jossain 50-65 th välissä eli paljon pitää ajaa jotta saa tienattua,rahtiajoahan ei metsässä maataloustratorilla kannatta tehdä.Maavaraa tosiaan moittivat köntyksessä kuten videolla nähdään,en usko kyllä tuohon 65 senttiin.
Mä uskon Retkun sanaan.
***valmistaja tekee asiakkaan mitoilla ja asiaakkaan haluamilla varusteilla noita vaunuja. noi esitteen tiedot suuntaa-antavia. ei se liikaa lupaile maavaraa eikä ainakaan kantavuutta. 10t kantavuudella olevia kärryjä löytyy hieman hennompirakenteisenakin ;-)
mulla pyörät on 1600mm korkeat.
Kyl tuossa yli 60cm maavaraa on :D (http://www.korpelankone.fi/media/tiedostot/galleria/cache/kuva2-1-800x700.jpg)
-
Jos kunnon renkailla ja ketjuilla ei loppuun ajetulla voimansiirrolla niin eipä kauaksi tuosta arviosta jää.
Onko tosiaan kantavuus vain 10 t.
Meillä päin ei kukaan noihin talkoo hommiin lähde enään mitä retku mainitsi niissä kun ei tienaa mitään. :D
sempä takia tuo eläkeukko ajaakin tuota yhistelmää.... siihenköhän se kannattavuus perustuu ;)
-
Koneviesti 11/11: köntys 36000€ sis. alv. 18,4,2026 kumeilla.
Vertailuksi: tuolla sassin 65000€ saa jo uuden kronos 140wd (53000€) vaunun oikealla vedolla, 600/50/22,5 kumeilla.
Eikös köntyksessä ole kuormauton taka-akseli vai?
Nyt ketjua seuranneena ehdottaisin aloittajalle teleskooppi jalkoja jotta voi uralla pysähtyä ja laskea tassut puita varomatta. Ja suoraan tappii se pumppu ilman nivel-akselia.
Minä taasen korjaan kallistelu ongelma laittamalla etuakseli jäykistyksen tilaukseen ;)
-
Ajan välillä kymppikympillä metässä, mut itellä on silti mettäkärrynä yksakselinen, ylettimetön rimpula. Mutta silti sillä rimpulalla tekee maanviljelystaistelussa ihmeitä. Metästäkin tulee kaikennäköistä tavaraa ilman kärryvetoa tai edes teliä.
Kyllä se ajokone sinne mettään on tehty ajohommiin ja raktorit ovat ihan johonkin muuhun.
-
niin, eikös se tuo pienellä kalustolla metässä ajo ole ihan korvien välistä kiinni? itekin teen välillä tiliä, kavereille ajamalla reellä puuta! vanhuspatu nivelaisalla on etopeli monessa paikassa fiuden perässä.
-
Kutsun Retkun Sassin metsäajokurssille ,kun taitaa nyt homma olla pois hallinnasta kun kaivurilla pitää harvase päivä
auttaa pois metsästä. :D
Toki paljon on kiinni siitä kuinka ajourat on suunniteltu ja yritetäänkö talvileimikkoa korjata kesällä.Ammatti metsurit on
kyllä aika velikultia jättämään niitä puita tosi pahasti kun ei tarvitse itse ajaa niitä pois ja onhan se työssä kestämisenkin vuoksi ymmärrettävää.
Vinssi on oiva väline millä saa pahoista paikoista puut kätevästi uran varteen ja tuulenkaatojen keräämisessä aivan verraton.
Ehdotankin Hogi että ostat 7 m puomilla olevan kotimaisen metsäkärry yhdistelmän ja Valtran eteen niin sitten homma alkaa
tapahtumaan ja sitä vetoa kärryssä tuskin tarvitsee kun on edessä kunnon vetopeli.Vinssin ostat myös niin saa ne tuulikaadot siististi uran varteen eikä tarvitse seikkailla ryteikössä,jossa aikaa ja tupakkaa kuluu .Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty,sitä vaan ei tahdo oppia kuin kokemuksen kautta
Ajokoneiden kanssa ei kannatta lähtee kylille kilpailemaan.
Terveisin : nimimerkki yli 40 vuotta hankinta hakkuita. ;)
-
Kutsun Retkun Sassin metsäajokurssille ,kun taitaa nyt homma olla pois hallinnasta kun kaivurilla pitää harvase päivä
auttaa pois metsästä. :D
Toki paljon on kiinni siitä kuinka ajourat on suunniteltu ja yritetäänkö talvileimikkoa korjata kesällä.Ammatti metsurit on
kyllä aika velikultia jättämään niitä puita tosi pahasti kun ei tarvitse itse ajaa niitä pois ja onhan se työssä kestämisenkin vuoksi ymmärrettävää.
Vinssi on oiva väline millä saa pahoista paikoista puut kätevästi uran varteen ja tuulenkaatojen keräämisessä aivan verraton.
Ehdotankin Hogi että ostat 7 m puomilla olevan kotimaisen metsäkärry yhdistelmän ja Valtran eteen niin sitten homma alkaa
tapahtumaan ja sitä vetoa kärryssä tuskin tarvitsee kun on edessä kunnon vetopeli.Vinssin ostat myös niin saa ne tuulikaadot siististi uran varteen eikä tarvitse seikkailla ryteikössä,jossa aikaa ja tupakkaa kuluu .Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty,sitä vaan ei tahdo oppia kuin kokemuksen kautta
Ajokoneiden kanssa ei kannatta lähtee kylille kilpailemaan.
Terveisin : nimimerkki yli 40 vuotta hankinta hakkuita. ;)
Onki vähä eria asia ajaa muutama sata mottia hankintapuita kun se että puuta ajetaan ammatimaisesti. Sillon sattuu ja tapahtuu ja välil tarvitaan kaivuria tai muuta vetoapua. Kaikki mettät kun ei oo niitä kuivia mäntykankaita ;)
-
Retkulle sen verran että palms 840 nostovoimat on hieman pienemmät kuin 565 Evin,palms ilmoittaa ilman kouraa ja kääntäjää.Pikkupuomin päässä evi nostaa 600 kiloa palms 340.
Pystyssä ei tuo Palms kärry pysy millään vaikka olisi sammakkojalat.
Puomisto on erikoinen kun pääpuomi on vain 3.10 ja pikkupuomi huimat 4,80 ja pieni näyttää olevan pikkupuomin taittosylinteri eli on vaikeaa nostaa kourallista huippuetäisyyksillä .
Tuohan on 6,50 metrisen kuormaimen puomisto mutta yksi jatke enemmän.Aika erikoinen on ratkaisu ,voimattomuus ja jatkeitten hitaus on tuon kuomaimen heikoin lenkki.Kääntölaite mate in polski.
Tutulla oli Farmi siinä samat ongelmat pikkupuomin voimattomuus oli hermoja raastavaa ja eipä kauaa sitä pitänyt kun pisti myyntiin.
Kysymys Hogille miksi ulottuvuus pitää olla noin suuri ,mitä hyötyä siitä on jos hakkuuran varteen hakataan?
Edellisessä Evissä oli sammakko jalat joista ei ollut metsässä mitään hyötyä,mutta haittaa kylläkin piti aina katsoa mihin toppaa että ei ota puuhun ja tassun kohta meni aina polanteelta pois sulaan kohtaan .Kasalla tosiaan tarvitsee pitemmän puomin jos sammakojalat koska ei pääse lähelle.
Jos teleskooppijalat ottaa pyöriin on vetokoukku erikoisen sisällä traktorissa tai kuormain ja kärry väärin suunniteltu.
***nyt olet kattonu tietoja hiukka väärin.¨
ensinnäkin miksi vertaat 1 jatkoista 6.5m eviä 2 jatkoiseen 840 palmsiin? eikö oikea verrokki olisi evi 580.
vertaappa ulottuvuuksia, evi nostaa 6.5m 600kg niin kuin kerroit (tosin ilman kouraa ja kääntäjää) palms 840 nostaa vielä 2m kauempanakin 480kg, toisin kuin kerroit.
nostotehot 4m evi 1000kg palms 1120kg.
kuinkapitkä on evin pääpuomi? äkkiseltään katottuna lyhyempi kuin palms.
eikö evissä ole hitsattu kääntökotelo? valukotelo on vankempi.
jos verrataan samassa kokoluokassa evi 580 ja palms 840 niin evi jää tehoissa aika paljon maksimietäisyydellä 80kg vähemmän kuin palms 40cm kauempaa.
4m etäisyydellä palms nostaa huimat 270kg enemmän.
mun mielestä palmsin puomisto on niin ku pitääkin. painoa 200kg enemmän kuin saman kokoinen evi. evin puomistossa hitsaussaumat puomin ala ja yläpinnassa=puomi ei jousta koska hitsisauma ei veny. samasta syystä puomin sivuun hitsatut sylinterikorvakkeet saattaa revetä koska hitsejä ei voi päättää/aloittaa puomiston sivulla olevaan hitsisaumaan. palms 840 hitsisaumat puomin sivuilla ja sylinterikorvakot hitsattu juuri oikein,aivan niin kuin ammattinostureissa.
palmsin taittopuomissa on peräylitys, se on välttämätön lähikuormausominaisuuksien takia. lisäksi rankakasojen ja risukasojen teosa ehdoton.
tässä kuvassa evi 580 jossa ei ole peräylitystä taittopuomissa. eihän tuolla saa korkeaa pinoa tehtyä saatikka risu/puukuormia metsäkärryyn kun kahmari roikkuu fiiatin katon korkeudella...
http://evimet.com/kuvia/kuormainkuvat/evi_580_kuva2_06_10.jpg
--------------
en halua eviä sen kummemmin moittia saatikko palmsia kehua. kumpakaan merkkiä mulla ei ole (mulla cranab fc80,kesla600t,kronos 5000) ominsilmin havaittuja juttuja kaikki. paljon olen molemmista kuullut myös kentältä, mutta niistä ei sen enempää...
-
K ja sitä vetoa kärryssä tuskin tarvitsee kun on edessä kunnon vetopeli.Vinssin ostat myös niin saa ne tuulikaadot siististi uran varteen eikä tarvitse seikkailla ryteikössä,jossa aikaa ja tupakkaa kuluu .
Tähän pitää sen verran tarttua, että paljon riippuu maastosta, missä ajourat ovat tarviiko vetoa vai ei. Toki varmasti pärjää ilman sitäkin, mutta sen jälkeen kun vedollinen kärry on ollut, niin ei ainakaan itsellä ole paluuta vedottomaan. Se apu, mitä veto tuo juuri kriittisessä paikassa on uskomaton. Vinssi on erittäin käyttökelpoinen väline ja itselläkin käytössä, mutta en kyllä sanoisi, että sillä korvaisi vedon.
Esimerkkinä mielummin tulen vedon kanssa hitaasti ylös Salpausselän rinteillä menevää noin 300 mökin mökkitietä (näinä talvina tuppaa olemaan peilijäässä aina) kuin että vedän useampaa lauttaa vinssillä perässä ko. tietä myöden.
Kyllä varmaan tulisi ilman vetoakin ketjuilla vai ruovittaen, mutta vedon kanssa täysi kuorma tulee paljon nätimmin.
-
Kutsun Retkun Sassin metsäajokurssille ,kun taitaa nyt homma olla pois hallinnasta kun kaivurilla pitää harvase päivä
auttaa pois metsästä. :D
Toki paljon on kiinni siitä kuinka ajourat on suunniteltu ja yritetäänkö talvileimikkoa korjata kesällä.Ammatti metsurit on
kyllä aika velikultia jättämään niitä puita tosi pahasti kun ei tarvitse itse ajaa niitä pois ja onhan se työssä kestämisenkin vuoksi ymmärrettävää.
Vinssi on oiva väline millä saa pahoista paikoista puut kätevästi uran varteen ja tuulenkaatojen keräämisessä aivan verraton.
Ehdotankin Hogi että ostat 7 m puomilla olevan kotimaisen metsäkärry yhdistelmän ja Valtran eteen niin sitten homma alkaa
tapahtumaan ja sitä vetoa kärryssä tuskin tarvitsee kun on edessä kunnon vetopeli.Vinssin ostat myös niin saa ne tuulikaadot siististi uran varteen eikä tarvitse seikkailla ryteikössä,jossa aikaa ja tupakkaa kuluu .Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty,sitä vaan ei tahdo oppia kuin kokemuksen kautta
Ajokoneiden kanssa ei kannatta lähtee kylille kilpailemaan.
Terveisin : nimimerkki yli 40 vuotta hankinta hakkuita. ;)
Aika koominsta tekstiä ihmiseltä joka on oletettavasti aika kokenut touhuaja. Kaikki on kuitenkin aika paljon kiinni maastosta ja se kokemus mikä itsellä on niin ylivoimaisesti helpoiten ja nopeiten tulee tuulenkaadot kerättyä kun kärryllä käy ne hakemassa. Vinssi voi jossain tapauksessa olla hyvä mutta puoli ammatikseen tekevälle siitä touhusta ei tule yhtään mitään. Metsässä ei tartte olla kuin 2 metrin kinkama niin vedoton kärry ei siitä nouse kuormalla. Suunitella voi sitä sun tätä mutta varsinkin kun touhuaa muiden mettissä niin ne suunittelut ja maastotietämykset on aina vajaavaiset ja harvoin sitä suunnittelutyötä pääsee laskuttamaankaan. Siksi toi kärryn kulkuominaisuudet kannattaa mitoittaa käytön ja tarpeidensa mukaan.
-
Siitähän se on kiinni mitä tekee, missä tekee ja kenelle tekee.
Helpossa maastossa ja omissa puuhasteluissa menee heikommatkin systeemit, ja joidenkin yksittäisten tuulenkaatojen hakeminen voi olla niin periaatekysymys kuin harrastekin samaan aikaan. Siinä voi sitten vaikka vinssailla, puljata sitä ja tätä ja ajella pikku nökkösiä kerrallaan jos ei täysi kuorma kulje.
Sitten kun joku muu sanoo että puut on juu tuolla parin mäen takana, reittihän menee tuosta rinnettä mistä edellisen hakkuun ajokones meni ja sitten siitä mätästetyn aukon yli. Pinon paikka on so***** tuonne tien kulmaan, ei kai siinä muuta?
Silloin on vähän pakko olla sellaiset systeemit että homma onnistuu.
Vedottomalla kärryllä on vetäjän painolla ratkaiseva merkitys, turha siihen on jotain höyhensarjan A93:a eteen tarjota. Joku >6 tonninen alkaa jo pärjätä kohtuullisessa maastossa. Tässä lajissa paino on voimaa ja ylipaino ylivoimaa - ja nyt ei ollut siis kyse suoleimikoista... Tai sitten pitää käydä pinolla jokusen kertaa useammin ja tyytyä vajaisiin kuormiin. Myös tavaran pituudella on suuri merkitys, 61 tukit alkavat olla vähän epäedullisia painonjakautuman suhteen. Tässä talvena eräänä asiakas teki kaikki suurimmat tyvet tuohon mittaan ja niiden kanssa sai pikkuisen vehdata. Paksuutta tyvissä sen verran että huskulla piti sahata kaatokolonkin puolelta keskeltä että sai ne kannosta irti. Pituudelle oli kyllä hyvä peruste - tarvittiin sen pituista hirttä.
-
tuossa vois olla kova kärry myös:
http://www.kuldnebors.ee/search/metsandus/metsatoomasinad-ja-tarvikud/metsaveokaru/search.mec?pob_post_id=19342114&pob_action=show_post_images&pob_cat_id=10797&pob_image_id=798d36e90497ed88a8528cc2ad6e9e1f&pob_browser_offset=&pob_view_language_id=
Tuommosessa vois olla hyvä sellainen ominaisuus, että sais teliä siirrettyä hydraulisesti. Samalla vois tietty kuormatila jatkua kun ei kauhean pitkältä tuossa näyttänyt.
Ylipäänsä vois sanoa noista ihmisten metsäyhdistelmistä, että vähemmälläkin varmasti pärjäisivät. Perustelen tätä sillä että paljon on suhteellisen kalliita yhdistelmiä vajaakäytössä, niillä ajetaan muutamana viikkona vuodessa keskimäärin muutama sata mottia puuta. Vetämättömällä kärryllä ja peruspilkilläkin pärjää jos on ajomaastot tiedossa. Omilla maillahan voi vaikka käydä jälkiä polkemassa ja ajaa roudan aikaan, silloin ei kummia vaadita kalustolta. Ittekin on tullut pahimpia maastoja ajatettua metsäkoneella, eihän ole mikään pakko käyttää omaa kalustoa, jos järkiseikat eivät sitä puolla. Lisäksi omilla mailla ei sekään ole poissuljettua että käyttää kaivinkonetta ja parantelee uria tai tekee talvitienpohjaa.
Tuosta Palmsista vielä, itse olisin sammakkojalkojen kannalla, tukevat leveämmältä ja toimivat nopeasti. Lisäksi tukea voi ottaa vaikka tukkikasan päältä. Toki tuossa palmsissa näkyivät olevan asennetut kääntösylkkyjen kohdalle, Nokassa ovat mielestäni fiksummin sijoitettu kääntösylkkyjen ja sermin väliin, jolloin ne eivät tule sermin reunaa ulommas.
-
tuossa vois olla kova kärry myös:
http://www.kuldnebors.ee/search/metsandus/metsatoomasinad-ja-tarvikud/metsaveokaru/search.mec?pob_post_id=19342114&pob_action=show_post_images&pob_cat_id=10797&pob_image_id=798d36e90497ed88a8528cc2ad6e9e1f&pob_browser_offset=&pob_view_language_id=
Tuommosessa vois olla hyvä sellainen ominaisuus, että sais teliä siirrettyä hydraulisesti. Samalla vois tietty kuormatila jatkua kun ei kauhean pitkältä tuossa näyttänyt.
Ylipäänsä vois sanoa noista ihmisten metsäyhdistelmistä, että vähemmälläkin varmasti pärjäisivät. Perustelen tätä sillä että paljon on suhteellisen kalliita yhdistelmiä vajaakäytössä, niillä ajetaan muutamana viikkona vuodessa keskimäärin muutama sata mottia puuta. Vetämättömällä kärryllä ja peruspilkilläkin pärjää jos on ajomaastot tiedossa. Omilla maillahan voi vaikka käydä jälkiä polkemassa ja ajaa roudan aikaan, silloin ei kummia vaadita kalustolta. Ittekin on tullut pahimpia maastoja ajatettua metsäkoneella, eihän ole mikään pakko käyttää omaa kalustoa, jos järkiseikat eivät sitä puolla.
Tuosta Palmsista vielä, itse olisin sammakkojalkojen kannalla, tukevat leveämmältä ja toimivat nopeasti. Lisäksi tukea voi ottaa vaikka tukkikasan päältä. Toki tuossa palmsissa näkyivät olevan asennetut kääntösylkkyjen kohdalle, Nokassa ovat mielestäni fiksummin sijoitettu kääntösylkkyjen ja sermin väliin, jolloin ne eivät tule sermin reunaa ulommas.
Niin tuli nyt väärin ymmärrys joillekin ,kuten edellä jo kerroin EI KANNATA kilpailla ajokoneiden kanssa eli toiselle puiden ajaminen on täysin tappiollista hommaa.Vinssillä tarkoitin sitä että vedetään puut tuulen kaato alueella urien varteen siitä on mukava hakea ne.
Jos toiselle ajaa taksa vähänkin paremmilla koneilla pitää olla tunti taksa siellä 80-120 € välillä.
-
toiselle puiden ajaminen on täysin tappiollista hommaa.
Näin äkkiseltään ajatellen siinä on nyt jotain hassua että saman pöllin siirto omassa metsässä on paljon arvokkaampi kuin jonkun toisen metsässä.
Minusta sen ei pitäisi olla. Jos sitä ei kannata ajaa naapurin metsästä, ei sitä kannata omastakaan. Ellei siis pidä kehittävästä harrastuksesta... ja siinä olen samaa mieltä että aika tuottamattomia investointeja isännänlinjalle tehdään.
Päätehakkuut eivät tietysti tähän juttuun kuulu, ja toisaalta maataloudessa on muita nostotarpeita.
-
toiselle puiden ajaminen on täysin tappiollista hommaa.
Näin äkkiseltään ajatellen siinä on nyt jotain hassua että saman pöllin siirto omassa metsässä on paljon arvokkaampi kuin jonkun toisen metsässä.
Minusta sen ei pitäisi olla. Jos sitä ei kannata ajaa naapurin metsästä, ei sitä kannata omastakaan. Ellei siis pidä kehittävästä harrastuksesta... ja siinä olen samaa mieltä että aika tuottamattomia investointeja isännänlinjalle tehdään.
Päätehakkuut eivät tietysti tähän juttuun kuulu, ja toisaalta maataloudessa on muita nostotarpeita.
hurjia on poikien hinnat oman pölli ajokalustosoissa. Meillä tuon 840 palms ja peräkärryn hinnalla seisoo jo traktorikin jossa kääntyvä penkki ilmastointi ja muutkin tomivat härpäkkeet.. Takasillassa nosturi ja vetävä kärry. Nosturi nostaa 5m päästä kouran kanssa 600 kg suursäkin heittämällä.. Liki viikottain on ajussa eli ihan ansainta peli edelleen..eikä ole vielä tullut mieleen vaihtaa ku ei ole oikein letku remppaa kummosempaa ollu. Koura alkaa pikkasen purkaantua ja vähän on toinen leuka kiero, mutta edelleen pelittää. Pöytä pitää kohta puoliin päivittää. Nyt hankittii "uusi keulapumppu hässäkkä kustansi 900 € verollista säiliöineen sekä kaikkikine muine tykötarpeineen. sillä varmasti ajetaan viel pitkäääään näitä maajussin virveli hommia, sekä tarkoitus laittaa ketjumurskain puomin nokkaan niin päivitin tuota pumppu hässäkkää paremmaksi. Öljynlauhdutin on vielä jostain pierastava.
tr vm 95 ja nosturi vm 91 metsävaunu vm 94
-
Vieläkö jollain on käytössä rkp, 34-81 se zoom puomillinen nosturi. Tuli sellasella jokunen motti aikoinaan juurikkaan naattia mätettyä. Sinällään erikoinen ratkaisu, kun molemmat puomit oli jatkettavia. Tietyssä hommissa etu kun sai nostopuomin just oikean mittaiseksi.
-
Tuossa on sitkeä isäntä kun polvillaan könnää nyykkärin kopissa ,polvet tykkää hyvää,onpahan sitä väljyyttä polvissa sitten vanhemmiten,(nivelsiteet venyy). ;D
http://www.urakointiuutiset.fi/uutiset/palms-metsakuormain-vakuuttanut-viitasaarella-edullista-laadukkuutta-maatilan-yleistoihin/
Mikä tuon 840 hinta muuten on ?
-
Tuossa on sitkeä isäntä kun polvillaan könnää nyykkärin kopissa ,polvet tykkää hyvää,onpahan sitä väljyyttä polvissa sitten vanhemmiten,(nivelsiteet venyy). ;D
http://www.urakointiuutiset.fi/uutiset/palms-metsakuormain-vakuuttanut-viitasaarella-edullista-laadukkuutta-maatilan-yleistoihin/
Mikä tuon 840 hinta muuten on ?
Laitoitko väärän linkin? Tossa kuvassa mies seisoo kuormaimen vieressä ::)
-
Tuossa on sitkeä isäntä kun polvillaan könnää nyykkärin kopissa ,polvet tykkää hyvää,onpahan sitä väljyyttä polvissa sitten vanhemmiten,(nivelsiteet venyy). ;D
http://www.urakointiuutiset.fi/uutiset/palms-metsakuormain-vakuuttanut-viitasaarella-edullista-laadukkuutta-maatilan-yleistoihin/
Mikä tuon 840 hinta muuten on ?
Laitoitko väärän linkin? Tossa kuvassa mies seisoo kuormaimen vieressä ::)
Sieltä aukeaa kuvavalikko josta voi katsoa kaikki kuvat.Eihän noissa istuin käänny taakse.
Suora aisa näkyy olevan ainakin tuossa kärryssä.http://www.nettikone.com/palms/p825-12d/1036457#yritys=palmsfinland
-
Suora aisa näkyy olevan ainakin tuossa kärryssä.http://www.nettikone.com/palms/p825-12d/1036457#yritys=palmsfinland
Kyllä tuo aisa pokattu on, tosin aika vähän. Näkyy tuossa kuvassa ja valmistajan sivuilla olevissa mittakuvissa.
Ehdotankin Hogi että ostat 7 m puomilla olevan kotimaisen metsäkärry yhdistelmän ja Valtran eteen niin sitten homma alkaa
tapahtumaan ja sitä vetoa kärryssä tuskin tarvitsee kun on edessä kunnon vetopeli.Vinssin ostat myös niin saa ne tuulikaadot siististi uran varteen eikä tarvitse seikkailla ryteikössä,jossa aikaa ja tupakkaa kuluu .Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty,sitä vaan ei tahdo oppia kuin kokemuksen kautta
Ajokoneiden kanssa ei kannatta lähtee kylille kilpailemaan.
Mulla on jo nyt tuollainen ehdottamasi 7m kotimainen kuormain ja vaunu (Kesla 204T + 9T) . Vetokoneen merkillä en usko olevan suurta vaikutusta kärryn liikkuvuuteen, mutta kärryn vedosta on apua näissä olosuhteissa. Hyvä Fransgårdin VOA-käyttöinen vinssi sekä hydraulinen keulavinssikin löytyy. Ja ei tällä kalustolla ajokoneille kilpailla eikä rahtiakaan ajeta, omia hommia touhutaan. Ja pahimmat paikat /isommat määrät teetän ajokoneella.
-
Olen päätymässä suoraan ulosottakseliin kiinnitettävään pumppuun. Valmistajan mukaan pumppu antaa 1000 kierroksella 60l/min. Sen edessä on kertoja suhteella 1:2,5. Valmistajan mukaan pumppupaketti antaa noin 80l/min jos sitä pyöritetään 540rpm. Kuikakohan paljon tuosta pumpusta pystyy ottamaan tuottoa kierroksia nostamalla, tuotto tuskin nousee lineaarisesti kierrosluvun suhteessa ja jossain vaiheessa alkaa kavitoinnit yms? 700 rpm akselissa voisi antaa 100 litraa minuutissa?
-
Millainen setukka sulla on. ei kai uri2
-
Millainen setukka sulla on. ei kai uri2
UR1, UR2 ja UR3. Pääasiassa käyttö UR3 perässä, ehkä satunnaisesti UR2, UR1 taitaa olla vähän pieni.
-
Olen päätymässä suoraan ulosottakseliin kiinnitettävään pumppuun. Valmistajan mukaan pumppu antaa 1000 kierroksella 60l/min. Sen edessä on kertoja suhteella 1:2,5. Valmistajan mukaan pumppupaketti antaa noin 80l/min jos sitä pyöritetään 540rpm. Kuikakohan paljon tuosta pumpusta pystyy ottamaan tuottoa kierroksia nostamalla, tuotto tuskin nousee lineaarisesti kierrosluvun suhteessa ja jossain vaiheessa alkaa kavitoinnit yms? 700 rpm akselissa voisi antaa 100 litraa minuutissa?
No tuo on hyvä ratkaisu,muista että kun se on omalla pumpulla siinä ei ole mitään kurituksia välissä kuten
jos esim. nokkapumppu ratkaisussa on pitkät letkut ,varmasti riittää 60 litran pumppu.Todella vähän tarvitsee kierroksia,kun kuormain liikkuu jo hyvin ainakin omassa .
-
Tuossa https://www.youtube.com/watch?v=2WsIYSgkrgw on 60 litraa voan 540 antava pumppu. Tuota veturia haukutaan korkealla sijaitsevan voa tumpinsa takia, mutta mulla olisi menossa jo monesko sadas liekkään, voa-tumppi, pumppu-kertoja systeemi jos veturi olisi joku muu, esim. fergu tai ford. Niissä aisa ottaisi pumppuun kiinni pienissäkin ojanylityksissä.
Jos veto on saatavissa napamoottoreilla, niin ehdottomasti se, sallii ketjujen käytön joka oikeasti talvisavotalla ehdoton edellytys jos tehdään muutakin kuin leikitään.
Nimittäin tuo videon kronos lyö vain tyhjää neljällä rattaalla täyspoka päällä lumella. Voimaa on tuollakin vedolla yllättävän paljon. Oikein tiukassa paikassa kesällä veturista loppuu jo voima :(
Noita ratkenneita evejä kävin kahtakin katsomassa ennenkuin patun ostin. Pystypilarin yläkorvat ratkenneet molemmissa.
Omassa kärrissä ei tukijalat ota kiinni maastoon eikä renkaisiin. Ensimmäisenä kolahtaa kärrin aisaohjauksen niveltapin pää.
En sammakkojalkoja ottaisi, eivät kestä kokeilla oikeastaan kertaakaan vetää kärriä tukijalat maassa, sylinterit paljaina iskuille (tosin esmes pohjanmaan pojat saa jopa teleskooppijalkoihin nuo sylinterit paljaaksi jäämään), pinolla äkkiä metrin välimatka jotta saa jalat ylös ym. puoltaa teleskooppia, mutta se on makuasia.
-
En sammakkojalkoja ottaisi, eivät kestä kokeilla oikeastaan kertaakaan vetää kärriä tukijalat maassa, sylinterit paljaina iskuille (tosin esmes pohjanmaan pojat saa jopa teleskooppijalkoihin nuo sylinterit paljaaksi jäämään), pinolla äkkiä metrin välimatka jotta saa jalat ylös ym. puoltaa teleskooppia, mutta se on makuasia.
Itsekin olen teleskoopeista tykännyt, mutta mitkään kovin vakaat ne eivät ole, aivan kuten videollasi valittelet, voimat riittäisi muttei vakaus. Palmsin maahantuoja suosittelee 840 kuormaajaan sammakoita, enkä ihmettele saatuani mittakuvat. Sammakkojalkojen leveys maassa on 322cm kun teleskoopit ovat vain 256cm leveällä. Itse olen kyllä Keslan kanssa teleskoopeilla pärjännyt, varsinkin kun ymmärtää varoa kuorman viimeisten puiden kanssa.
Rivakasti tuo kuormaimesi liikkuu omalla pumpulla, mutta esiohjaus näyttää tekevän liikkeistä töksähtelevää, tuonkin vuoksi minulla on omat mieltymykseni venttiilipöydän suhteen...
-
Niin, onko tuo millä venttiilipöydällä tulossa?
Itse olen tottunut ohjastamaan kuormaajaa takakaasupolkimen kanssa. Sillä saa nuotit viilattua paremmin kohdilleen.. ;D
-
Nää "MHY" ajokeikat on olleet niitä mielenkiintoisimpia tapauksia ;)
Hyvä pojat! Siistiä jälkee ootte tehny, mutta tältä harvennuspalstalta puuttui vain ajourat ::) tai jos on, niin sinne on kasattu järjestäen puita.
Isäukkokin tuota naureskeli. Ei ennenvanhaan metsurin hommissa sallittu tuollaista. Kyllä se oli suunnilleen tiedossa miten ajetaan ja millä.
Eipä noita keikkoja paljoa oo tullu harrastettua. Muutamakin kerta riittää..
Omissa ajoissa on onneksi vielä tuo järjen käyttö sallittu :)
-
Nää "MHY" ajokeikat on olleet niitä mielenkiintoisimpia tapauksia ;)
Pätee myös siinä vaiheessa kun puut on jo tienvarressa.
Asta- ja Veera-myrskyjen jälkeen oli Imatran yläpuolella siivottava ihan reilusti. Paikallinen mhy oli tietysti sopassa mukana. Oli melkoisen mielenkiintoista mennä hakemaan autolla puukuormaa, kun saman tien varressa alle kilometrin matkalla oli yhdistyksen toimesta hoidettu korjuu ja puita myyty kaikille kolmelle isolle firmalle.
Ei minkäänlaisia merkintöjä pinoissa. >:(
Eikä auttanut minkäänlainen sanominen, kysely tai uhkailu. Lopulta ilmoitin puhelimitse henkilölle, jolla aika leveä kravatti, ettei kukaan autokuski ota vastuuta siitä, jos viedään väärän firman puut tehtaalle.
Ei koirat perään haukkuneet...
-
Nää "MHY" ajokeikat on olleet niitä mielenkiintoisimpia tapauksia ;)
Pätee myös siinä vaiheessa kun puut on jo tienvarressa.
Asta- ja Veera-myrskyjen jälkeen oli Imatran yläpuolella siivottava ihan reilusti. Paikallinen mhy oli tietysti sopassa mukana. Oli melkoisen mielenkiintoista mennä hakemaan autolla puukuormaa, kun saman tien varressa alle kilometrin matkalla oli yhdistyksen toimesta hoidettu korjuu ja puita myyty kaikille kolmelle isolle firmalle.
Ei minkäänlaisia merkintöjä pinoissa. >:(
Eikä auttanut minkäänlainen sanominen, kysely tai uhkailu. Lopulta ilmoitin puhelimitse henkilölle, jolla aika leveä kravatti, ettei kukaan autokuski ota vastuuta siitä, jos viedään väärän firman puut tehtaalle.
Ei koirat perään haukkuneet...
Firmathan ei suostu siihen että toimitaan mhy:n apteerauksella ym eli kasa on niin kauan maanomistajan omistuksessa kunnes firman ostomies käy laittamassa lapun kasaan että hän on sen ostanut. Firmat yrittää kaikin mahdollisin keinoin kampittaa mhy:n toimia jotta ne ei saa järkevää toimintaa aikaiseksi. Tästä syystä ei kannata syyttää mhy:tä vaan omaa firmaa joka ei hoida asioitaan...
-
Tuossa https://www.youtube.com/watch?v=2WsIYSgkrgw on 60 litraa voan 540 antava pumppu. Tuota veturia haukutaan korkealla sijaitsevan voa tumpinsa takia, mutta mulla olisi menossa jo monesko sadas liekkään, voa-tumppi, pumppu-kertoja systeemi jos veturi olisi joku muu, esim. fergu tai ford. Niissä aisa ottaisi pumppuun kiinni pienissäkin ojanylityksissä.
Jos veto on saatavissa napamoottoreilla, niin ehdottomasti se, sallii ketjujen käytön joka oikeasti talvisavotalla ehdoton edellytys jos tehdään muutakin kuin leikitään.
Nimittäin tuo videon kronos lyö vain tyhjää neljällä rattaalla täyspoka päällä lumella. Voimaa on tuollakin vedolla yllättävän paljon. Oikein tiukassa paikassa kesällä veturista loppuu jo voima :(
Noita ratkenneita evejä kävin kahtakin katsomassa ennenkuin patun ostin. Pystypilarin yläkorvat ratkenneet molemmissa.
Omassa kärrissä ei tukijalat ota kiinni maastoon eikä renkaisiin. Ensimmäisenä kolahtaa kärrin aisaohjauksen niveltapin pää.
En sammakkojalkoja ottaisi, eivät kestä kokeilla oikeastaan kertaakaan vetää kärriä tukijalat maassa, sylinterit paljaina iskuille (tosin esmes pohjanmaan pojat saa jopa teleskooppijalkoihin nuo sylinterit paljaaksi jäämään), pinolla äkkiä metrin välimatka jotta saa jalat ylös ym. puoltaa teleskooppia, mutta se on makuasia.
Hölmö saa kaikki rikki .Kävin minäkin katsomassa ratkenneita Patuja ,nokkia ja muita kuormaimia sitten päädyin Eviin. ;D Käyttäjästä paljon riippuu miten kestää ,tiedän Evi 465 jolla ajettu todella paljon ,rehut levitelty ym. kuormain on joka paikasta todella kuluneen näköinen mutta yläkorvat täysin koskemattomat,mutta a-rungossa ratkeamia,oli niitä ensimmäisiä,rakennetta muutettu .Tosiaan tuo voa pumppu ei kaikkiin sovi niin kuin valtraan ja leukkuun.Evissähän on tuo vakaus omaa luokkaansa siitä ei pääse mihinkään ja tukijalat eivät ota pyöriin.Epävakaalla heilurilla on raskasta kuormata ja rasittaa kaikkia paikkoja turhaan,mutta jos haluaa heilurin ostaa niin siitä vaan. ;D
-
Rivakasti tuo kuormaimesi liikkuu omalla pumpulla, mutta esiohjaus näyttää tekevän liikkeistä töksähtelevää, tuonkin vuoksi minulla on omat mieltymykseni venttiilipöydän suhteen...
Ei tuo oikeasti liiku niin rivakasti kun tottuu käyttämään, mitä pitäisi. Litroja saisi olla joku 20 lisää vielä! Ja huom. tuo on pienisylinterinen verrattuna Palmssiin!!
Nyt olen saanut kuormaimen osan töksähtelevistä liikkeistä ihan oppimalla pois, mutta suurin ongelma on nostopuomin alaslaskussa tuleva yhdenäkin putoaminen, jonka syytä en tiedä? Jossain metsäkoneissa oli muistaakseni tähän linjaan kytketty joku kuristus, jotta tyhjiötä ei synny tms. en muista tarkasti. Joku voisi vinkata jos tietää/muistaa...
Tuo paljon ajettu walvoil (metsäkärry/kuormain vm. 1989) on kyllä jo ehtoopuolella, mutta kun koko yhdistelmän (tr+vaunu+nosturi) kokonaishinta on 10 000 € pintaan niin se antaa anteeksi paljon, varsinkin kun käyttö on pientä, tosin, tuolla olen varmaankin ajanut jo enempi, mitä keskiverto uuden metsäkuormain paketin ostaja ajaa samalle aikaan 8)
Kiikkeryydessä on tekoa muullakin kuin tukijaloilla. Kronoksen uudempikin kärry oli kiikkerin koneviestin testissä, ja sitä se on tämä vanhakin. Apuna olisi suolatäyttö takarenkaisiin, mutta jostain syystä en ole saanut sitä aikaiseksi :-[ kaverilla on vanha olikohan pikkunallen kärrystä tehty metsäperävaunu, ja se ei juuri tukijalkoja näytä kaipaavan, on tanakka kuormata ja jatkona toimii aisaohjaus... Tuo kronos menisi samassa hommassa justiinsa nurin.
-
Evissähän on tuo vakaus omaa luokkaansa siitä ei pääse mihinkään ja tukijalat eivät ota pyöriin.
Mistä sää ton olet keksinyt? Mulla on 10tn evin kärri, jossa evin värkkäämät sammakkojalat ja nosturipukki (pilkkinä kylläkin Patu 655). Ei sitä nyt yhtään sen vakaammaksi voi kehua kun mitään muutakaan kärrypakettia...
-
kukkaan koskaan laskenu tuota kuitupuun hakkuuta niin että laittas omalle työlle edes jonku hinnan, vaikka vain sen normipalkan 13 e/h, traktorille edes sen 20e tunti, siihen sitte kärry ja kuormain ja satunnaiset rikot...mitä jää jäljelle vai joudutaanko mennänkö spekulaatiohin tulevasta paremmasta tukkisaannosta verrattuna motomiehen tekemään ja metsäkaluston maatalouskäyttöön...jotenki tuntuu ettei edes nuffin kalustolla normi tunari pääse lähellekkään kannattavuutta :'( :'( :'( :'(
-
Evissähän on tuo vakaus omaa luokkaansa siitä ei pääse mihinkään ja tukijalat eivät ota pyöriin.
Mistä sää ton olet keksinyt? Mulla on 10tn evin kärri, jossa evin värkkäämät sammakkojalat ja nosturipukki (pilkkinä kylläkin Patu 655). Ei sitä nyt yhtään sen vakaammaksi voi kehua kun mitään muutakaan kärrypakettia...
Lueppa koneviestin testi siinä osa kärryistä meinas kaatua vaikka oli tukijalat maassa.Tyhjänäkään Evi ei horju vaikka aisan kääntää toiseen ääriasentoon ,tuota liikettä ei passaa kaikilla tehdä.Hyvä konsti on laittaa peräpalkkiin pehmuste kuljetinhihnasta siellä kouran on hyvä lepäillä eikä jurnuta palkkia puhki,toki muistaa nostaa pois sieltä jos keskellä uraa paljon korkeita kiviä ja kantoja.Tuolla kun pitää kouran tyhjillään kun ajelee niin vaukauttaa kärryä mukavasti.
Palmsissa tuo telekooppijalkojen laitto on epäonnistunut
kun katsoo kuvaa,tukijalat ovat liian kapealla ylhäältä eli tukipiste tulee todella alas pystytorniin katsottuna,paljon on oppimista palmsilla Suomalaisista valmistajista ja onhan tuon toisaalta ymmärrettävää kun palms on vasta 95 alkanut kyhämään metsänostureita ja kärryjä.Minusta ensimmäiset Palmsit oli Nokan kuormaimesta kopioitu.
-
kukkaan koskaan laskenu tuota kuitupuun hakkuuta niin että laittas omalle työlle edes jonku hinnan, vaikka vain sen normipalkan 13 e/h, traktorille edes sen 20e tunti, siihen sitte kärry ja kuormain ja satunnaiset rikot...mitä jää jäljelle vai joudutaanko mennänkö spekulaatiohin tulevasta paremmasta tukkisaannosta verrattuna motomiehen tekemään ja metsäkaluston maatalouskäyttöön...jotenki tuntuu ettei edes nuffin kalustolla normi tunari pääse lähellekkään kannattavuutta :'( :'( :'( :'(
Olen laskenut ja päätynyt että ei kannatta heti ,mutta seuraavan hakkuun aikaan kylläkin.
Metsä tulee siihen kuntoon mihin haluat,puun valinta on parempaa,siis mitä jää kasvamaan,ei raiteita ,ei kolhuja puissa,ajourat kapeammat ,kunto pysyy hyvänä ei tule kesselimaha ongelmaa,erinomaisen mukavaa työtä ,aika kuluu,hakepuut kätevä hakata siinä samalla heti tulee kaikki valmista joku voi lisätä vielä jotakin.
-
Evissähän on tuo vakaus omaa luokkaansa siitä ei pääse mihinkään ja tukijalat eivät ota pyöriin.
Mistä sää ton olet keksinyt? Mulla on 10tn evin kärri, jossa evin värkkäämät sammakkojalat ja nosturipukki (pilkkinä kylläkin Patu 655). Ei sitä nyt yhtään sen vakaammaksi voi kehua kun mitään muutakaan kärrypakettia...
Lueppa koneviestin testi siinä osa kärryistä meinas kaatua vaikka oli tukijalat maassa.Tyhjänäkään Evi ei horju vaikka aisan kääntää toiseen ääriasentoon ,tuota liikettä ei passaa kaikilla tehdä.Hyvä konsti on laittaa peräpalkkiin pehmuste kuljetinhihnasta siellä kouran on hyvä lepäillä eikä jurnuta palkkia puhki,toki muistaa nostaa pois sieltä jos keskellä uraa paljon korkeita kiviä ja kantoja.Tuolla kun pitää kouran tyhjillään kun ajelee niin vaukauttaa kärryä mukavasti.
Palmsissa tuo telekooppijalkojen laitto on epäonnistunut
kun katsoo kuvaa,tukijalat ovat liian kapealla ylhäältä eli tukipiste tulee todella alas pystytorniin katsottuna,paljon on oppimista palmsilla Suomalaisista valmistajista ja onhan tuon toisaalta ymmärrettävää kun palms on vasta 95 alkanut kyhämään metsänostureita ja kärryjä.Minusta ensimmäiset Palmsit oli Nokan kuormaimesta kopioitu.
Paljonko tuo Evi tekee kuormaimia vuodessa, aika harvoin näkee vaihtokonerivissä?
-
Lueppa koneviestin testi siinä osa kärryistä meinas kaatua vaikka oli tukijalat maassa.
Mulla on kait sitten puutteellinen koneviesti, kun ei eviä edes testissä ollut...
-
Evissähän on tuo vakaus omaa luokkaansa siitä ei pääse mihinkään ja tukijalat eivät ota pyöriin.
Mistä sää ton olet keksinyt? Mulla on 10tn evin kärri, jossa evin värkkäämät sammakkojalat ja nosturipukki (pilkkinä kylläkin Patu 655). Ei sitä nyt yhtään sen vakaammaksi voi kehua kun mitään muutakaan kärrypakettia...
Lueppa koneviestin testi siinä osa kärryistä meinas kaatua vaikka oli tukijalat maassa.Tyhjänäkään Evi ei horju vaikka aisan kääntää toiseen ääriasentoon ,tuota liikettä ei passaa kaikilla tehdä.Hyvä konsti on laittaa peräpalkkiin pehmuste kuljetinhihnasta siellä kouran on hyvä lepäillä eikä jurnuta palkkia puhki,toki muistaa nostaa pois sieltä jos keskellä uraa paljon korkeita kiviä ja kantoja.Tuolla kun pitää kouran tyhjillään kun ajelee niin vaukauttaa kärryä mukavasti.
Palmsissa tuo telekooppijalkojen laitto on epäonnistunut
kun katsoo kuvaa,tukijalat ovat liian kapealla ylhäältä eli tukipiste tulee todella alas pystytorniin katsottuna,paljon on oppimista palmsilla Suomalaisista valmistajista ja onhan tuon toisaalta ymmärrettävää kun palms on vasta 95 alkanut kyhämään metsänostureita ja kärryjä.Minusta ensimmäiset Palmsit oli Nokan kuormaimesta kopioitu.
Paljonko tuo Evi tekee kuormaimia vuodessa, aika harvoin näkee vaihtokonerivissä?
Vaihtokone rivissähän on yleensä ne ongelma kuormaimet ,vientiinhän ne niitä tekee,itävaltaan ,sveitsiin,norjaan ym.
-
kukkaan koskaan laskenu tuota kuitupuun hakkuuta niin että laittas omalle työlle edes jonku hinnan, vaikka vain sen normipalkan 13 e/h, traktorille edes sen 20e tunti, siihen sitte kärry ja kuormain ja satunnaiset rikot...mitä jää jäljelle vai joudutaanko mennänkö spekulaatiohin tulevasta paremmasta tukkisaannosta verrattuna motomiehen tekemään ja metsäkaluston maatalouskäyttöön...jotenki tuntuu ettei edes nuffin kalustolla normi tunari pääse lähellekkään kannattavuutta :'( :'( :'( :'(
Tän varmaan aikaisemminkin kirjoittanut, mutta osaavan moottorisahamiehen tili tulee sitten myöhemmin.
Eroa esim. jäävän puuston laatu. Valkkausmahdollisuudet huomattavasti paremmat kuin motolla. Tärkeä juttu ainakin ykköshakkuulla.
-
kukkaan koskaan laskenu tuota kuitupuun hakkuuta niin että laittas omalle työlle edes jonku hinnan, vaikka vain sen normipalkan 13 e/h, traktorille edes sen 20e tunti, siihen sitte kärry ja kuormain ja satunnaiset rikot...mitä jää jäljelle vai joudutaanko mennänkö spekulaatiohin tulevasta paremmasta tukkisaannosta verrattuna motomiehen tekemään ja metsäkaluston maatalouskäyttöön...jotenki tuntuu ettei edes nuffin kalustolla normi tunari pääse lähellekkään kannattavuutta :'( :'( :'( :'(
Tän varmaan aikaisemminkin kirjoittanut, mutta osaavan moottorisahamiehen tili tulee sitten myöhemmin.
Eroa esim. jäävän puuston laatu. Valkkausmahdollisuudet huomattavasti paremmat kuin motolla. Tärkeä juttu ainakin ykköshakkuulla.
niin, tässähän taas lähetään siitä jotta jokainen isäntä on juurikin se virtuoosi joka ammattikseen hakkaavan motokuskin osaamisen voittaa ja vieläpä ajohommissa sudittelemalla kapeita ajouria harrastetason vehkeillä moneen kertaa jättää vähempi vaurioita metsään kuin 8 pyöränen ammattivehje...vuan mikä on totuus noin keskimmäärin :-\ :-\ :-\ :-\
-
Evissähän on tuo vakaus omaa luokkaansa siitä ei pääse mihinkään ja tukijalat eivät ota pyöriin.
Mistä sää ton olet keksinyt? Mulla on 10tn evin kärri, jossa evin värkkäämät sammakkojalat ja nosturipukki (pilkkinä kylläkin Patu 655). Ei sitä nyt yhtään sen vakaammaksi voi kehua kun mitään muutakaan kärrypakettia...
Lueppa koneviestin testi siinä osa kärryistä meinas kaatua vaikka oli tukijalat maassa.Tyhjänäkään Evi ei horju vaikka aisan kääntää toiseen ääriasentoon ,tuota liikettä ei passaa kaikilla tehdä.Hyvä konsti on laittaa peräpalkkiin pehmuste kuljetinhihnasta siellä kouran on hyvä lepäillä eikä jurnuta palkkia puhki,toki muistaa nostaa pois sieltä jos keskellä uraa paljon korkeita kiviä ja kantoja.Tuolla kun pitää kouran tyhjillään kun ajelee niin vaukauttaa kärryä mukavasti.
Palmsissa tuo telekooppijalkojen laitto on epäonnistunut
kun katsoo kuvaa,tukijalat ovat liian kapealla ylhäältä eli tukipiste tulee todella alas pystytorniin katsottuna,paljon on oppimista palmsilla Suomalaisista valmistajista ja onhan tuon toisaalta ymmärrettävää kun palms on vasta 95 alkanut kyhämään metsänostureita ja kärryjä.Minusta ensimmäiset Palmsit oli Nokan kuormaimesta kopioitu.
Paljonko tuo Evi tekee kuormaimia vuodessa, aika harvoin näkee vaihtokonerivissä?
Vaihtokone rivissähän on yleensä ne ongelma kuormaimet ,vientiinhän ne niitä tekee,itävaltaan ,sveitsiin,norjaan ym.
Katsoin ko. firman liikevaihtotiedot, 200-300teur vuodessa, ei siinä kovin montaa kuormainta vientiin tai kotimaahan tehdä, 15-20 kpl / vuosi? Sarjatuotannon edut ovat noilla määrillä kyseenalaiset.
-
kukkaan koskaan laskenu tuota kuitupuun hakkuuta niin että laittas omalle työlle edes jonku hinnan, vaikka vain sen normipalkan 13 e/h, traktorille edes sen 20e tunti, siihen sitte kärry ja kuormain ja satunnaiset rikot...mitä jää jäljelle vai joudutaanko mennänkö spekulaatiohin tulevasta paremmasta tukkisaannosta verrattuna motomiehen tekemään ja metsäkaluston maatalouskäyttöön...jotenki tuntuu ettei edes nuffin kalustolla normi tunari pääse lähellekkään kannattavuutta :'( :'( :'( :'(
Tän varmaan aikaisemminkin kirjoittanut, mutta osaavan moottorisahamiehen tili tulee sitten myöhemmin.
Eroa esim. jäävän puuston laatu. Valkkausmahdollisuudet huomattavasti paremmat kuin motolla. Tärkeä juttu ainakin ykköshakkuulla.
niin, tässähän taas lähetään siitä jotta jokainen isäntä on juurikin se virtuoosi joka ammattikseen hakkaavan motokuskin osaamisen voittaa ja vieläpä ajohommissa sudittelemalla kapeita ajouria harrastetason vehkeillä moneen kertaa jättää vähempi vaurioita metsään kuin 8 pyöränen ammattivehje...vuan mikä on totuus noin keskimmäärin :-\ :-\ :-\ :-\
Mä olen sitä mieltä että kukaan ei moottorisahalla voita ammatti motokuskia taloudellisesti/ jäävän puun osalta jos hiemankin tekee enemmän. Jäljet on parhaimmat harverin tai haamuhakkuun osalta. Liian moni metsä pilataan ajokoneen osalta kun liian isoilla koneilla ajetaan liian tiheään (20m). Haamu urilla kun normi ajouraverkosto kulkee 30- 40 metrin välein niin jäävä metsä on hyvinkin sopusointunen.
-
kukkaan koskaan laskenu tuota kuitupuun hakkuuta niin että laittas omalle työlle edes jonku hinnan, vaikka vain sen normipalkan 13 e/h, traktorille edes sen 20e tunti, siihen sitte kärry ja kuormain ja satunnaiset rikot...mitä jää jäljelle vai joudutaanko mennänkö spekulaatiohin tulevasta paremmasta tukkisaannosta verrattuna motomiehen tekemään ja metsäkaluston maatalouskäyttöön...jotenki tuntuu ettei edes nuffin kalustolla normi tunari pääse lähellekkään kannattavuutta :'( :'( :'( :'(
Tän varmaan aikaisemminkin kirjoittanut, mutta osaavan moottorisahamiehen tili tulee sitten myöhemmin.
Eroa esim. jäävän puuston laatu. Valkkausmahdollisuudet huomattavasti paremmat kuin motolla. Tärkeä juttu ainakin ykköshakkuulla.
niin, tässähän taas lähetään siitä jotta jokainen isäntä on juurikin se virtuoosi joka ammattikseen hakkaavan motokuskin osaamisen voittaa ja vieläpä ajohommissa sudittelemalla kapeita ajouria harrastetason vehkeillä moneen kertaa jättää vähempi vaurioita metsään kuin 8 pyöränen ammattivehje...vuan mikä on totuus noin keskimmäärin :-\ :-\ :-\ :-\
mä väitän että asiallinen raktoriyhdistelmä tuo puut pienemmin vaurioin tien laitaan kuin ylisuuri ajokone teloineen päivineen. Jäävä puusto kun ratkaisee tulevaisuuden bisneksen. Nopeammin toki ajokone tuo.
-
Evissähän on tuo vakaus omaa luokkaansa siitä ei pääse mihinkään ja tukijalat eivät ota pyöriin.
Mistä sää ton olet keksinyt? Mulla on 10tn evin kärri, jossa evin värkkäämät sammakkojalat ja nosturipukki (pilkkinä kylläkin Patu 655). Ei sitä nyt yhtään sen vakaammaksi voi kehua kun mitään muutakaan kärrypakettia...
Lueppa koneviestin testi siinä osa kärryistä meinas kaatua vaikka oli tukijalat maassa.Tyhjänäkään Evi ei horju vaikka aisan kääntää toiseen ääriasentoon ,tuota liikettä ei passaa kaikilla tehdä.Hyvä konsti on laittaa peräpalkkiin pehmuste kuljetinhihnasta siellä kouran on hyvä lepäillä eikä jurnuta palkkia puhki,toki muistaa nostaa pois sieltä jos keskellä uraa paljon korkeita kiviä ja kantoja.Tuolla kun pitää kouran tyhjillään kun ajelee niin vaukauttaa kärryä mukavasti.
Palmsissa tuo telekooppijalkojen laitto on epäonnistunut
kun katsoo kuvaa,tukijalat ovat liian kapealla ylhäältä eli tukipiste tulee todella alas pystytorniin katsottuna,paljon on oppimista palmsilla Suomalaisista valmistajista ja onhan tuon toisaalta ymmärrettävää kun palms on vasta 95 alkanut kyhämään metsänostureita ja kärryjä.Minusta ensimmäiset Palmsit oli Nokan kuormaimesta kopioitu.
Paljonko tuo Evi tekee kuormaimia vuodessa, aika harvoin näkee vaihtokonerivissä?
Vaihtokone rivissähän on yleensä ne ongelma kuormaimet ,vientiinhän ne niitä tekee,itävaltaan ,sveitsiin,norjaan ym.
Katsoin ko. firman liikevaihtotiedot, 200-300teur vuodessa, ei siinä kovin montaa kuormainta vientiin tai kotimaahan tehdä, 15-20 kpl / vuosi? Sarjatuotannon edut ovat noilla määrillä kyseenalaiset.
Monta Evijärveläis perhettä saa tuon Evin teosta leivän ja maidon ostoon niitä kirottuja euroja.
Tuon Palmsin tehtaan työntekijöistä on suurin osa Venäläisiä kuten koko Viron kansasta ja tehtaan pääomistajan äiti on venäläinen jollei isäkin,näiltäkö ostat ennemmin kuin Suomalaisilta firmoilta Evi,Kesla,Nokka ym joiden työntekijät usein ovat maaseudun poikia ja hyvin useasti sivutoimisia maajusseja.?????? Odotan nyt innolla mitä vastaat!
Pikkusen kannattaa näinä aikoina miettiä mistä ostaa ja mitä,
on meinaan tulossa todella ankeaa aikaa Suomeen lähivuosina.
-
joku meinaa romulla rikastua :o 8)
max. kolmentonnin yhdistelmä...
http://www.nettikone.com/nokka/3010-metsakarry-paketti/1358980
;D ;D
-
kukkaan koskaan laskenu tuota kuitupuun hakkuuta niin että laittas omalle työlle edes jonku hinnan, vaikka vain sen normipalkan 13 e/h, traktorille edes sen 20e tunti, siihen sitte kärry ja kuormain ja satunnaiset rikot...mitä jää jäljelle vai joudutaanko mennänkö spekulaatiohin tulevasta paremmasta tukkisaannosta verrattuna motomiehen tekemään ja metsäkaluston maatalouskäyttöön...jotenki tuntuu ettei edes nuffin kalustolla normi tunari pääse lähellekkään kannattavuutta :'( :'( :'( :'(
Tän varmaan aikaisemminkin kirjoittanut, mutta osaavan moottorisahamiehen tili tulee sitten myöhemmin.
Eroa esim. jäävän puuston laatu. Valkkausmahdollisuudet huomattavasti paremmat kuin motolla. Tärkeä juttu ainakin ykköshakkuulla.
niin, tässähän taas lähetään siitä jotta jokainen isäntä on juurikin se virtuoosi joka ammattikseen hakkaavan motokuskin osaamisen voittaa ja vieläpä ajohommissa sudittelemalla kapeita ajouria harrastetason vehkeillä moneen kertaa jättää vähempi vaurioita metsään kuin 8 pyöränen ammattivehje...vuan mikä on totuus noin keskimmäärin :-\ :-\ :-\ :-\
mä väitän että asiallinen raktoriyhdistelmä tuo puut pienemmin vaurioin tien laitaan kuin ylisuuri ajokone teloineen päivineen. Jäävä puusto kun ratkaisee tulevaisuuden bisneksen. Nopeammin toki ajokone tuo.
mutta se talouskontrasti nyt uupuu kun otetaan asiallinen traktoriyhdistelmä ja työhön käytetty aika vas. urakotsijan harvennusketju :-\ :-\ :-\ :-\
-
Isäntä ei tee pörssiyhtiölle töitä, urakoitsija tekee. "Virheitä (korjuu)jäljessä saakin olla, aikaa vasten tässä ajetaan." oli eräänkin kuormatraktorikuskin tokaisu. :(
-
kukkaan koskaan laskenu tuota kuitupuun hakkuuta niin että laittas omalle työlle edes jonku hinnan, vaikka vain sen normipalkan 13 e/h, traktorille edes sen 20e tunti, siihen sitte kärry ja kuormain ja satunnaiset rikot...mitä jää jäljelle vai joudutaanko mennänkö spekulaatiohin tulevasta paremmasta tukkisaannosta verrattuna motomiehen tekemään ja metsäkaluston maatalouskäyttöön...jotenki tuntuu ettei edes nuffin kalustolla normi tunari pääse lähellekkään kannattavuutta :'( :'( :'( :'(
Itse olen miettinyt että isäntälinjan ajokalusto on parhaimmillaan, kun tehdään ensimmäistä raivausta/harvennusta. Jos metsä on kutakuinkin istutustiheydessään ja iältään 20-25 vuotta normaalin rehevillä mailla, niin harvennuksentarvetta alkaa olla. Ongelma koneella tehdessä on se, että ajourat joutuu hakkaamaan leveähköiksi ja toisaalta poistuvan puuston tilavuus ei ole kummoinen. Hankinnalla motolla hakkuutettaessa nousee mottitaksa helposti kannattamattoman korkeaksi tai sitten on vaihtoehtona yhdistetty energiarangan korjuu ja koneellinen raivaus -> jälki yleensä melko ikävää.
Kun taas käsityönä kaataa ja keräilee epäkurantit ja alikasvokset harvennusmetsästä muutamaa vuotta ennen koneharvennusta, tulee motolla tehdenkin jäljestä parempaa ja pystykauppa ja metsäfirman mikälie motokuski ei ole ainoa vaihtoehto suorittaa harvennus.
-
kukkaan koskaan laskenu tuota kuitupuun hakkuuta niin että laittas omalle työlle edes jonku hinnan, vaikka vain sen normipalkan 13 e/h, traktorille edes sen 20e tunti, siihen sitte kärry ja kuormain ja satunnaiset rikot...mitä jää jäljelle vai joudutaanko mennänkö spekulaatiohin tulevasta paremmasta tukkisaannosta verrattuna motomiehen tekemään ja metsäkaluston maatalouskäyttöön...jotenki tuntuu ettei edes nuffin kalustolla normi tunari pääse lähellekkään kannattavuutta :'( :'( :'( :'(
Tän varmaan aikaisemminkin kirjoittanut, mutta osaavan moottorisahamiehen tili tulee sitten myöhemmin.
Eroa esim. jäävän puuston laatu. Valkkausmahdollisuudet huomattavasti paremmat kuin motolla. Tärkeä juttu ainakin ykköshakkuulla.
niin, tässähän taas lähetään siitä jotta jokainen isäntä on juurikin se virtuoosi joka ammattikseen hakkaavan motokuskin osaamisen voittaa ja vieläpä ajohommissa sudittelemalla kapeita ajouria harrastetason vehkeillä moneen kertaa jättää vähempi vaurioita metsään kuin 8 pyöränen ammattivehje...vuan mikä on totuus noin keskimmäärin :-\ :-\ :-\ :-\
mä väitän että asiallinen raktoriyhdistelmä tuo puut pienemmin vaurioin tien laitaan kuin ylisuuri ajokone teloineen päivineen. Jäävä puusto kun ratkaisee tulevaisuuden bisneksen. Nopeammin toki ajokone tuo.
mutta se talouskontrasti nyt uupuu kun otetaan asiallinen traktoriyhdistelmä ja työhön käytetty aika vas. urakotsijan harvennusketju :-\ :-\ :-\ :-\
Minä olen kuule noita harvennuksia katellut useampia satoja hehtaareja vuosittain kun niitä korjuujälki riitoja setvitään ja täytyy sanoa jotta kyllä metsurin ja maataloustraktorin jälkiä
voi kehua poikkeuksetta,joskus mennään liian vaikeaan maastoon ja heikon ammatitaidon kanssa niin sitten tulee rumaa jälkeä ,mutta ne on promillen osia,verrattuna harvesterin ketjun korjuujälkeen.Harva silti arvostaa jälkeä kunhan saavat rästit pois ja silmistä,seuraavalla kerralla sitten simmut aukeaa ,mutta se on jo myöhäistä!
-
kyllä kyllä mutta kellä on vara metsurityönä teettää harvennusta jollei te kerkeä tai laskee ettei ite kannata :-\ :-\ :-\ :-\
-
Evissähän on tuo vakaus omaa luokkaansa siitä ei pääse mihinkään ja tukijalat eivät ota pyöriin.
Mistä sää ton olet keksinyt? Mulla on 10tn evin kärri, jossa evin värkkäämät sammakkojalat ja nosturipukki (pilkkinä kylläkin Patu 655). Ei sitä nyt yhtään sen vakaammaksi voi kehua kun mitään muutakaan kärrypakettia...
Lueppa koneviestin testi siinä osa kärryistä meinas kaatua vaikka oli tukijalat maassa.Tyhjänäkään Evi ei horju vaikka aisan kääntää toiseen ääriasentoon ,tuota liikettä ei passaa kaikilla tehdä.Hyvä konsti on laittaa peräpalkkiin pehmuste kuljetinhihnasta siellä kouran on hyvä lepäillä eikä jurnuta palkkia puhki,toki muistaa nostaa pois sieltä jos keskellä uraa paljon korkeita kiviä ja kantoja.Tuolla kun pitää kouran tyhjillään kun ajelee niin vaukauttaa kärryä mukavasti.
Palmsissa tuo telekooppijalkojen laitto on epäonnistunut
kun katsoo kuvaa,tukijalat ovat liian kapealla ylhäältä eli tukipiste tulee todella alas pystytorniin katsottuna,paljon on oppimista palmsilla Suomalaisista valmistajista ja onhan tuon toisaalta ymmärrettävää kun palms on vasta 95 alkanut kyhämään metsänostureita ja kärryjä.Minusta ensimmäiset Palmsit oli Nokan kuormaimesta kopioitu.
Paljonko tuo Evi tekee kuormaimia vuodessa, aika harvoin näkee vaihtokonerivissä?
Vaihtokone rivissähän on yleensä ne ongelma kuormaimet ,vientiinhän ne niitä tekee,itävaltaan ,sveitsiin,norjaan ym.
Katsoin ko. firman liikevaihtotiedot, 200-300teur vuodessa, ei siinä kovin montaa kuormainta vientiin tai kotimaahan tehdä, 15-20 kpl / vuosi? Sarjatuotannon edut ovat noilla määrillä kyseenalaiset.
Monta Evijärveläis perhettä saa tuon Evin teosta leivän ja maidon ostoon niitä kirottuja euroja.
Tuon Palmsin tehtaan työntekijöistä on suurin osa Venäläisiä kuten koko Viron kansasta ja tehtaan pääomistajan äiti on venäläinen jollei isäkin,näiltäkö ostat ennemmin kuin Suomalaisilta firmoilta Evi,Kesla,Nokka ym joiden työntekijät usein ovat maaseudun poikia ja hyvin useasti sivutoimisia maajusseja.?????? Odotan nyt innolla mitä vastaat!
Pikkusen kannattaa näinä aikoina miettiä mistä ostaa ja mitä,
on meinaan tulossa todella ankeaa aikaa Suomeen lähivuosina.
Juurikin näin, ja toisekseen suomalaiset osaa kuitenkin tehdä meidän olosuhteisiin paremmat koneet. Vielä tuohon alkuperäiseen kyssäriin niin teleskoopit on kyllä paremmat vaikkakin niillä on tyhjällä kärryllä kiikkerämpi työskennellä, mutta ongelmaa saa aisaohjauksella pienennettyä kun kääntää aisan nostettavaa kohdetta päin. Sammakoilla on mukavaa kun on pehmeä maa ja tassut painuu juurakon läpi, sitten alkaakin aika talkoot että saa tassut ylös, teleskoopeilla olisit jo seuraavassa pisteessä. Itsellä nykyään teleskoopit, enkä sammakoihin vaihtais.
-
Nykyky harvennuksien surma on kun ne yritetään tehdä samoilla koneilla kuin mitä päätehakkuut. Leveät ja isot koneet pui pitkillä puomeilla ajouralta ja perässä tulee viellä isompi ajokone joka kerää hehtaarin puut yhteen kuormaan ennen kuin käy tyhjentämässä. Sutta ja sekundaa syntyy vaikka paperilla näyttää hyvältä ja tarvittaessa voi viereen räpätä parin hehtaarin aukonkin.
Jos yleistyisi tämä haamu-urilta hakkuu ja ajokoneet suuniteltaisi hellävaraiseen ajoon mikä tarkoittaisi 2 akselisia runko-ohjattuja laitteita sopivalla kuorma-tilalla niin jälki paranisi huomattavasti. Kukaan ei näillä voisi urakoida ainakaan yhtiöille.
-
Näin se on. Pitää olla isot koneet jotta pärjää.
Valtrahan iskee tähän ykkösharvennus kokoluokkaan ja aika hyvillä argumenteillä. Ja kun kone on myös muussa käytössä homma voi kannattaa.
Tuttu konekuski sainoi näin: Auttaa kun kone edes näyttää pieneltä niin isännät ovat tyytyväisiä.
-
mutta pienempi kone, enempi tunteja ja vähempi puita...ei edes sitä vähäistäkään tuloa ensiharvennuksilta :-\ :-\ :-\ :-\
-
Aisvarmeri kun voittaa lotossa 6+lisänumerot päälle niin se tekee leimikot tällä:
(http://img.yle.fi/uutiset/arkisto/article5727822.ece/ALTERNATES/w580/Mets%C3%A4kone+Harveri+k%C3%A4yt%C3%B6ss%C3%A4)
tällä:
(http://www.lantbruk.com/sites/lantbruk.com/files/imagecache/full_lantbruk-main-grid/ekenasmaskin4_bfc8e0k11560964513km7ff3_3.jpg)
tai tällä:
(http://www.atl.nu/sites/atl.nu/files/imagecache/grid-26/newspilot/johan%E2%80%93dagman.jpg)
-
Ei pieni kone ole kuin huono kuin egon kannalta. Suuri yllätys taitaa olla että pienestä motosta tulee saman verran keppiä läpi kuin isostakin. ainut suuri ongelma on että se liian iso puu ei menekään läpi niin kuin isossa jolloin homma menee vaikeaksi. Lisäksi pieni kone on huomattavasti edukkaampi sekä ostossa että käytössä. Tämä siis vain hakkuussa. Ajossa lainalaisuudet menee kin sitten päälaelle mutta katsoisin kuitenkin että olisi järkevää kehittää kaks akselinen ajokone jaetulla kuormatilalla jolla ajeltaisi pelkästään harvennuksia.
-
Aisvarmeri kun voittaa lotossa 6+lisänumerot päälle niin se tekee leimikot tällä:
(http://img.yle.fi/uutiset/arkisto/article5727822.ece/ALTERNATES/w580/Mets%C3%A4kone+Harveri+k%C3%A4yt%C3%B6ss%C3%A4)
tällä:
(http://www.lantbruk.com/sites/lantbruk.com/files/imagecache/full_lantbruk-main-grid/ekenasmaskin4_bfc8e0k11560964513km7ff3_3.jpg)
tai tällä:
(http://www.atl.nu/sites/atl.nu/files/imagecache/grid-26/newspilot/johan%E2%80%93dagman.jpg)
noista keskimmäinen on oikeasti hyvä ja kaksi on toimiessaan hyviä paperilla. Ongelma on että harvassa on ne jotka kävelee noiden perässä lumihangessa.
-
Aisvarmeri kun voittaa lotossa 6+lisänumerot päälle niin se tekee leimikot tällä:
(http://img.yle.fi/uutiset/arkisto/article5727822.ece/ALTERNATES/w580/Mets%C3%A4kone+Harveri+k%C3%A4yt%C3%B6ss%C3%A4)
tällä:
(http://www.lantbruk.com/sites/lantbruk.com/files/imagecache/full_lantbruk-main-grid/ekenasmaskin4_bfc8e0k11560964513km7ff3_3.jpg)
tai tällä:
(http://www.atl.nu/sites/atl.nu/files/imagecache/grid-26/newspilot/johan%E2%80%93dagman.jpg)
noista keskimmäinen on oikeasti hyvä ja kaksi on toimiessaan hyviä paperilla. Ongelma on että harvassa on ne jotka kävelee noiden perässä lumihangessa.
Juu. Siinä pitää olla sähkötakki ja rukkaset päällä että pysyy lämpimänä... ja apukuski pitämässä tervastulia palstanlaidassa. ;D
-
Miksi ihmeessä sen pienen ajokoneen pitäisi kaksi akselinen olla? Tietäähän sen miten semmoisen kanssa käy.
-
Miksi ihmeessä sen pienen ajokoneen pitäisi kaksi akselinen olla? Tietäähän sen miten semmoisen kanssa käy.
näimpä ja tuosta vimekistä voi vähän lukea ja päätellä rivien välistäkin...
http://www.koneviesti.fi/lehti/1209/fi_FI/vimek/
-
Miksi ihmeessä sen pienen ajokoneen pitäisi kaksi akselinen olla? Tietäähän sen miten semmoisen kanssa käy.
Siksi koska käänöksissä se seuraa ihan eri tavalla samoja jälkiä ja kääntyy paljon jyrkemmin. Lisäksi sellaisen kulkuominaisuudet esimerkiksi lumessa on paljon parempi kuin 8 pyöräisen kellukekoneen.
Harvennuksissahan tulee nykyään tosi paljon hukkatilaa esimerkiksi mutkiin ja risteyksiin kun ajokoneety vaatii lentokentän kääntyäkseen.
Raktori kärryineen on myös aika haastava saada menemään pienestä lävestä kun on niin paljon kattottavaa. Leimaavia kohtia kun on raktorin etupyörä, Raktorin takapyörä, tukitassu ja sitten kärryn pyörä ja viimeksi se pisin tukki. Itseasiassa vie aika paljon energiaa että tällainen taittuu jyrkästä mutkasta ilman kolhuja.
Nyky tekniikalla kyllä pidetään ajokone suht suorana vaikka pyörät kiipeilee kantojen ja kivien yli.
-
mutta pienempi kone, enempi tunteja ja vähempi puita...ei edes sitä vähäistäkään tuloa ensiharvennuksilta :-\ :-\ :-\ :-\
Perimmäinen ongelmahan on tuotteen (tässä puun) hinnassa eikä teknologian rajoitteissa. Liian hyvin ei kannata tehdä kuin silloin kun ei odota palkkaa tekemisistään...
Erään toisen alan alihankkijan ominaisuudessa kävin kerran koulutustilaisuudessa. Siellä purnattiin tietysti alihankkijan heikkoa tilipussia. Vastaus oli 'tehostakaa, älkääkä turhaan tehkö 10 euron laatua 5 euron osaan. " Voiko sitä selvemmin sanoa..
Kävin tuollaista Timbearia joskus kokeilemassa, jonkinlainen yhdistelmäkone sekin
https://www.youtube.com/watch?v=86mJ2aKCNuY
Mitäs raati on tuontyyppisestä mieltä ? Kauppoihin asti en mietinnässä päässyt. Mutta vaikutti kohtuullisen toimivalta ja rakennettu ihan kunnollisista komponenteista. Ei liian painava, mutta silti suorituskykyinen ja ketterä. Tuota 'perävaunua' ei tietysti käytetä kuin väljemmillä työmailla.
-
Nykyky harvennuksien surma on kun ne yritetään tehdä samoilla koneilla kuin mitä päätehakkuut. Leveät ja isot koneet pui pitkillä puomeilla ajouralta ja perässä tulee viellä isompi ajokone joka kerää hehtaarin puut yhteen kuormaan ennen kuin käy tyhjentämässä. Sutta ja sekundaa syntyy vaikka paperilla näyttää hyvältä ja tarvittaessa voi viereen räpätä parin hehtaarin aukonkin.
Jos yleistyisi tämä haamu-urilta hakkuu ja ajokoneet suuniteltaisi hellävaraiseen ajoon mikä tarkoittaisi 2 akselisia runko-ohjattuja laitteita sopivalla kuorma-tilalla niin jälki paranisi huomattavasti. Kukaan ei näillä voisi urakoida ainakaan yhtiöille.
Anteeksi vain, mutta jotenkin tuntuu että et ole oikein ole sisäistänyt nykyaikaisen puunkorjuun lainalaisuuksia. Harvennuskoneessa on hyvä olla painoa reilut 15 tonnia vakauden takia jos käytetään ajouralta ulottuvia puomeja. Näillä puomeilla ei sitten tarvi juurikaan poiketa haamu-urille, jolloin moto yleensä rikkoo eniten maanpintaa. Tuollaisessa tehokkaaseen harvennuskäyttöön rakennetussa koneessa on yleensä myös telat ja nosturipukki teliakselien päällä. Teloilla saadaan pintapaine pieneksi ja rengasvauriot minimoitua, samalla kun pito riittää rikkomatta maanpintaa. Ja teliakselin kohdalla on myös painopiste vakauden ja etenemiskyvyn kannalta parhaimmassa paikassa.
Ei se ihan sattumaa ole että valtamerkkien myydyimmät motot ovat tietyntyyppisiä, eikä noita puuhasteluharvestereita.
Minä vaan kysyn että kuka maksaa extraa siitä että puut on korjattu tuommoisella häristimellä ? Erikoissavottoja ei vaan riitä tuommoisille ja normaalihakkuulla nämä yleisesti käytössä olevat hakkuukoneet ovat ylivoimaisen tehokkaita €/korjattu motti vertailussa.
-
Nykyky harvennuksien surma on kun ne yritetään tehdä samoilla koneilla kuin mitä päätehakkuut. Leveät ja isot koneet pui pitkillä puomeilla ajouralta ja perässä tulee viellä isompi ajokone joka kerää hehtaarin puut yhteen kuormaan ennen kuin käy tyhjentämässä. Sutta ja sekundaa syntyy vaikka paperilla näyttää hyvältä ja tarvittaessa voi viereen räpätä parin hehtaarin aukonkin.
Jos yleistyisi tämä haamu-urilta hakkuu ja ajokoneet suuniteltaisi hellävaraiseen ajoon mikä tarkoittaisi 2 akselisia runko-ohjattuja laitteita sopivalla kuorma-tilalla niin jälki paranisi huomattavasti. Kukaan ei näillä voisi urakoida ainakaan yhtiöille.
Anteeksi vain, mutta jotenkin tuntuu että et ole oikein ole sisäistänyt nykyaikaisen puunkorjuun lainalaisuuksia. Harvennuskoneessa on hyvä olla painoa reilut 15 tonnia vakauden takia jos käytetään ajouralta ulottuvia puomeja. Näillä puomeilla ei sitten tarvi juurikaan poiketa haamu-urille, jolloin moto yleensä rikkoo eniten maanpintaa. Tuollaisessa tehokkaaseen harvennuskäyttöön rakennetussa koneessa on yleensä myös telat ja nosturipukki teliakselien päällä. Teloilla saadaan pintapaine pieneksi ja rengasvauriot minimoitua, samalla kun pito riittää rikkomatta maanpintaa. Ja teliakselin kohdalla on myös painopiste vakauden ja etenemiskyvyn kannalta parhaimmassa paikassa.
Ei se ihan sattumaa ole että valtamerkkien myydyimmät motot ovat tietyntyyppisiä, eikä noita puuhasteluharvestereita.
Valitettavasti olen sisäistänyt vähän liiankin hyvin. Kukaan ei ole kysynyt maanomistajilta mitään. Toki ymmärrän että huonosti organisoidussa toiminnassa tämä on ainut vaihtoehto. Lopputulemana on metsiköitä joista on hakattu suuri määrä puuta ja jossa jäävä puusto on hyvin epätasaisesti että lähes puolet metsästä on aukeaa ja loput ylitiheää että mene määrät läpi. Toisessa harvennuksessa sitten maksellaan näitä menetyksiä kun sitä arvokasta tukkikokoista puuta ei olekaan. Eri harvennusmalleja pitäisi mallintaa jollain ohjelmalla jotta silmät aukenisi tälle touhulle.
-
Jos pitäisi jotain päätellä "suurimman osan" metsänomistajien metsänhoito-osaamisesta, niin heikolla tolalla tuntuis olevan. Taimikot jätetään hoitamatta ja ennakkoraivaukset tekemättä. Sitten vaikerretaan että on harvennettu metsä ruman näköistä ja tiheys vaihtelee.
Nuo pienet häristimet ei auta siihen että kuskeilla ei riitä taitoa tehdä huonosta harvennusleimikosta priimaa.
-
Nykyky harvennuksien surma on kun ne yritetään tehdä samoilla koneilla kuin mitä päätehakkuut. Leveät ja isot koneet pui pitkillä puomeilla ajouralta ja perässä tulee viellä isompi ajokone joka kerää hehtaarin puut yhteen kuormaan ennen kuin käy tyhjentämässä. Sutta ja sekundaa syntyy vaikka paperilla näyttää hyvältä ja tarvittaessa voi viereen räpätä parin hehtaarin aukonkin.
Jos yleistyisi tämä haamu-urilta hakkuu ja ajokoneet suuniteltaisi hellävaraiseen ajoon mikä tarkoittaisi 2 akselisia runko-ohjattuja laitteita sopivalla kuorma-tilalla niin jälki paranisi huomattavasti. Kukaan ei näillä voisi urakoida ainakaan yhtiöille.
Anteeksi vain, mutta jotenkin tuntuu että et ole oikein ole sisäistänyt nykyaikaisen puunkorjuun lainalaisuuksia. Harvennuskoneessa on hyvä olla painoa reilut 15 tonnia vakauden takia jos käytetään ajouralta ulottuvia puomeja. Näillä puomeilla ei sitten tarvi juurikaan poiketa haamu-urille, jolloin moto yleensä rikkoo eniten maanpintaa. Tuollaisessa tehokkaaseen harvennuskäyttöön rakennetussa koneessa on yleensä myös telat ja nosturipukki teliakselien päällä. Teloilla saadaan pintapaine pieneksi ja rengasvauriot minimoitua, samalla kun pito riittää rikkomatta maanpintaa. Ja teliakselin kohdalla on myös painopiste vakauden ja etenemiskyvyn kannalta parhaimmassa paikassa.
Ei se ihan sattumaa ole että valtamerkkien myydyimmät motot ovat tietyntyyppisiä, eikä noita puuhasteluharvestereita.
Valitettavasti olen sisäistänyt vähän liiankin hyvin. Kukaan ei ole kysynyt maanomistajilta mitään. Toki ymmärrän että huonosti organisoidussa toiminnassa tämä on ainut vaihtoehto. Lopputulemana on metsiköitä joista on hakattu suuri määrä puuta ja jossa jäävä puusto on hyvin epätasaisesti että lähes puolet metsästä on aukeaa ja loput ylitiheää että mene määrät läpi. Toisessa harvennuksessa sitten maksellaan näitä menetyksiä kun sitä arvokasta tukkikokoista puuta ei olekaan. Eri harvennusmalleja pitäisi mallintaa jollain ohjelmalla jotta silmät aukenisi tälle touhulle.
ei nuo ajo-urat nyt kauheasti erotu kun kymmenen vuoden päästä seisoo siinä ajo-uralla ja kahtoo ylöspäin ja toinen harvennus kuitenki teetättäis sen uran ;) ;) ;) ;)
tiheästi ojitettu alue on tietenkn hankala mutta sielläkin puut on ojien reunoilla, keskelle sarkaa ajoura ja sen jälkeen siihen uusi oja jos tarve vaatii ja antaa vanhan kasvaa tukkoon :-\ :-\ :-\ :-\
-
Evissähän on tuo vakaus omaa luokkaansa siitä ei pääse mihinkään ja tukijalat eivät ota pyöriin.
Mistä sää ton olet keksinyt? Mulla on 10tn evin kärri, jossa evin värkkäämät sammakkojalat ja nosturipukki (pilkkinä kylläkin Patu 655). Ei sitä nyt yhtään sen vakaammaksi voi kehua kun mitään muutakaan kärrypakettia...
Lueppa koneviestin testi siinä osa kärryistä meinas kaatua vaikka oli tukijalat maassa.Tyhjänäkään Evi ei horju vaikka aisan kääntää toiseen ääriasentoon ,tuota liikettä ei passaa kaikilla tehdä.Hyvä konsti on laittaa peräpalkkiin pehmuste kuljetinhihnasta siellä kouran on hyvä lepäillä eikä jurnuta palkkia puhki,toki muistaa nostaa pois sieltä jos keskellä uraa paljon korkeita kiviä ja kantoja.Tuolla kun pitää kouran tyhjillään kun ajelee niin vaukauttaa kärryä mukavasti.
Palmsissa tuo telekooppijalkojen laitto on epäonnistunut
kun katsoo kuvaa,tukijalat ovat liian kapealla ylhäältä eli tukipiste tulee todella alas pystytorniin katsottuna,paljon on oppimista palmsilla Suomalaisista valmistajista ja onhan tuon toisaalta ymmärrettävää kun palms on vasta 95 alkanut kyhämään metsänostureita ja kärryjä.Minusta ensimmäiset Palmsit oli Nokan kuormaimesta kopioitu.
Paljonko tuo Evi tekee kuormaimia vuodessa, aika harvoin näkee vaihtokonerivissä?
Vaihtokone rivissähän on yleensä ne ongelma kuormaimet ,vientiinhän ne niitä tekee,itävaltaan ,sveitsiin,norjaan ym.
Katsoin ko. firman liikevaihtotiedot, 200-300teur vuodessa, ei siinä kovin montaa kuormainta vientiin tai kotimaahan tehdä, 15-20 kpl / vuosi? Sarjatuotannon edut ovat noilla määrillä kyseenalaiset.
Monta Evijärveläis perhettä saa tuon Evin teosta leivän ja maidon ostoon niitä kirottuja euroja.
Tuon Palmsin tehtaan työntekijöistä on suurin osa Venäläisiä kuten koko Viron kansasta ja tehtaan pääomistajan äiti on venäläinen jollei isäkin,näiltäkö ostat ennemmin kuin Suomalaisilta firmoilta Evi,Kesla,Nokka ym joiden työntekijät usein ovat maaseudun poikia ja hyvin useasti sivutoimisia maajusseja.?????? Odotan nyt innolla mitä vastaat!
Pikkusen kannattaa näinä aikoina miettiä mistä ostaa ja mitä,
on meinaan tulossa todella ankeaa aikaa Suomeen lähivuosina.
Pyrin aina ostamaan suomalaista ja paikallista.Tässä tapauksessa Evillä ei kuitenkaan ollut sopivaa kuormainta eikä myöskään myyntihaluja kärryyn. Keslassa pysyisin merkkinä, jos hinta olisi vain jotenkin kartalla.
Suomalaista kannattaa aina suosia, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Vai ajatko itse esim. Uudenkaupungin autotuotteilla?
-
Evissähän on tuo vakaus omaa luokkaansa siitä ei pääse mihinkään ja tukijalat eivät ota pyöriin.
Mistä sää ton olet keksinyt? Mulla on 10tn evin kärri, jossa evin värkkäämät sammakkojalat ja nosturipukki (pilkkinä kylläkin Patu 655). Ei sitä nyt yhtään sen vakaammaksi voi kehua kun mitään muutakaan kärrypakettia...
Lueppa koneviestin testi siinä osa kärryistä meinas kaatua vaikka oli tukijalat maassa.Tyhjänäkään Evi ei horju vaikka aisan kääntää toiseen ääriasentoon ,tuota liikettä ei passaa kaikilla tehdä.Hyvä konsti on laittaa peräpalkkiin pehmuste kuljetinhihnasta siellä kouran on hyvä lepäillä eikä jurnuta palkkia puhki,toki muistaa nostaa pois sieltä jos keskellä uraa paljon korkeita kiviä ja kantoja.Tuolla kun pitää kouran tyhjillään kun ajelee niin vaukauttaa kärryä mukavasti.
Palmsissa tuo telekooppijalkojen laitto on epäonnistunut
kun katsoo kuvaa,tukijalat ovat liian kapealla ylhäältä eli tukipiste tulee todella alas pystytorniin katsottuna,paljon on oppimista palmsilla Suomalaisista valmistajista ja onhan tuon toisaalta ymmärrettävää kun palms on vasta 95 alkanut kyhämään metsänostureita ja kärryjä.Minusta ensimmäiset Palmsit oli Nokan kuormaimesta kopioitu.
Paljonko tuo Evi tekee kuormaimia vuodessa, aika harvoin näkee vaihtokonerivissä?
Vaihtokone rivissähän on yleensä ne ongelma kuormaimet ,vientiinhän ne niitä tekee,itävaltaan ,sveitsiin,norjaan ym.
Katsoin ko. firman liikevaihtotiedot, 200-300teur vuodessa, ei siinä kovin montaa kuormainta vientiin tai kotimaahan tehdä, 15-20 kpl / vuosi? Sarjatuotannon edut ovat noilla määrillä kyseenalaiset.
Monta Evijärveläis perhettä saa tuon Evin teosta leivän ja maidon ostoon niitä kirottuja euroja.
Tuon Palmsin tehtaan työntekijöistä on suurin osa Venäläisiä kuten koko Viron kansasta ja tehtaan pääomistajan äiti on venäläinen jollei isäkin,näiltäkö ostat ennemmin kuin Suomalaisilta firmoilta Evi,Kesla,Nokka ym joiden työntekijät usein ovat maaseudun poikia ja hyvin useasti sivutoimisia maajusseja.?????? Odotan nyt innolla mitä vastaat!
Pikkusen kannattaa näinä aikoina miettiä mistä ostaa ja mitä,
on meinaan tulossa todella ankeaa aikaa Suomeen lähivuosina.
Pyrin aina ostamaan suomalaista ja paikallista.Tässä tapauksessa Evillä ei kuitenkaan ollut sopivaa kuormainta eikä myöskään myyntihaluja kärryyn. Keslassa pysyisin merkkinä, jos hinta olisi vain jotenkin kartalla.
Suomalaista kannattaa aina suosia, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Vai ajatko itse esim. Uudenkaupungin autotuotteilla?
Mistä arvasit että minulla on ollut Saabeja jopa kaksikin 96 ja 900.
Nokallakin on tosi nappeita kuormaimia ja täällä jopa hake hommissakin ,oleko sitä vaihtoehtoa miettinyt.Evissäkin kuten kaikissa on omat kehittämisensä,mutta sitä en ymmärrä miksi ei kotimainen käy.
Vaihtoarvohan noilla viron tekeleillä on surkea ,eli jos pikkupuomi on niin heikkovoimainen kuin tiedän niin joudut vaihtamaan aika pikaseen johonkin toiseen ja sitten kirpasee vaihtoarvon huonous.
-
Nykyky harvennuksien surma on kun ne yritetään tehdä samoilla koneilla kuin mitä päätehakkuut. Leveät ja isot koneet pui pitkillä puomeilla ajouralta ja perässä tulee viellä isompi ajokone joka kerää hehtaarin puut yhteen kuormaan ennen kuin käy tyhjentämässä. Sutta ja sekundaa syntyy vaikka paperilla näyttää hyvältä ja tarvittaessa voi viereen räpätä parin hehtaarin aukonkin.
Jos yleistyisi tämä haamu-urilta hakkuu ja ajokoneet suuniteltaisi hellävaraiseen ajoon mikä tarkoittaisi 2 akselisia runko-ohjattuja laitteita sopivalla kuorma-tilalla niin jälki paranisi huomattavasti. Kukaan ei näillä voisi urakoida ainakaan yhtiöille.
Anteeksi vain, mutta jotenkin tuntuu että et ole oikein ole sisäistänyt nykyaikaisen puunkorjuun lainalaisuuksia. Harvennuskoneessa on hyvä olla painoa reilut 15 tonnia vakauden takia jos käytetään ajouralta ulottuvia puomeja. Näillä puomeilla ei sitten tarvi juurikaan poiketa haamu-urille, jolloin moto yleensä rikkoo eniten maanpintaa. Tuollaisessa tehokkaaseen harvennuskäyttöön rakennetussa koneessa on yleensä myös telat ja nosturipukki teliakselien päällä. Teloilla saadaan pintapaine pieneksi ja rengasvauriot minimoitua, samalla kun pito riittää rikkomatta maanpintaa. Ja teliakselin kohdalla on myös painopiste vakauden ja etenemiskyvyn kannalta parhaimmassa paikassa.
Ei se ihan sattumaa ole että valtamerkkien myydyimmät motot ovat tietyntyyppisiä, eikä noita puuhasteluharvestereita.
Valitettavasti olen sisäistänyt vähän liiankin hyvin. Kukaan ei ole kysynyt maanomistajilta mitään. Toki ymmärrän että huonosti organisoidussa toiminnassa tämä on ainut vaihtoehto. Lopputulemana on metsiköitä joista on hakattu suuri määrä puuta ja jossa jäävä puusto on hyvin epätasaisesti että lähes puolet metsästä on aukeaa ja loput ylitiheää että mene määrät läpi. Toisessa harvennuksessa sitten maksellaan näitä menetyksiä kun sitä arvokasta tukkikokoista puuta ei olekaan. Eri harvennusmalleja pitäisi mallintaa jollain ohjelmalla jotta silmät aukenisi tälle touhulle.
ei nuo ajo-urat nyt kauheasti erotu kun kymmenen vuoden päästä seisoo siinä ajo-uralla ja kahtoo ylöspäin ja toinen harvennus kuitenki teetättäis sen uran ;) ;) ;) ;)
Ei ne vuosien saatossa miksikään siitä muutu. Yhtälailla ura on avoin ja vieripuut reheviä mutta kun kävelee urasta 10 metriä niin ei aurinkoa näy. Mun mielestä firmojen kannattaisi palkata ihan eri koneet tekemään pelkäästään ekoja harvennuksia jossa toimittaisi 40 metrin uraväleillä ja haamuilla niiden välissä. Silloin kun kävelee poikittain urien väliä olisi tasainen tiheys läpi koko harvennuksen. Sieltä ensi harvennukselta kun saatava puumäärä ei ole olennainen kunhan liika tiheys saadaan pois. Liekkö tavoite jossain 1000 ja 1300 välillä. Sitten toinen harvennus pystyttäisi tekemään nyky oppien mukaan josta pääasiassa tulisi tukkia joka tyvestä.
-
kukkaan koskaan laskenu tuota kuitupuun hakkuuta niin että laittas omalle työlle edes jonku hinnan, vaikka vain sen normipalkan 13 e/h, traktorille edes sen 20e tunti, siihen sitte kärry ja kuormain ja satunnaiset rikot...mitä jää jäljelle vai joudutaanko mennänkö spekulaatiohin tulevasta paremmasta tukkisaannosta verrattuna motomiehen tekemään ja metsäkaluston maatalouskäyttöön...jotenki tuntuu ettei edes nuffin kalustolla normi tunari pääse lähellekkään kannattavuutta :'( :'( :'( :'(
Tän varmaan aikaisemminkin kirjoittanut, mutta osaavan moottorisahamiehen tili tulee sitten myöhemmin.
Eroa esim. jäävän puuston laatu. Valkkausmahdollisuudet huomattavasti paremmat kuin motolla. Tärkeä juttu ainakin ykköshakkuulla.
niin, tässähän taas lähetään siitä jotta jokainen isäntä on juurikin se virtuoosi joka ammattikseen hakkaavan motokuskin osaamisen voittaa ja vieläpä ajohommissa sudittelemalla kapeita ajouria harrastetason vehkeillä moneen kertaa jättää vähempi vaurioita metsään kuin 8 pyöränen ammattivehje...vuan mikä on totuus noin keskimmäärin :-\ :-\ :-\ :-\
Meitä on täällä toki niin moneen junaan, motomiehiä ja metsureitakin..
Yksi selkeä ero on koneellisessa ja metsurihakkussa se, että motokuski katsoo puuta lähes aina yhdeltä suunnalta, eli ajouralta käsin. Jälkinmäinen (toivottavasti) vähän useammalta kantilta.
Näin pystytään valkkaileen paremmin jättöpuut.
Toki jos puusto on hyvin tasalaatuista, eikä vikaisia ole, niin koneellakin mahdollista tehdä melko laadukkasta jälkeä. Nämä on vähän tapauskohtaisia juttuja, eikä mitään yleisohjetta ole.
-
Raktori kärryineen on myös aika haastava saada menemään pienestä lävestä kun on niin paljon kattottavaa. Leimaavia kohtia kun on raktorin etupyörä, Raktorin takapyörä, tukitassu ja sitten kärryn pyörä ja viimeksi se pisin tukki. Itseasiassa vie aika paljon energiaa että tällainen taittuu jyrkästä mutkasta ilman kolhuja.
Minusta ajouria ei kannata yrittääkään mitoittaa niin ahtaiksi että juuri ja juuri pääsee läpi kieli keskellä suuta. Se on itsensä huijaamista ja kiusaamista. Siinä yleensä sitten vaan nuljutaan juurenniskat ja juuret kun yritetään mennä 20 cm marginaalilla.
Toisinaan syyllistyn tuohon virheeseen itsekin - ja sitten viimeisellä kuormalla kolhitaan kuitenkin ja vielä se parempi puu niistä kahdesta...
Ei niitä ylijyrkkiä mutkiakaan pitäisi niin paljoa tulla etteikö nyt muutamaa puuta raatsi lohkolla poistaa.
-
Raktori kärryineen on myös aika haastava saada menemään pienestä lävestä kun on niin paljon kattottavaa. Leimaavia kohtia kun on raktorin etupyörä, Raktorin takapyörä, tukitassu ja sitten kärryn pyörä ja viimeksi se pisin tukki. Itseasiassa vie aika paljon energiaa että tällainen taittuu jyrkästä mutkasta ilman kolhuja.
Minusta ajouria ei kannata yrittääkään mitoittaa niin ahtaiksi että juuri ja juuri pääsee läpi kieli keskellä suuta. Se on itsensä huijaamista ja kiusaamista. Siinä yleensä sitten vaan nuljutaan juurenniskat ja juuret kun yritetään mennä 20 cm marginaalilla.
Toisinaan syyllistyn tuohon virheeseen itsekin - ja sitten viimeisellä kuormalla kolhitaan kuitenkin ja vielä se parempi puu niistä kahdesta...
Ei niitä ylijyrkkiä mutkiakaan pitäisi niin paljoa tulla etteikö nyt muutamaa puuta raatsi lohkolla poistaa.
niin, ja se toinen harvennus on jo melko varmasti motolla ja se joutuu leventää sitä uraa jollon seon jopa leveämpi kuin jo ens harvennukselle motolle tehty :-\ :-\ :-\ :-\
-
Miksi ihmeessä sen pienen ajokoneen pitäisi kaksi akselinen olla? Tietäähän sen miten semmoisen kanssa käy.
Siksi koska käänöksissä se seuraa ihan eri tavalla samoja jälkiä ja kääntyy paljon jyrkemmin. Lisäksi sellaisen kulkuominaisuudet esimerkiksi lumessa on paljon parempi kuin 8 pyöräisen kellukekoneen.
Harvennuksissahan tulee nykyään tosi paljon hukkatilaa esimerkiksi mutkiin ja risteyksiin kun ajokoneety vaatii lentokentän kääntyäkseen.
Raktori kärryineen on myös aika haastava saada menemään pienestä lävestä kun on niin paljon kattottavaa. Leimaavia kohtia kun on raktorin etupyörä, Raktorin takapyörä, tukitassu ja sitten kärryn pyörä ja viimeksi se pisin tukki. Itseasiassa vie aika paljon energiaa että tällainen taittuu jyrkästä mutkasta ilman kolhuja.
Nyky tekniikalla kyllä pidetään ajokone suht suorana vaikka pyörät kiipeilee kantojen ja kivien yli.
Ihan suoraan sanottuna, rohkenen olla eri mieltä vmsin kanssa.
Paras harvennuksille suunniteltu kone on omasta mielestäni ollut ensimmäisen sukupolven brunett mini. Kasipyöräinen kone, joka suunniteltiin alkujaan kommemetrisen kuitupuun ajoon. Runkonivel täysin keskellä ja kone sopi kaarteissakin kulkemaan oman leveytensä ajouraa 2,5metristä. Kone oli lisäksi kuormattuna kokolailla tasapainossa etu-takapään osalta, ei kuten nykyisillä konella 2/3 on painosta takana, jopa enemmän.
Brunetit on olleet niin suosittuja, että viimeisimmätkin on totaalisen loppuun ajettuja, myös 678 turboversiot. Brunetin tarina loppui kun nykyisen deeren edeltäjä osti valmistuksen ja muutti koneen totaalisesti, 810-mallistoksi.
Brunetissa oli kestävyysongelmia, mutta nykytekniikalla siitä saisi toimivan. Mutta samalla olisi siirryttävä takaisin kolmosen hakkuuseen, joka voikin olla pian edessä, muutoin ei saada täysiä painoja täysperien nuppeihin...samasta syystä on kuidussa ainakin metsägroupilla siirrytty tavoittelemaan 5,5 metrin kuitupituutta. Kahdella kolmosnipulla saataisiin paremmin kuormatilat hyödynnettyä. Toi pitkä kuitu on todella vaurioita aiheuttava keksintö harvennuksilla, esim koivulla viimeisen rangan syötössä tyvi heiluu sivuttain kuin agronettiläisen elin.
-
Raktori kärryineen on myös aika haastava saada menemään pienestä lävestä kun on niin paljon kattottavaa. Leimaavia kohtia kun on raktorin etupyörä, Raktorin takapyörä, tukitassu ja sitten kärryn pyörä ja viimeksi se pisin tukki. Itseasiassa vie aika paljon energiaa että tällainen taittuu jyrkästä mutkasta ilman kolhuja.
Minusta ajouria ei kannata yrittääkään mitoittaa niin ahtaiksi että juuri ja juuri pääsee läpi kieli keskellä suuta. Se on itsensä huijaamista ja kiusaamista. Siinä yleensä sitten vaan nuljutaan juurenniskat ja juuret kun yritetään mennä 20 cm marginaalilla.
Toisinaan syyllistyn tuohon virheeseen itsekin - ja sitten viimeisellä kuormalla kolhitaan kuitenkin ja vielä se parempi puu niistä kahdesta...
Ei niitä ylijyrkkiä mutkiakaan pitäisi niin paljoa tulla etteikö nyt muutamaa puuta raatsi lohkolla poistaa.
Tässä hiljattain harventelin motolla yhen palstan mikä oli tehty aikoinaan "nuukasti" ja ajourat tehty raktorille mahdollisimman kapeat. Nyt sitten tuli vähän levitettyä että sopi kulkemaan mutta jokaisesta uranreunapuusta täyty tehä kuitu ennen tukkia, monet puut oli aika pahasti kolhittu yli 2m korkealta. Helpolla tosiaan tahtoo tulla turhan kaposia uria.
Nykyisin uudet koneet tahtovat olla vähän turhan kalliitakin siihen nähden mitä niiden työ tuottaa. 500 000 e motolla jos tehdään pieniä harvennuksia, siinä pientä kiirettä pitää...
-
Harverin perästä kun normi ajokoneella ajaa puita, niin toivoisi koko Harverin upotettavan suohon.
Kapeasta ajourasta ei mitään hyötyä. Varsinkin pehmeällä palstalla. Nää mönkijät joutuvat puimaan sinne missä puu kasvaa, kun taas moto voi vetästä risut ajouralle suojaksi.
Ainoa järkevä homma kapeammalle koneelle/ajouralle on se, että työ tehtään osin esteettisistä syistä ja puoliksi harrastuksena. Mottihinnalla noiden ihmehärveleiden perästä ei kukaan urakoitsija edes harrastusmielessä halua ajaa.
Isäntälinjan koneita, jos joku haluaa harrastaa.
-
Raktori kärryineen on myös aika haastava saada menemään pienestä lävestä kun on niin paljon kattottavaa. Leimaavia kohtia kun on raktorin etupyörä, Raktorin takapyörä, tukitassu ja sitten kärryn pyörä ja viimeksi se pisin tukki. Itseasiassa vie aika paljon energiaa että tällainen taittuu jyrkästä mutkasta ilman kolhuja.
Minusta ajouria ei kannata yrittääkään mitoittaa niin ahtaiksi että juuri ja juuri pääsee läpi kieli keskellä suuta. Se on itsensä huijaamista ja kiusaamista. Siinä yleensä sitten vaan nuljutaan juurenniskat ja juuret kun yritetään mennä 20 cm marginaalilla.
Toisinaan syyllistyn tuohon virheeseen itsekin - ja sitten viimeisellä kuormalla kolhitaan kuitenkin ja vielä se parempi puu niistä kahdesta...
Ei niitä ylijyrkkiä mutkiakaan pitäisi niin paljoa tulla etteikö nyt muutamaa puuta raatsi lohkolla poistaa.
Tässä hiljattain harventelin motolla yhen palstan mikä oli tehty aikoinaan "nuukasti" ja ajourat tehty raktorille mahdollisimman kapeat. Nyt sitten tuli vähän levitettyä että sopi kulkemaan mutta jokaisesta uranreunapuusta täyty tehä kuitu ennen tukkia, monet puut oli aika pahasti kolhittu yli 2m korkealta. Helpolla tosiaan tahtoo tulla turhan kaposia uria.
Nykyisin uudet koneet tahtovat olla vähän turhan kalliitakin siihen nähden mitä niiden työ tuottaa. 500 000 e motolla jos tehdään pieniä harvennuksia, siinä pientä kiirettä pitää...
Näitä vaan on vähä turhankin paljon missä ajourat tehty liian kapeesti ja reunuspuut on ajansaatossa muuttunu läpipaskaksi....
-
mutta toisaalta, monessa paikassa tehty kunnon ajoura viereen kun traktorilla ajeltu pienillä väleillä ja silti ei sieltä ole löytynä yhtään enempää kolhittuja kuin muutenkaan. olisko aihetta pikkasen katella miten ajellaan, kalusto mikä tahansa. ite ottanu kolhitun puun heti pois jo alkupuolella harvennuksilla.
-
Kyllä ensiharvennuksilla oolisi viellä paljon miettimisen arvoista konetyöhön. Omasta mielestäni kokoojauraverkosto pitäisi saada harvemmaksi ja pienemmäksi. Kuitenkin kokoojaurat niin isoja että koneet mahtuu menemään. Toinen mihin pitäisi keskittyä paljon on että harventamattomia kohtia ei saisi jäädä. Lopputuloksena tavoiteltaisi mahdollisimman tasaista melko tiheää mettää josta otettaisi sitten seuraavalla kierroksella vasta ainespuuta ja mieluiten tukkia. Kuitenkin jokainen tekee tyylillään mutta meille ei taida ihan heti metsäyhtiöt päästä tekemään ekoja harvennuksia kun heidän kalusto ei ole moiseen soveltuvia.
-
Nythän on semmonen rahapula isänillä,että harvennus ikästä puuta hakataan avohakkuulle :(
-
Kyllä ensiharvennuksilla oolisi viellä paljon miettimisen arvoista konetyöhön. Omasta mielestäni kokoojauraverkosto pitäisi saada harvemmaksi ja pienemmäksi. Kuitenkin kokoojaurat niin isoja että koneet mahtuu menemään. Toinen mihin pitäisi keskittyä paljon on että harventamattomia kohtia ei saisi jäädä. Lopputuloksena tavoiteltaisi mahdollisimman tasaista melko tiheää mettää josta otettaisi sitten seuraavalla kierroksella vasta ainespuuta ja mieluiten tukkia. Kuitenkin jokainen tekee tyylillään mutta meille ei taida ihan heti metsäyhtiöt päästä tekemään ekoja harvennuksia kun heidän kalusto ei ole moiseen soveltuvia.
Tuo sinun konsepti alko kiinnostamaan senverran, että tekaseppa joskus käytännön koe. Etsit jollekin sopivan kokoiselle kuviolle mieleisen tekijän, joka tekee hakkuutyön esittelemälläsi tavalla. Sitten lasket kustannukset mitä tuli maksamaan. Voin ihan mielenkiinnosta käydä pyörähtämässä kattomassa miten erinomaista jälkeä metsään on syntynyt.
Veikkaan että käytännössä et löydä tekijää joka tulis tekemään noilla ohjeilla harvennusta millään järkevällä mottitaksalla. Toinen vaihtoehto olis suorittaa hakkuutyö tuntityönä ja siinäkin voisi olla melko suuri vaara, että tienestipuoli jäisi hakkuun ja kuljetuksen jälkeen suht ohraiseksi.
Kuten edelläkin sanottiin, eivät ne kapeat ajourat ole mikään taikasana tuottavuuden parantamiseen. Tehokkaat koneet ovat tietyn verran leveitä ja tähän leveysmittaan on laskettava lisäksi 30-40 sentin etäisyys molemmin puolin kasvaviin puihin juuristo- ja runkovaurioiden välttämiseksi. Käytännössä myös haamu-urille poikkeilu ja ylimääräinen kurvailu kasvattavat ajorille vaadittavaa leveyttä.
Nythän on semmonen rahapula isänillä,että harvennus ikästä puuta hakataan avohakkuulle :(
Juu kyllä tyhmemmänkin järki sanoo, että hulluutta on kakkosharvennuksen kokoluokkaa olevaa, kasvavaa metsää hakata aukoksi. Pahin rahantarve taitaa olla tuosta tulkiten olla tornatorilla.. Itse en saa tuossa touhussa millään laskettua kannattavaksi sitä, että tukkiosuutta ei kasvateta isommaksi. 2. harvennus ja kasvatusta vaikka 5 vuotta, niin sillä tuotolla olis vähänkin rehevämmällä maapohjalla jo uudistuskulut ja ensimmäinen raivaus kuitattu.
-
Kyllä ensiharvennuksilla oolisi viellä paljon miettimisen arvoista konetyöhön. Omasta mielestäni kokoojauraverkosto pitäisi saada harvemmaksi ja pienemmäksi. Kuitenkin kokoojaurat niin isoja että koneet mahtuu menemään. Toinen mihin pitäisi keskittyä paljon on että harventamattomia kohtia ei saisi jäädä. Lopputuloksena tavoiteltaisi mahdollisimman tasaista melko tiheää mettää josta otettaisi sitten seuraavalla kierroksella vasta ainespuuta ja mieluiten tukkia. Kuitenkin jokainen tekee tyylillään mutta meille ei taida ihan heti metsäyhtiöt päästä tekemään ekoja harvennuksia kun heidän kalusto ei ole moiseen soveltuvia.
Tuo sinun konsepti alko kiinnostamaan senverran, että tekaseppa joskus käytännön koe. Etsit jollekin sopivan kokoiselle kuviolle mieleisen tekijän, joka tekee hakkuutyön esittelemälläsi tavalla. Sitten lasket kustannukset mitä tuli maksamaan. Voin ihan mielenkiinnosta käydä pyörähtämässä kattomassa miten erinomaista jälkeä metsään on syntynyt.
Veikkaan että käytännössä et löydä tekijää joka tulis tekemään noilla ohjeilla harvennusta millään järkevällä mottitaksalla. Toinen vaihtoehto olis suorittaa hakkuutyö tuntityönä ja siinäkin voisi olla melko suuri vaara, että tienestipuoli jäisi hakkuun ja kuljetuksen jälkeen suht ohraiseksi.
Kuten edelläkin sanottiin, eivät ne kapeat ajourat ole mikään taikasana tuottavuuden parantamiseen. Tehokkaat koneet ovat tietyn verran leveitä ja tähän leveysmittaan on laskettava lisäksi 30-40 sentin etäisyys molemmin puolin kasvaviin puihin juuristo- ja runkovaurioiden välttämiseksi. Käytännössä myös haamu-urille poikkeilu ja ylimääräinen kurvailu kasvattavat ajorille vaadittavaa leveyttä.
Nythän on semmonen rahapula isänillä,että harvennus ikästä puuta hakataan avohakkuulle :(
Juu kyllä tyhmemmänkin järki sanoo, että hulluutta on kakkosharvennuksen kokoluokkaa olevaa, kasvavaa metsää hakata aukoksi. Pahin rahantarve taitaa olla tuosta tulkiten olla tornatorilla.. Itse en saa tuossa touhussa millään laskettua kannattavaksi sitä, että tukkiosuutta ei kasvateta isommaksi. 2. harvennus ja kasvatusta vaikka 5 vuotta, niin sillä tuotolla olis vähänkin rehevämmällä maapohjalla jo uudistuskulut ja ensimmäinen raivaus kuitattu.
Ei tätä tartte testailla mitään kun sitä on tehty jo vuosikausia. Muistaakseni hakkuu oli jossain 12-15 egee motilta. En nyt viitti laskua ettiä
Sen verran tilanne muuttuu jatkossa että pyrin itte ajelemaan puut jatkossa raktoripelillä.
Käytännössä siis pienehkö sampo tekee ajouran ajokoneelle sopivaksi ja melko suoraksi. Sitten se puikkelehtii haamua takaisin ja menee taas haamua toiseen päähän jonka jälkeen tekee ajouran taas melko kulkukykyiseksi takaisin. Maasto tuo sitte eri variaatioita kokoajan mutta pääasia että moto olisi käynyt joka kolkan läpi.
Äsken tehtiin moinen ja kun noin 30% piti ennakkoraivata niin hakkuun ja ajon sekä raivauksen ja kemeratukien jälkeen noin 450 motin leimikosta jäi muutamia tonneja tuloja eli ei mitään hirveästi mutta pointina on että 15 vuoden päästä saa yhtiö räimiä omat uransa jolloin joka puusta tulee tukkia ja silloin pitää myös tulla kuutioita.
Nyt on lähivuosina yksi projekti jossa samainen motomies joutuu käymään korjaamassa yhtiön jälkiä ajamalla haamu-urat normi urien väliin. Siinä ajourien keskikohta on jäänyt niin tiheäksi että ei voi odottaa tarpeeksi pitkään jotta koko puusto olisi uusinta-hakkuuseen valmis. On ihan siinä kintaalla että joutuuko ollenkaan rtekemään tämän siistimisen jälkeen harvennusta vai saako seuraavaksi tehdä päätehakkuun.
niin joo ja siis nykyisen toiminnan suurin ongelma on ajokalusto joka joutuu kamppailemaan kuutiotaksoilla jolloin on ihan ymmärrettävää että haetaan isompaa kuorma-tilaa joka tuo vääjäämättä leveyttä ja painoa mikä johtaa leveämpiin pyöriin ja teloihin ym.
-
Toivotan vilpittömästi onnea yritykseen. Olen vaan huomannut että jopa kokoluokkaa JD 1270 tai Ponsse Ergo edustavilla koneilla saa tehtyä senverran mutkittelevat ajoreitit että maataistelukalustolla saattaa olla vaikeuksia seurata perässä puustoa vaurioittamatta.
Itse olen laskenut että ei ole varaa teettää noita ensiharvennuksiakaan liki nollatuloksella. Mitä tässä parina viime vuotena on tullut teetettyä yhteensä n. 1200 mottia harvennusta, niin taksat on vaihdelleet 9-11,5 euron/m3 alv. 0 välillä. Ja tekijät on valittu siten, että taitavinta tekijää haetaan mitä on vaan saatavilla. Kun hankintahinnat on kuidulle olleet päälle kolmenkympin, niin omalle, tehottomastikin tapahtuvalle ajolle jää vielä ihan kohtuullinen korvaus.
Tuo tapaus jossa hakkuu-urien välinen keskikohta on jäänyt liian sakeaksi, kuulostaa erikkotapaukselta. Ei sen perusteella tointane koko nykyistä korjuukonekantaa ja menetelmiä kyseenalaistaa. Ei kaikki hakkuukonekuskit ole seppiä syntyessään eikä välttämättä kehity hyväksi harjoituksen kauttakaan, mutta kun pimeällä ja tuntemattomassa metsässä joutuu touhuamaan, niin tuollaisetkin mokat on hyvin mahdollisia. Ja uskoisin että ajatus noiden sakeiden puskien jättämisessä on se, että niitä ei lähdetä onkimaan siinä pelossa, että jääviin puihin tulee siinä touhussa vaurioita.
-
Toivotan vilpittömästi onnea yritykseen. Olen vaan huomannut että jopa kokoluokkaa JD 1270 tai Ponsse Ergo edustavilla koneilla saa tehtyä senverran mutkittelevat ajoreitit että maataistelukalustolla saattaa olla vaikeuksia seurata perässä puustoa vaurioittamatta.
Itse olen laskenut että ei ole varaa teettää noita ensiharvennuksiakaan liki nollatuloksella. Mitä tässä parina viime vuotena on tullut teetettyä yhteensä n. 1200 mottia harvennusta, niin taksat on vaihdelleet 9-11,5 euron/m3 alv. 0 välillä. Ja tekijät on valittu siten, että taitavinta tekijää haetaan mitä on vaan saatavilla. Kun hankintahinnat on kuidulle olleet päälle kolmenkympin, niin omalle, tehottomastikin tapahtuvalle ajolle jää vielä ihan kohtuullinen korvaus.
Tuo tapaus jossa hakkuu-urien välinen keskikohta on jäänyt liian sakeaksi, kuulostaa erikkotapaukselta. Ei sen perusteella tointane koko nykyistä korjuukonekantaa ja menetelmiä kyseenalaistaa. Ei kaikki hakkuukonekuskit ole seppiä syntyessään eikä välttämättä kehity hyväksi harjoituksen kauttakaan, mutta kun pimeällä ja tuntemattomassa metsässä joutuu touhuamaan, niin tuollaisetkin mokat on hyvin mahdollisia. Ja uskoisin että ajatus noiden sakeiden puskien jättämisessä on se, että niitä ei lähdetä onkimaan siinä pelossa, että jääviin puihin tulee siinä touhussa vaurioita.
Kuulostaa siltä että olet samalla puolella tätä kuvioo eli se joka saa jotain jos jää. Sun kannattaa haastatella eri ihmisiä koska epäilen että samaa ajatusta löytyy.
Näitä harvennusvirheitä löytyy kahdenlaisia eli näitä normijuttuja mitä tässäkin korjaillaan eli joka puolelta on kyllä harvenneltu mutta jäävä tiheys heittelee liikaa eli ajoourat ja niiden läheisyys on harvaa ja sitten urien välillä keskivaiheilla on selvästi tiheämpää. Tämä alue kun on sekä kalliimpi ja hankalampi työstää. Sitten on näitä paljon pahempia tapauksia jotka on yleisempiä hankalissa maastoissa ja tulee useiten vastaan kun runkoluku on on suuri ja puusto pientä. Loppoutulema on vaan tosi harmillinen kun se jäävä puusto jää kasvuttomaan tilaan.
Ja ajourista sen verran että jokaisella motolla saa uran aikaiseksi jota ei millään kuormankantovehkeellä seurata. Pikkumoton haamuuraa on täysi työ seurata tyhjällä raktorillakin. Tarkoitushan on kuitenkin tehdä mahdollisimman helppo ura jossa jäävä puustoa on kuitenkin riittävästi.
-
kukkaan koskaan laskenu tuota kuitupuun hakkuuta niin että laittas omalle työlle edes jonku hinnan, vaikka vain sen normipalkan 13 e/h, traktorille edes sen 20e tunti, siihen sitte kärry ja kuormain ja satunnaiset rikot...mitä jää jäljelle vai joudutaanko mennänkö spekulaatiohin tulevasta paremmasta tukkisaannosta verrattuna motomiehen tekemään ja metsäkaluston maatalouskäyttöön...jotenki tuntuu ettei edes nuffin kalustolla normi tunari pääse lähellekkään kannattavuutta :'( :'( :'( :'(
Koitetaan. Harvennuksella lienee soveliasta käyttää 15€ hankintalisäksi. Päivän savotta 10 mottia
Ajolle kai tarttis laskea se vitonen jonka urakoitsija ottais. Että kolmosta tuo vajaan 2 kuormaa tunnissa tien varteen, vaatii kohtuu hyvän paanan ja lyhyen lenkin. Pitkällä tavaralla piisaa kuorma. Niin siihen meni 50€. Tosin mä joutuisin kyllä opiskeleen läjäämisen uudestaan jos joku vieras ajais :D
Sen satasen kans pitää sitten vain päättää, istuuko kylmettämäs ittiänsä pöllin pääs vai raapaseeko tuon 10 mottia nurin että ehtii ajaa saman päivän aikana tien varteen
Ja ensin pitää ratkasta vielä se perusongelma, haluaako aamulla lähteä jonkun muun juoksutettavaksi vai omiin hommiin. Tai kääntäen, onko edes mahdollisuutta hakata vuodesta toiseen ja ittelle saa paremman mielen kun työllistyy jotenkin muuten
Yksi huomio mikä jäi käsittelemättä, on sammakkojalkojen vakaus, pitääkö paikkaansa että ovat vakaammat kuin teleskoopit etäältä nostettaessa? Mittakuvistahan se selviäisi, mutta niitä ei valitettavasti ole tarjolla.
Mulla on ollu tuon kokoluokan kuormain kärryssä, enkä kyllä ymmärrä kuinka sen kans voi pärjätä ilman sammakkajalkoja. Varoon joutuu keräillessä, se on tosi, mutta pinolla ei oo mikään ongelma kääntää sitä jalkaa jo valmiiksi alemmas jos haluaa tehdä nii korkiaa pinoo että 8,5 metrin kuormaaja ei meinaa kauempaa ulettua. 1-jatkoinen on ihan eri juttu, 2-jatkosella pystyy laittaan mettäautotiellä 4 eri pinoon tavaraa ilman raktorin liikuttamista. Ja sammakkajaloillakin jää isompi männyntyvi laittamatta täyteen pituuteen jos kärry on tyhjän puoleinen
Tuos oli pumppu kärrys, vetovarret oli pois niin ei haitannu. Pari kertaa taisin ristikon uusia, sitä vain joskus on pakko pyörittää liian vinoskin. Mutta, joku jo taisi varottaakkin, säiliöltä pitäs saada pumpulle tuleen öljyä myös sillon kun kärry on puikkinuijjaa kummalle puolen tahansa, kannattaa tarkistaa että imu ei oo kummaskaan päädys. Nimittäin tuo on tosi kiikkerä yhdistelmä kun painopiste on korkealla, jatkuvasti pitää vahtia ettei keikkaa. Nykyään on niin pumppu kuin kuormaajakin traktoris ja se on kaikin puolin parempi mun tapaukses
-
Toivotan vilpittömästi onnea yritykseen. Olen vaan huomannut että jopa kokoluokkaa JD 1270 tai Ponsse Ergo edustavilla koneilla saa tehtyä senverran mutkittelevat ajoreitit että maataistelukalustolla saattaa olla vaikeuksia seurata perässä puustoa vaurioittamatta.
Itse olen laskenut että ei ole varaa teettää noita ensiharvennuksiakaan liki nollatuloksella. Mitä tässä parina viime vuotena on tullut teetettyä yhteensä n. 1200 mottia harvennusta, niin taksat on vaihdelleet 9-11,5 euron/m3 alv. 0 välillä. Ja tekijät on valittu siten, että taitavinta tekijää haetaan mitä on vaan saatavilla. Kun hankintahinnat on kuidulle olleet päälle kolmenkympin, niin omalle, tehottomastikin tapahtuvalle ajolle jää vielä ihan kohtuullinen korvaus.
Tuo tapaus jossa hakkuu-urien välinen keskikohta on jäänyt liian sakeaksi, kuulostaa erikkotapaukselta. Ei sen perusteella tointane koko nykyistä korjuukonekantaa ja menetelmiä kyseenalaistaa. Ei kaikki hakkuukonekuskit ole seppiä syntyessään eikä välttämättä kehity hyväksi harjoituksen kauttakaan, mutta kun pimeällä ja tuntemattomassa metsässä joutuu touhuamaan, niin tuollaisetkin mokat on hyvin mahdollisia. Ja uskoisin että ajatus noiden sakeiden puskien jättämisessä on se, että niitä ei lähdetä onkimaan siinä pelossa, että jääviin puihin tulee siinä touhussa vaurioita.
Kuulostaa siltä että olet samalla puolella tätä kuvioo eli se joka saa jotain jos jää. Sun kannattaa haastatella eri ihmisiä koska epäilen että samaa ajatusta löytyy.
Näitä harvennusvirheitä löytyy kahdenlaisia eli näitä normijuttuja mitä tässäkin korjaillaan eli joka puolelta on kyllä harvenneltu mutta jäävä tiheys heittelee liikaa eli ajoourat ja niiden läheisyys on harvaa ja sitten urien välillä keskivaiheilla on selvästi tiheämpää. Tämä alue kun on sekä kalliimpi ja hankalampi työstää. Sitten on näitä paljon pahempia tapauksia jotka on yleisempiä hankalissa maastoissa ja tulee useiten vastaan kun runkoluku on on suuri ja puusto pientä. Loppoutulema on vaan tosi harmillinen kun se jäävä puusto jää kasvuttomaan tilaan.
Ja ajourista sen verran että jokaisella motolla saa uran aikaiseksi jota ei millään kuormankantovehkeellä seurata. Pikkumoton haamuuraa on täysi työ seurata tyhjällä raktorillakin. Tarkoitushan on kuitenkin tehdä mahdollisimman helppo ura jossa jäävä puustoa on kuitenkin riittävästi.
Kannattaiskohan nyt vähän perehtyä siihen asiaan vähän enemmän.
Itse en nää mitään eroa työmenekkiin tai hankaluuteen hakataanko uran vierestä vaiko täydellä puomilla.
Täydellä puomilla hakataan "puomin alle" jolloin päästään suhteellisen pienillä puomin liikkeillä. Muuten kaadan yleensä aika paljon uralle päin jolloin jää se puun vetäminen uran yli kokonaan pois ainoa että koura täytyy viedä puun taakse.
-
Toivotan vilpittömästi onnea yritykseen. Olen vaan huomannut että jopa kokoluokkaa JD 1270 tai Ponsse Ergo edustavilla koneilla saa tehtyä senverran mutkittelevat ajoreitit että maataistelukalustolla saattaa olla vaikeuksia seurata perässä puustoa vaurioittamatta.
Itse olen laskenut että ei ole varaa teettää noita ensiharvennuksiakaan liki nollatuloksella. Mitä tässä parina viime vuotena on tullut teetettyä yhteensä n. 1200 mottia harvennusta, niin taksat on vaihdelleet 9-11,5 euron/m3 alv. 0 välillä. Ja tekijät on valittu siten, että taitavinta tekijää haetaan mitä on vaan saatavilla. Kun hankintahinnat on kuidulle olleet päälle kolmenkympin, niin omalle, tehottomastikin tapahtuvalle ajolle jää vielä ihan kohtuullinen korvaus.
Tuo tapaus jossa hakkuu-urien välinen keskikohta on jäänyt liian sakeaksi, kuulostaa erikkotapaukselta. Ei sen perusteella tointane koko nykyistä korjuukonekantaa ja menetelmiä kyseenalaistaa. Ei kaikki hakkuukonekuskit ole seppiä syntyessään eikä välttämättä kehity hyväksi harjoituksen kauttakaan, mutta kun pimeällä ja tuntemattomassa metsässä joutuu touhuamaan, niin tuollaisetkin mokat on hyvin mahdollisia. Ja uskoisin että ajatus noiden sakeiden puskien jättämisessä on se, että niitä ei lähdetä onkimaan siinä pelossa, että jääviin puihin tulee siinä touhussa vaurioita.
Kuulostaa siltä että olet samalla puolella tätä kuvioo eli se joka saa jotain jos jää. Sun kannattaa haastatella eri ihmisiä koska epäilen että samaa ajatusta löytyy.
Näitä harvennusvirheitä löytyy kahdenlaisia eli näitä normijuttuja mitä tässäkin korjaillaan eli joka puolelta on kyllä harvenneltu mutta jäävä tiheys heittelee liikaa eli ajoourat ja niiden läheisyys on harvaa ja sitten urien välillä keskivaiheilla on selvästi tiheämpää. Tämä alue kun on sekä kalliimpi ja hankalampi työstää. Sitten on näitä paljon pahempia tapauksia jotka on yleisempiä hankalissa maastoissa ja tulee useiten vastaan kun runkoluku on on suuri ja puusto pientä. Loppoutulema on vaan tosi harmillinen kun se jäävä puusto jää kasvuttomaan tilaan.
Ja ajourista sen verran että jokaisella motolla saa uran aikaiseksi jota ei millään kuormankantovehkeellä seurata. Pikkumoton haamuuraa on täysi työ seurata tyhjällä raktorillakin. Tarkoitushan on kuitenkin tehdä mahdollisimman helppo ura jossa jäävä puustoa on kuitenkin riittävästi.
Kannattaiskohan nyt vähän perehtyä siihen asiaan vähän enemmän.
Itse en nää mitään eroa työmenekkiin tai hankaluuteen hakataanko uran vierestä vaiko täydellä puomilla.
Täydellä puomilla hakataan "puomin alle" jolloin päästään suhteellisen pienillä puomin liikkeillä. Muuten kaadan yleensä aika paljon uralle päin jolloin jää se puun vetäminen uran yli kokonaan pois ainoa että koura täytyy viedä puun taakse.
Me ollaan tästä samasta aiheesta käyty tän Erikin kanssa useampi viestiketju ja kumpikaan ei tunnu antavan periksi. Tietenkin on monennäköisiä kuskeja niin moni tekee priimaa myös isolla koneella mutta usein tulee myös sutta. Siinä haamu-urassa on sekin hyvä puoli että mettä tasoittuu kuin itsestään kun se pieni ura tulee sen noin 12 metrin välein eikä poistettaviin puihin ole ikinä matkaa kuin se kuutisen metriä. Mutta tyyli on aina vapaa ja ja viimekädessä ainut joka joustaa on myyjä koska kukaan muu ei ole viellä talkoilla tehnyt ainakaan kovin pitkään.
-
Kyllä ensiharvennuksilla oolisi viellä paljon miettimisen arvoista konetyöhön. Omasta mielestäni kokoojauraverkosto pitäisi saada harvemmaksi ja pienemmäksi. Kuitenkin kokoojaurat niin isoja että koneet mahtuu menemään. Toinen mihin pitäisi keskittyä paljon on että harventamattomia kohtia ei saisi jäädä. Lopputuloksena tavoiteltaisi mahdollisimman tasaista melko tiheää mettää josta otettaisi sitten seuraavalla kierroksella vasta ainespuuta ja mieluiten tukkia. Kuitenkin jokainen tekee tyylillään mutta meille ei taida ihan heti metsäyhtiöt päästä tekemään ekoja harvennuksia kun heidän kalusto ei ole moiseen soveltuvia.
miten noi puut ajetaan, jonkinlanen peruskone pitää olla jotta ronkkii puut pois :-\ :-\ :-\ :-\
Tuo sinun konsepti alko kiinnostamaan senverran, että tekaseppa joskus käytännön koe. Etsit jollekin sopivan kokoiselle kuviolle mieleisen tekijän, joka tekee hakkuutyön esittelemälläsi tavalla. Sitten lasket kustannukset mitä tuli maksamaan. Voin ihan mielenkiinnosta käydä pyörähtämässä kattomassa miten erinomaista jälkeä metsään on syntynyt.
Veikkaan että käytännössä et löydä tekijää joka tulis tekemään noilla ohjeilla harvennusta millään järkevällä mottitaksalla. Toinen vaihtoehto olis suorittaa hakkuutyö tuntityönä ja siinäkin voisi olla melko suuri vaara, että tienestipuoli jäisi hakkuun ja kuljetuksen jälkeen suht ohraiseksi.
Kuten edelläkin sanottiin, eivät ne kapeat ajourat ole mikään taikasana tuottavuuden parantamiseen. Tehokkaat koneet ovat tietyn verran leveitä ja tähän leveysmittaan on laskettava lisäksi 30-40 sentin etäisyys molemmin puolin kasvaviin puihin juuristo- ja runkovaurioiden välttämiseksi. Käytännössä myös haamu-urille poikkeilu ja ylimääräinen kurvailu kasvattavat ajorille vaadittavaa leveyttä.
Nythän on semmonen rahapula isänillä,että harvennus ikästä puuta hakataan avohakkuulle :(
Juu kyllä tyhmemmänkin järki sanoo, että hulluutta on kakkosharvennuksen kokoluokkaa olevaa, kasvavaa metsää hakata aukoksi. Pahin rahantarve taitaa olla tuosta tulkiten olla tornatorilla.. Itse en saa tuossa touhussa millään laskettua kannattavaksi sitä, että tukkiosuutta ei kasvateta isommaksi. 2. harvennus ja kasvatusta vaikka 5 vuotta, niin sillä tuotolla olis vähänkin rehevämmällä maapohjalla jo uudistuskulut ja ensimmäinen raivaus kuitattu.
Ei tätä tartte testailla mitään kun sitä on tehty jo vuosikausia. Muistaakseni hakkuu oli jossain 12-15 egee motilta. En nyt viitti laskua ettiä
Sen verran tilanne muuttuu jatkossa että pyrin itte ajelemaan puut jatkossa raktoripelillä.
Käytännössä siis pienehkö sampo tekee ajouran ajokoneelle sopivaksi ja melko suoraksi. Sitten se puikkelehtii haamua takaisin ja menee taas haamua toiseen päähän jonka jälkeen tekee ajouran taas melko kulkukykyiseksi takaisin. Maasto tuo sitte eri variaatioita kokoajan mutta pääasia että moto olisi käynyt joka kolkan läpi.
Äsken tehtiin moinen ja kun noin 30% piti ennakkoraivata niin hakkuun ja ajon sekä raivauksen ja kemeratukien jälkeen noin 450 motin leimikosta jäi muutamia tonneja tuloja eli ei mitään hirveästi mutta pointina on että 15 vuoden päästä saa yhtiö räimiä omat uransa jolloin joka puusta tulee tukkia ja silloin pitää myös tulla kuutioita.
Nyt on lähivuosina yksi projekti jossa samainen motomies joutuu käymään korjaamassa yhtiön jälkiä ajamalla haamu-urat normi urien väliin. Siinä ajourien keskikohta on jäänyt niin tiheäksi että ei voi odottaa tarpeeksi pitkään jotta koko puusto olisi uusinta-hakkuuseen valmis. On ihan siinä kintaalla että joutuuko ollenkaan rtekemään tämän siistimisen jälkeen harvennusta vai saako seuraavaksi tehdä päätehakkuun.
niin joo ja siis nykyisen toiminnan suurin ongelma on ajokalusto joka joutuu kamppailemaan kuutiotaksoilla jolloin on ihan ymmärrettävää että haetaan isompaa kuorma-tilaa joka tuo vääjäämättä leveyttä ja painoa mikä johtaa leveämpiin pyöriin ja teloihin ym.
-
Kyllä ensiharvennuksilla oolisi viellä paljon miettimisen arvoista konetyöhön. Omasta mielestäni kokoojauraverkosto pitäisi saada harvemmaksi ja pienemmäksi. Kuitenkin kokoojaurat niin isoja että koneet mahtuu menemään. Toinen mihin pitäisi keskittyä paljon on että harventamattomia kohtia ei saisi jäädä. Lopputuloksena tavoiteltaisi mahdollisimman tasaista melko tiheää mettää josta otettaisi sitten seuraavalla kierroksella vasta ainespuuta ja mieluiten tukkia. Kuitenkin jokainen tekee tyylillään mutta meille ei taida ihan heti metsäyhtiöt päästä tekemään ekoja harvennuksia kun heidän kalusto ei ole moiseen soveltuvia.
miten noi puut ajetaan, jonkinlanen peruskone pitää olla jotta ronkkii puut pois :-\ :-\ :-\ :-\
Tuo sinun konsepti alko kiinnostamaan senverran, että tekaseppa joskus käytännön koe. Etsit jollekin sopivan kokoiselle kuviolle mieleisen tekijän, joka tekee hakkuutyön esittelemälläsi tavalla. Sitten lasket kustannukset mitä tuli maksamaan. Voin ihan mielenkiinnosta käydä pyörähtämässä kattomassa miten erinomaista jälkeä metsään on syntynyt.
Veikkaan että käytännössä et löydä tekijää joka tulis tekemään noilla ohjeilla harvennusta millään järkevällä mottitaksalla. Toinen vaihtoehto olis suorittaa hakkuutyö tuntityönä ja siinäkin voisi olla melko suuri vaara, että tienestipuoli jäisi hakkuun ja kuljetuksen jälkeen suht ohraiseksi.
Kuten edelläkin sanottiin, eivät ne kapeat ajourat ole mikään taikasana tuottavuuden parantamiseen. Tehokkaat koneet ovat tietyn verran leveitä ja tähän leveysmittaan on laskettava lisäksi 30-40 sentin etäisyys molemmin puolin kasvaviin puihin juuristo- ja runkovaurioiden välttämiseksi. Käytännössä myös haamu-urille poikkeilu ja ylimääräinen kurvailu kasvattavat ajorille vaadittavaa leveyttä.
Nythän on semmonen rahapula isänillä,että harvennus ikästä puuta hakataan avohakkuulle :(
Juu kyllä tyhmemmänkin järki sanoo, että hulluutta on kakkosharvennuksen kokoluokkaa olevaa, kasvavaa metsää hakata aukoksi. Pahin rahantarve taitaa olla tuosta tulkiten olla tornatorilla.. Itse en saa tuossa touhussa millään laskettua kannattavaksi sitä, että tukkiosuutta ei kasvateta isommaksi. 2. harvennus ja kasvatusta vaikka 5 vuotta, niin sillä tuotolla olis vähänkin rehevämmällä maapohjalla jo uudistuskulut ja ensimmäinen raivaus kuitattu.
Ei tätä tartte testailla mitään kun sitä on tehty jo vuosikausia. Muistaakseni hakkuu oli jossain 12-15 egee motilta. En nyt viitti laskua ettiä
Sen verran tilanne muuttuu jatkossa että pyrin itte ajelemaan puut jatkossa raktoripelillä.
Käytännössä siis pienehkö sampo tekee ajouran ajokoneelle sopivaksi ja melko suoraksi. Sitten se puikkelehtii haamua takaisin ja menee taas haamua toiseen päähän jonka jälkeen tekee ajouran taas melko kulkukykyiseksi takaisin. Maasto tuo sitte eri variaatioita kokoajan mutta pääasia että moto olisi käynyt joka kolkan läpi.
Äsken tehtiin moinen ja kun noin 30% piti ennakkoraivata niin hakkuun ja ajon sekä raivauksen ja kemeratukien jälkeen noin 450 motin leimikosta jäi muutamia tonneja tuloja eli ei mitään hirveästi mutta pointina on että 15 vuoden päästä saa yhtiö räimiä omat uransa jolloin joka puusta tulee tukkia ja silloin pitää myös tulla kuutioita.
Nyt on lähivuosina yksi projekti jossa samainen motomies joutuu käymään korjaamassa yhtiön jälkiä ajamalla haamu-urat normi urien väliin. Siinä ajourien keskikohta on jäänyt niin tiheäksi että ei voi odottaa tarpeeksi pitkään jotta koko puusto olisi uusinta-hakkuuseen valmis. On ihan siinä kintaalla että joutuuko ollenkaan rtekemään tämän siistimisen jälkeen harvennusta vai saako seuraavaksi tehdä päätehakkuun.
niin joo ja siis nykyisen toiminnan suurin ongelma on ajokalusto joka joutuu kamppailemaan kuutiotaksoilla jolloin on ihan ymmärrettävää että haetaan isompaa kuorma-tilaa joka tuo vääjäämättä leveyttä ja painoa mikä johtaa leveämpiin pyöriin ja teloihin ym.
Ei siihen mitään ihmevehkeitä haamu-urapuiden ajamiseen tarvita. Moto kun pui noin 6 metrin puomilla niin haamu-uralta se syöttää puut sinne oikealle uralle päin niin puut on ihan hyvin otettavissa normi nosturilla sieltä normiuralta. puulaji kun on viellä pelkkää kuitua tai energiaa niin ei se mitenkään kovin kummoinen ole ajettava. Itseasiassa optimitilanteessa saa ajaa yhdeltä ajouralta 40 metrin leveydeltä puut joten metsässä ajokin vähän vähenee.
-
Kannattaiskohan nyt vähän perehtyä siihen asiaan vähän enemmän.
Itse en nää mitään eroa työmenekkiin tai hankaluuteen hakataanko uran vierestä vaiko täydellä puomilla.
Täydellä puomilla hakataan "puomin alle" jolloin päästään suhteellisen pienillä puomin liikkeillä. Muuten kaadan yleensä aika paljon uralle päin jolloin jää se puun vetäminen uran yli kokonaan pois ainoa että koura täytyy viedä puun taakse.
Ymmärtääkseni uralta pitkällä puomilla hakatessa saadaan vielä se lisäetu, että voidaan valita puidaanko oksat uralle vai metsään. Pehmeillä ja vaurioille herkillä mailla, missä ei kannata uralta poikkeilla, voi miltei kaikki latvukset tarvittaessa puida uralle maapohjaa suojaamaan ja kantavuutta lisäämään. Ja ennemin minä ainakin lasken 11 metrisen puomin päässä heiluvan kouran puiden väliin tavaraa poimimaan, kuin jonkun pienen häristimen 6 metrisellä puomillaan.
Eikähän se hakkuukone edes tee niitä pahimpia jälkiä hakkuulla, eniten se ajokone rikkoo maanpintaa. Tämäkin haitta voidaan minimoida jos ajokoneen ei tarvia poikkeilla suoralta reitiltä eikä kurkkia puita jotka moto on puinut uran varteen. Mitä minulla on noita motoja käynyt hommissa, niin he saavat tuotua niillä koneilla melko suuretkin puut kynttilänä lähemmäs uraa, josta omalla 6,5 m pilkilläkin sai noukittua puut kyytiin.
-
Kannattaiskohan nyt vähän perehtyä siihen asiaan vähän enemmän.
Itse en nää mitään eroa työmenekkiin tai hankaluuteen hakataanko uran vierestä vaiko täydellä puomilla.
Täydellä puomilla hakataan "puomin alle" jolloin päästään suhteellisen pienillä puomin liikkeillä. Muuten kaadan yleensä aika paljon uralle päin jolloin jää se puun vetäminen uran yli kokonaan pois ainoa että koura täytyy viedä puun taakse.
Ymmärtääkseni uralta pitkällä puomilla hakatessa saadaan vielä se lisäetu, että voidaan valita puidaanko oksat uralle vai metsään. Pehmeillä ja vaurioille herkillä mailla, missä ei kannata uralta poikkeilla, voi miltei kaikki latvukset tarvittaessa puida uralle maapohjaa suojaamaan ja kantavuutta lisäämään. Ja ennemin minä ainakin lasken 11 metrisen puomin päässä heiluvan kouran puiden väliin tavaraa poimimaan, kuin jonkun pienen häristimen 6 metrisellä puomillaan.
Eikähän se hakkuukone edes tee niitä pahimpia jälkiä hakkuulla, eniten se ajokone rikkoo maanpintaa. Tämäkin haitta voidaan minimoida jos ajokoneen ei tarvia poikkeilla suoralta reitiltä eikä kurkkia puita jotka moto on puinut uran varteen. Mitä minulla on noita motoja käynyt hommissa, niin he saavat tuotua niillä koneilla melko suuretkin puut kynttilänä lähemmäs uraa, josta omalla 6,5 m pilkilläkin sai noukittua puut kyytiin.
Mielenkiintoista. Jos mulla on menny jotain ohi normi hakkuussa niin on tainnu mennä jotain ohi hervastilla haamu-ura hakkuussa.
-
Piti ihan googlettaa tuo haamu-ura käsitteenä ja varmistaa että puhutaan samasta asiasta ;)
Mielipiteita jakava asia tuntuu olevan, mut tuolta löytyi ainaskin yksi kommentti joka vastasi omaa käsitystä.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3384522
Käytettiin aikoinaan ja tänä päivänä kun hakataan pikkuharvestereilla(sampo/finntrac/nokka jokeri/yms),eli kun uravälinä oli ennen 30m ja noiden nosturit ulottuvat 6-7.5m niin urien hakkuun jälkeen nämä kapeat koneet kulkivat urien suunnassa 1-2 omaa kapeaa uraansa joilta ulottuivat hakkaamaan puut myös väli-alueelta uran lähelle.
Nykyäänhän uravälinä käytetään 20m:ä,eli yksi haamu-ura riittää "pikkukoneille".
Keskiraskailla koneillahan tuota ei tarvitse normaalisti enää hakata kun nostureiden ulottuvuus on 10-11m,ennen 30m uravälillä jotkut hakkasivat uravälit "pistourilta",eli aina välillä moto sukelsi pois uralta ja peruutti pois.Tämä keskiraskaiden koneiden suosiminen oli syynä siihen että palattiin takaisin 20m uraväliin jota 70-luvulla käytettiin.(ja ruotsissa aina lienee ollut sama 20m)
Itse aikoinaan pari kesää ajoin tuollaista nokka jokeria 30m uravälillä,sillä pystyi tekemään haamu-uran sellaiseksi ettei sitä huomannut(kääntökulmaa 60astetta+leveys2m)
Juuristovaurioiden riskihän tämän menetelmän ongelma on,mutta männiköitä hakattiin kesäisin ja kuusikoita vain talvisin.
Aiheesta löytyi myös tieteellinen tutkimus
http://www.metsantutkimuslaitos.fi/aikakauskirja/full/ff01/ff014599.pdf
Joka tuki vemssin näkemystä siitä, että jäävän puuston tiheys jää tasaisemmaksi. Toisaalta taas vauriot puissa lisääntyvät, kun toimitaan ahtailta urilta käsin.
Tutkimus on tehty vuosituhannen alussa, joten konekustannuksissakin on voinut tapahtua merkittäviä muutoksia. Eikähän nykyään enää 9 m puomilla juuri harvennuskoneita varusteta.
-
Tuntuu olevan aika tunteita herättävä juttu josta tuntuu että argumentit ainakaan haamu-uraa vastaan perustuisi aina tosiasioihin. Itse koen ainakin että 40 metrin kokoomaurilla ja kahdella haamu-uralla saavutetaan paras lopputulema tulevan kasvavan metsikön osalta. Perinteisellä harvennuksilla näkee vain liian usein liian mottimäärän kiilto silmissä tehtyä työtä jolloin lopputulema ei ole kasvamaan jäävän puuston osalta optimaalinen.
-
Entäs jos se pikku sampo kuski on kauheen mottikiimanen ;D
-
Entäs jos se pikku sampo kuski on kauheen mottikiimanen ;D
Ei se ole. Ehkä jopa päin vastoin.
mun mielestä siitäkään ei tule ongelma vaikka ajourat ei sopisikaan yhteen seuraavaan hakkuuseen koska silloin hakataan jo niin harvaksi että on oikeastaan sama missä ajourat menee.
-
Entäs jos se pikku sampo kuski on kauheen mottikiimanen ;D
Ei se ole. Ehkä jopa päin vastoin.
mun mielestä siitäkään ei tule ongelma vaikka ajourat ei sopisikaan yhteen seuraavaan hakkuuseen koska silloin hakataan jo niin harvaksi että on oikeastaan sama missä ajourat menee.
Saaks sampolla sit jotenki parempaa taksaa vai? :o Kyl mä vaan väittäisin että sil pikkukinneril saa keppi liikkua et jää ees jottain viivan alle....
-
Entäs jos se pikku sampo kuski on kauheen mottikiimanen ;D
Ei se ole. Ehkä jopa päin vastoin.
mun mielestä siitäkään ei tule ongelma vaikka ajourat ei sopisikaan yhteen seuraavaan hakkuuseen koska silloin hakataan jo niin harvaksi että on oikeastaan sama missä ajourat menee.
Toi pikkukinneri on aika paljon edukkaampi sekä hankinta että käyttökuluiltaan. Kuitenkin puuta taitaa tulla ihan samaa tahtia mitä isommallakin samassa leimikossa. Lisäksi liike on nopeaa kun matkat on lyhyet. Puun hakumatka kun keskimäärin ei ole kuin alle 6 metriä. Ainoa oikea ongelma mikä ei ole ongelma on että tolla ei oikeasti isomman puun käsittelystä tule yhtään mitään eli edes pientä päätehakkuu leimikkoa ei voi oikein tehdä.
Sitten kuskin asenne pitää olla vähän sellainen että eka haetaan laatua ja sitten vauhti tulee kuin itsestään.
Saaks sampolla sit jotenki parempaa taksaa vai? :o Kyl mä vaan väittäisin että sil pikkukinneril saa keppi liikkua et jää ees jottain viivan alle....
Toi pikkukinneri on aika paljon edukkaampi sekä hankinta että käyttökuluiltaan. Kuitenkin puuta taitaa tulla ihan samaa tahtia mitä isommallakin samassa leimikossa. Lisäksi liike on nopeaa kun matkat on lyhyet. Puun hakumatka kun keskimäärin ei ole kuin alle 6 metriä. Ainoa oikea ongelma mikä ei ole ongelma on että tolla ei oikeasti isomman puun käsittelystä tule yhtään mitään eli edes pientä päätehakkuu leimikkoa ei voi oikein tehdä.
Sitten kuskin asenne pitää olla vähän sellainen että eka haetaan laatua ja sitten vauhti tulee kuin itsestään.
-
Entäs jos se pikku sampo kuski on kauheen mottikiimanen ;D
Ei se ole. Ehkä jopa päin vastoin.
Tolla siis tarkoitin enemmän sitä että se ei harvenna kovin harvaqn vaan siirtyy eteenpäin. Konetta kohden sitä keppiä tulee tasaiseen tahtiin eli siihen se ei vaikuta. Isommilla koneilla mottikiimaisuus tarkoittaa vähän sitä että tehdään harvennuspäätöksiä sillä miten saadaan nopeammin kuutioita aikaiseksi.
-
Entäs jos se pikku sampo kuski on kauheen mottikiimanen ;D
Ei se ole. Ehkä jopa päin vastoin.
mun mielestä siitäkään ei tule ongelma vaikka ajourat ei sopisikaan yhteen seuraavaan hakkuuseen koska silloin hakataan jo niin harvaksi että on oikeastaan sama missä ajourat menee.
Saaks sampolla sit jotenki parempaa taksaa vai? :o Kyl mä vaan väittäisin että sil pikkukinneril saa keppi liikkua et jää ees jottain viivan alle....
Toi pikkukinneri on aika paljon edukkaampi sekä hankinta että käyttökuluiltaan. Kuitenkin puuta taitaa tulla ihan samaa tahtia mitä isommallakin samassa leimikossa. Lisäksi liike on nopeaa kun matkat on lyhyet. Puun hakumatka kun keskimäärin ei ole kuin alle 6 metriä. Ainoa oikea ongelma mikä ei ole ongelma on että tolla ei oikeasti isomman puun käsittelystä tule yhtään mitään eli edes pientä päätehakkuu leimikkoa ei voi oikein tehdä.
Sitten kuskin asenne pitää olla vähän sellainen että eka haetaan laatua ja sitten vauhti tulee kuin itsestään.
Sampo suhteessa edullisemman pään pitkäpuomisiin koneisiin on kallis. Sen näkee siitäkin, että pääsääntöisesti vaihtuvat uusiin samanlaisiin ja vaihtokoneiden hinnat on ihan poskettomia.
Käytetyistä yli kymppitonnin ajetuista Sammoista pyydetään 80 000 eeroo, joka on puolet liikaa. Samalla rahalla saa esimerkiksi pitkäpuomisen Nokka Profin tai Prosilvan.
-
Entäs jos se pikku sampo kuski on kauheen mottikiimanen ;D
Toi pikkukinneri on aika paljon edukkaampi sekä hankinta että käyttökuluiltaan. Kuitenkin puuta taitaa tulla ihan samaa tahtia mitä isommallakin samassa leimikossa. Lisäksi liike on nopeaa kun matkat on lyhyet. Puun hakumatka kun keskimäärin ei ole kuin alle 6 metriä. Ainoa oikea ongelma mikä ei ole ongelma on että tolla ei oikeasti isomman puun käsittelystä tule yhtään mitään eli edes pientä päätehakkuu leimikkoa ei voi oikein tehdä.
Sitten kuskin asenne pitää olla vähän sellainen että eka haetaan laatua ja sitten vauhti tulee kuin itsestään.
Pätee ensiharvennuksella mutta kakkosella alkaa jo tuotos kärsiä suhteessa pykälää isompaan, Prosilva/Nokka Profi kokoluokan, koneeseen nähden.
Käytännössä ajatus että pikkukoneella hakattaisiin pelkästään ensiharvennuksia ei ole realistinen, ainakaan täällä etelässä.
Haamu-ura menetelmässä on kuusikoissa juuristovaurio riski kyllä aika iso, talvet kun on mitä on eikä juurten niskojen suojaksi saada puitua oksia kuten ajouralta työskenneltäessä. Pelivara muutenkin on pienempi kuin ajouralla.
Mä olen edelleen vahvasti pitkäpuomisten koneitten ja ajouralta tapahtuvan hakkuun kannalla.
-
Älkää nyt herran tähden päästäkö motoa kuusikkoon eikä raskasta ajokonetta,laho kasvaa vinhasti jos tuon virheen tekee.
-
Niin sanoi kotivävy ,ettei emäntä anna majuria viiä metsään pitää ajaa pikku verkulla .
-
Älkää nyt herran tähden päästäkö motoa kuusikkoon eikä raskasta ajokonetta,laho kasvaa vinhasti jos tuon virheen tekee.
Millä elvetillä noi sitten pitää harvennella jos metsurihomma on vaan niin valtaisan kallista että hommasta ei tule yhtään mitään. Noitakin kun kuitenkin on useampi hehtaari vuodessa tehtävä.
Itse en oikeastaan usko haamu-urien lisäävän lahoa juuri lainkaan. Tollanen kevyehkä moto kun ei jäätyneeseen ja lumiseen maahan juurikaan jälkeä tee. Ajokoneen ura on sitten eri asia. Muutenkin laho ei ole syy harventaa varoiksi harvaan koska usein saa kuitenkin arvopuuta sen lumpin jälkeen ja siinä lumpissa on yhtä paljon energiaa kuin 20 vuotta sitten energiahakkuussa oli koko puussa. Toki lahoa pitää välttää mutta ei sitäkään voi kasvun kustannuksella vältellä.
-
Älkää nyt herran tähden päästäkö motoa kuusikkoon eikä raskasta ajokonetta,laho kasvaa vinhasti jos tuon virheen tekee.
Millä elvetillä noi sitten pitää harvennella jos metsurihomma on vaan niin valtaisan kallista että hommasta ei tule yhtään mitään. Noitakin kun kuitenkin on useampi hehtaari vuodessa tehtävä.
Itse en oikeastaan usko haamu-urien lisäävän lahoa juuri lainkaan. Tollanen kevyehkä moto kun ei jäätyneeseen ja lumiseen maahan juurikaan jälkeä tee. Ajokoneen ura on sitten eri asia. Muutenkin laho ei ole syy harventaa varoiksi harvaan koska usein saa kuitenkin arvopuuta sen lumpin jälkeen ja siinä lumpissa on yhtä paljon energiaa kuin 20 vuotta sitten energiahakkuussa oli koko puussa. Toki lahoa pitää välttää mutta ei sitäkään voi kasvun kustannuksella vältellä.
Sellainen huomio noihin haamu-urakoneisiin ja niillä hakattuihin metsiin, että uraväli on oltava sitten just 20 metriä, tai sitten reipas 40 metriä. Jälkimmäinen käytännössä saavutettu vain Harverilla (valmistus loppunut).
Ja miksi? -siksi, että seuraavassa harvennuksessa tulee pitkäpuomikoneella muutoin ongelmia. Ei ylety ottamaan urien välialueilta, tai sitten tulee kapeampia uravälejä. Olen molemmilla konemalleilla aikoinaan hakannut ja tiedän mitä siitä seuraa...
Ensiharvennuksessa muodostetaan metsikön kasvatuksen loppuajaksi ajourat. On käsittääkseni joskus kokeiltu, että on hakattu kapeilla urilla ja pienillä ajokoneilla ensin ja väljennysvaiheessa onkin urat tehty 90 asteen kulmassa, jolloin edelliset kapeat urat ovat käytännössä kadonneet harvenevaan metsään.
Ja jos hakataan ensiharvennuksessa alle 4 metrin ajourat (esim. maataloustraktorikalustolle), silloin väljennysvaiheessa uria joudutaan leventämään ja hups!, urat onkin 5-6 metriä leveät väylät...
-
Mun mielestä seuraavassa harvennuksessa kannattaa unohtaa ne edellisen harvennuksen urat. Oksisto on kuitenkin niin kasvanut uraan päin että joutuu aika rajusti poistamaan puuta että samaa uraa pystyy menemään. Se ajourahan on samanlainen oli hakattu pitkäpuomikoneella tai haamuista. Ainut että haamuissa niitä ajouria on puolet vähempi. Jos mahdollista niin poikittain edellisiin ei ole kovin huono vaihtoehto ja silloin saa muutenkin hakata niin harvaksi että urat ei enää häiritse kokonaisuutta.
-
Tämä keskustelu on aiheesta livennyt jo sammakkojalkojakin leveämmälle ;D
-
Miten musta oikeesti tuntuu että vemssillä on mettät vaan tasasia kankaita.
Mettät kun ei oo aina neliskanttisia tasasia plänttejä vaan siellä on *****maisia kulmia, kallioita, kivikoita, isoja ojia, märkiä kohtia ja kaikkee mahdollisimman *****maista hakkaamisen ja ajamisen kannalta.
Helppohan se olis hakata seuraavaks ristiin mut harvemmin se onnistuu vaan niitä ekassa harvennuksessa tehtyjä uria käytetään jatkossakin.
-
Miten musta oikeesti tuntuu että vemssillä on mettät vaan tasasia kankaita.
Mettät kun ei oo aina neliskanttisia tasasia plänttejä vaan siellä on *****maisia kulmia, kallioita, kivikoita, isoja ojia, märkiä kohtia ja kaikkee mahdollisimman *****maista hakkaamisen ja ajamisen kannalta.
Helppohan se olis hakata seuraavaks ristiin mut harvemmin se onnistuu vaan niitä ekassa harvennuksessa tehtyjä uria käytetään jatkossakin.
Tuota mäkin ihmettelen, eka harvennuksen urat tehdään sarkaojien väliin. Sarkaleveys määrää ajouravälin, joskus liian harva ja joskus liian tiheä. Poikittain ei voi mitenkään tehdä toista harvennusta, varsikin kun saroilla matkaa usein kilometrejä metsäautoteiden välissä ja leveyttä liian vähän ko. toimintaan.
Mutta eipä noilla metsillä kuuhun mennä muutenkaan, hymyilyttää kun puhutaan että toisesta harvennuksesta tulee paljon tukkia. Tulis sitä tukkia edes päätehakkuusta :)
-
Miten musta oikeesti tuntuu että vemssillä on mettät vaan tasasia kankaita.
Mettät kun ei oo aina neliskanttisia tasasia plänttejä vaan siellä on *****maisia kulmia, kallioita, kivikoita, isoja ojia, märkiä kohtia ja kaikkee mahdollisimman *****maista hakkaamisen ja ajamisen kannalta.
Helppohan se olis hakata seuraavaks ristiin mut harvemmin se onnistuu vaan niitä ekassa harvennuksessa tehtyjä uria käytetään jatkossakin.
Tuota mäkin ihmettelen, eka harvennuksen urat tehdään sarkaojien väliin. Sarkaleveys määrää ajouravälin, joskus liian harva ja joskus liian tiheä. Poikittain ei voi mitenkään tehdä toista harvennusta, varsikin kun saroilla matkaa usein kilometrejä metsäautoteiden välissä ja leveyttä liian vähän ko. toimintaan.
Mutta eipä noilla metsillä kuuhun mennä muutenkaan, hymyilyttää kun puhutaan että toisesta harvennuksesta tulee paljon tukkia. Tulis sitä tukkia edes päätehakkuusta :)
Onhan mullakin kaikennäköisiä mettiä (toki laajoja soita ei ole) ja jonkinverran joutuu metsässä etenemään sen mukaan mistä pääsee. Tämäkin puoltaa haamu-ura ajattelua koska ajokone ei välttämättä mielellään seuraa hakkuukonetta ihan joka paikkaan mutta harvennus on tärkeää tehdä tasaisesti koko metsikön alueella. Useiten toiseen harvennukseen voi jo metsikkö muuttaa muotoaan ja tulee muita mutkia jolloin vanhat urat ei välttämättä sovi kuvioon. Lisäksi tarkoitus olisi että toinen harvennus tehtäisi niin isopuustoiseen leimikkoon että sieltä olisi vähän puuta jo poistettavaksi.
Mitä noihin suopalstoihin tulee niin jotenkin tuntuu että jos tilanne on sellainen että eivät hevillä liho tukiksi ja harvennuksetkin on tehtävä tietyllä tapaa niin olisiko ajatusta kasvattaa niillä lehtipuuta energiaksi. Jotenkin tuntuisi loogiselta 40 vuoden kierto missä olisi yksi harvennus ja päätehakku ja kaikki energiaksi. Voi olla että kannattaa väkisin yrittää havupuita, Mene ja tiedä.
-
"40 vuoden kierto missä olisi yksi harvennus ja päätehakku ja kaikki energiaksi."
Metsäteollisuushan juuri esittänyt, että kuitupuukokoinen heille ja vain pienpuu energiaksi. Jos tämä menee läpi noin niin siihen loppuu vähäkin kilpailu kuitupuusta ja hakemiehet joutuvat jättämään koneensa seisomaan sillä homma ei vaan toimi jos kaikki propsit joutuu erottelemaan seasta. Toivotaan että järki voittaa kyllä teollisuudelle puuta riittää kilpailua vaan yritetään estää kuitupuusta.
-
"40 vuoden kierto missä olisi yksi harvennus ja päätehakku ja kaikki energiaksi."
Metsäteollisuushan juuri esittänyt, että kuitupuukokoinen heille ja vain pienpuu energiaksi. Jos tämä menee läpi noin niin siihen loppuu vähäkin kilpailu kuitupuusta ja hakemiehet joutuvat jättämään koneensa seisomaan sillä homma ei vaan toimi jos kaikki propsit joutuu erottelemaan seasta. Toivotaan että järki voittaa kyllä teollisuudelle puuta riittää kilpailua vaan yritetään estää kuitupuusta.
Tai sitten jos oikeasti on hyvää tasaista suota niin jollekin energiapajulle ja kerran 10 vuodessa ajosilppurilla tai vastaavalla energiaksi.
-
Mitä noihin suopalstoihin tulee niin jotenkin tuntuu että jos tilanne on sellainen että eivät hevillä liho tukiksi ja harvennuksetkin on tehtävä tietyllä tapaa niin olisiko ajatusta kasvattaa niillä lehtipuuta energiaksi. Jotenkin tuntuisi loogiselta 40 vuoden kierto missä olisi yksi harvennus ja päätehakku ja kaikki energiaksi. Voi olla että kannattaa väkisin yrittää havupuita, Mene ja tiedä.
Emmä mistään suometsistä puhunut, "kaikki" metsät on ojitettu ja viitisentoista vuotta sitten oli laaja uusintaojitus. Ellei tasamaalla ole ojia viemässä vesiä pois, se kyllä näkyy kasvussa. Täällä kun mäet on nimiä kartalla, luonnossa niitä ei välttämättä huomaa mistään :)
Puut ei kasva pituutta kun tuulee, siksipä niitä tuulimyllyjä onkin tän talven jälkeen metsät pullollaan.
PS. tänään oli aika rapsakka pakkanen, lähes parikymmentä ja tuuli tuossa merellä olevalla mittausasemalla 12m/s, puuskissa huomattavasti enemmän. Lumi huilas aukealla ja puuskissa tuntui ettei saa happea kun ottaa henkeen. Siinä puutkin ajattelee vissiin samoin, parempi pysyä matalana ja suojassa ::)
-
Miten musta oikeesti tuntuu että vemssillä on mettät vaan tasasia kankaita.
Mettät kun ei oo aina neliskanttisia tasasia plänttejä vaan siellä on *****maisia kulmia, kallioita, kivikoita, isoja ojia, märkiä kohtia ja kaikkee mahdollisimman *****maista hakkaamisen ja ajamisen kannalta.
Helppohan se olis hakata seuraavaks ristiin mut harvemmin se onnistuu vaan niitä ekassa harvennuksessa tehtyjä uria käytetään jatkossakin.
Joo, kyllä isossa osassa metsiä sanelee maasto niitten urien kulun. Ja palstan muoto. Ja varastopaikan sijainti.
-
Tarkemmin kun ajattelee, niin onhan sitä itsekin tullut sovellettua haamu-ura hakkuuta. On vaan senverran erikoismenetelmiä, että normaalissa talousmetsässä on sille harvemmin käyttöä. Joskus kun maasto on ollut mäkistä tai suhteellisen pienillä aloilla erikoisen vaikeapääsyistä, on tullut kaadettua moottorisahalla puita moton uralle päin. Sieltä riittävän kokoinen harvesteri saa pitkällä puomillaan otettua kiinni puun latvasta ja vedettyä puun puitavaksi.
Ja tietty jos joku kuvio on lähellä pihapiiriä tai jokapäiväisen kulkureitin varrella, niin sen hakkuujälkeen voi panostaa hieman enemmän taloudellisen tuloksen kustannuksella. Pääsääntöisesti kuitenkin suunnitellaan hakkuut ja niitä tukevat toiminnot (ajoreitit, laanipaikat, metsätiet) nykyaikaisen metsäkonekaluston ehdoilla. Nämä pari lauhaa tallvea ovat osoittaneet, että panostus ei ole ollut turhaa. Hakkuille on päässyt monessa kohteessa ilman, että on tarvinnut odotella "oikeaa" talvea tulevaksi.
-
Ei huolta huomisesta ! Juuristo vauriot näkeekin vasta seuraavan hakkuun tuloksessa.
Sulan kelin aikaan vaan metsään niin hyvä tulee. ;D
Mikä siinä on että nykyajan isännät ei heti moottorisahaa käteensä ota,ennemmin roikutaan netissä kuin metsässä.
Pelottaako se ettei kunto kestä vai mikä siinä on.
Onko tosiaan isäntien fyysinen kunto jo niin heikko että niistä ei metsään työtä ole tekemään.Toisaalta siinä voi olla perää kun kattelee miten hyvin on kesselimahat muodostuneet jo 25 vuotiaille saatikka nelikymppisille.
-
ittiä alkaa jo pikkasen tympimään tuo lumen kanssa pusaaminen kun ei ole kuin pelkkiä uria päässy mettään ajeleen jäätymään, on muuten hiton pehmyttä tuon hangen alla. puuta pitäis päästä jo kaatelemaan että kerkiis ajaakin tavoitteet pois ennen kuin kevät iskee. ja ahavilla pilkonta. miä nautin mettätöistä vaikka ei hankkeiks tuliskaan mutta siellä se mieli lepää, toisin kuin tuola nyyn kopissa lunta tahkoten.
-
Sammakkojalkoihin päädyin, lähinnä niiden tukevuuden vuoksi verrattuna teleskooppeihin. Kuormaimessa on kuitenkin voimaa ja ulottuvuutta reilusti.
Erillinen hydrauliikka tulee roposteltavaksi itse, Palmsin ovh VOA pumpulle + säiliölle olisi ollut 2340e + alv, itse rakentelemalla pitäisi jäädä selvästi alle, esim: http://www.flowfitonline.com/acatalog/CAST_PTO_GEARBOX_AND_PUMP_ASSEMBLIES.html
-
onko millanen pinta-ala niissä tassuissa? ite katellu kuin pieniä on pinnat joissain ja kun maat on sulia niin ei pahemmin kanna ilman lisuuta. mutta sehän helppo tehä vaikka irrotettavat.
-
Sammakkojalkoihin päädyin, lähinnä niiden tukevuuden vuoksi verrattuna teleskooppeihin. Kuormaimessa on kuitenkin voimaa ja ulottuvuutta reilusti.
Erillinen hydrauliikka tulee roposteltavaksi itse, Palmsin ovh VOA pumpulle + säiliölle olisi ollut 2340e + alv, itse rakentelemalla pitäisi jäädä selvästi alle, esim: http://www.flowfitonline.com/acatalog/CAST_PTO_GEARBOX_AND_PUMP_ASSEMBLIES.html
Mites se öljy säiliö mihin sen laitat?
-
Ei huolta huomisesta ! Juuristo vauriot näkeekin vasta seuraavan hakkuun tuloksessa.
Sulan kelin aikaan vaan metsään niin hyvä tulee. ;D
Mikä siinä on että nykyajan isännät ei heti moottorisahaa käteensä ota,ennemmin roikutaan netissä kuin metsässä.
Pelottaako se ettei kunto kestä vai mikä siinä on.
Onko tosiaan isäntien fyysinen kunto jo niin heikko että niistä ei metsään työtä ole tekemään.Toisaalta siinä voi olla perää kun kattelee miten hyvin on kesselimahat muodostuneet jo 25 vuotiaille saatikka nelikymppisille.
Kova on jätkä jos jo raivailee taimikonhoidot ja ennakkoraivaukset ja hakkaa tarvittavat harvennukset jo sadalle hehtaarille. Lisäksi tietenkin istuttelee ja hoitaa mahdollisia ruohottumisia. Toki kaikki eläin ja peltopuolen päälle. Toiset on vaan kovempia jätkiä tekemään mutta itte käytän koneita ja urakoitsijoita aina kun mahdollista.
-
Ikinä ei tukijalka ole päässyt renkaaseen ottamaan ainakaan
Evin ratkaisussa ,aisa on liian lyhyt jos näin käy tai tukijalat on rakennettu liian eteen.
Aisa pitää olla pokattu ,muuten on edessä ongelmia.
Kun traktori on kärryssä kiinni pitää kärryn rungon olla etupäästä vähintään samassa tasossa kuin takapää.
Vuodesta 82 ollut joka kuormaimessa pumppuvarustus ja juuri tuo voa pumppu enkä kulumaa ole huomannut.
Pumppua ei saa laittaa jäykästi esim.työntövarren korvakkeeseen hakaukseen vaan Valtrassa pumppu on vapaasti akselin päässä ja pyörimisen esteenä pumpussa on pultattu rauta joka nojaa voa akselin suojuksen yhteen pitempään kiinnityspulttiin joka on oikealla ylhäällä takaa katsottuna.Pultti on varustettu holkilla johon pumpun rauta nojaa.Kierroksiahan tuo pumppu ei paljoa tarvitse max 1200
moottorissa,pumppu 47 L/min.
Laittaisitko kuvan ratkaisustasi?
-
http://aijaa.com/AsrkLK (http://aijaa.com/AsrkLK)
Kuvassa näkyy pieni ketjujatkolenkki se joskus asennettaessa pumppua voa akselille pyrkii sinne väliin sen estämiseksi on pieni langanpätkä sitomassa sitä ,pultti mihin yksikkö nojaa näkyy selvästi.Ketjujatkolenkki on sitä varten että pumppu saadaan roikkumaan ketjuun kun kärry on irti traktorista .
http://aijaa.com/BpFs1A (http://aijaa.com/BpFs1A)
Tässä kuvassa pumppu näkyy kauempaa ja kontio kumisaapas on vetovarren kidan suojana sen takia kun imuputki pyrkii siihen sotkeutumaan,keltaiset suojat on näköjään käännön letkuista valahtaneet tuohon alas. Vetovarret on noi aina ajon aikana ikinä en ole niitä pitänyt alhaalla,
tuossa ne ovat turvassa,pikkusen on tämän puolen vetovarsi alenpana jotta ei imuputki koko ajan
sitä härnäisi.Imuputkea pitää kuminauha sopivasti ryhdissään antaen samalla joustoa.
http://aijaa.com/TknFl5 (http://aijaa.com/TknFl5)
Tässä kuvassa poronsarvipöytä on pikkuikkunasta asennettu paikoilleen. Ketju ja pyörylä on sitä varten että pöydän saa riippumaan teleskooppi putken koukkuun parkkiin laitettaessa.
Traktori N -sarjalainen.Käännön letkut piti jatkaa olivat hieman liian lyhyet heti uutena.Huomaa siipipultti jolla pöytä leveässä latassa.Kaikki tehtaan raudat purin pois venttiilipöydän ympäriltä ja tein omat rakenteet.
http://aijaa.com/nmReCn (http://aijaa.com/nmReCn)
Tässä kuvassa pöytä kuljettajan näkökulmasta ,ketju näkyy myös ja siipipulttimutterit joilla pöytä on kiinni lattaraudassa josta kiinnitys edelleen työntövarren ylimmäiseen reikään tapilla ja siinä välissä pultilla työntövarren riiputus rautaan se antaa tukea raudalle jotta ei sivuttain seilaa.
Rauta irtoaa helposti ja nopeasti tappi pois ja 19 mm mutteri auki pultti pois reiästä yksi aivain riittää kun pultin kantaa lukittuu toisella puolella latanpalan avulla vasta avainta ei tarvita.
Pikkuikkunaan on tehty siipipultit joilla sen irrotus käy hetkessä ,valorasia piti muuttaa hieman 3 cm ylemmäksi muoviholkit väliin ja pitemmät pultit,myös varotuskolmioteline piti muuttaa kuljettajan oven eteen sivuun runkoon.Ikkunaan pistin vaahtomuovitiivisteen itseliimautuvan
se tekee ikkunasta tiiviin.Talvisuoja on paikoillaan sen vaimo värkkäs superlonista ja joustavasta kankaasta.
-
http://aijaa.com/AsrkLK (http://aijaa.com/AsrkLK)
Kuvassa näkyy pieni ketjujatkolenkki se joskus asennettaessa pumppua voa akselille pyrkii sinne väliin sen estämiseksi on pieni langanpätkä sitomassa sitä ,pultti mihin yksikkö nojaa näkyy selvästi.Ketjujatkolenkki on sitä varten että pumppu saadaan roikkumaan ketjuun kun kärry on irti traktorista .
http://aijaa.com/BpFs1A (http://aijaa.com/BpFs1A)
Tässä kuvassa pumppu näkyy kauempaa ja kontio kumisaapas on vetovarren kidan suojana sen takia kun imuputki pyrkii siihen sotkeutumaan,keltaiset suojat on näköjään käännön letkuista valahtaneet tuohon alas. Vetovarret on noi aina ajon aikana ikinä en ole niitä pitänyt alhaalla,
tuossa ne ovat turvassa,pikkusen on tämän puolen vetovarsi alenpana jotta ei imuputki koko ajan
sitä härnäisi.Imuputkea pitää kuminauha sopivasti ryhdissään antaen samalla joustoa.
http://aijaa.com/TknFl5 (http://aijaa.com/TknFl5)
Tässä kuvassa poronsarvipöytä on pikkuikkunasta asennettu paikoilleen. Ketju ja pyörylä on sitä varten että pöydän saa riippumaan teleskooppi putken koukkuun parkkiin laitettaessa.
Traktori N -sarjalainen.Käännön letkut piti jatkaa olivat hieman liian lyhyet heti uutena.Huomaa siipipultti jolla pöytä leveässä latassa.Kaikki tehtaan raudat purin pois venttiilipöydän ympäriltä ja tein omat rakenteet.
http://aijaa.com/nmReCn (http://aijaa.com/nmReCn)
Tässä kuvassa pöytä kuljettajan näkökulmasta ,ketju näkyy myös ja siipipulttimutterit joilla pöytä on kiinni lattaraudassa josta kiinnitys edelleen työntövarren ylimmäiseen reikään tapilla ja siinä välissä pultilla työntövarren riiputus rautaan se antaa tukea raudalle jotta ei sivuttain seilaa.
Rauta irtoaa helposti ja nopeasti tappi pois ja 19 mm mutteri auki pultti pois reiästä yksi aivain riittää kun pultin kantaa lukittuu toisella puolella latanpalan avulla vasta avainta ei tarvita.
Pikkuikkunaan on tehty siipipultit joilla sen irrotus käy hetkessä ,valorasia piti muuttaa hieman 3 cm ylemmäksi muoviholkit väliin ja pitemmät pultit,myös varotuskolmioteline piti muuttaa kuljettajan oven eteen sivuun runkoon.Ikkunaan pistin vaahtomuovitiivisteen itseliimautuvan
se tekee ikkunasta tiiviin.Talvisuoja on paikoillaan sen vaimo värkkäs superlonista ja joustavasta kankaasta.
Onko tossa N-sarjalaisessa etukuormaaja?
-
http://aijaa.com/AsrkLK (http://aijaa.com/AsrkLK)
Kuvassa näkyy pieni ketjujatkolenkki se joskus asennettaessa pumppua voa akselille pyrkii sinne väliin sen estämiseksi on pieni langanpätkä sitomassa sitä ,pultti mihin yksikkö nojaa näkyy selvästi.Ketjujatkolenkki on sitä varten että pumppu saadaan roikkumaan ketjuun kun kärry on irti traktorista .
http://aijaa.com/BpFs1A (http://aijaa.com/BpFs1A)
Tässä kuvassa pumppu näkyy kauempaa ja kontio kumisaapas on vetovarren kidan suojana sen takia kun imuputki pyrkii siihen sotkeutumaan,keltaiset suojat on näköjään käännön letkuista valahtaneet tuohon alas. Vetovarret on noi aina ajon aikana ikinä en ole niitä pitänyt alhaalla,
tuossa ne ovat turvassa,pikkusen on tämän puolen vetovarsi alenpana jotta ei imuputki koko ajan
sitä härnäisi.Imuputkea pitää kuminauha sopivasti ryhdissään antaen samalla joustoa.
http://aijaa.com/TknFl5 (http://aijaa.com/TknFl5)
Tässä kuvassa poronsarvipöytä on pikkuikkunasta asennettu paikoilleen. Ketju ja pyörylä on sitä varten että pöydän saa riippumaan teleskooppi putken koukkuun parkkiin laitettaessa.
Traktori N -sarjalainen.Käännön letkut piti jatkaa olivat hieman liian lyhyet heti uutena.Huomaa siipipultti jolla pöytä leveässä latassa.Kaikki tehtaan raudat purin pois venttiilipöydän ympäriltä ja tein omat rakenteet.
http://aijaa.com/nmReCn (http://aijaa.com/nmReCn)
Tässä kuvassa pöytä kuljettajan näkökulmasta ,ketju näkyy myös ja siipipulttimutterit joilla pöytä on kiinni lattaraudassa josta kiinnitys edelleen työntövarren ylimmäiseen reikään tapilla ja siinä välissä pultilla työntövarren riiputus rautaan se antaa tukea raudalle jotta ei sivuttain seilaa.
Rauta irtoaa helposti ja nopeasti tappi pois ja 19 mm mutteri auki pultti pois reiästä yksi aivain riittää kun pultin kantaa lukittuu toisella puolella latanpalan avulla vasta avainta ei tarvita.
Pikkuikkunaan on tehty siipipultit joilla sen irrotus käy hetkessä ,valorasia piti muuttaa hieman 3 cm ylemmäksi muoviholkit väliin ja pitemmät pultit,myös varotuskolmioteline piti muuttaa kuljettajan oven eteen sivuun runkoon.Ikkunaan pistin vaahtomuovitiivisteen itseliimautuvan
se tekee ikkunasta tiiviin.Talvisuoja on paikoillaan sen vaimo värkkäs superlonista ja joustavasta kankaasta.
Onko tossa N-sarjalaisessa etukuormaaja?
Nou