Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Suomen kovimmat tuotokset eri ruokintamuodoilla?  (Luettu 22480 kertaa)

Maajullikka

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 229
Vs: Suomen kovimmat tuotokset eri ruokintamuodoilla?
Itse ruutupaperilla teen laskelman. Välillä jollain huvikseen laskettanut. Pitoisuuksista ja paskasta näkee onko kohillaan.

Ape nyt mulla kevät sato ka37 20kg, kolmas sato ka 32 25kg, ohra murskevilja 7kg, rypsi 2,8kg kiv. 0,25kg. Robolta sitten lypsykrossi 2 noin 3kg turpa. keskimaito 32-33kg
g

3 kiloa kuiva-ainetta liikaa/päivä  ;D

Säilörehu märempää mitä nuo analyysien lukemat, mutta liika ne syö silti maitoon nähden ;(


Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8340
Vs: Suomen kovimmat tuotokset eri ruokintamuodoilla?
Backspeissi nyt ei varmasti ikinä kertaakaan sano sanaakaan aperuokintaa vastaan, onhan kyseessä kuitenkin herran elanto ::)

Ape asemalypsyllä (jossa ei saa rehua), ilman osastointia voi olla hankala, mutta kyllä robolypsyssä sopivan laiha ape pitäis onnistua kohtuudella koko karjalle ???
Millälailla ape asemalypsyssä ilman osastointia on hankalaa? (tietenkin umpilehmät erikseen) Kuukaudenpäästä 14 vuotta tuota harjoittaneena kyselen.
Mystinen kesälaatumies

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5501
Vs: Suomen kovimmat tuotokset eri ruokintamuodoilla?
Backspeissi nyt ei varmasti ikinä kertaakaan sano sanaakaan aperuokintaa vastaan, onhan kyseessä kuitenkin herran elanto ::)

Ape asemalypsyllä (jossa ei saa rehua), ilman osastointia voi olla hankala, mutta kyllä robolypsyssä sopivan laiha ape pitäis onnistua kohtuudella koko karjalle ???
Millälailla ape asemalypsyssä ilman osastointia on hankalaa? (tietenkin umpilehmät erikseen) Kuukaudenpäästä 14 vuotta tuota harjoittaneena kyselen.
Mitenkä pienempi ay pysyy sopivissa mitoissa?
Pelkällä isolla holsteinikarjalla ei tietenkään tarvi paljon miettiä lihooko joku vai ei.

En itsekkään koe erillisruokintaa järkeväksi 1robo++ kokoluokassa, jolloin se ruokinta ei kuitenkaan ole oikeasti yksilöllistä. Mutta esim meidän tapauksessa se toisi vaan lisää töitä, enkä usko että tuotos sillä nousisi.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Suomen kovimmat tuotokset eri ruokintamuodoilla?
Itse ruutupaperilla teen laskelman. Välillä jollain huvikseen laskettanut. Pitoisuuksista ja paskasta näkee onko kohillaan.

Ape nyt mulla kevät sato ka37 20kg, kolmas sato ka 32 25kg, ohra murskevilja 7kg, rypsi 2,8kg kiv. 0,25kg. Robolta sitten lypsykrossi 2 noin 3kg turpa. keskimaito 32-33kg
g

3 kiloa kuiva-ainetta liikaa/päivä  ;D

Säilörehu märempää mitä nuo analyysien lukemat, mutta liika ne syö silti maitoon nähden ;(


No sit se on varmaan kohdallaan. Vaikuttaa hyvältä  :D
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8340
Vs: Suomen kovimmat tuotokset eri ruokintamuodoilla?

Mitenkä pienempi ay pysyy sopivissa mitoissa?
Pelkällä isolla holsteinikarjalla ei tietenkään tarvi paljon miettiä lihooko joku vai ei.

En itsekkään koe erillisruokintaa järkeväksi 1robo++ kokoluokassa, jolloin se ruokinta ei kuitenkaan ole oikeasti yksilöllistä. Mutta esim meidän tapauksessa se toisi vaan lisää töitä, enkä usko että tuotos sillä nousisi.
Ihan hyvin ne pysyy mitoissaan, jos poikimaväli pysyy kohtuullisena.
Mystinen kesälaatumies

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Suomen kovimmat tuotokset eri ruokintamuodoilla?

Mitenkä pienempi ay pysyy sopivissa mitoissa?
Pelkällä isolla holsteinikarjalla ei tietenkään tarvi paljon miettiä lihooko joku vai ei.

En itsekkään koe erillisruokintaa järkeväksi 1robo++ kokoluokassa, jolloin se ruokinta ei kuitenkaan ole oikeasti yksilöllistä. Mutta esim meidän tapauksessa se toisi vaan lisää töitä, enkä usko että tuotos sillä nousisi.
Ihan hyvin ne pysyy mitoissaan, jos poikimaväli pysyy kohtuullisena.

Lehmä lähti ja tilalle pukkas valtu?
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Suomen kovimmat tuotokset eri ruokintamuodoilla?
Mitenkä pienempi ay pysyy sopivissa mitoissa?
Pelkällä isolla holsteinikarjalla ei tietenkään tarvi paljon miettiä lihooko joku vai ei.

En itsekkään koe erillisruokintaa järkeväksi 1robo++ kokoluokassa, jolloin se ruokinta ei kuitenkaan ole oikeasti yksilöllistä. Mutta esim meidän tapauksessa se toisi vaan lisää töitä, enkä usko että tuotos sillä nousisi.
Miksi haluat navettaasi pieniä punaisia,.lyhytmaitoisia pallukoita?
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

maidontuottaja

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5521
  • 250k
Vs: Suomen kovimmat tuotokset eri ruokintamuodoilla?
Mitenkä pienempi ay pysyy sopivissa mitoissa?
Pelkällä isolla holsteinikarjalla ei tietenkään tarvi paljon miettiä lihooko joku vai ei.

En itsekkään koe erillisruokintaa järkeväksi 1robo++ kokoluokassa, jolloin se ruokinta ei kuitenkaan ole oikeasti yksilöllistä. Mutta esim meidän tapauksessa se toisi vaan lisää töitä, enkä usko että tuotos sillä nousisi.
Miksi haluat navettaasi pieniä punaisia,.lyhytmaitoisia pallukoita?
Itte ainakin lehmärakkaana tykkään enempi ay:sta sen luonteesta. Ne antaa silitellä ja tuntuu, että jopa joku saattaa tykätäkkin. Mustat taas on järjestään tympääntyneitä mun rapsutusyrityksiin. :D
Huonostakin asiasta voi löytyä joskus jotain hyvää.

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5501
Vs: Suomen kovimmat tuotokset eri ruokintamuodoilla?
Mitenkä pienempi ay pysyy sopivissa mitoissa?
Pelkällä isolla holsteinikarjalla ei tietenkään tarvi paljon miettiä lihooko joku vai ei.

En itsekkään koe erillisruokintaa järkeväksi 1robo++ kokoluokassa, jolloin se ruokinta ei kuitenkaan ole oikeasti yksilöllistä. Mutta esim meidän tapauksessa se toisi vaan lisää töitä, enkä usko että tuotos sillä nousisi.
Miksi haluat navettaasi pieniä punaisia,.lyhytmaitoisia pallukoita?
Hyvä ay on melkeempä parempi kuin hyvä holstein. Jatkossa maksetaan vielä enemmän pitoisuuksista kuin litroista, niin ay ei ole ollenkaan huono vaihtoehto.
Eihän tietenkään pienikokoiset ay:t kannata, mutta kyllä niitä silti tuppaa olemaan melkeen jokaisessa karjassa.

Meillä ainakin 3 parasta ay:tä tuottaa paljon enemmän euroja kuin 3 parasta holsteiniä.

antti-x

  • Vieras
Vs: Suomen kovimmat tuotokset eri ruokintamuodoilla?
Mitenkä pienempi ay pysyy sopivissa mitoissa?
Pelkällä isolla holsteinikarjalla ei tietenkään tarvi paljon miettiä lihooko joku vai ei.

En itsekkään koe erillisruokintaa järkeväksi 1robo++ kokoluokassa, jolloin se ruokinta ei kuitenkaan ole oikeasti yksilöllistä. Mutta esim meidän tapauksessa se toisi vaan lisää töitä, enkä usko että tuotos sillä nousisi.
Miksi haluat navettaasi pieniä punaisia,.lyhytmaitoisia pallukoita?

JD6630:n karjassa jalostuksen taso on varmaan sellainen että tuo analyysi ei täysin pidä paikkansa. Mutta tosiaan on se lyhytmaitoisuus (ja sitä kautta lihominen tai epätaloudellinen umpikausi) aika suuri ongelma monilla heikommilla AY:illä. Ja aika paha jalostaa nykyään kun pitkämaitoisuutta indeksinä ei anneta kuin jälkeläisarvostelluille, joita sitten taa ei juurikaan ole käyttölistalla...

Tässä omat tuotosseurantalukemat, AY:N ja Holsteinin NTM keskimäärin 1, ja AY:illä joukossa emmän sellaisia "kanukkihyviä" joita NTM ei arvosta. (2013 oli siis" keskimäärin yli 70% ensikkoja" vuosi). Suomenkarjaa on yksi jonka ntm 8  :P ) Tankkisolut ovat selvästi alemmat kuin nuo, tuotosseurantanäyte lähtee myös silloin jos sattuu olemaan paha tulehdus päällä...

Viim. 12kk Vuosi             2013
Ay 9589-4,3-3,5-168      8812-4,4-3,5-157
Hol 11196-4,0-3,3-220    9731-4,1-3,3-104
Sk 7817-4,7-3,7-63        7418-4,6-3,5-94

Viimeksi muokattu: 23.12.14 - klo:22:51 kirjoittanut antti-x

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Suomen kovimmat tuotokset eri ruokintamuodoilla?
Hyvä ay on melkeempä parempi kuin hyvä holstein. Jatkossa maksetaan vielä enemmän pitoisuuksista kuin litroista, niin ay ei ole ollenkaan huono vaihtoehto.
Eihän tietenkään pienikokoiset ay:t kannata, mutta kyllä niitä silti tuppaa olemaan melkeen jokaisessa karjassa.

Meillä ainakin 3 parasta ay:tä tuottaa paljon enemmän euroja kuin 3 parasta holsteiniä.
Nii'in, HYVÄ ay. Sellainen ei ole 8 kk maidossapysyvä ja lopunaikaa laardia keräävä tankki. Seosrehuruokinnassa karjaan ei jää helposti läskiintyviä eläimiä. Erillisruokinnan sudenkuoppa on just "yksilöllinen" ruokinta ja siitä seuraavien tuotantosairauksien hoitokierre ja niiden lyhentämä elinikä  :'(

Kuullostaa irvokkaalta, kun kalliimmaksi käyvän ruokintamenetelmän perusteluna käytetään sitä, että saadaan pidettyä heikoimmin kannattavat eläimetkin tuotannossa......

Tuolla on elopainoltaan alle 500 kiloinen ay, kiltti kuin koiranpentu ja tuuttaa 13 tonnia vuodessa holsteinpitoisuuksilla 4.3/3.3.....
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: Suomen kovimmat tuotokset eri ruokintamuodoilla?
Mitenkä pienempi ay pysyy sopivissa mitoissa?
Pelkällä isolla holsteinikarjalla ei tietenkään tarvi paljon miettiä lihooko joku vai ei.

En itsekkään koe erillisruokintaa järkeväksi 1robo++ kokoluokassa, jolloin se ruokinta ei kuitenkaan ole oikeasti yksilöllistä. Mutta esim meidän tapauksessa se toisi vaan lisää töitä, enkä usko että tuotos sillä nousisi.
Miksi haluat navettaasi pieniä punaisia,.lyhytmaitoisia pallukoita?
Itte ainakin lehmärakkaana tykkään enempi ay:sta sen luonteesta. Ne antaa silitellä ja tuntuu, että jopa joku saattaa tykätäkkin. Mustat taas on järjestään tympääntyneitä mun rapsutusyrityksiin. :D

Eri mieltä ainakin meidän elukoiden kohdalla... Ay:t on ehkä uteliaampia keskimäärin ja asemallekin tunkemassa ensin. Mutta mustista löytyy yksilöt jotka tunkee pään väkisin kainaloon ja seurais vaikka kotia asti. Meillä ei ole oikeastaan kuin yksi lihava lehmä navetassa ja se on holstein. Aina se on ollut sellainen pallukka vaikka on kovin vaihe menossa lypsykaudesta. Ainoa joka on halvaantunut parin vuoden aikana...

maataistelija

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 279
Vs: Suomen kovimmat tuotokset eri ruokintamuodoilla?
Hyvä ay on melkeempä parempi kuin hyvä holstein. Jatkossa maksetaan vielä enemmän pitoisuuksista kuin litroista, niin ay ei ole ollenkaan huono vaihtoehto.
Eihän tietenkään pienikokoiset ay:t kannata, mutta kyllä niitä silti tuppaa olemaan melkeen jokaisessa karjassa.

Meillä ainakin 3 parasta ay:tä tuottaa paljon enemmän euroja kuin 3 parasta holsteiniä.
Nii'in, HYVÄ ay. Sellainen ei ole 8 kk maidossapysyvä ja lopunaikaa laardia keräävä tankki. Seosrehuruokinnassa karjaan ei jää helposti läskiintyviä eläimiä. Erillisruokinnan sudenkuoppa on just "yksilöllinen" ruokinta ja siitä seuraavien tuotantosairauksien hoitokierre ja niiden lyhentämä elinikä  :'(

Kuullostaa irvokkaalta, kun kalliimmaksi käyvän ruokintamenetelmän perusteluna käytetään sitä, että saadaan pidettyä heikoimmin kannattavat eläimetkin tuotannossa......

Tuolla on elopainoltaan alle 500 kiloinen ay, kiltti kuin koiranpentu ja tuuttaa 13 tonnia vuodessa holsteinpitoisuuksilla 4.3/3.3.....

Nyt ei ole mitään kettuilua, ihan vain tiedonhalua, miksi "Erillisruokinnan sudenkuoppa on just "yksilöllinen" ruokinta ja siitä seuraavien tuotantosairauksien hoitokierre ja niiden lyhentämä elinikä"
se on noin?

Mikä sen aiheuttaa? Miten se, että olis eväät tuotoksen, koon, tilanteen, ym. mukaan naamakohtaiset, aiheuttaa (enemmän) ongelmia kuin se, että kaikille sama soppa. Jossa nyt tuntus että väkisin on osa joilla ois paukkuja enempään/parempaan, osa joille liikaa puhtia --> turhaa.
Äkkiseltään tuntus että kunnon SR vapaasti, kiv. vapaasti, ja sitten naamakohtaisesti nappulaa/viljaa mitä tahansa, jokaisen optimin ja kyvyn/tilanteen mukaan ottas turhat pois ja antas niille joilla kykyä enemmän, tarpeeks. ?

En epäile teidän kokemuksia, en kiistä asiaa, ihan kysymyksenä vain että mistä johtuu, hyviä perusteluja?

Sellainen tuli vielä mieleen, että tosiaan sulkekaa pois nyt kustannukset, sulkekaa pois toteutukset ym. Nyt pelkästään vain kyse siitä että mikä muoto/ruokinta paras noin muutoin. Ei se apekkaan hyvä ole jos vaunusta kartaanit poikki ja ruuvit puuttuu... eli sinänsä turha tarttua lillukan varsiin ja kinata miten kioski ei toimi ja se on huono ja tää kallis ja sillei vaan remonttia jne. Jokaisessa, jos vehkeet renaa, on ongelmia, siitä ei nyt kyse.

ps.tämäkin tosin aiheen vierestä, aloitukseen viitaten, eikö kenelläkään ole lyödä pöytään niitä tuloksia mitä siinä kyseltiin? Kovimmat tuotokset vrt. ruokintamuodot.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Suomen kovimmat tuotokset eri ruokintamuodoilla?
Hyvä ay on melkeempä parempi kuin hyvä holstein. Jatkossa maksetaan vielä enemmän pitoisuuksista kuin litroista, niin ay ei ole ollenkaan huono vaihtoehto.
Eihän tietenkään pienikokoiset ay:t kannata, mutta kyllä niitä silti tuppaa olemaan melkeen jokaisessa karjassa.

Meillä ainakin 3 parasta ay:tä tuottaa paljon enemmän euroja kuin 3 parasta holsteiniä.
Nii'in, HYVÄ ay. Sellainen ei ole 8 kk maidossapysyvä ja lopunaikaa laardia keräävä tankki. Seosrehuruokinnassa karjaan ei jää helposti läskiintyviä eläimiä. Erillisruokinnan sudenkuoppa on just "yksilöllinen" ruokinta ja siitä seuraavien tuotantosairauksien hoitokierre ja niiden lyhentämä elinikä  :'(

Kuullostaa irvokkaalta, kun kalliimmaksi käyvän ruokintamenetelmän perusteluna käytetään sitä, että saadaan pidettyä heikoimmin kannattavat eläimetkin tuotannossa......

Tuolla on elopainoltaan alle 500 kiloinen ay, kiltti kuin koiranpentu ja tuuttaa 13 tonnia vuodessa holsteinpitoisuuksilla 4.3/3.3.....

Nyt ei ole mitään kettuilua, ihan vain tiedonhalua, miksi "Erillisruokinnan sudenkuoppa on just "yksilöllinen" ruokinta ja siitä seuraavien tuotantosairauksien hoitokierre ja niiden lyhentämä elinikä"
se on noin?

Mikä sen aiheuttaa? Miten se, että olis eväät tuotoksen, koon, tilanteen, ym. mukaan naamakohtaiset, aiheuttaa (enemmän) ongelmia kuin se, että kaikille sama soppa. Jossa nyt tuntus että väkisin on osa joilla ois paukkuja enempään/parempaan, osa joille liikaa puhtia --> turhaa.
Äkkiseltään tuntus että kunnon SR vapaasti, kiv. vapaasti, ja sitten naamakohtaisesti nappulaa/viljaa mitä tahansa, jokaisen optimin ja kyvyn/tilanteen mukaan ottas turhat pois ja antas niille joilla kykyä enemmän, tarpeeks. ?

En epäile teidän kokemuksia, en kiistä asiaa, ihan kysymyksenä vain että mistä johtuu, hyviä perusteluja?

Sellainen tuli vielä mieleen, että tosiaan sulkekaa pois nyt kustannukset, sulkekaa pois toteutukset ym. Nyt pelkästään vain kyse siitä että mikä muoto/ruokinta paras noin muutoin. Ei se apekkaan hyvä ole jos vaunusta kartaanit poikki ja ruuvit puuttuu... eli sinänsä turha tarttua lillukan varsiin ja kinata miten kioski ei toimi ja se on huono ja tää kallis ja sillei vaan remonttia jne. Jokaisessa, jos vehkeet renaa, on ongelmia, siitä ei nyt kyse.

ps.tämäkin tosin aiheen vierestä, aloitukseen viitaten, eikö kenelläkään ole lyödä pöytään niitä tuloksia mitä siinä kyseltiin? Kovimmat tuotokset vrt. ruokintamuodot.
Lues nyt vaikka ensin uuden Nauta-lehden pari kirjoitusta. Niistä paljastuu aika nopeasti se, miten rankka ruokinta ns. erillisruokinta naudalle onkaan. Väkirehuprosentit heruvilla menevät oikeasti yli 70:n... eteenkin ensikoilla.
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Suomen kovimmat tuotokset eri ruokintamuodoilla?
Bäkkäri tuossa sanoi sen tärkeimmän.

Toinen hyvä syy on vastakysymys: haluatko helppohoitoisen ja tasalaatuisen karjan, mahdollisimman vähän ruokinnasta johtuvia tuotantosairauksia (ketoosi, poikimahalvaus, juoksutusmahakierteet, jne) vai lauman yksilöitä, joiden yksilölliset ominaisuudet on jonkun muistettava ja toteutettava tai hoidatettava muistamattomuuden seuraukset eläinlääkärillä?

Seosrehulla ruokittaessa erot tasaantuvat. Äskenpoikineille voi harrastaa jotain topdressingia tyyliin puoli kiloa per nuppi seoksen päälle houkutukseksi, jotta negatiivisen energiataseen aikaa saisi lyhennettyä ja loivennettua.

Syöntikyky on se mikä oikeasti rajoittaa maidontuotantoa. Erillisruokinnalla yritetään tavallaan kiertää tätä. Samaa perua on myös seosrehun suunnittelu jonkin "tuotosluokan" mukaan, jolloin meidän ape on tehty 30 kilon tuotoksen mukaan...

En löytänyt pikahaulla juttua, jonka linkitin tänne joskus aiemmin. Siinä oli wisconsinilainen parinsadan jalostuslehmän tila reilun 18 tonnin keskituotoksella ja tarkoituksena oli lisätä tuotantoa nostamalla sitä 22 tonniin. Seosrehuruokinnalla.....Toki doing rBST vaikuttaa myös.

Edit: löytyi.

http://www.progressivedairy.com/index.php?option=com_content&view=article&id=11682:breeding-the-50000-pound-cow&catid=72:producers&Itemid=115

Viimeksi muokattu: 23.12.14 - klo:17:22 kirjoittanut Adam Smith

                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.