Einikö se lauloi tuota "rahaa rahaa rahaa"-laulua, vaiko joku muu?

Abballa oli kolmesti moneytä, vaikka niitä oli neljä 

Lainaus käyttäjältä: mah - 21.12.14 - klo:07:17

Einikö se lauloi tuota "rahaa rahaa rahaa"-laulua, vaiko joku muu?

Abballa oli kolmesti moneytä, vaikka niitä oli neljä 

Kukahan niistä oli sitten se persaukinen?

Mun mielestä suomalaisen tilan pahin menestyksen kompastuskivi on vuokrapellot. Ne kun ei oikeasti tuota yhtään mitään jos ei juuri sinä vuonna onnistu tekemään tulosta. Nämä jotka ostelee ylihintaan ovat niitä jotka ovat tulevaisuuden menestyjiä. Ostava siukupolvi ei välttämättä rikastu mutta seuraava kylläkin. Hieman on viellä sellainen kutina että maa ei välttämättä pidä olla peltoa vaan mielummin puuta.

Olen samaa mieltä kanssasi, myös Make lienee oikeassa.

Vaikka puusta on tehty rahaa, niin maanomistaja ei ole silti rikastunut

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.12.14 - klo:07:19

Lainaus käyttäjältä: mah - 21.12.14 - klo:07:17

Einikö se lauloi tuota "rahaa rahaa rahaa"-laulua, vaiko joku muu?

Abballa oli kolmesti moneytä, vaikka niitä oli neljä 

Kukahan niistä oli sitten se persaukinen?

Se parraton ukko näytti peppuveikolta 

Vaikka puusta on tehty rahaa, niin maanomistaja ei ole silti rikastunut

Kannattaa ehkä ihan huvikseen laskea vaikka 100 ha vuotuinen hakkuu ja hoitotyöt vuotta kohden. Näitä kun ynnäilee niin pääsee johonkin lukuun mikä tipahtaa kassaan vuosittain. Peltopuolella ei pääse samaan kuin vuokraamalls pelto pois. Eli pellosta saa korvausta tehtyä työtä vastaan mikä on yllätykseksi metsätöissä pienempi mutta metsästä saa teetättämällä työt enemmin omaan taskuun.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 21.12.14 - klo:09:20

Vaikka puusta on tehty rahaa, niin maanomistaja ei ole silti rikastunut

Kannattaa ehkä ihan huvikseen laskea vaikka 100 ha vuotuinen hakkuu ja hoitotyöt vuotta kohden. Näitä kun ynnäilee niin pääsee johonkin lukuun mikä tipahtaa kassaan vuosittain. Peltopuolella ei pääse samaan kuin vuokraamalls pelto pois. Eli pellosta saa korvausta tehtyä työtä vastaan mikä on yllätykseksi metsätöissä pienempi mutta metsästä saa teetättämällä työt enemmin omaan taskuun.

Muistitko vähentää myös hoito ja uudistus menot metsätuloista? Laske myös niille korot sille 100 vuodelle. Ensimmäinen tulo tule n.30 vuoden kohdalla kun kaikki hoitotyöt on endin tehty ja maksettu.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 21.12.14 - klo:09:37

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 21.12.14 - klo:09:20

Vaikka puusta on tehty rahaa, niin maanomistaja ei ole silti rikastunut

Kannattaa ehkä ihan huvikseen laskea vaikka 100 ha vuotuinen hakkuu ja hoitotyöt vuotta kohden. Näitä kun ynnäilee niin pääsee johonkin lukuun mikä tipahtaa kassaan vuosittain. Peltopuolella ei pääse samaan kuin vuokraamalls pelto pois. Eli pellosta saa korvausta tehtyä työtä vastaan mikä on yllätykseksi metsätöissä pienempi mutta metsästä saa teetättämällä työt enemmin omaan taskuun.

Muistitko vähentää myös hoito ja uudistus menot metsätuloista? Laske myös niille korot sille 100 vuodelle. Ensimmäinen tulo tule n.30 vuoden kohdalla kun kaikki hoitotyöt on endin tehty ja maksettu.

Sulla ei taida olla 100 ha metsää jos joudut korkoja töillesi laskemaan. Käytännössä vähennetään hoitotyöt siitä jokavuotisesta hakkuusta. Käytännössä laskeskelin että jos käyttää 2000 euroa hoitoihin vuodessa joka vuosi niin aika paljon on sekä istutettu että raivailtu.

Verottaja sitten vie aika paljon ja samoin mahdolliset lainakulut korkoineen ja lyhennyksin mutta jos maat on jotain esi-isien perintöä niin ne ei ole kovin kummoset.

Nämä asiathan ei ole viljelijälle kauhean outoja.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 21.12.14 - klo:09:44

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 21.12.14 - klo:09:37

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 21.12.14 - klo:09:20

Vaikka puusta on tehty rahaa, niin maanomistaja ei ole silti rikastunut

Kannattaa ehkä ihan huvikseen laskea vaikka 100 ha vuotuinen hakkuu ja hoitotyöt vuotta kohden. Näitä kun ynnäilee niin pääsee johonkin lukuun mikä tipahtaa kassaan vuosittain. Peltopuolella ei pääse samaan kuin vuokraamalls pelto pois. Eli pellosta saa korvausta tehtyä työtä vastaan mikä on yllätykseksi metsätöissä pienempi mutta metsästä saa teetättämällä työt enemmin omaan taskuun.

Muistitko vähentää myös hoito ja uudistus menot metsätuloista? Laske myös niille korot sille 100 vuodelle. Ensimmäinen tulo tule n.30 vuoden kohdalla kun kaikki hoitotyöt on endin tehty ja maksettu.

Sulla ei taida olla 100 ha metsää jos joudut korkoja töillesi laskemaan. Käytännössä vähennetään hoitotyöt siitä jokavuotisesta hakkuusta. Käytännössä laskeskelin että jos käyttää 2000 euroa hoitoihin vuodessa joka vuosi niin aika paljon on sekä istutettu että raivailtu.

Verottaja sitten vie aika paljon ja samoin mahdolliset lainakulut korkoineen ja lyhennyksin mutta jos maat on jotain esi-isien perintöä niin ne ei ole kovin kummoset.

Nämä asiathan ei ole viljelijälle kauhean outoja.

Ehkä siellä etelässä metsästä saattaa tullakkin jotain oikeaa (korko)tuloa, tosin ootte niin pöljiä että maksatte siitäkin liikaa

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 21.12.14 - klo:09:44

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 21.12.14 - klo:09:37

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 21.12.14 - klo:09:20

Vaikka puusta on tehty rahaa, niin maanomistaja ei ole silti rikastunut

Kannattaa ehkä ihan huvikseen laskea vaikka 100 ha vuotuinen hakkuu ja hoitotyöt vuotta kohden. Näitä kun ynnäilee niin pääsee johonkin lukuun mikä tipahtaa kassaan vuosittain. Peltopuolella ei pääse samaan kuin vuokraamalls pelto pois. Eli pellosta saa korvausta tehtyä työtä vastaan mikä on yllätykseksi metsätöissä pienempi mutta metsästä saa teetättämällä työt enemmin omaan taskuun.

Muistitko vähentää myös hoito ja uudistus menot metsätuloista? Laske myös niille korot sille 100 vuodelle. Ensimmäinen tulo tule n.30 vuoden kohdalla kun kaikki hoitotyöt on endin tehty ja maksettu.

Sulla ei taida olla 100 ha metsää jos joudut korkoja töillesi laskemaan. Käytännössä vähennetään hoitotyöt siitä jokavuotisesta hakkuusta. Käytännössä laskeskelin että jos käyttää 2000 euroa hoitoihin vuodessa joka vuosi niin aika paljon on sekä istutettu että raivailtu.

Verottaja sitten vie aika paljon ja samoin mahdolliset lainakulut korkoineen ja lyhennyksin mutta jos maat on jotain esi-isien perintöä niin ne ei ole kovin kummoset.

Nämä asiathan ei ole viljelijälle kauhean outoja.

Ja näissä laskelmissa mainittavan arvoista missä se pelto tai metsä sijaitsee

Näillä nurkilla ihan turha ajatella että kukaan saisi samaa tuloa metsästä kuin pellosta vuorkaamalla, ei millään. Mulla kumpaakin OMAA (no, pankinkin) yli 100ha eikä metsätuloilla juhlita, vaikka metsät keskimääräistä paremmassa kunnossa.
Pellot on kylläkin tiptop kunnossa, mutta ei niiden tarvitsisi vuokratessa olla kuin olemassa oikealla alueella. Kunnolla ei näillä nurkilla mitään väliä hintaan, maalaji ja sijainti määrää hinnan.

Sama millaista peltoa vuokraa tuon 100ha, se tuottaa enemmän kuin sama määrä metsää. Ja viljelemällä pitää tulla enemmän, muuten on turhaa hommaa Jos tulee vähemmän kuin alle alueen keskimääräisen vuokrahinnan, pitää katella peiliin ja miettiä mikä menee väärin. Se kannattavuus kriisin jälkien seuraaminen saattaa johtaa sinne konekauppaan Sama pätee metsäpuolellekin, ei saa puhua kannattavuudesta poikkipuolista sanaa jos on varaa harrastaa kymmenien/satojen tuhansien koneilla metsässä.

Metsuri hoitaa kuitenkin sitä metsää aika halvalla vrt. omat kalliit koneet

Mun mielestä suomalaisen tilan pahin menestyksen kompastuskivi on vuokrapellot. Ne kun ei oikeasti tuota yhtään mitään jos ei juuri sinä vuonna onnistu tekemään tulosta. Nämä jotka ostelee ylihintaan ovat niitä jotka ovat tulevaisuuden menestyjiä. Ostava siukupolvi ei välttämättä rikastu mutta seuraava kylläkin. Hieman on viellä sellainen kutina että maa ei välttämättä pidä olla peltoa vaan mielummin puuta.

Anteeksi nyt vaan, mutta mielestäni suurin Suomalaisen maatilan kompastuskivi on vemssiäinen itsepetosmentaliteetti, jossa silmät kirkkaina yritetään keksiä tekosytä kannattamattomille investoinneille.

100 hehtaaria suurin piirtein kumpaakin(peltoo ehkä enemmän jos tukikelvottomat lasketaan mukaan), niin kyllä se suurin tili tulee sieltä pellosta ja navetasta. Mitä tuossa nuita mehtä hommia on teetetty(vähemmän itse tehtynä) kohdentaisin ne kulut sille alalle mihin ne kohdistuu, enkä sinne missä paras metsä kasvaa. Puun kasvullekin paikalla on väliä.

Mulla alku aikoina verotoimisto kyseli metsätalouden menojen perään "miten on mahdolista että 2 vuodessa saat näin isot menot aikaan metsätalouteen, vaikka tilanpidon aloitamisesta on vähän aikaa?" Vastasin että "Kaksi jätkää kun juoksee metsässä kiekkaan sahan kanssa, niin alkaa niitä kuluja syntymään!"

Lainaus käyttäjältä: mah - 21.12.14 - klo:07:17

Einikö se lauloi tuota "rahaa rahaa rahaa"-laulua, vaiko joku muu?

Abballa oli kolmesti moneytä, vaikka niitä oli neljä 

Vicky Rosti ainakin tuota lauloi ja se on cover Abban Money:sta
https://www.youtube.com/watch?v=Z2u2bH4qiHk

Pellossa on se mystinen vuokraus mahdollisuus joka käänyää kaiken päälaelleen. Muuten jos vertaa 100 ha: n metsää ja saman kokoista peltoa niin metsästä jää noin 15-20000 vuodessa tekemättä yhtään mitään. Pellolle taas jos pyydät urakoitaijan tekemään kaiken niin on siinä rajoilla että joudut viellä hieman laittamaan lisää joulukuussa että kaikki tulee maksettua nyky viljanhinnoilla. Eli hyvä jos vuosittaisesta 100000 tonnin liikevaihdosta jää pellolla yhtään mitään jos kaiken teetättää. Toisaalta jos itse tekee työt niin metsässä ei jää kuin känsät mutta pellolla saa työstä palkan. Tähän perustuu systeemi että tilalla pitää olla peltoa ja eläimiä jotta saa tuloa mutta metsä on jotain mistä tulee tyhjää rahaa. Varsin moni sitä ei huomaa koska se ohjautuu tilan infran rakentamiseen eli kankkulan kaivoon. Kqiken tämän siis kyllä kaataa ne vukratut pellot mutta harvalla ne pellot on siinä käytössä.

Jos 100 ha metsää kasvaa vuodessa 400 mottia, ei siitä kauheasti tuloa tuu. Olisko 15000- kulut. 100 ha peltoa tuottaa vuokrana 50-60000. Tällälailla täällä missä kasvavat maat on raivattu pelloksi ja tuulet haittaa metsänkasvua.