Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Rahaa Rahaa Rahaa  (Luettu 14911 kertaa)

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Rahaa Rahaa Rahaa
Maataloudessa metsä on pankki johon ohjataan hyvinä vuosina rahaa jemmaan, mistä voidaan tarvittassa rahoittaa toimintaa.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Rahaa Rahaa Rahaa
Jos 100 ha metsää kasvaa vuodessa 400 mottia, ei siitä kauheasti tuloa tuu. Olisko 15000- kulut. 100 ha peltoa tuottaa vuokrana 50-60000. Tällälailla täällä missä kasvavat maat on raivattu pelloksi ja tuulet haittaa metsänkasvua.

Niin mä laskin että pääsisi parhaimmillaan noin 22 tonnin tuloihin hyvillä kasvupaikoilla ja siitä sitten kulut ( 5000) pois. Eli siinä 15 kieppeillä olisi verotettava tulo tekemättä mitään.

Tossa pellossa on mielenkiintoinen yhtälö eli kun pääsee juuri ja juuri nolla tulokseen kun teetättää hommat eli itse tehden saa kunnon palkkaa mutta siihen se sitten jää. Sitten kuitenkin tökätään 100 hehtaarille sen 50000 vuokraa niin minusta nämä vuokrarahat ei oteta mistään muualta kuin isäntäväen selkänahasta tai vaikka sieltä tuottamattomasta mettästä. Tähän perustuu ajatus että pellon vuokraaminen viljelyskäyttöön voi olla tilalle todella raskas taakka. Eli elämäntyö tulee tehtyä mutta mitään ei jää.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12224
  • Virolaista kiitos!
Vs: Rahaa Rahaa Rahaa
Pelto on tällä hetkellä niskan päällä, jos alueella maksetaan hyviä vuokria. Mukana on kuitenkin hirmuisesti poliittista riskiä. Metsästä voidaan lopettaa kaikki yhteiskunnan maksamat tuet ja silti se kasvaa hyvillä pohjilla viidestä motista ylöspäin, joka vuosi. Merkitystä on silläkin, että jos maata joudutaan realisoimaan, niin kuka ostaa peltoa, jos kaikki naapurit ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Metsän ostaja voi tulla vaikka Helsingistä hankkimaan metsää jonkun säätiön nimiin.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12224
  • Virolaista kiitos!
Vs: Rahaa Rahaa Rahaa
Vaikka puusta on tehty rahaa, niin maanomistaja ei ole silti rikastunut

Kannattaa ehkä ihan huvikseen laskea vaikka 100 ha vuotuinen hakkuu ja hoitotyöt vuotta kohden. Näitä kun ynnäilee niin pääsee johonkin lukuun mikä tipahtaa kassaan vuosittain. Peltopuolella ei pääse samaan kuin vuokraamalls pelto pois. Eli pellosta saa korvausta tehtyä työtä vastaan mikä on yllätykseksi metsätöissä pienempi mutta metsästä saa teetättämällä työt enemmin omaan taskuun.

Muistitko vähentää myös hoito ja uudistus menot metsätuloista? Laske myös niille korot sille 100 vuodelle. Ensimmäinen tulo tule n.30 vuoden kohdalla kun kaikki hoitotyöt on endin tehty ja maksettu.

Sulla ei taida olla 100 ha metsää jos joudut korkoja töillesi laskemaan. Käytännössä vähennetään hoitotyöt siitä jokavuotisesta hakkuusta. Käytännössä laskeskelin että jos käyttää 2000 euroa hoitoihin vuodessa joka vuosi niin aika paljon on sekä istutettu että raivailtu.

Verottaja sitten vie aika paljon ja samoin mahdolliset lainakulut korkoineen ja lyhennyksin mutta jos maat on jotain esi-isien perintöä niin ne ei ole kovin kummoset.

Nämä asiathan ei ole viljelijälle kauhean outoja.

Ja näissä laskelmissa mainittavan arvoista missä se pelto tai metsä sijaitsee ::)

Näillä nurkilla ihan turha ajatella että kukaan saisi samaa tuloa metsästä kuin pellosta vuorkaamalla, ei millään. Mulla kumpaakin OMAA (no, pankinkin) yli 100ha eikä metsätuloilla juhlita, vaikka metsät keskimääräistä paremmassa kunnossa.
Pellot on kylläkin tiptop kunnossa, mutta ei niiden tarvitsisi vuokratessa olla kuin olemassa oikealla alueella. Kunnolla ei näillä nurkilla mitään väliä hintaan, maalaji ja sijainti määrää hinnan.

Sama millaista peltoa vuokraa tuon 100ha, se tuottaa enemmän kuin sama määrä metsää. Ja viljelemällä pitää tulla enemmän, muuten on turhaa hommaa :-\ Jos tulee vähemmän kuin alle alueen keskimääräisen vuokrahinnan, pitää katella peiliin ja miettiä mikä menee väärin. Se kannattavuus kriisin jälkien seuraaminen saattaa johtaa sinne konekauppaan :) Sama pätee metsäpuolellekin, ei saa puhua kannattavuudesta poikkipuolista sanaa jos on varaa harrastaa kymmenien/satojen tuhansien koneilla metsässä.

Metsuri hoitaa kuitenkin sitä metsää aika halvalla vrt. omat kalliit koneet :-X
En tiedä miten saat yhdistettyä metsurin hommat omiin koneisiin... :D
Mun mielestäni moottorisahaa ja raivaussahaa kannattavampaa investointia on vaikea keksiä. Ovat käytännössä ilmaisia. Niitä pitää vaan käyttää. Itse ostin tilinpäätökseen 200 litraa pienkonebensiiniä ja kuittien perusteella tein tarkastelun ja laskelman, että 2 vuotta, niin bensat poltettu...
Raskaampi kalustokin on perusteltavissa, jos sille on käyttöä ja hankintahinta on sellainen, että voi olettaa saavansa jälleenmyynnissä huomattavan osan investoinnista takaisin.

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5502
Vs: Rahaa Rahaa Rahaa
Pellossa on se mystinen vuokraus mahdollisuus joka käänyää kaiken päälaelleen. Muuten jos vertaa 100 ha: n metsää ja saman kokoista peltoa niin metsästä jää noin 15-20000 vuodessa tekemättä yhtään mitään. Pellolle taas jos pyydät urakoitaijan tekemään kaiken niin on siinä rajoilla että joudut viellä hieman laittamaan lisää joulukuussa että kaikki tulee maksettua nyky viljanhinnoilla. Eli hyvä jos vuosittaisesta 100000 tonnin liikevaihdosta jää pellolla yhtään mitään jos kaiken teetättää. Toisaalta jos itse tekee työt niin metsässä ei jää kuin känsät mutta pellolla saa työstä palkan. Tähän perustuu systeemi että tilalla pitää olla peltoa ja eläimiä jotta saa tuloa mutta metsä on jotain mistä tulee tyhjää rahaa. Varsin moni sitä ei huomaa koska se ohjautuu tilan infran rakentamiseen eli kankkulan kaivoon. Kqiken tämän siis kyllä kaataa ne vukratut pellot mutta harvalla ne pellot on siinä käytössä.
Kyllä 100 miljoonan liikevaihdosta 100ha peltoalalata jotain ruokarahoja pitäis jäädä käteen.

Täällä missä metsä ei kasva ja peltoakaan ei kukaan vuokraa, on pakko keskittyä navetan puolelle ja peltotukien saamiseen.
Metsää meillä on aika reippaastikkin tuo 100ha, mutta itse koen metsänhoidon kyllä turhana rasitteena maataloustöiden ohessa.
Tosin terminaattori sanoikin että ihan hyvänä pankkina se toimii, vaikka paskaa korkoa tuottaakin.

Ja on tällä seudulla niitä liki 1000ha maaherrojakin, silti tuntuvat kadehtivan muita ???

jalle

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 697
  • Enhän mä mistään mitään tiedä
Vs: Rahaa Rahaa Rahaa
Vaikka puusta on tehty rahaa, niin maanomistaja ei ole silti rikastunut

Kannattaa ehkä ihan huvikseen laskea vaikka 100 ha vuotuinen hakkuu ja hoitotyöt vuotta kohden. Näitä kun ynnäilee niin pääsee johonkin lukuun mikä tipahtaa kassaan vuosittain. Peltopuolella ei pääse samaan kuin vuokraamalls pelto pois. Eli pellosta saa korvausta tehtyä työtä vastaan mikä on yllätykseksi metsätöissä pienempi mutta metsästä saa teetättämällä työt enemmin omaan taskuun.

Muistitko vähentää myös hoito ja uudistus menot metsätuloista? Laske myös niille korot sille 100 vuodelle. Ensimmäinen tulo tule n.30 vuoden kohdalla kun kaikki hoitotyöt on endin tehty ja maksettu.

Sulla ei taida olla 100 ha metsää jos joudut korkoja töillesi laskemaan. Käytännössä vähennetään hoitotyöt siitä jokavuotisesta hakkuusta. Käytännössä laskeskelin että jos käyttää 2000 euroa hoitoihin vuodessa joka vuosi niin aika paljon on sekä istutettu että raivailtu.

Verottaja sitten vie aika paljon ja samoin mahdolliset lainakulut korkoineen ja lyhennyksin mutta jos maat on jotain esi-isien perintöä niin ne ei ole kovin kummoset.

Nämä asiathan ei ole viljelijälle kauhean outoja.

Ja näissä laskelmissa mainittavan arvoista missä se pelto tai metsä sijaitsee ::)

Näillä nurkilla ihan turha ajatella että kukaan saisi samaa tuloa metsästä kuin pellosta vuorkaamalla, ei millään. Mulla kumpaakin OMAA (no, pankinkin) yli 100ha eikä metsätuloilla juhlita, vaikka metsät keskimääräistä paremmassa kunnossa.
Pellot on kylläkin tiptop kunnossa, mutta ei niiden tarvitsisi vuokratessa olla kuin olemassa oikealla alueella. Kunnolla ei näillä nurkilla mitään väliä hintaan, maalaji ja sijainti määrää hinnan.

Sama millaista peltoa vuokraa tuon 100ha, se tuottaa enemmän kuin sama määrä metsää. Ja viljelemällä pitää tulla enemmän, muuten on turhaa hommaa :-\ Jos tulee vähemmän kuin alle alueen keskimääräisen vuokrahinnan, pitää katella peiliin ja miettiä mikä menee väärin. Se kannattavuus kriisin jälkien seuraaminen saattaa johtaa sinne konekauppaan :) Sama pätee metsäpuolellekin, ei saa puhua kannattavuudesta poikkipuolista sanaa jos on varaa harrastaa kymmenien/satojen tuhansien koneilla metsässä.

Metsuri hoitaa kuitenkin sitä metsää aika halvalla vrt. omat kalliit koneet :-X
En tiedä miten saat yhdistettyä metsurin hommat omiin koneisiin... :D
Mun mielestäni moottorisahaa ja raivaussahaa kannattavampaa investointia on vaikea keksiä. Ovat käytännössä ilmaisia. Niitä pitää vaan käyttää. Itse ostin tilinpäätökseen 200 litraa pienkonebensiiniä ja kuittien perusteella tein tarkastelun ja laskelman, että 2 vuotta, niin bensat poltettu...
Raskaampi kalustokin on perusteltavissa, jos sille on käyttöä ja hankintahinta on sellainen, että voi olettaa saavansa jälleenmyynnissä huomattavan osan investoinnista takaisin.

Mä ostin saman verran teräketjuöljyä ja sekin pitäis olla parin vuoden päästä käytetty. Joka nurkka olisi täynnä niitä tyhjiä öljykanistereita, jos en ostais tynnyreitä >:(

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7092
Vs: Rahaa Rahaa Rahaa
Vaikka puusta on tehty rahaa, niin maanomistaja ei ole silti rikastunut

Kannattaa ehkä ihan huvikseen laskea vaikka 100 ha vuotuinen hakkuu ja hoitotyöt vuotta kohden. Näitä kun ynnäilee niin pääsee johonkin lukuun mikä tipahtaa kassaan vuosittain. Peltopuolella ei pääse samaan kuin vuokraamalls pelto pois. Eli pellosta saa korvausta tehtyä työtä vastaan mikä on yllätykseksi metsätöissä pienempi mutta metsästä saa teetättämällä työt enemmin omaan taskuun.

Muistitko vähentää myös hoito ja uudistus menot metsätuloista? Laske myös niille korot sille 100 vuodelle. Ensimmäinen tulo tule n.30 vuoden kohdalla kun kaikki hoitotyöt on endin tehty ja maksettu.

Sulla ei taida olla 100 ha metsää jos joudut korkoja töillesi laskemaan. Käytännössä vähennetään hoitotyöt siitä jokavuotisesta hakkuusta. Käytännössä laskeskelin että jos käyttää 2000 euroa hoitoihin vuodessa joka vuosi niin aika paljon on sekä istutettu että raivailtu.

Verottaja sitten vie aika paljon ja samoin mahdolliset lainakulut korkoineen ja lyhennyksin mutta jos maat on jotain esi-isien perintöä niin ne ei ole kovin kummoset.

Nämä asiathan ei ole viljelijälle kauhean outoja.

Ja näissä laskelmissa mainittavan arvoista missä se pelto tai metsä sijaitsee ::)

Näillä nurkilla ihan turha ajatella että kukaan saisi samaa tuloa metsästä kuin pellosta vuorkaamalla, ei millään. Mulla kumpaakin OMAA (no, pankinkin) yli 100ha eikä metsätuloilla juhlita, vaikka metsät keskimääräistä paremmassa kunnossa.
Pellot on kylläkin tiptop kunnossa, mutta ei niiden tarvitsisi vuokratessa olla kuin olemassa oikealla alueella. Kunnolla ei näillä nurkilla mitään väliä hintaan, maalaji ja sijainti määrää hinnan.

Sama millaista peltoa vuokraa tuon 100ha, se tuottaa enemmän kuin sama määrä metsää. Ja viljelemällä pitää tulla enemmän, muuten on turhaa hommaa :-\ Jos tulee vähemmän kuin alle alueen keskimääräisen vuokrahinnan, pitää katella peiliin ja miettiä mikä menee väärin. Se kannattavuus kriisin jälkien seuraaminen saattaa johtaa sinne konekauppaan :) Sama pätee metsäpuolellekin, ei saa puhua kannattavuudesta poikkipuolista sanaa jos on varaa harrastaa kymmenien/satojen tuhansien koneilla metsässä.

Metsuri hoitaa kuitenkin sitä metsää aika halvalla vrt. omat kalliit koneet :-X
En tiedä miten saat yhdistettyä metsurin hommat omiin koneisiin... :D
Mun mielestäni moottorisahaa ja raivaussahaa kannattavampaa investointia on vaikea keksiä.
Raskaampi kalustokin on perusteltavissa, jos sille on käyttöä ja hankintahinta on sellainen, että voi olettaa saavansa jälleenmyynnissä huomattavan osan investoinnista takaisin.

Niin, otin mäkin käyttöön vastikään keväällä ostetun moottorishan, toimivia sahoja 4 ja 2 raivuria :) Ne ei olekaan niitä kalliita koneita, joita tarkoitin. Jos löytyy kourakuormaaja riittävällä ulottuvuudella, siihen hakkuuvarustus ym., silti tarvii moottorisahamiestäkin metsissä tai ainakin raivurin kanssa.
Tuolle konekalustolle kun laskee hintaa paljon, ja vielä käyttökulut päälle, ei 100-500 motin harvennusmäärillä hommasa ole mitään järkeä. Metsuri tekee saman työn, risut raivaten ym. 10-15€/m3.

Työn osuus tekee tuolla kalliimmalla taksallakin 500 motin määrällä 7500 erkkiä vuodessa. Maksimi tuntituotos voisi olla 3-4 m3.  Tehollisia työtunteja 150 nurkilla, kokonaistyöaika vähintään 200 tuntia. Vaikka laskee niin pienellä polttoainemäärällä kuin 5l/h, tonni menee jo polttoinettakin. Puhumattakaan remonttikuluista joita vääjäämättä tulee, sekä oman työajan käyttö.

Noista kun ynnäilee, ei "kalliskaan" metsuri ole kallis edes tuolla 500 motin vuosittaisella hakkuumäärällä. Joka on kyllä jo melkoinen ensiharvennuksilta/toisilta hakkuilta. Puumäärän jäädessä talvessa luokkaan 200-300 mottia, ei hakkuusta omalla koneella jää edes känsiä käteen :)

Tuo em. 200 tuntia kun isäntä käyttää puiden ajamiseen metsästä pois, metsurin jäljiltä, ja MIETTII miten kaikkea ei kannata omistaa, tekee parhaan tilin.

Metsätöitä ja peltotöitä on ihan turha verrata kannattavuus mielessä, metsässä ei homma kaadu vaikka joku työ myöhästyisi vuodellakin. Pellolla pitää monesti olla lähes päivälleen, joten kalustojen vertaaminen sikäli turhaa. Metsässä ehtii näperellä pikkukalustollakin isoja määriä kun aikaa on. Nimimerkillä puunajokalusto vaatisi kovasti päivitystä, muttakun ei saa mitenkään perusteluta hankintaa järkeväksi. Sama raha tuottaa muualla paremmin, niillä tuotoilla ajattaa vaikka muilla ne kurjimmat ajot :-\
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

Shrek

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1911
  • Quidquid Latine dictum sit, altum videtur
Vs: Rahaa Rahaa Rahaa
Pellossa on se mystinen vuokraus mahdollisuus joka käänyää kaiken päälaelleen. Muuten jos vertaa 100 ha: n metsää ja saman kokoista peltoa niin metsästä jää noin 15-20000 vuodessa tekemättä yhtään mitään. Pellolle taas jos pyydät urakoitaijan tekemään kaiken niin on siinä rajoilla että joudut viellä hieman laittamaan lisää joulukuussa että kaikki tulee maksettua nyky viljanhinnoilla. Eli hyvä jos vuosittaisesta 100000 tonnin liikevaihdosta jää pellolla yhtään mitään jos kaiken teetättää. Toisaalta jos itse tekee työt niin metsässä ei jää kuin känsät mutta pellolla saa työstä palkan. Tähän perustuu systeemi että tilalla pitää olla peltoa ja eläimiä jotta saa tuloa mutta metsä on jotain mistä tulee tyhjää rahaa. Varsin moni sitä ei huomaa koska se ohjautuu tilan infran rakentamiseen eli kankkulan kaivoon. Kqiken tämän siis kyllä kaataa ne vukratut pellot mutta harvalla ne pellot on siinä käytössä.
Kerro ihmeessä miten saa viljanviljelyssä menemään urakointikustannuksiin 1000€/ha?  :o
"Ajatelkaapa niitä kaikkia Fordin omistajia jotka eräänä päivänä haluavat oikean auton..."
 John Dodge, 1914

http://www.youtube.com/watch?v=vVXIK1xCRpY
http://www.youtube.com/watch?v=FMUf2qmSzvE

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7092
Vs: Rahaa Rahaa Rahaa
Pellossa on se mystinen vuokraus mahdollisuus joka käänyää kaiken päälaelleen. Muuten jos vertaa 100 ha: n metsää ja saman kokoista peltoa niin metsästä jää noin 15-20000 vuodessa tekemättä yhtään mitään. Pellolle taas jos pyydät urakoitaijan tekemään kaiken niin on siinä rajoilla että joudut viellä hieman laittamaan lisää joulukuussa että kaikki tulee maksettua nyky viljanhinnoilla. Eli hyvä jos vuosittaisesta 100000 tonnin liikevaihdosta jää pellolla yhtään mitään jos kaiken teetättää. Toisaalta jos itse tekee työt niin metsässä ei jää kuin känsät mutta pellolla saa työstä palkan. Tähän perustuu systeemi että tilalla pitää olla peltoa ja eläimiä jotta saa tuloa mutta metsä on jotain mistä tulee tyhjää rahaa. Varsin moni sitä ei huomaa koska se ohjautuu tilan infran rakentamiseen eli kankkulan kaivoon. Kqiken tämän siis kyllä kaataa ne vukratut pellot mutta harvalla ne pellot on siinä käytössä.
Kerro ihmeessä miten saa viljanviljelyssä menemään urakointikustannuksiin 1000€/ha?  :o

Verottomia hintoja:

Kyntö 60€
Äestys 25€
Kylvö 60€
Siementen ja apulannan siirto, aputöitä 10€
Jyräys, kivien keruutakin 20€
Ruiskutus 2x yht. 40€
Puinti ja viljan kuljetus 130€
Kuivaus 4.5 tonnin sadolla 100€
Pientä sälää, jota teetettävä jokatapauksesa 150€

Noista tulee noin 600€ eli ei riitä tuet.

Mitähän unohtui... Niin, sitten kun lasketaan hehtaarikustannuksia kokonaisuudessaan. Lisätään hintaan omaa työtä, pellon parannukset/hoito, kiinteitä kustannuksia joita rahtityönä teettäenkin jonkinverran. Sekä tärkeimpänä tuotantopanokset; apulanta, siemenet, ks-aineet, kalkki ym. Tonni saadaankin kasaan eikä riitäkään :) Siksi hehtaarilta pitää saada enemmän tuottoa että toteutuneet työnhinnnat pitää olla alempia, että jää sinne viimeiselle viivalle vähintään alueen vuokratasoa vastaava summa :)
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12224
  • Virolaista kiitos!
Vs: Rahaa Rahaa Rahaa
Metsuri tekee saman työn, risut raivaten ym. 10-15€/m3.
Tee mulle palvelus. Vie se metsuri Vihannin asemalle, lykkää junaan ja lähetä tänne.
Täällä tekee metsurit töitä vain tuntihommina. 30e/h ja tuon on kai pakko sisältää alvi. Eikä noille pojille sitten mikään kannatakkaan. Mm. myrskypuitten katkaisusta olisi metsäyhtiö luvannut euron runko. Ei ottaneet töitä vastaan, ei kannattanut. Tätä keskustelua on turha jatkaa, kun ei taatusti päästä samalle aaltopituudelle. Sen voin sanoa, että kollega osti moton hintaan 25000e sis. alv. Onhan sillä ajettu 40000h ja taisi olla viides omistaja. Mielenkiintoista nähdä kuinka kestää. Kyllä mää silti sijoittaisin panokset tähän motoon, koska siitä saa vielä jotain myydessäkin. Jaa niin, menee 60 senttinen puu läpi, joten onnistuu aivan kaikenlaiset hakkuut... :P

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Rahaa Rahaa Rahaa
Oman moton hankintaa ei puolla asia että hankinta ja kantohinnat ovat liian lähellä toisiaan. Toki moto voi olla ihan järkevä mutta omaan metsänhoitoon yksinään se ei riitä. Raivaussaha taitaakin viellä olla tuottavin maanomistajan laite.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

Shrek

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1911
  • Quidquid Latine dictum sit, altum videtur
Vs: Rahaa Rahaa Rahaa
Pellossa on se mystinen vuokraus mahdollisuus joka käänyää kaiken päälaelleen. Muuten jos vertaa 100 ha: n metsää ja saman kokoista peltoa niin metsästä jää noin 15-20000 vuodessa tekemättä yhtään mitään. Pellolle taas jos pyydät urakoitaijan tekemään kaiken niin on siinä rajoilla että joudut viellä hieman laittamaan lisää joulukuussa että kaikki tulee maksettua nyky viljanhinnoilla. Eli hyvä jos vuosittaisesta 100000 tonnin liikevaihdosta jää pellolla yhtään mitään jos kaiken teetättää. Toisaalta jos itse tekee työt niin metsässä ei jää kuin känsät mutta pellolla saa työstä palkan. Tähän perustuu systeemi että tilalla pitää olla peltoa ja eläimiä jotta saa tuloa mutta metsä on jotain mistä tulee tyhjää rahaa. Varsin moni sitä ei huomaa koska se ohjautuu tilan infran rakentamiseen eli kankkulan kaivoon. Kqiken tämän siis kyllä kaataa ne vukratut pellot mutta harvalla ne pellot on siinä käytössä.
Kerro ihmeessä miten saa viljanviljelyssä menemään urakointikustannuksiin 1000€/ha?  :o

Verottomia hintoja:

Kyntö 60€
Äestys 25€
Kylvö 60€
Siementen ja apulannan siirto, aputöitä 10€
Jyräys, kivien keruutakin 20€
Ruiskutus 2x yht. 40€
Puinti ja viljan kuljetus 130€
Kuivaus 4.5 tonnin sadolla 100€
Pientä sälää, jota teetettävä jokatapauksesa 150€

Noista tulee noin 600€ eli ei riitä tuet.

Mitähän unohtui... Niin, sitten kun lasketaan hehtaarikustannuksia kokonaisuudessaan. Lisätään hintaan omaa työtä, pellon parannukset/hoito, kiinteitä kustannuksia joita rahtityönä teettäenkin jonkinverran. Sekä tärkeimpänä tuotantopanokset; apulanta, siemenet, ks-aineet, kalkki ym. Tonni saadaankin kasaan eikä riitäkään :) Siksi hehtaarilta pitää saada enemmän tuottoa että toteutuneet työnhinnnat pitää olla alempia, että jää sinne viimeiselle viivalle vähintään alueen vuokratasoa vastaava summa :)
Hyvä luettelo, tuosta on mulle vielä hyötyä, kun pitää laskeskella pellon käytölle vaihtoehtoja.  :P Mutta vemssiltä olisin halunnut kuulla tuosta urakointikustannuksen ja oman työn kustannusten erosta. Paljonko halvemmalla itse tekee?
"Ajatelkaapa niitä kaikkia Fordin omistajia jotka eräänä päivänä haluavat oikean auton..."
 John Dodge, 1914

http://www.youtube.com/watch?v=vVXIK1xCRpY
http://www.youtube.com/watch?v=FMUf2qmSzvE

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Rahaa Rahaa Rahaa
Pellossa on se mystinen vuokraus mahdollisuus joka käänyää kaiken päälaelleen. Muuten jos vertaa 100 ha: n metsää ja saman kokoista peltoa niin metsästä jää noin 15-20000 vuodessa tekemättä yhtään mitään. Pellolle taas jos pyydät urakoitaijan tekemään kaiken niin on siinä rajoilla että joudut viellä hieman laittamaan lisää joulukuussa että kaikki tulee maksettua nyky viljanhinnoilla. Eli hyvä jos vuosittaisesta 100000 tonnin liikevaihdosta jää pellolla yhtään mitään jos kaiken teetättää. Toisaalta jos itse tekee työt niin metsässä ei jää kuin känsät mutta pellolla saa työstä palkan. Tähän perustuu systeemi että tilalla pitää olla peltoa ja eläimiä jotta saa tuloa mutta metsä on jotain mistä tulee tyhjää rahaa. Varsin moni sitä ei huomaa koska se ohjautuu tilan infran rakentamiseen eli kankkulan kaivoon. Kqiken tämän siis kyllä kaataa ne vukratut pellot mutta harvalla ne pellot on siinä käytössä.
Kerro ihmeessä miten saa viljanviljelyssä menemään urakointikustannuksiin 1000€/ha?  :o

Verottomia hintoja:

Kyntö 60€
Äestys 25€
Kylvö 60€
Siementen ja apulannan siirto, aputöitä 10€
Jyräys, kivien keruutakin 20€
Ruiskutus 2x yht. 40€
Puinti ja viljan kuljetus 130€
Kuivaus 4.5 onnin sadolla 100€
Pientä sälää, jota teetettävä jokatapauksesa 150€

Noista tulee noin 600€ eli ei riitä tuet.

Mitähän unohtui... Niin, sitten kun lasketaan hehtaarikustannuksia kokonaisuudessaan. Lisätään hintaan omaa työtä, pellon parannukset/hoito, kiinteitä kustannuksia joita rahtityönä teettäenkin jonkinverran. Sekä tärkeimpänä tuotantopanokset; apulanta, siemenet, ks-aineet, kalkki ym. Tonni saadaankin kasaan eikä riitäkään :) Siksi hehtaarilta pitää saada enemmän tuottoa että toteutuneet työnhinnnat pitää olla alempia, että jää sinne viimeiselle viivalle vähintään alueen vuokratasoa vastaava summa :)
Hyvä luettelo, tuosta on mulle vielä hyötyä, kun pitää laskeskella pellon käytölle vaihtoehtoja.  :P Mutta vemssiltä olisin halunnut kuulla tuosta urakointikustannuksen ja oman työn kustannusten erosta. Paljonko halvemmalla itse tekee?

En mä halvemmalla teekään ja siksi olen sitä mieltä että peltoviljely menee käytännössä +-0 kun oma palkka otetaan pois. Pitää kuitenkin huomioida että palkan toki saa kaikelle tekemälleen. Itse en tiedä mistä väki repii ne 5-600 egen vuokran maksukyvyn. Itse ajattelen että ne tulee selkänahasta.

Metsässä kaikki on toisin koska jls ulkoistat aivan kaiken niin saat vaivaisen 150 hehtaaria kohti. Jos rupeet itse tekemään niin saat känsät mutta ei välttämättä palkkaa. Siinä siis se ero että toinen tuo elannon jos viittii tehdä työt mutta ei ylimääräistä ja toinen tuo ylimääräisen mutta ei toimentuloa. Tarttee muistaa että viidessä päivässä raivaa 100 hehtaarin vuotuiset raivaukset jos viittii joka vuosi raivata nuo 5 päivää. Ja siinä säästää sen noin 1500 egeä.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

Herpertti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13078
Vs: Rahaa Rahaa Rahaa
Mun mielestä suomalaisen tilan pahin menestyksen kompastuskivi on vuokrapellot. Ne kun ei oikeasti tuota yhtään mitään jos ei juuri sinä vuonna onnistu tekemään tulosta. Nämä jotka ostelee ylihintaan ovat niitä jotka ovat tulevaisuuden menestyjiä. Ostava siukupolvi ei välttämättä rikastu mutta seuraava kylläkin. Hieman on viellä sellainen kutina että maa ei välttämättä pidä olla peltoa vaan mielummin puuta.
Anteeksi nyt vaan, mutta mielestäni suurin Suomalaisen maatilan kompastuskivi on vemssiäinen itsepetosmentaliteetti, jossa silmät kirkkaina yritetään keksiä tekosytä kannattamattomille investoinneille.

See oon varmaan monesti näinkin  8)
Hyvää yötä, sano mummo kun silmä puhkes

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Rahaa Rahaa Rahaa
Mun mielestä suomalaisen tilan pahin menestyksen kompastuskivi on vuokrapellot. Ne kun ei oikeasti tuota yhtään mitään jos ei juuri sinä vuonna onnistu tekemään tulosta. Nämä jotka ostelee ylihintaan ovat niitä jotka ovat tulevaisuuden menestyjiä. Ostava siukupolvi ei välttämättä rikastu mutta seuraava kylläkin. Hieman on viellä sellainen kutina että maa ei välttämättä pidä olla peltoa vaan mielummin puuta.
Anteeksi nyt vaan, mutta mielestäni suurin Suomalaisen maatilan kompastuskivi on vemssiäinen itsepetosmentaliteetti, jossa silmät kirkkaina yritetään keksiä tekosytä kannattamattomille investoinneille.

See oon varmaan monesti näinkin  8)

Täähän on toinen puoli. Maanviljelijähän on vaan siitä omituinen veijari että se vie lähes kaikki rahansa aina konekauppiaalle. Itse en ihan heti kyllä lukeudu tohon kategoriaan vaikka kalusto onkin suht uutta ja joidenkin mielestä hienoa. niitä koneita kun ei ole hirveästi ylimääräisiä ja muutamilla hassuilla laitteilla käyttöaste on varsin korkea.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.