Lainaus käyttäjältä: Wessel - 09.01.15 - klo:10:25

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 09.01.15 - klo:09:55

Lainaus käyttäjältä: Wessel - 09.01.15 - klo:09:47

Paras vaihtoehto rullata oljet pakettiin, jos meinaa, että tulee tasainen viherkasvusto

Nyt kiinnostaisi, mitä rahtarit ovat olkirullasta veloittaneet.
Kanttipaalarit ottivat kyllä ihan käteistä rahaa silloin aikanaan,
kun heinähännästä siirryttiin paalaukseen. Heinähäntää en kyllä
aio enää kunnostaa retrokäyttöön, ei oikein ergonomista ole.

Sitten tietty pitäisi jokin konsti löytää niiden paalien uudelleenpurkamiseen
ja levitykseen. Pitääkö pyöröpaalisilppurikin hankkia viljanviljelytilalle  ? 
Rupee jo satasenkin kerääjäkasvituki natisemaan kulujen puristuksessa liitoksistaan ....

-SS-

Meillä ollut viimeiset 20 vuotta tilanne, että kuivikkeeksi keränneet eli ollut plussamerkkinen saanto oljen pois paalauksessa. Jos joutuu maksumieheksi pahnan keruussa, että saa vihreetä kasvamaan, niin taitaa mennä kokonaiskulut viherryttämisessä sen verta isoksi,että joutuu maksamaan että voi viherryttää, kannattavaako? Vai oliko niin, että kaikki mahdolliset tuet haetaan, vaikka kokoinaskulurakenne menee isommaksi kuin saantopuoli. Tilakohtainen tämäkin asia eli monen asian summa, mikä on todellakin kannattavaa pitemmässä juoksussa.

Näiden ympäristö- ja viherryttämiskorvausten vedenjakaja varmasti on tilan sijainti:
jos puhdas kasvinviljelytila on muutaman 300 naudan navetan ympäröimä,
jokainen näistä ympäristötoimista tuottaa itsessään jo lisää rahaa, tuen lisäksi.
Lanta, voi jopa saada rahtivapaasti, nurmi, ottanevat kohtuuhintaan syöttöön, olki, maksavat
kuivikkeesta. Niinhän se olisi ihanteellinen tapaus.

Puolen tuhannen kilometrin päässä suurista karjakeskittymistä, jo 60-luvulta saakka,
jokainen viljanviljelijän tekemä ympäristötoimi maksaa, ja väitän, että vähentää
todellisuudessa myyntisatoa. Keinolannoitepoikkeus kun jäi vieläkin puuttumaan.

Esimerkkinä edelliseltä kaudelta keinotekoinen ympäristötoimi: ravinnetaseet.
Mitään niin kallista ja kiduttavaa sitoumusta en nyt kokemusta köyhempänä voisi kuvitella  kuin juuri
ravinnetasetoimenpide. Kuivana vuotena reippaat tappiot sadon arvoon+ määrään, seuraavana
vuonna viidesosa lannoitteista jää rangaistukseksi  puuttumaan, satunnainen sadekuuro jos tuo kompensaatiota,
mutta valkuainen jää sitten kahdeksaan, ja menetät siis kuivan vuoden takia sen hyvänkin vuoden.
Kolmas vuosi on sitten taas 50-50 riskillä joko epäonnistua tai onnistua, vaikka saisikin lannoittaa.
Eli ei vähennä riskejä, mutta realisoi riskit monena vuonna vieläpä kertoimilla.

Toinen esimerkki: viljelykierto. Koska lannoittamisen pohjana on vain 5 aikaisemman vuoden satotasot
kyseisestä kasvista, jo kahden kasvin vuorottelukierto vähentää huippusadon todennäköisyyttä puoleen, kolmen
kasvin kierto kolmasosaan. Tämä vertautuu niin kuin ruletin pelaamiseen, jossa pelimerkeistäsi otetaan
pöydänpitäjälle jo panoksen asetteluvaiheessa kaksi kolmesta ! En pelaisi.

On eri asia, lähteekö jollekin viisivuotiskaudelle yrittämään 100 kg perustasolla satojennostoa, vai
pääseekö jo ensimmäisenä vuotena aloittamaan 150 kg tasolta. Ravinnetaseet yhdistettynä
viljelykiertoon käytännössä pudottaa todennäköisyyden nollaan. En ihmettele, että havaitsivat,
että Ravinnetase-toimenpide ei käy kaupaksi, kuin tyhmille. Eli minulle.

-SS-

Tilan sijainnin merkitys kasvaa tulevalla tukikaudella+mahdollisten ympärillä olevien tilojen tuotantosuunta sekä tilojen välisen yhteistyön merkitys. Jos joutuu vielä oljet omaan piikkiin keräämään ilman hyötykäyttöä alkaa toi kerääjäkasvituki olemaan aikas kallis lisätoimenpide.
 Näytöstää siltä, että tää systeemi tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa pitkällä aika välillä, jos katsoo taakkepäin mitä on tapahtunut tähän päivään ja mihin päin tää systeemi on menossa.
Kun olis edes kulukorvaustukia, mut kun näytöstää siltä et pahimmas tapauksessa joutuu maksaa aikas paljon, että saa "kukkahattuilla". 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 09.01.15 - klo:12:39

Niin, tuo maataistelijan maininta kulukorvauksesta on esitteessäkin mainittu selvästi.
Kuitenkin tästä kulukorvausajattelusta on poikettu juurikin siinä, että lannan vastaanotto
sisältää tulo-osan(ravinteet ja tuki)  ja meno-osan (rahti ja levitys). Nyt tämä meno-osa, joka siis
oli kulukorvauksen perusteena, vaihtelee rajusti sijaintipaikkakunnan perusteella.

Eli orgaanisen aineksen käyttö- toimenpide on nettotulo toiselle, nettomeno toiselle. Vaikka muuten
olisi prikulleen samankokoinen ja samalla tavalla hallinnoitu kasvinviljelytila. Tätä itsestään selvää
tuloa järjestelmässä kyllä vieroksutaan, kun tuomitaan oman lannan käyttö ei-oikeutetuksi korvauksiin !
Eikä myöskään lannanvaihtoja tueta ! Silti lantalan katveessa oleva vastaanottaja on eri asemassa
vaivan suhteen kuin 200 - 500 km päässä oleva, sillä yksistään rekka-auton rahtikulut ylittänevät satasen
per 15 m3 . Eihän se voi halvempikaan olla kuin vastaava viljarahti ?

Pienviljelijäyhdistyksen Belarus- levitin taitaa olla sammaloitunut ja puhkiruostunut.
Ei oikein pienviljelijöitä taida muita kunnassa olla. Siksi ei ole niitä
yhteiskoneitakaan...

-SS-

Jep, ja nytkun ilmeisesti se lannan vastaanottotuki tipahtaa siihen 40, loppuu meillä se homma. Mitä nuo tuet nyt on ollet 5-6 vuotta, on ajettu tuosta jonkun matkan päästä isolta sikatilalta lietettä semmonen +/- 1000m3 vuodessa meidän viljapelloille, sillä 65 se juuri ja juuri kannatti. Nyt tuolla 40:llä ei mitenkään. Heillä on omat suurin osa korkeassa luokassa fosforista, lähialueet muutenkin jo tukossa. Mutta kun se on pakko laskea niinpäin että siitä hyötyä on, ei ole mitään tolkkua tällä kannattavuudella minun alkaa siitä maksaa, että lantaa vastaan ottaisi.

Tämä paukkui taas pahasti ohi aiheen.. 

Kerääjäkasvista sama homma, on sen kokonaisuudessa jäätävä plussalle, ei sitä muutoin tule otettua. Suurin järjettömyss tuo, että ensin sitoutetaan, nimet paperiin ja sitten katsotaan paljonko voidaan maksaa. Jos summa ei ole etukäteen selvä, jos sopimus sitoo vain viljelijää eikä hallintoa, voi hallinto olla aivan takuuvarma että minä en ainakaan sitoudu mihinkään.

Aattelin laittaa exelliin että mitä tulee tukia ja mitä menee siemeninä ja muina kustannuksina. Kerta valtionpuolelta ruvetaan harrastamaan pelleilyä, niin lasketaan sitten tarkasti että kattaako korvaus pelleilystä aiheutuvat kustannukset ja vitutuksen!

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 09.01.15 - klo:08:14

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 09.01.15 - klo:07:51

Missä kohtaa on niin kirjoitettu, että syysöljykasvin voi kylvää kerääjäkasviksi? Itse kun olin joulukuun alkupuolelle kuuntelemassa noita "uusia tuulia" niin joku sitä kysyi ja vastaus oli varovainen ei.

Niinhän se pitäisi olla, että mikäli pellolle kylvetään jotain niin kerääjäkasvin saisi lopettaa riittävän ajoissa.

TehoPlus-hankkeen kalvoilla on listalla syysrypsi. Muutenkin edut ja haitat on esitetty kiteytettynä. Itämisolosuhteiden merkitystä todelliseen onnistumiseen oli korostettu. Noin puolet koehenkilöistä piti kerääjäkasvia hyödyllisenä omalle viljelylleen. Eli sama vaikutus kuin placebo-lääkkeellä. Jos aikanaan sai yli 50 €/ha kerääjäkasvialasta, sitä ei silti kovin laajasti otettu. Olisiko tämä 100€ riittävä houkutus, tosiaan.

-SS-

Kyl se tais olla 13euroa? Siks se kaatu monen osalta.

Mutta koko tukikelpoiselta alalta, niin kuin vanhassa systeemissä
yleisimmin oli. Vähintään 25% alasta piti olla. Eli tukitaso:

25 ha 100 ha:sta, vanha tuki oli 1300 EUR, kokonaismaksimi
13 ha 100 ha:sta uusi kerääjäkasvi  1300 EUR, nousee kun ala nousee.

jos tämä käytännössä 52 EUR/ha  porkkana ei riittänyt "räjäyttämään pankkia", mitä se
kertoo kerääjäkasvit - toimenpiteen todellisesta kulurakenteesta ?

-SS-

Nyt kysyn ohi aiheen, mutta tietääkö joku tuon 5% viherryttämisalan (eli viherkesannon) osalta, et voiko alaa kierrättää lohkolta toiselle vuosittain.

Totta kai tuo on todennäköisin vaihtoehto, täällä päin kyllä enemmän ollaan
huolissaan siitä, että todellako se pitää kierrättää hyvilläkin pelloilla ?

-SS-

No itsellä noita huonompia on useita, ja olleet säilörehulla tosin uudistettu heinältä heinälle. Jotkut ovat vanhempia, ja jotkut vasta 4v olleet heinällä. ajattelin että ekologisella vois katkoa tuon heinän.

Suurin järjettömyss tuo, että ensin sitoutetaan, nimet paperiin ja sitten katsotaan paljonko voidaan maksaa. Jos summa ei ole etukäteen selvä, jos sopimus sitoo vain viljelijää eikä hallintoa, voi hallinto olla aivan takuuvarma että minä en ainakaan sitoudu mihinkään.

Poltin näppini niin pahasti ravinnetaseissa ja vanhassa kasvipeitteisyydessä (ilman syysviljoja), että nyt on kastematoreaktion vuoro: kastemato oppii kuulemma jo kahdesta sähköiskusta oikealle ruokakupille. Toivon olevani jatkossa yhtä fiksu kuin kastemato, ja pistän ympäristökorvausesitteen kiinni.

-SS-

Omalla kohdalla taitais käydä niin, että ympäristötuesta tulee toi 54€/ha koko tilalle ja 60% kasvipeitteestä 36€/ha ko. alalle. Yhteensä jää vajaaseen 10000€:n. Tuo kerääjäkasvi on kyllä sitten vielä mahdollinen, mutta epäilyttää vielä tuo pahnahommakin. ei siksi, että kerääjä hienojakoiseen silppuun kuolisi, vaan saako sellaista kultivoitua. On meinaan massaa kultivaattorin selvitettävänä aika lailla, kun siellä pyörii apilat ja olki sekain.

Omalla kohdalla taitais käydä niin, että ympäristötuesta tulee toi 54€/ha koko tilalle ja 60% kasvipeitteestä 36€/ha ko. alalle. Yhteensä jää vajaaseen 10000€:n. Tuo kerääjäkasvi on kyllä sitten vielä mahdollinen, mutta epäilyttää vielä tuo pahnahommakin. ei siksi, että kerääjä hienojakoiseen silppuun kuolisi, vaan saako sellaista kultivoitua. On meinaan massaa kultivaattorin selvitettävänä aika lailla, kun siellä pyörii apilat ja olki sekain.

Lautasäes on kova sana. Kyllä sen pitäisi mennä kultivaattorilla kun apila ja heinä on vasta sinä kedänä kylvetty eikä ole kunnolla juurtunut. Velttaa jos ei mene.

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 06.01.15 - klo:19:41

Nyt kun on eksytty aiheesta kysyisin, että tuleeko tuosta viljelykiertosuunnitelmasta sitova. Aiempi lisätoimenpide "viljelyn monipuolistaminen" sisälsi vastaavan suunnitelman ja se tosi hankala, koska pöydän vieressä ei voi tietää mitä pystyy keväällä kylvämään.

http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Ty%C3%B6paja%203,%20ymp%C3%A4rist%C3%B6sitoumukset.pdf

Heti ykkös sivulla sanotaan:

"Viljelysuunnitelma:
Viljelijän on laadittava sitoumuskautta koskeva viljelysuunnitelma, jota tarkennetaan vuosittain ennen jokaisen kasvukauden alkua.
Viljelysuunnitelma on aiesuunnitelma ja sen sisältö tarkentuu kylvöjen yhteydessävuosittaiset viljelyolosuhteet, markkinatilanne ja ympäristön tilassa tapahtuneet muutokset huomioon ottaen."
.

pääsääntoisesti säilörehu nurmea,huomioon ottaen pysyvän nurmen statuksen joka ennaltaehkäistään kauran kylvöllä.Seo siinä

se o siina juna kul

Jep, ja nytkun ilmeisesti se lannan vastaanottotuki tipahtaa siihen 40, loppuu meillä se homma. Mitä nuo tuet nyt on ollet 5-6 vuotta, on ajettu tuosta jonkun matkan päästä isolta sikatilalta lietettä semmonen +/- 1000m3 vuodessa meidän viljapelloille, sillä 65 se juuri ja juuri kannatti. Nyt tuolla 40:llä ei mitenkään. Heillä on omat suurin osa korkeassa luokassa fosforista, lähialueet muutenkin jo tukossa. Mutta kun se on pakko laskea niinpäin että siitä hyötyä on, ei ole mitään tolkkua tällä kannattavuudella minun alkaa siitä maksaa, että lantaa vastaan ottaisi.

Tämä paukkui taas pahasti ohi aiheen.. 

Kerääjäkasvista sama homma, on sen kokonaisuudessa jäätävä plussalle, ei sitä muutoin tule otettua. Suurin järjettömyss tuo, että ensin sitoutetaan, nimet paperiin ja sitten katsotaan paljonko voidaan maksaa. Jos summa ei ole etukäteen selvä, jos sopimus sitoo vain viljelijää eikä hallintoa, voi hallinto olla aivan takuuvarma että minä en ainakaan sitoudu mihinkään.

Tuo sijoitustuen tippuminen on kyllä huono juttu. Tuskin urakoitsijat ovat omia taksojaan valmiita korjaamaan alaspäin. Yksi konsti tuohon kyllä on ja olen aika paljon sitä mieltäkin, että joku taho on ollut vaikuttamassa tämän pykälän valmistukseen ja osannut lobata taas kunnolla. Nimittäin tuo orgaanisen lannoitteen kierrätys vai mikä se nyt oli nimeltään. Eli isolle kotieläinyksikölle separaattori jolla kiinteä tavara, jossa enemmän fosforia luovutukseen ja kauemmaksi ja litkut lähemmäksi.
Luulisi separaattoreiden hinnan vähintään tuplaantuvan tämän pykälän mahdollisesti voimaantullessa.. 

Eikös tuossa sitoutumisessa ole se, että eihän niitä toimenpiteitä ole pakko toteuttaa, vaikka olisi niitä valinnut rahaa vain ei silloin tipu kuin tuo mahdollinen 54€/ha. Se on sitten eri asia lämmittääkö tuo määrä. Velvoitteita tulee kuitenkin pelkän ympäristösitoumuksenkin mukana ilman lisätoimia.

Omasta mielestä pienillä pinta-aloilla ei ymppi sitoumusta välttämättä kannata tehdä, mutta isoilla pinta-aloilla kun kerroin on suuri niin pakosta tuota joutuu miettimään.. 

Lainaus käyttäjältä: maataistelija - 09.01.15 - klo:17:22

Jep, ja nytkun ilmeisesti se lannan vastaanottotuki tipahtaa siihen 40, loppuu meillä se homma. Mitä nuo tuet nyt on ollet 5-6 vuotta, on ajettu tuosta jonkun matkan päästä isolta sikatilalta lietettä semmonen +/- 1000m3 vuodessa meidän viljapelloille, sillä 65 se juuri ja juuri kannatti. Nyt tuolla 40:llä ei mitenkään. Heillä on omat suurin osa korkeassa luokassa fosforista, lähialueet muutenkin jo tukossa. Mutta kun se on pakko laskea niinpäin että siitä hyötyä on, ei ole mitään tolkkua tällä kannattavuudella minun alkaa siitä maksaa, että lantaa vastaan ottaisi.

Tämä paukkui taas pahasti ohi aiheen.. 

Kerääjäkasvista sama homma, on sen kokonaisuudessa jäätävä plussalle, ei sitä muutoin tule otettua. Suurin järjettömyss tuo, että ensin sitoutetaan, nimet paperiin ja sitten katsotaan paljonko voidaan maksaa. Jos summa ei ole etukäteen selvä, jos sopimus sitoo vain viljelijää eikä hallintoa, voi hallinto olla aivan takuuvarma että minä en ainakaan sitoudu mihinkään.

Tuo sijoitustuen tippuminen on kyllä huono juttu. Tuskin urakoitsijat ovat omia taksojaan valmiita korjaamaan alaspäin. Yksi konsti tuohon kyllä on ja olen aika paljon sitä mieltäkin, että joku taho on ollut vaikuttamassa tämän pykälän valmistukseen ja osannut lobata taas kunnolla. Nimittäin tuo orgaanisen lannoitteen kierrätys vai mikä se nyt oli nimeltään. Eli isolle kotieläinyksikölle separaattori jolla kiinteä tavara, jossa enemmän fosforia luovutukseen ja kauemmaksi ja litkut lähemmäksi.
Luulisi separaattoreiden hinnan vähintään tuplaantuvan tämän pykälän mahdollisesti voimaantullessa.. 

Eikös tuossa sitoutumisessa ole se, että eihän niitä toimenpiteitä ole pakko toteuttaa, vaikka olisi niitä valinnut rahaa vain ei silloin tipu kuin tuo mahdollinen 54€/ha. Se on sitten eri asia lämmittääkö tuo määrä. Velvoitteita tulee kuitenkin pelkän ympäristösitoumuksenkin mukana ilman lisätoimia.

Omasta mielestä pienillä pinta-aloilla ei ymppi sitoumusta välttämättä kannata tehdä, mutta isoilla pinta-aloilla kun kerroin on suuri niin pakosta tuota joutuu miettimään.. 

Juu ei ole pakko toimenpiteitä ottaa, mutta nimenomaan jo siihen mukaan lähtö, tuo 54€ tuo tullessaan paljon sitä muuta sontaa mukanaan, matojen kaivelua ja muuta byrokratiaa. Mikä se on sitten pieni, mikä iso. 100ha tila niin, arvostaako kaiken sen sonnan 5400€ edestä.  Jotenkin alkaa hiipiä, JOS nämä esitykset nyt sinnepäinkään (onko tullut mitään uusia arveluita tai esityksiä, jopa päätöksiä? en oo viel ehtiny selaamaan) pitää paikkansa, sellainen ajatus että jos tuohon lähtee mukaan, sitten päätyyn asti ja ihan kaikki mahdollinen tehdään ja joka euro sieltä irti saaden sen muun pakollisen roskan mahdollisimman hyvin korvattua. Tai, jää pois koko systeemistä. Ehkä huonoin vaihtoehto vain tuon 54€ takia lähteä mukaan.. 

Ois se vaan mannaa kun olis paljon, todella paljon pois jääviä. Hallinnollekkin pieni vinkki, ettei näiden alunperin meille korvauksena menetetystä tulosta tulleiden rahojen kanssa nyt voi ihan miten tahansa leikkiä ja velvoittaa jokaista oikkua.
Tokihan tämä johtaisi siihen että leikataan vaan pois nämä, kun eivät kerran hae..  varmasti katsottaisiin ettei muka tarvita

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.01.15 - klo:08:51

Lainaus käyttäjältä: maataistelija - 09.01.15 - klo:17:22

Jep, ja nytkun ilmeisesti se lannan vastaanottotuki tipahtaa siihen 40, loppuu meillä se homma. Mitä nuo tuet nyt on ollet 5-6 vuotta, on ajettu tuosta jonkun matkan päästä isolta sikatilalta lietettä semmonen +/- 1000m3 vuodessa meidän viljapelloille, sillä 65 se juuri ja juuri kannatti. Nyt tuolla 40:llä ei mitenkään. Heillä on omat suurin osa korkeassa luokassa fosforista, lähialueet muutenkin jo tukossa. Mutta kun se on pakko laskea niinpäin että siitä hyötyä on, ei ole mitään tolkkua tällä kannattavuudella minun alkaa siitä maksaa, että lantaa vastaan ottaisi.

Tämä paukkui taas pahasti ohi aiheen.. 

Kerääjäkasvista sama homma, on sen kokonaisuudessa jäätävä plussalle, ei sitä muutoin tule otettua. Suurin järjettömyss tuo, että ensin sitoutetaan, nimet paperiin ja sitten katsotaan paljonko voidaan maksaa. Jos summa ei ole etukäteen selvä, jos sopimus sitoo vain viljelijää eikä hallintoa, voi hallinto olla aivan takuuvarma että minä en ainakaan sitoudu mihinkään.

Tuo sijoitustuen tippuminen on kyllä huono juttu. Tuskin urakoitsijat ovat omia taksojaan valmiita korjaamaan alaspäin. Yksi konsti tuohon kyllä on ja olen aika paljon sitä mieltäkin, että joku taho on ollut vaikuttamassa tämän pykälän valmistukseen ja osannut lobata taas kunnolla. Nimittäin tuo orgaanisen lannoitteen kierrätys vai mikä se nyt oli nimeltään. Eli isolle kotieläinyksikölle separaattori jolla kiinteä tavara, jossa enemmän fosforia luovutukseen ja kauemmaksi ja litkut lähemmäksi.
Luulisi separaattoreiden hinnan vähintään tuplaantuvan tämän pykälän mahdollisesti voimaantullessa.. 

Eikös tuossa sitoutumisessa ole se, että eihän niitä toimenpiteitä ole pakko toteuttaa, vaikka olisi niitä valinnut rahaa vain ei silloin tipu kuin tuo mahdollinen 54€/ha. Se on sitten eri asia lämmittääkö tuo määrä. Velvoitteita tulee kuitenkin pelkän ympäristösitoumuksenkin mukana ilman lisätoimia.

Omasta mielestä pienillä pinta-aloilla ei ymppi sitoumusta välttämättä kannata tehdä, mutta isoilla pinta-aloilla kun kerroin on suuri niin pakosta tuota joutuu miettimään.. 

Juu ei ole pakko toimenpiteitä ottaa, mutta nimenomaan jo siihen mukaan lähtö, tuo 54€ tuo tullessaan paljon sitä muuta sontaa mukanaan, matojen kaivelua ja muuta byrokratiaa. Mikä se on sitten pieni, mikä iso. 100ha tila niin, arvostaako kaiken sen sonnan 5400€ edestä.  Jotenkin alkaa hiipiä, JOS nämä esitykset nyt sinnepäinkään (onko tullut mitään uusia arveluita tai esityksiä, jopa päätöksiä? en oo viel ehtiny selaamaan) pitää paikkansa, sellainen ajatus että jos tuohon lähtee mukaan, sitten päätyyn asti ja ihan kaikki mahdollinen tehdään ja joka euro sieltä irti saaden sen muun pakollisen roskan mahdollisimman hyvin korvattua. Tai, jää pois koko systeemistä. Ehkä huonoin vaihtoehto vain tuon 54€ takia lähteä mukaan.. 

Ois se vaan mannaa kun olis paljon, todella paljon pois jääviä. Hallinnollekkin pieni vinkki, ettei näiden alunperin meille korvauksena menetetystä tulosta tulleiden rahojen kanssa nyt voi ihan miten tahansa leikkiä ja velvoittaa jokaista oikkua.
Tokihan tämä johtaisi siihen että leikataan vaan pois nämä, kun eivät kerran hae..  varmasti katsottaisiin ettei muka tarvita

Melko moni virkamies paskos ja kusis housuun tuossa tapauksessa. Vähintään 50% valvonnoista loppus kuin seinåän jos kaikki viljeliät jäis tästä uudesta ympäristökorvauksesta pois. Eikä sitä rahaa minnekkään leikata siitä 50% tulee eu:lta.

Onko noista kerääjäkasveista edes mitään hyötyä?
Onko niiden väitetyistä  hyödyistä olemassa mitään tieteellistä näyttöä, vai perustuvatko ne pelkästään olettamuksiin, mutu-tuntumaan tai kokemusperäiseen tietoon.  Tai teoreettisiin olettamuksiin, joita ei ole todistettu empiirisesti?

Ukrainassa on  kuuluisia mustan mullan alueita, joissa multakerroksen paksuus voi olla jopa 120 cm. Niitä ei ole ihmistoimin aikaansaatu, ja ei jotenkin tuntuis, että millään kerääjäkasvitempuilla ei saada aikaan yhtään humusta lisää, ja onko niistä apua edes ravinteiden pidättämisessäkään, varsinkin jos keräääjäkasvipelto muokataan lokakun alun jälkeen, ja sattuu oikein sateinen loppusyksy tai alkutalvi.

Onko noista kerääjäkasveista edes mitään hyötyä?
Onko niiden väitetyistä  hyödyistä olemassa mitään tieteellistä näyttöä, vai perustuvatko ne pelkästään olettamuksiin, mutu-tuntumaan tai kokemusperäiseen tietoon.  Tai teoreettisiin olettamuksiin, joita ei ole todistettu empiirisesti?

Ukrainassa on  kuuluisia mustan mullan alueita, joissa multakerroksen paksuus voi olla jopa 120 cm. Niitä ei ole ihmistoimin aikaansaatu, ja ei jotenkin tuntuis, että millään kerääjäkasvitempuilla ei saada aikaan yhtään humusta lisää, ja onko niistä apua edes ravinteiden pidättämisessäkään, varsinkin jos keräääjäkasvipelto muokataan lokakun alun jälkeen, ja sattuu oikein sateinen loppusyksy tai alkutalvi.

On jos kylvät aikaisen ohran aikaisin ja puit sen aikaisin! Ehtii kerääjäkasvi tehdä tehtävänsä ja apila sitoa lisää typpeä. Mitä myöhemmin sadonkorjuu tapahtuu, niin sitä pienempi hyöty. Varsinkin jos pelto muokataan syksyllä, niin kuin täällä c alueella on mahdolista.