Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: antti-x - 17.12.14 - klo:13:39
-
Sellainen asia tuli mieleen että millaisia eläinkohtaisia tuotoksia suomessa mahdetaan parhaimmillaan repiä erillisruokinnalla, täysappeella tai täydennetyllä appeella (kioskit ja/tai robotti + ape)?
Maailmalla on tietty täysapekarjoja jotka repivät aivan jäätäviä litramääriä, mutta itse olen siinä uskossa että puhtaalla aperuokinnalla ei suomen tuotostilastojen kärkisijoja lähestytä, ja ne muutamat 12500kg + karjat ovat lähinnä erillisruokinnalla? Ja tähän ei nyt tarvitse ruveta sotkemaan kannattavuutta ollenkaan, kiinnostaa vain tietää millaisiin tuotostasoihin eri ruokintamuodoilla on päästy.
Eli onko ihmisillä tietoja kovimmista apekarjoista, kovimmista robottikarjoista jne?
(13000kg keskituotos tarkoittaa muuten 42,6 kg päivämaitoja lypsyssä olevilta, mikä tuntuu jotenkin absurdilta saavutukselta koko vuoden keskiarvona muutenkin. 10 000kg ei ole kauhean paha, 11000kg voi onnistua kunhan saa jalostusta etenempään ja heti karsittua huonommat, ja kaikki muutenkin onnistuu, mutta siitä eteenpäin tuntuu aika vaikealta)
-
Ekm 13000? Hurjalta tuntuu :/
-
Ekm 13000? Hurjalta tuntuu :/
Viimevuoden tilastot olivat jossain kesän nauta-lehdessä, 13000kg yli meni pari kolme karjaa. En muista oliko ekm.
-
Njaa. 12000 pääsi asemalla erillisruokinnalla jollain reipas 50 väkirehu%, nykyisin kuitenkin kannattavampaa tuotantoa alle 50% väkkäreillä ja 10 -11tn robolypsyllä.
13tn vaatii jo järkyttävästi väkirehua sekä uskomattoman hyvää säilörehua + pääasiassa tuotokseen keskittynyttä jalostusta.
-
Silläkin varmaan merkitystä minkä kokoisesta karjasta on kyse.
-
Seuraava tavoite 42kg/äpyli/vuorokausi. Kun eivät täällä jumalan suomalla c-alueella demo lehmistä maksa.
-
..10 vuotta sitten 10700 kiloo, pelkkä ape ja 2 x pv.ssä lypsy :)
-
Karjan koko ei välttämättä vaikuta keskituotokseen ihan hirveästi, Tanskan tuotoskärki on linkissä ja siihen mahtuu aikamoinen vaihtelu.
http://www.danskholstein.dk/NR/rdonlyres/83E05D30-1E1C-438F-821D-1BC0E7F3F81A/0/Holsteinydelse201314hoejtydendebesaetninger.pdf
Kakkosena oleva noin 80 lehmän ja 14000 kilon keskituotoksella oleva karja on muuten kuulemma ollut myös Tanskan kannattavuuskärkeä useampana vuonna, tanskalaisilla on kai jokin karjakilpailu olemassa myös taloudelliseen tulokseen perustuen.
Kolmonen on muuten mitä ilmeisimmin Pohjoismaiden kovin jalostuskarja, tämän hetken käyttölistalla nimittäin on 4 Anderstrupin sonnia (Montee, Borst, Boogie, MAndel) ja aikaisemmilla mm. Suarez ja Blume ovat samalta tilalta. Samoin Saksan t'm'n hetken 2 parasta genomisonnia tulee tuolta.
-
Olisihan tuo selvitettävissä.. tilatiedot (tuotantotapa ja olosuhteet) ovat rekistereissä, samoin tuotokset..
Säilis+vilja+rypsi+kivennäinen -ape on Suomessa joillekin yksilöille mahdollistanut 16 000 kg:n vuosituotoksen. Ottaa noita navetan täyteen, niin sit saa keskituotokseksi jotain tuollaista ::)
Täysrehuilla tulee jotain 700 kg enemmän kuin vilja+rypsillä, mutta tuokin johtuu yleisimmin siitä, että automaattinen ruokintakone jakaa pellettejä 20% enemmän kuin murskeviljaa ;D
-
Olisihan tuo selvitettävissä.. tilatiedot (tuotantotapa ja olosuhteet) ovat rekistereissä, samoin tuotokset..
Säilis+vilja+rypsi+kivennäinen -ape on Suomessa joillekin yksilöille mahdollistanut 16 000 kg:n vuosituotoksen. Ottaa noita navetan täyteen, niin sit saa keskituotokseksi jotain tuollaista ::)
Täysrehuilla tulee jotain 700 kg enemmän kuin vilja+rypsillä, mutta tuokin johtuu yleisimmin siitä, että automaattinen ruokintakone jakaa pellettejä 20% enemmän kuin murskeviljaa ;D
ei ku se johtuu siitä, että murskeviljasta menee 10% läpi...
-
Olisihan tuo selvitettävissä.. tilatiedot (tuotantotapa ja olosuhteet) ovat rekistereissä, samoin tuotokset..
Säilis+vilja+rypsi+kivennäinen -ape on Suomessa joillekin yksilöille mahdollistanut 16 000 kg:n vuosituotoksen. Ottaa noita navetan täyteen, niin sit saa keskituotokseksi jotain tuollaista ::)
Täysrehuilla tulee jotain 700 kg enemmän kuin vilja+rypsillä, mutta tuokin johtuu yleisimmin siitä, että automaattinen ruokintakone jakaa pellettejä 20% enemmän kuin murskeviljaa ;D
ei ku se johtuu siitä, että murskeviljasta menee 10% läpi...
Johtuu siitä että paskalla myllyllä jauhetaan pieniä jyviä jotka on vielä märkiä. Kun jauhetaan kuivaa isoa jyvää, niin ehjiä jyviä on vähemmän
-
Olisihan tuo selvitettävissä.. tilatiedot (tuotantotapa ja olosuhteet) ovat rekistereissä, samoin tuotokset..
Säilis+vilja+rypsi+kivennäinen -ape on Suomessa joillekin yksilöille mahdollistanut 16 000 kg:n vuosituotoksen. Ottaa noita navetan täyteen, niin sit saa keskituotokseksi jotain tuollaista ::)
Täysrehuilla tulee jotain 700 kg enemmän kuin vilja+rypsillä, mutta tuokin johtuu yleisimmin siitä, että automaattinen ruokintakone jakaa pellettejä 20% enemmän kuin murskeviljaa ;D
ei ku se johtuu siitä, että murskeviljasta menee 10% läpi...
No tuohan vaan parantaa viljan arvoa ruokinnassa, siis että jopa 10% ruokitaankin liikaa.
Mut kyl hyvä vilja jauhaantuu kaikki. Siks esim. mun viljat maksais 10% enemmän kuin yleinen rehukahu maksaa ;D
-
Mie oon sitä mieltä että appeeseen vilja vasaramyllyn kautta… ei löydy nimittäin enää sattumia paskasta.
-
Mie oon sitä mieltä että appeeseen vilja vasaramyllyn kautta… ei löydy nimittäin enää sattumia paskasta.
Juu eikös Amerikan ihmemyllyt ole murskeviljaa varten ja valssimyllyt eilispäivää?
-
Mie oon sitä mieltä että appeeseen vilja vasaramyllyn kautta… ei löydy nimittäin enää sattumia paskasta.
Juu eikös Amerikan ihmemyllyt ole murskeviljaa varten ja valssimyllyt eilispäivää?
Kyllä vaihtuu meilläkin seuraavaan säilöntään mennessä murska tuollaiseen. Sopivasti kolmen tilan porukkaan taitaa tulla nyt kone.
-
mikä kone?
-
Tuommoinen valmistaja esim.
http://www.rotogrind.com/
-
Tuommoinen valmistaja esim.
http://www.rotogrind.com/
Ihan himpun verran lähti taas sivuun tämäkin keskustelu, mutta jatketaan samalla linjalla:
Monikäyttöisen ja näppärän oloinen vehje muuten, mutta Rotogrind lupaa että maissinjyviä murskatessa 90-95 prosenttisesti murskaantuu tietty tonnimäärä tietyssä ajassa. Eli ei sekään lähentele täydellistä murskausta? Eli mikä tuosta tekee todistetusti paremman kuin murskan uudet mallit yms?
-
Kuivaa isokokoista tavaraa läpi, niin jauhautuu jopa murskalla. Tosin se on jo sama ajaa vasaramyllystä läpi mahdolisimman karkeana.
-
Meillä oli vuonna 2011 täysappeella 40 lehmän ahtaassa pihatossa (lypsy 2*pv) vuosituotos 11 080 kg, ekm vähän pienempi. Keskipoikimakerta tais olla hiukan alle 3. Ei mitään erikoiskikkailuja, suojattua rasvaa tais mennä osan vuotta appeessa.
Nyt uudessa navetassa, kun olosuhteet ovat huomattavasti paremmat, ei olla lähelläkään tuota..
-
Onhan toi rotogrind vaan halpa vs. murska. Toi isoin eli GG10 alle 13ke 10"kairalla jne.. Tämä on ainakin tehokas ja tasaista jälkeä tekee myös ohra/herne/härkäpapu seoksella. Murskia on meidän tontilla jauhanu s350s2 myllystä aina w-max20 myllyyn. Näiden hinta ihan posketon.
Tuo monitoimimylly sitten tais olla luokkaa rapiat 20ke. Miten lie tämän teho ja laatu viljalla?
-
Pienempi w-maksi tais olla 30k€ ja isompi täydelisellä varustuksella 80k€.
-
Onhan nuo jenkkien monitoimimyllyt teho/hintasuhteeltaan aivan toista kuin valssimyllyt... Muitakin valmistajia löytyy. Olis kova sana kuivikkeen tekemiseen olkipaaleista. Pystyruuvi apevaunulla nimittäin saa paalia pyöritellä aika kauan :'(
-
Edelleenkään kukaan ei ole kertonut miten moni esim. kuivan kesän minikokoisista kauranjyvistä menee rikki jenkkivehkeessä verrattuna kotimaiseen valssiin? En epäile etteikö voisi olla paljon parempi, mutta joku voisi kertoa että on jos on.
Ja pakkaako se sen murskeviljan tuubiin tarvittaessa?
Jos olisi mylly joka tekisi viljahommat paremmin kuin joku w-max ja lisäksi hoitaisi homman olkien yms. kanssa, niin olisihan se optimaalista.
-
Edelleenkään kukaan ei ole kertonut miten moni esim. kuivan kesän minikokoisista kauranjyvistä menee rikki jenkkivehkeessä verrattuna kotimaiseen valssiin? En epäile etteikö voisi olla paljon parempi, mutta joku voisi kertoa että on jos on.
Ja pakkaako se sen murskeviljan tuubiin tarvittaessa?
Jos olisi mylly joka tekisi viljahommat paremmin kuin joku w-max ja lisäksi hoitaisi homman olkien yms. kanssa, niin olisihan se optimaalista.
Taitaa olla lähinnä suomalainen keksintö säilöä märkää viljaa.
-
Kyl sitä puintikosteana säilötään muuallakin, jauhettuna makkaraan. Raakana ja märkänä korjaavat säilörehuksi pitkään sänkeen....
-
Kyl sitä puintikosteana säilötään muuallakin, jauhettuna makkaraan. Raakana ja märkänä korjaavat säilörehuksi pitkään sänkeen....
Ainakin kuvien perusteella näyttäisi nuo tehomyllyt vaativan kuivempaa tavaraa. Vehnä varsinkin märkänä on kivaa jauhettavaa.
-
Edelleenkään kukaan ei ole kertonut miten moni esim. kuivan kesän minikokoisista kauranjyvistä menee rikki jenkkivehkeessä verrattuna kotimaiseen valssiin? En epäile etteikö voisi olla paljon parempi, mutta joku voisi kertoa että on jos on.
Ja pakkaako se sen murskeviljan tuubiin tarvittaessa?
Jos olisi mylly joka tekisi viljahommat paremmin kuin joku w-max ja lisäksi hoitaisi homman olkien yms. kanssa, niin olisihan se optimaalista.
No tota... tuollaista viljaa on ihan turha edes jauhaa lehmille. Otappas huviksesi joskus analyysi siitä vviljasta joka pääsee myllyn läpi ehjänä ;D
-
Edelleenkään kukaan ei ole kertonut miten moni esim. kuivan kesän minikokoisista kauranjyvistä menee rikki jenkkivehkeessä verrattuna kotimaiseen valssiin? En epäile etteikö voisi olla paljon parempi, mutta joku voisi kertoa että on jos on.
Ja pakkaako se sen murskeviljan tuubiin tarvittaessa?
Jos olisi mylly joka tekisi viljahommat paremmin kuin joku w-max ja lisäksi hoitaisi homman olkien yms. kanssa, niin olisihan se optimaalista.
No tota... tuollaista viljaa on ihan turha edes jauhaa lehmille. Otappas huviksesi joskus analyysi siitä vviljasta joka pääsee myllyn läpi ehjänä ;D
Pitäs lajitella se jauhettava tavara ja lajittelu jäte kuivurin lämmitykseen.
-
Edelleenkään kukaan ei ole kertonut miten moni esim. kuivan kesän minikokoisista kauranjyvistä menee rikki jenkkivehkeessä verrattuna kotimaiseen valssiin? En epäile etteikö voisi olla paljon parempi, mutta joku voisi kertoa että on jos on.
Ja pakkaako se sen murskeviljan tuubiin tarvittaessa?
Jos olisi mylly joka tekisi viljahommat paremmin kuin joku w-max ja lisäksi hoitaisi homman olkien yms. kanssa, niin olisihan se optimaalista.
No tota... tuollaista viljaa on ihan turha edes jauhaa lehmille. Otappas huviksesi joskus analyysi siitä vviljasta joka pääsee myllyn läpi ehjänä ;D
Pitäs lajitella se jauhettava tavara ja lajittelu jäte kuivurin lämmitykseen.
Joo. Ihan minne tahansa muualle kuin naudan mahaan.
Usein noita jyviä löytyy sontakasoista vähän tai paljon... ja tutkimalla ne usein paljastuvat just niin pieniksi jyviksi, että ei niillä ole mitään ruokinnallista arvoa. Jotain välijyviä, tai tyhjiä kuoria.. Se on ihan sama että onko ne jauhanut sekaan vai ei, ei niissä mitään lehmälle ole.
Vika on siis viljelyssä tai lajittelussa. Turha tuon takia on päivittää myllyä 20-30 tonnilla ;D ;D Laskelmissa voi sitten huomioida että viljankuoria menee vaikka 200 grammaa päivässä lehmän läpi, ja tuo korotetaan viljan kokonaismäärään jos viitsitään
Siis mun mielestäni :-X
-
Edelleenkään kukaan ei ole kertonut miten moni esim. kuivan kesän minikokoisista kauranjyvistä menee rikki jenkkivehkeessä verrattuna kotimaiseen valssiin? En epäile etteikö voisi olla paljon parempi, mutta joku voisi kertoa että on jos on.
Ja pakkaako se sen murskeviljan tuubiin tarvittaessa?
Jos olisi mylly joka tekisi viljahommat paremmin kuin joku w-max ja lisäksi hoitaisi homman olkien yms. kanssa, niin olisihan se optimaalista.
No tota... tuollaista viljaa on ihan turha edes jauhaa lehmille. Otappas huviksesi joskus analyysi siitä vviljasta joka pääsee myllyn läpi ehjänä ;D
Pitäs lajitella se jauhettava tavara ja lajittelu jäte kuivurin lämmitykseen.
Joo. Ihan minne tahansa muualle kuin naudan mahaan.
Usein noita jyviä löytyy sontakasoista vähän tai paljon... ja tutkimalla ne usein paljastuvat just niin pieniksi jyviksi, että ei niillä ole mitään ruokinnallista arvoa. Jotain välijyviä, tai tyhjiä kuoria.. Se on ihan sama että onko ne jauhanut sekaan vai ei, ei niissä mitään lehmälle ole.
Vika on siis viljelyssä tai lajittelussa. Turha tuon takia on päivittää myllyä 20-30 tonnilla ;D ;D Laskelmissa voi sitten huomioida että viljankuoria menee vaikka 200 grammaa päivässä lehmän läpi, ja tuo korotetaan viljan kokonaismäärään jos viitsitään
Siis mun mielestäni :-X
No se 200g vie tilaa naudan pötsistä juuri sen 200g verran minkä voisi syöttää kunnon tavaraa.
-
Edelleenkään kukaan ei ole kertonut miten moni esim. kuivan kesän minikokoisista kauranjyvistä menee rikki jenkkivehkeessä verrattuna kotimaiseen valssiin? En epäile etteikö voisi olla paljon parempi, mutta joku voisi kertoa että on jos on.
Ja pakkaako se sen murskeviljan tuubiin tarvittaessa?
Jos olisi mylly joka tekisi viljahommat paremmin kuin joku w-max ja lisäksi hoitaisi homman olkien yms. kanssa, niin olisihan se optimaalista.
No tota... tuollaista viljaa on ihan turha edes jauhaa lehmille. Otappas huviksesi joskus analyysi siitä vviljasta joka pääsee myllyn läpi ehjänä ;D
Pitäs lajitella se jauhettava tavara ja lajittelu jäte kuivurin lämmitykseen.
Joo. Ihan minne tahansa muualle kuin naudan mahaan.
Usein noita jyviä löytyy sontakasoista vähän tai paljon... ja tutkimalla ne usein paljastuvat just niin pieniksi jyviksi, että ei niillä ole mitään ruokinnallista arvoa. Jotain välijyviä, tai tyhjiä kuoria.. Se on ihan sama että onko ne jauhanut sekaan vai ei, ei niissä mitään lehmälle ole.
Vika on siis viljelyssä tai lajittelussa. Turha tuon takia on päivittää myllyä 20-30 tonnilla ;D ;D Laskelmissa voi sitten huomioida että viljankuoria menee vaikka 200 grammaa päivässä lehmän läpi, ja tuo korotetaan viljan kokonaismäärään jos viitsitään
Siis mun mielestäni :-X
No se 200g vie tilaa naudan pötsistä juuri sen 200g verran minkä voisi syöttää kunnon tavaraa.
0,6 % keskimääräisen lehmän maksimisyönnistä, eli tuolla on aika pieni merkitys. Mut jotain tietysti tuokin tekee, tuskin kuitenkaan maksaa sitä myllyä koskaan takaisin
-
Edelleenkään kukaan ei ole kertonut miten moni esim. kuivan kesän minikokoisista kauranjyvistä menee rikki jenkkivehkeessä verrattuna kotimaiseen valssiin? En epäile etteikö voisi olla paljon parempi, mutta joku voisi kertoa että on jos on.
Ja pakkaako se sen murskeviljan tuubiin tarvittaessa?
Jos olisi mylly joka tekisi viljahommat paremmin kuin joku w-max ja lisäksi hoitaisi homman olkien yms. kanssa, niin olisihan se optimaalista.
No tota... tuollaista viljaa on ihan turha edes jauhaa lehmille. Otappas huviksesi joskus analyysi siitä vviljasta joka pääsee myllyn läpi ehjänä ;D
Pitäs lajitella se jauhettava tavara ja lajittelu jäte kuivurin lämmitykseen.
Joo. Ihan minne tahansa muualle kuin naudan mahaan.
Usein noita jyviä löytyy sontakasoista vähän tai paljon... ja tutkimalla ne usein paljastuvat just niin pieniksi jyviksi, että ei niillä ole mitään ruokinnallista arvoa. Jotain välijyviä, tai tyhjiä kuoria.. Se on ihan sama että onko ne jauhanut sekaan vai ei, ei niissä mitään lehmälle ole.
Vika on siis viljelyssä tai lajittelussa. Turha tuon takia on päivittää myllyä 20-30 tonnilla ;D ;D Laskelmissa voi sitten huomioida että viljankuoria menee vaikka 200 grammaa päivässä lehmän läpi, ja tuo korotetaan viljan kokonaismäärään jos viitsitään
Siis mun mielestäni :-X
No se 200g vie tilaa naudan pötsistä juuri sen 200g verran minkä voisi syöttää kunnon tavaraa.
0,6 % keskimääräisen lehmän maksimisyönnistä, eli tuolla on aika pieni merkitys. Mut jotain tietysti tuokin tekee, tuskin kuitenkaan maksaa sitä myllyä koskaan takaisin
Mutta oisko lajittelian investointi kannattava jos kahut laittaa kuivurin uuniin ja kunnon tavaran siihen vanhaan myllyyn?
-
Edelleenkään kukaan ei ole kertonut miten moni esim. kuivan kesän minikokoisista kauranjyvistä menee rikki jenkkivehkeessä verrattuna kotimaiseen valssiin? En epäile etteikö voisi olla paljon parempi, mutta joku voisi kertoa että on jos on.
Ja pakkaako se sen murskeviljan tuubiin tarvittaessa?
Jos olisi mylly joka tekisi viljahommat paremmin kuin joku w-max ja lisäksi hoitaisi homman olkien yms. kanssa, niin olisihan se optimaalista.
No tota... tuollaista viljaa on ihan turha edes jauhaa lehmille. Otappas huviksesi joskus analyysi siitä vviljasta joka pääsee myllyn läpi ehjänä ;D
Pitäs lajitella se jauhettava tavara ja lajittelu jäte kuivurin lämmitykseen.
Joo. Ihan minne tahansa muualle kuin naudan mahaan.
Usein noita jyviä löytyy sontakasoista vähän tai paljon... ja tutkimalla ne usein paljastuvat just niin pieniksi jyviksi, että ei niillä ole mitään ruokinnallista arvoa. Jotain välijyviä, tai tyhjiä kuoria.. Se on ihan sama että onko ne jauhanut sekaan vai ei, ei niissä mitään lehmälle ole.
Vika on siis viljelyssä tai lajittelussa. Turha tuon takia on päivittää myllyä 20-30 tonnilla ;D ;D Laskelmissa voi sitten huomioida että viljankuoria menee vaikka 200 grammaa päivässä lehmän läpi, ja tuo korotetaan viljan kokonaismäärään jos viitsitään
Siis mun mielestäni :-X
No se 200g vie tilaa naudan pötsistä juuri sen 200g verran minkä voisi syöttää kunnon tavaraa.
0,6 % keskimääräisen lehmän maksimisyönnistä, eli tuolla on aika pieni merkitys. Mut jotain tietysti tuokin tekee, tuskin kuitenkaan maksaa sitä myllyä koskaan takaisin
Mutta oisko lajittelian investointi kannattava jos kahut laittaa kuivurin uuniin ja kunnon tavaran siihen vanhaan myllyyn?
No jos lehmä hukkaa vuodessa vaikka 60 kiloa viljankuoria... arvo lienee muutamia euroja jos sitäkään.. kaurankuorien arvo on ostaessa 30€/tn +alv.. Lehmiä pitäisi olla aika paljon, jotta säästöä alkaisi tulemaan..
Kannattavinta on olla viljelemättä kahuja ;D
Jos sää haluat johonkin investoida, niin osta kaurankuorimiskone :)
-
Jos sää haluat johonkin investoida, niin osta kaurankuorimiskone :)
Ruotsalainen luomutila kuori kauran ja käytti kuoret kuivikkeeksi :)
-
Jos sää haluat johonkin investoida, niin osta kaurankuorimiskone :)
Ruotsalainen luomutila kuori kauran ja käytti kuoret kuivikkeeksi :)
Eteenkin luomutiloilla loistava idea poistaa "väkirehuksi laskettava olki jyvien pinnoilta"
-
Kuoreton kaura ajaa saman asian.
-
Kuoreton kaura ajaa saman asian.
Kuorettomilla on kehno satotaso, jotain 80% tavanomaisista kuorien osuudella korjattuna.
-
Kuoreton kaura ajaa saman asian.
Kuorettomilla on kehno satotaso, jotain 80% tavanomaisista kuorien osuudella korjattuna.
Mutta missä vaiheessa sadonlisä kuolettaa lisääntyneen työn, investoinin kaurankuoriaan? Kannattaako kuoriasta ajaa lajittelemattomia jyviä läpi?
-
Kuoreton kaura ajaa saman asian.
Kuorettomilla on kehno satotaso, jotain 80% tavanomaisista kuorien osuudella korjattuna.
Mutta missä vaiheessa sadonlisä kuolettaa lisääntyneen työn, investoinin kaurankuoriaan? Kannattaako kuoriasta ajaa lajittelemattomia jyviä läpi?
Näillä viljan hinnoilla kauraa ei kannata kuoria, koska vehnä on niin halpaa. Tilanne oli toinen viime vuonna.
Luomuilla/kotovaraisilla rahalla ei ole mitään merkitystä, joten miksi edes laskisi mitään ;D ;D
-
Kuoreton kaura ajaa saman asian.
Kuorettomilla on kehno satotaso, jotain 80% tavanomaisista kuorien osuudella korjattuna.
Mutta missä vaiheessa sadonlisä kuolettaa lisääntyneen työn, investoinin kaurankuoriaan? Kannattaako kuoriasta ajaa lajittelemattomia jyviä läpi?
Näillä viljan hinnoilla kauraa ei kannata kuoria, koska vehnä on niin halpaa. Tilanne oli toinen viime vuonna.
Luomuilla/kotovaraisilla rahalla ei ole mitään merkitystä, joten miksi edes laskisi mitään ;D ;D
On sillä väliä! Luomutiloilla on yleensä kannatavuus parempi kuin tavan tiloilla.
-
Kuoreton kaura ajaa saman asian.
Kuorettomilla on kehno satotaso, jotain 80% tavanomaisista kuorien osuudella korjattuna.
Mutta missä vaiheessa sadonlisä kuolettaa lisääntyneen työn, investoinin kaurankuoriaan? Kannattaako kuoriasta ajaa lajittelemattomia jyviä läpi?
Näillä viljan hinnoilla kauraa ei kannata kuoria, koska vehnä on niin halpaa. Tilanne oli toinen viime vuonna.
Luomuilla/kotovaraisilla rahalla ei ole mitään merkitystä, joten miksi edes laskisi mitään ;D ;D
On sillä väliä! Luomutiloilla on yleensä kannatavuus parempi kuin tavan tiloilla.
No just tuota tarkoitin. Rahaa on niin paljon, että tuon koneen voi ostaa laskemattakin ;)
-
Voi helkutti tätä palstaa...
Kovimmat tuotokset eri ruokinnalla: puhutaan kahuista ja kauroista ja myllyistä mikä hyvä mikä ei jne..
Maitomarkkinoille turbulenssia: tapellaan siitä ku viljanviljelijät v****** maitotiloille ku hinnat laskee ja päinvastoin joku v****** jollekin kun ne nousee tai ei nouse jne. ja kaikki syyttää vaan toisiaan..
TOSsi maksu ketjussa: puhutaan homobodarien hakkaamisesta yms. kaikesta yhtä tärkeästä, ja ennen kaikkea asiaan kuuluvasta..
??? Eikö vois jokainen palstalla kirjottelija nyt sen verran "ottaa vastuuta" että kun sitä off topiccia meinaa pukata, ni jättäs pukkaamatta. Paljon mukavampaa ois käyttää tätä palstaa, oikeasti ammattilaisten kokoontumispaikkana ja "tiedon lähteenä/siirtopaikkana" jne.
Nyt on, no toki kun joulu vielä oikein on, erittäin jouluinen olo, ihanku joulukalenterin luukkuja aukos kun näitä eri ketjujen otsikoita klikkailee, YHTÄÄN ei tiedä mitä sieltä löytyy...
Mertarannan sanoin, taivas varjele mitä sieltä tulee..
Hmm... mitähän sitä seuraavaks "lottoais" tuolta luettavaks.. :-\ Otsikot ei ainakaan auta asiassa yhtään.
edit: prkl meinas ihan asiaan liittyvä unohtua.. :-X
Eikös sr+kioskit+kiv. vapaasti olis äkkiseltään pihattoon se paras? Tai ainakin vois kuvitella etttä kun jokainen sais ns. henk.koht eväät, eikö se liene ois paras reitti? Ape tuppaa sorsimaan ääripäitä?
-
Tämmöstä se vaan on täällä... itellä tahtoo normaalistikin puhe rönsyillä mikä ei välttämättä ole hyvä asia.
-
Voi helkutti tätä palstaa...
Kovimmat tuotokset eri ruokinnalla: puhutaan kahuista ja kauroista ja myllyistä mikä hyvä mikä ei jne..
Maitomarkkinoille turbulenssia: tapellaan siitä ku viljanviljelijät v****** maitotiloille ku hinnat laskee ja päinvastoin joku v****** jollekin kun ne nousee tai ei nouse jne. ja kaikki syyttää vaan toisiaan..
TOSsi maksu ketjussa: puhutaan homobodarien hakkaamisesta yms. kaikesta yhtä tärkeästä, ja ennen kaikkea asiaan kuuluvasta..
??? Eikö vois jokainen palstalla kirjottelija nyt sen verran "ottaa vastuuta" että kun sitä off topiccia meinaa pukata, ni jättäs pukkaamatta. Paljon mukavampaa ois käyttää tätä palstaa, oikeasti ammattilaisten kokoontumispaikkana ja "tiedon lähteenä/siirtopaikkana" jne.
Nyt on, no toki kun joulu vielä oikein on, erittäin jouluinen olo, ihanku joulukalenterin luukkuja aukos kun näitä eri ketjujen otsikoita klikkailee, YHTÄÄN ei tiedä mitä sieltä löytyy...
Mertarannan sanoin, taivas varjele mitä sieltä tulee..
Hmm... mitähän sitä seuraavaks "lottoais" tuolta luettavaks.. :-\ Otsikot ei ainakaan auta asiassa yhtään.
edit: prkl meinas ihan asiaan liittyvä unohtua.. :-X
Eikös sr+kioskit+kiv. vapaasti olis äkkiseltään pihattoon se paras? Tai ainakin vois kuvitella etttä kun jokainen sais ns. henk.koht eväät, eikö se liene ois paras reitti? Ape tuppaa sorsimaan ääripäitä?
Vastaus kysymyksiis: Ei, ei ja ei.
-
Voi helkutti tätä palstaa...
Kovimmat tuotokset eri ruokinnalla: puhutaan kahuista ja kauroista ja myllyistä mikä hyvä mikä ei jne..
Maitomarkkinoille turbulenssia: tapellaan siitä ku viljanviljelijät v****** maitotiloille ku hinnat laskee ja päinvastoin joku v****** jollekin kun ne nousee tai ei nouse jne. ja kaikki syyttää vaan toisiaan..
TOSsi maksu ketjussa: puhutaan homobodarien hakkaamisesta yms. kaikesta yhtä tärkeästä, ja ennen kaikkea asiaan kuuluvasta..
??? Eikö vois jokainen palstalla kirjottelija nyt sen verran "ottaa vastuuta" että kun sitä off topiccia meinaa pukata, ni jättäs pukkaamatta. Paljon mukavampaa ois käyttää tätä palstaa, oikeasti ammattilaisten kokoontumispaikkana ja "tiedon lähteenä/siirtopaikkana" jne.
Nyt on, no toki kun joulu vielä oikein on, erittäin jouluinen olo, ihanku joulukalenterin luukkuja aukos kun näitä eri ketjujen otsikoita klikkailee, YHTÄÄN ei tiedä mitä sieltä löytyy...
Mertarannan sanoin, taivas varjele mitä sieltä tulee..
Hmm... mitähän sitä seuraavaks "lottoais" tuolta luettavaks.. :-\ Otsikot ei ainakaan auta asiassa yhtään.
edit: prkl meinas ihan asiaan liittyvä unohtua.. :-X
Eikös sr+kioskit+kiv. vapaasti olis äkkiseltään pihattoon se paras? Tai ainakin vois kuvitella etttä kun jokainen sais ns. henk.koht eväät, eikö se liene ois paras reitti? Ape tuppaa sorsimaan ääripäitä?
Vastaus kysymyksiis: Ei, ei ja ei.
Ape+kioskit+robolta/asemalta houkutusrehu.
-
Voi helkutti tätä palstaa...
Kovimmat tuotokset eri ruokinnalla: puhutaan kahuista ja kauroista ja myllyistä mikä hyvä mikä ei jne..
Maitomarkkinoille turbulenssia: tapellaan siitä ku viljanviljelijät v****** maitotiloille ku hinnat laskee ja päinvastoin joku v****** jollekin kun ne nousee tai ei nouse jne. ja kaikki syyttää vaan toisiaan..
TOSsi maksu ketjussa: puhutaan homobodarien hakkaamisesta yms. kaikesta yhtä tärkeästä, ja ennen kaikkea asiaan kuuluvasta..
??? Eikö vois jokainen palstalla kirjottelija nyt sen verran "ottaa vastuuta" että kun sitä off topiccia meinaa pukata, ni jättäs pukkaamatta. Paljon mukavampaa ois käyttää tätä palstaa, oikeasti ammattilaisten kokoontumispaikkana ja "tiedon lähteenä/siirtopaikkana" jne.
Nyt on, no toki kun joulu vielä oikein on, erittäin jouluinen olo, ihanku joulukalenterin luukkuja aukos kun näitä eri ketjujen otsikoita klikkailee, YHTÄÄN ei tiedä mitä sieltä löytyy...
Mertarannan sanoin, taivas varjele mitä sieltä tulee..
Hmm... mitähän sitä seuraavaks "lottoais" tuolta luettavaks.. :-\ Otsikot ei ainakaan auta asiassa yhtään.
edit: prkl meinas ihan asiaan liittyvä unohtua.. :-X
Eikös sr+kioskit+kiv. vapaasti olis äkkiseltään pihattoon se paras? Tai ainakin vois kuvitella etttä kun jokainen sais ns. henk.koht eväät, eikö se liene ois paras reitti? Ape tuppaa sorsimaan ääripäitä?
Vastaus kysymyksiis: Ei, ei ja ei.
Ape+kioskit+robolta/asemalta houkutusrehu.
Ei
-
Lisää asiallisia ja lyhyitä vastauksia
Ei
Kyllä
-
Säilörehu hangolla kantaen siilosta?
-
Jos nyt kumminkin palattaisi ihan perusasioihin. Tänhetkisen tiedon mukaan kaikkista paras on kun joku bäkkis (lue neuvoja) suunnittelee sopivan reseptin joka pultataan rehuladon seinään. Isäntä sitä sitten kuuliaisesti toteuttaa ja pitää huolen että kerran vuorokaudessa vähintään muistaa levittää uuden satsin pöydälle kun on vienyt rippeet pois vaikka hiehoille. Mahdolliselle robotille menee sitten spiraali ja siellä on tietenkin jakolaite pienelle määrälle täysrehua. Sitten olisi hyvä että se isäntä muistaisi ottaa edustavan näytteen valmiista appeesta minkä lähettäisi meijeriin että tää bäkkis saisi aina tasaisin väliajoin kuvan toteutuneesta tilanteesta. Tähän kun lisää tarpeeksi ruokintapöytätilaa niin menestys on taattu.
Nä erillisruokinnat on paperilla hyviä mutta laiterikot ja mahdollinen kilpailutilanne eläinten välillä kioskista tuo paljon tappiota vuoden mittaan. Lisäksi ovat suhteessa kalliit uushankintahinnoiltaan.
-
Backspeissi nyt ei varmasti ikinä kertaakaan sano sanaakaan aperuokintaa vastaan, onhan kyseessä kuitenkin herran elanto ::)
Ape asemalypsyllä (jossa ei saa rehua), ilman osastointia voi olla hankala, mutta kyllä robolypsyssä sopivan laiha ape pitäis onnistua kohtuudella koko karjalle ???
-
Jos nyt kumminkin palattaisi ihan perusasioihin. Tänhetkisen tiedon mukaan kaikkista paras on kun joku bäkkis (lue neuvoja) suunnittelee sopivan reseptin joka pultataan rehuladon seinään. Isäntä sitä sitten kuuliaisesti toteuttaa ja pitää huolen että kerran vuorokaudessa vähintään muistaa levittää uuden satsin pöydälle kun on vienyt rippeet pois vaikka hiehoille. Mahdolliselle kioskille menee sitten spiraali ja siellä on tietenkin jakolaite pienelle määrälle täysrehua. Sitten olisi hyvä että se isäntä muistaisi ottaa edustavan näytteen valmiista appeesta minkä lähettäisi meijeriin että tää bäkkis saisi aina tasaisin väliajoin kuvan toteutuneesta tilanteesta. Tähän kun lisää tarpeeksi ruokintapöytätilaa niin menestys on taattu.
Nä erillisruokinnat on paperilla hyviä mutta laiterikot ja mahdollinen kilpailutilanne eläinten välillä kioskista tuo paljon tappiota vuoden mittaan. Lisäksi ovat suhteessa kalliit uushankintahinnoiltaan.
Lisää hyviä vastauksia,no ei.Se on parasta,jos se isäntä pystyy vielä tuon suunnitelman muuttamaan käytäntöön sopivaksi.Jos suunnitelmat toimii niin kuin pitäisi, eihän tässä maassa olisi kuin ongelmattomia lehmiä ja keskipoikimakerta korkea.
-
Jos nyt kumminkin palattaisi ihan perusasioihin. Tänhetkisen tiedon mukaan kaikkista paras on kun joku bäkkis (lue neuvoja) suunnittelee sopivan reseptin joka pultataan rehuladon seinään. Isäntä sitä sitten kuuliaisesti toteuttaa ja pitää huolen että kerran vuorokaudessa vähintään muistaa levittää uuden satsin pöydälle kun on vienyt rippeet pois vaikka hiehoille. Mahdolliselle kioskille menee sitten spiraali ja siellä on tietenkin jakolaite pienelle määrälle täysrehua. Sitten olisi hyvä että se isäntä muistaisi ottaa edustavan näytteen valmiista appeesta minkä lähettäisi meijeriin että tää bäkkis saisi aina tasaisin väliajoin kuvan toteutuneesta tilanteesta. Tähän kun lisää tarpeeksi ruokintapöytätilaa niin menestys on taattu.
Nä erillisruokinnat on paperilla hyviä mutta laiterikot ja mahdollinen kilpailutilanne eläinten välillä kioskista tuo paljon tappiota vuoden mittaan. Lisäksi ovat suhteessa kalliit uushankintahinnoiltaan.
Lisää hyviä vastauksia,no ei.Se on parasta,jos se isäntä pystyy vielä tuon suunnitelman muuttamaan käytäntöön sopivaksi.Jos suunnitelmat toimii niin kuin pitäisi, eihän tässä maassa olisi kuin ongelmattomia lehmiä ja keskipoikimakerta korkea.
Harva viljelijä ihan oikeasti osaa muokata neuvojan reseptiä paremmaksi eli paras tulos saavutettaisi jos vaan silmät ummessa toteutettaisi ruokintasuunnitelman seossuhteita.
-
Backspeissi nyt ei varmasti ikinä kertaakaan sano sanaakaan aperuokintaa vastaan, onhan kyseessä kuitenkin herran elanto ::)
Ape asemalypsyllä (jossa ei saa rehua), ilman osastointia voi olla hankala, mutta kyllä robolypsyssä sopivan laiha ape pitäis onnistua kohtuudella koko karjalle ???
Ei pidä paikkaansa, eihän tuo käy kaikille mitenkään ja joillekin siitä on ollut pelkkää haittaa. Se menee niin, että asia pitää ajatella kunnolla ja päätyä fiksuinpaan ratkaisuus. Ja yleensä se on seosrehu.
Erillisruokinta on vaan sellaista leikkimistä joka perustuu tuuriin ;D Erilaisia muuttujia on sata ja niistä "yksilöllisesti huomioidaan" viisi helpointa, sitten luullaan että ollaan ihan ytimessä. Seosrehuissa ei leikitä oletuksilla yhtään, siksi lehmätkin reagoivat kiinnostavasti :)
-
Backspeissi nyt ei varmasti ikinä kertaakaan sano sanaakaan aperuokintaa vastaan, onhan kyseessä kuitenkin herran elanto ::)
Ape asemalypsyllä (jossa ei saa rehua), ilman osastointia voi olla hankala, mutta kyllä robolypsyssä sopivan laiha ape pitäis onnistua kohtuudella koko karjalle ???
Ehdottomasti eri mieltä... Asemalypsy ja täysape on toiminut hyvin. Ei siinä tarvi mitään muuta osastointia kuin umppareille oma eväs. Jos 64 kg/pv saa maitoa tulemaan lehmästä kahdella lypsyllä niin ei homma voi olla täysin pielessä :o Nyt apetta on väkevöitetty pikkaisen (10% enemmän viljaa kuin ennen) ja rehunkulutus on vähentynyt jonkin verran. Keskimaito lisääntyi jonkin verran myös. Laskin että plussalle pitäisi jäädä.
Samaa mieltä bäkkärin kans erillisruokinnan "vaikeudesta". En tarkoita sitä etteikö se toimisi, mutta ruokinnassa on todella paljon muuttujia ja jos yhtään kiinnostaa ruokintaa tehdä paperille niin vaikeaa on saada todelliset rehun kulutukset karkearehun osalta selville. Appeessa jos muuttaa jotain niin seuraus näkyy yleensä aika nopeasti tavalla tai toisella. Ja on myös helposti korjattavissa jos jokin meni metsään...
-
Kun on kokemusta itsellä alkaen parsinavetasta 25-40 lehmällä kaikki käsin jakaen nykyiseen visiriin appeella + robon täysrehu 3kg keskiarvolla.
Helpoin oli varmasti jonkun vuoden ollut parsinavetan ruokinta varmolla säilörehu + kottikärrystä max 15kg täysrehu. Tuolla ruokinnalla tais olla 10500kg paras vuos. Sen jälkeen tuli kaiken maailman sukkulat nappulan jakoon, mutta tuotos ei muuttunut remontit lisäänty kyllä.
Kolme vuotta oli täysape parsinavetassa ja tuotokset luokkaa oli 8500-9500kg väliin. Oli helppoja vuosia eläinten terveyden kannalta.
Nyt vähän toista vuotta robotti lypsyä uudessa navetassa ja melko väkevällä appeella menty + 3kg keskiarvo täysrehua robotista. Tuotos nyt 10900kg Ensikoita melko tarkkaan 50% karjasta.
Tulevaisuus näyttää mihin kehittyy.
Appeella voi tasailla kyllä säilörehun sulavuutta helpoiten ja vaunussa melkein aina kahta satoa. Varmollakin taidettiin tätä jo harrastaa. Kahdesta siilosta vuorotellen kyytiin. ;D
-
Uskallatteko jakaa kanssamme täysappeenne reseptin, millä lypsätätte tuon 10000kg? Ja mikä on robolla tai kioskilla lisärehuna? Ja vielä kuka tekee apereseptinne?
-
Hyvällä säiliksellä lehmä lypsää 8000kg/vuosi!
-
Itse ruutupaperilla teen laskelman. Välillä jollain huvikseen laskettanut. Pitoisuuksista ja paskasta näkee onko kohillaan.
Ape nyt mulla kevät sato ka37 20kg, kolmas sato ka 32 25kg, ohra murskevilja 7kg, rypsi 2,8kg kiv. 0,25kg. Robolta sitten lypsykrossi 2 noin 3kg turpa. keskimaito 32-33kg
g
-
Itse ruutupaperilla teen laskelman. Välillä jollain huvikseen laskettanut. Pitoisuuksista ja paskasta näkee onko kohillaan.
Ape nyt mulla kevät sato ka37 20kg, kolmas sato ka 32 25kg, ohra murskevilja 7kg, rypsi 2,8kg kiv. 0,25kg. Robolta sitten lypsykrossi 2 noin 3kg turpa. keskimaito 32-33kg
g
3 kiloa kuiva-ainetta liikaa/päivä ;D
-
Itse ruutupaperilla teen laskelman. Välillä jollain huvikseen laskettanut. Pitoisuuksista ja paskasta näkee onko kohillaan.
Ape nyt mulla kevät sato ka37 20kg, kolmas sato ka 32 25kg, ohra murskevilja 7kg, rypsi 2,8kg kiv. 0,25kg. Robolta sitten lypsykrossi 2 noin 3kg turpa. keskimaito 32-33kg
g
3 kiloa kuiva-ainetta liikaa/päivä ;D
Säilörehu märempää mitä nuo analyysien lukemat, mutta liika ne syö silti maitoon nähden ;(
-
Backspeissi nyt ei varmasti ikinä kertaakaan sano sanaakaan aperuokintaa vastaan, onhan kyseessä kuitenkin herran elanto ::)
Ape asemalypsyllä (jossa ei saa rehua), ilman osastointia voi olla hankala, mutta kyllä robolypsyssä sopivan laiha ape pitäis onnistua kohtuudella koko karjalle ???
Millälailla ape asemalypsyssä ilman osastointia on hankalaa? (tietenkin umpilehmät erikseen) Kuukaudenpäästä 14 vuotta tuota harjoittaneena kyselen.
-
Backspeissi nyt ei varmasti ikinä kertaakaan sano sanaakaan aperuokintaa vastaan, onhan kyseessä kuitenkin herran elanto ::)
Ape asemalypsyllä (jossa ei saa rehua), ilman osastointia voi olla hankala, mutta kyllä robolypsyssä sopivan laiha ape pitäis onnistua kohtuudella koko karjalle ???
Millälailla ape asemalypsyssä ilman osastointia on hankalaa? (tietenkin umpilehmät erikseen) Kuukaudenpäästä 14 vuotta tuota harjoittaneena kyselen.
Mitenkä pienempi ay pysyy sopivissa mitoissa?
Pelkällä isolla holsteinikarjalla ei tietenkään tarvi paljon miettiä lihooko joku vai ei.
En itsekkään koe erillisruokintaa järkeväksi 1robo++ kokoluokassa, jolloin se ruokinta ei kuitenkaan ole oikeasti yksilöllistä. Mutta esim meidän tapauksessa se toisi vaan lisää töitä, enkä usko että tuotos sillä nousisi.
-
Itse ruutupaperilla teen laskelman. Välillä jollain huvikseen laskettanut. Pitoisuuksista ja paskasta näkee onko kohillaan.
Ape nyt mulla kevät sato ka37 20kg, kolmas sato ka 32 25kg, ohra murskevilja 7kg, rypsi 2,8kg kiv. 0,25kg. Robolta sitten lypsykrossi 2 noin 3kg turpa. keskimaito 32-33kg
g
3 kiloa kuiva-ainetta liikaa/päivä ;D
Säilörehu märempää mitä nuo analyysien lukemat, mutta liika ne syö silti maitoon nähden ;(
No sit se on varmaan kohdallaan. Vaikuttaa hyvältä :D
-
Mitenkä pienempi ay pysyy sopivissa mitoissa?
Pelkällä isolla holsteinikarjalla ei tietenkään tarvi paljon miettiä lihooko joku vai ei.
En itsekkään koe erillisruokintaa järkeväksi 1robo++ kokoluokassa, jolloin se ruokinta ei kuitenkaan ole oikeasti yksilöllistä. Mutta esim meidän tapauksessa se toisi vaan lisää töitä, enkä usko että tuotos sillä nousisi.
Ihan hyvin ne pysyy mitoissaan, jos poikimaväli pysyy kohtuullisena.
-
Mitenkä pienempi ay pysyy sopivissa mitoissa?
Pelkällä isolla holsteinikarjalla ei tietenkään tarvi paljon miettiä lihooko joku vai ei.
En itsekkään koe erillisruokintaa järkeväksi 1robo++ kokoluokassa, jolloin se ruokinta ei kuitenkaan ole oikeasti yksilöllistä. Mutta esim meidän tapauksessa se toisi vaan lisää töitä, enkä usko että tuotos sillä nousisi.
Ihan hyvin ne pysyy mitoissaan, jos poikimaväli pysyy kohtuullisena.
Lehmä lähti ja tilalle pukkas valtu?
-
Mitenkä pienempi ay pysyy sopivissa mitoissa?
Pelkällä isolla holsteinikarjalla ei tietenkään tarvi paljon miettiä lihooko joku vai ei.
En itsekkään koe erillisruokintaa järkeväksi 1robo++ kokoluokassa, jolloin se ruokinta ei kuitenkaan ole oikeasti yksilöllistä. Mutta esim meidän tapauksessa se toisi vaan lisää töitä, enkä usko että tuotos sillä nousisi.
Miksi haluat navettaasi pieniä punaisia,.lyhytmaitoisia pallukoita?
-
Mitenkä pienempi ay pysyy sopivissa mitoissa?
Pelkällä isolla holsteinikarjalla ei tietenkään tarvi paljon miettiä lihooko joku vai ei.
En itsekkään koe erillisruokintaa järkeväksi 1robo++ kokoluokassa, jolloin se ruokinta ei kuitenkaan ole oikeasti yksilöllistä. Mutta esim meidän tapauksessa se toisi vaan lisää töitä, enkä usko että tuotos sillä nousisi.
Miksi haluat navettaasi pieniä punaisia,.lyhytmaitoisia pallukoita?
Itte ainakin lehmärakkaana tykkään enempi ay:sta sen luonteesta. Ne antaa silitellä ja tuntuu, että jopa joku saattaa tykätäkkin. Mustat taas on järjestään tympääntyneitä mun rapsutusyrityksiin. :D
-
Mitenkä pienempi ay pysyy sopivissa mitoissa?
Pelkällä isolla holsteinikarjalla ei tietenkään tarvi paljon miettiä lihooko joku vai ei.
En itsekkään koe erillisruokintaa järkeväksi 1robo++ kokoluokassa, jolloin se ruokinta ei kuitenkaan ole oikeasti yksilöllistä. Mutta esim meidän tapauksessa se toisi vaan lisää töitä, enkä usko että tuotos sillä nousisi.
Miksi haluat navettaasi pieniä punaisia,.lyhytmaitoisia pallukoita?
Hyvä ay on melkeempä parempi kuin hyvä holstein. Jatkossa maksetaan vielä enemmän pitoisuuksista kuin litroista, niin ay ei ole ollenkaan huono vaihtoehto.
Eihän tietenkään pienikokoiset ay:t kannata, mutta kyllä niitä silti tuppaa olemaan melkeen jokaisessa karjassa.
Meillä ainakin 3 parasta ay:tä tuottaa paljon enemmän euroja kuin 3 parasta holsteiniä.
-
Mitenkä pienempi ay pysyy sopivissa mitoissa?
Pelkällä isolla holsteinikarjalla ei tietenkään tarvi paljon miettiä lihooko joku vai ei.
En itsekkään koe erillisruokintaa järkeväksi 1robo++ kokoluokassa, jolloin se ruokinta ei kuitenkaan ole oikeasti yksilöllistä. Mutta esim meidän tapauksessa se toisi vaan lisää töitä, enkä usko että tuotos sillä nousisi.
Miksi haluat navettaasi pieniä punaisia,.lyhytmaitoisia pallukoita?
JD6630:n karjassa jalostuksen taso on varmaan sellainen että tuo analyysi ei täysin pidä paikkansa. Mutta tosiaan on se lyhytmaitoisuus (ja sitä kautta lihominen tai epätaloudellinen umpikausi) aika suuri ongelma monilla heikommilla AY:illä. Ja aika paha jalostaa nykyään kun pitkämaitoisuutta indeksinä ei anneta kuin jälkeläisarvostelluille, joita sitten taa ei juurikaan ole käyttölistalla...
Tässä omat tuotosseurantalukemat, AY:N ja Holsteinin NTM keskimäärin 1, ja AY:illä joukossa emmän sellaisia "kanukkihyviä" joita NTM ei arvosta. (2013 oli siis" keskimäärin yli 70% ensikkoja" vuosi). Suomenkarjaa on yksi jonka ntm 8 :P ) Tankkisolut ovat selvästi alemmat kuin nuo, tuotosseurantanäyte lähtee myös silloin jos sattuu olemaan paha tulehdus päällä...
Viim. 12kk Vuosi 2013
Ay 9589-4,3-3,5-168 8812-4,4-3,5-157
Hol 11196-4,0-3,3-220 9731-4,1-3,3-104
Sk 7817-4,7-3,7-63 7418-4,6-3,5-94
-
Hyvä ay on melkeempä parempi kuin hyvä holstein. Jatkossa maksetaan vielä enemmän pitoisuuksista kuin litroista, niin ay ei ole ollenkaan huono vaihtoehto.
Eihän tietenkään pienikokoiset ay:t kannata, mutta kyllä niitä silti tuppaa olemaan melkeen jokaisessa karjassa.
Meillä ainakin 3 parasta ay:tä tuottaa paljon enemmän euroja kuin 3 parasta holsteiniä.
Nii'in, HYVÄ ay. Sellainen ei ole 8 kk maidossapysyvä ja lopunaikaa laardia keräävä tankki. Seosrehuruokinnassa karjaan ei jää helposti läskiintyviä eläimiä. Erillisruokinnan sudenkuoppa on just "yksilöllinen" ruokinta ja siitä seuraavien tuotantosairauksien hoitokierre ja niiden lyhentämä elinikä :'(
Kuullostaa irvokkaalta, kun kalliimmaksi käyvän ruokintamenetelmän perusteluna käytetään sitä, että saadaan pidettyä heikoimmin kannattavat eläimetkin tuotannossa......
Tuolla on elopainoltaan alle 500 kiloinen ay, kiltti kuin koiranpentu ja tuuttaa 13 tonnia vuodessa holsteinpitoisuuksilla 4.3/3.3.....
-
Mitenkä pienempi ay pysyy sopivissa mitoissa?
Pelkällä isolla holsteinikarjalla ei tietenkään tarvi paljon miettiä lihooko joku vai ei.
En itsekkään koe erillisruokintaa järkeväksi 1robo++ kokoluokassa, jolloin se ruokinta ei kuitenkaan ole oikeasti yksilöllistä. Mutta esim meidän tapauksessa se toisi vaan lisää töitä, enkä usko että tuotos sillä nousisi.
Miksi haluat navettaasi pieniä punaisia,.lyhytmaitoisia pallukoita?
Itte ainakin lehmärakkaana tykkään enempi ay:sta sen luonteesta. Ne antaa silitellä ja tuntuu, että jopa joku saattaa tykätäkkin. Mustat taas on järjestään tympääntyneitä mun rapsutusyrityksiin. :D
Eri mieltä ainakin meidän elukoiden kohdalla... Ay:t on ehkä uteliaampia keskimäärin ja asemallekin tunkemassa ensin. Mutta mustista löytyy yksilöt jotka tunkee pään väkisin kainaloon ja seurais vaikka kotia asti. Meillä ei ole oikeastaan kuin yksi lihava lehmä navetassa ja se on holstein. Aina se on ollut sellainen pallukka vaikka on kovin vaihe menossa lypsykaudesta. Ainoa joka on halvaantunut parin vuoden aikana...
-
Hyvä ay on melkeempä parempi kuin hyvä holstein. Jatkossa maksetaan vielä enemmän pitoisuuksista kuin litroista, niin ay ei ole ollenkaan huono vaihtoehto.
Eihän tietenkään pienikokoiset ay:t kannata, mutta kyllä niitä silti tuppaa olemaan melkeen jokaisessa karjassa.
Meillä ainakin 3 parasta ay:tä tuottaa paljon enemmän euroja kuin 3 parasta holsteiniä.
Nii'in, HYVÄ ay. Sellainen ei ole 8 kk maidossapysyvä ja lopunaikaa laardia keräävä tankki. Seosrehuruokinnassa karjaan ei jää helposti läskiintyviä eläimiä. Erillisruokinnan sudenkuoppa on just "yksilöllinen" ruokinta ja siitä seuraavien tuotantosairauksien hoitokierre ja niiden lyhentämä elinikä :'(
Kuullostaa irvokkaalta, kun kalliimmaksi käyvän ruokintamenetelmän perusteluna käytetään sitä, että saadaan pidettyä heikoimmin kannattavat eläimetkin tuotannossa......
Tuolla on elopainoltaan alle 500 kiloinen ay, kiltti kuin koiranpentu ja tuuttaa 13 tonnia vuodessa holsteinpitoisuuksilla 4.3/3.3.....
Nyt ei ole mitään kettuilua, ihan vain tiedonhalua, miksi "Erillisruokinnan sudenkuoppa on just "yksilöllinen" ruokinta ja siitä seuraavien tuotantosairauksien hoitokierre ja niiden lyhentämä elinikä"
se on noin?
Mikä sen aiheuttaa? Miten se, että olis eväät tuotoksen, koon, tilanteen, ym. mukaan naamakohtaiset, aiheuttaa (enemmän) ongelmia kuin se, että kaikille sama soppa. Jossa nyt tuntus että väkisin on osa joilla ois paukkuja enempään/parempaan, osa joille liikaa puhtia --> turhaa.
Äkkiseltään tuntus että kunnon SR vapaasti, kiv. vapaasti, ja sitten naamakohtaisesti nappulaa/viljaa mitä tahansa, jokaisen optimin ja kyvyn/tilanteen mukaan ottas turhat pois ja antas niille joilla kykyä enemmän, tarpeeks. ?
En epäile teidän kokemuksia, en kiistä asiaa, ihan kysymyksenä vain että mistä johtuu, hyviä perusteluja?
Sellainen tuli vielä mieleen, että tosiaan sulkekaa pois nyt kustannukset, sulkekaa pois toteutukset ym. Nyt pelkästään vain kyse siitä että mikä muoto/ruokinta paras noin muutoin. Ei se apekkaan hyvä ole jos vaunusta kartaanit poikki ja ruuvit puuttuu... eli sinänsä turha tarttua lillukan varsiin ja kinata miten kioski ei toimi ja se on huono ja tää kallis ja sillei vaan remonttia jne. Jokaisessa, jos vehkeet renaa, on ongelmia, siitä ei nyt kyse.
ps.tämäkin tosin aiheen vierestä, aloitukseen viitaten, eikö kenelläkään ole lyödä pöytään niitä tuloksia mitä siinä kyseltiin? Kovimmat tuotokset vrt. ruokintamuodot.
-
Hyvä ay on melkeempä parempi kuin hyvä holstein. Jatkossa maksetaan vielä enemmän pitoisuuksista kuin litroista, niin ay ei ole ollenkaan huono vaihtoehto.
Eihän tietenkään pienikokoiset ay:t kannata, mutta kyllä niitä silti tuppaa olemaan melkeen jokaisessa karjassa.
Meillä ainakin 3 parasta ay:tä tuottaa paljon enemmän euroja kuin 3 parasta holsteiniä.
Nii'in, HYVÄ ay. Sellainen ei ole 8 kk maidossapysyvä ja lopunaikaa laardia keräävä tankki. Seosrehuruokinnassa karjaan ei jää helposti läskiintyviä eläimiä. Erillisruokinnan sudenkuoppa on just "yksilöllinen" ruokinta ja siitä seuraavien tuotantosairauksien hoitokierre ja niiden lyhentämä elinikä :'(
Kuullostaa irvokkaalta, kun kalliimmaksi käyvän ruokintamenetelmän perusteluna käytetään sitä, että saadaan pidettyä heikoimmin kannattavat eläimetkin tuotannossa......
Tuolla on elopainoltaan alle 500 kiloinen ay, kiltti kuin koiranpentu ja tuuttaa 13 tonnia vuodessa holsteinpitoisuuksilla 4.3/3.3.....
Nyt ei ole mitään kettuilua, ihan vain tiedonhalua, miksi "Erillisruokinnan sudenkuoppa on just "yksilöllinen" ruokinta ja siitä seuraavien tuotantosairauksien hoitokierre ja niiden lyhentämä elinikä"
se on noin?
Mikä sen aiheuttaa? Miten se, että olis eväät tuotoksen, koon, tilanteen, ym. mukaan naamakohtaiset, aiheuttaa (enemmän) ongelmia kuin se, että kaikille sama soppa. Jossa nyt tuntus että väkisin on osa joilla ois paukkuja enempään/parempaan, osa joille liikaa puhtia --> turhaa.
Äkkiseltään tuntus että kunnon SR vapaasti, kiv. vapaasti, ja sitten naamakohtaisesti nappulaa/viljaa mitä tahansa, jokaisen optimin ja kyvyn/tilanteen mukaan ottas turhat pois ja antas niille joilla kykyä enemmän, tarpeeks. ?
En epäile teidän kokemuksia, en kiistä asiaa, ihan kysymyksenä vain että mistä johtuu, hyviä perusteluja?
Sellainen tuli vielä mieleen, että tosiaan sulkekaa pois nyt kustannukset, sulkekaa pois toteutukset ym. Nyt pelkästään vain kyse siitä että mikä muoto/ruokinta paras noin muutoin. Ei se apekkaan hyvä ole jos vaunusta kartaanit poikki ja ruuvit puuttuu... eli sinänsä turha tarttua lillukan varsiin ja kinata miten kioski ei toimi ja se on huono ja tää kallis ja sillei vaan remonttia jne. Jokaisessa, jos vehkeet renaa, on ongelmia, siitä ei nyt kyse.
ps.tämäkin tosin aiheen vierestä, aloitukseen viitaten, eikö kenelläkään ole lyödä pöytään niitä tuloksia mitä siinä kyseltiin? Kovimmat tuotokset vrt. ruokintamuodot.
Lues nyt vaikka ensin uuden Nauta-lehden pari kirjoitusta. Niistä paljastuu aika nopeasti se, miten rankka ruokinta ns. erillisruokinta naudalle onkaan. Väkirehuprosentit heruvilla menevät oikeasti yli 70:n... eteenkin ensikoilla.
-
Bäkkäri tuossa sanoi sen tärkeimmän.
Toinen hyvä syy on vastakysymys: haluatko helppohoitoisen ja tasalaatuisen karjan, mahdollisimman vähän ruokinnasta johtuvia tuotantosairauksia (ketoosi, poikimahalvaus, juoksutusmahakierteet, jne) vai lauman yksilöitä, joiden yksilölliset ominaisuudet on jonkun muistettava ja toteutettava tai hoidatettava muistamattomuuden seuraukset eläinlääkärillä?
Seosrehulla ruokittaessa erot tasaantuvat. Äskenpoikineille voi harrastaa jotain topdressingia tyyliin puoli kiloa per nuppi seoksen päälle houkutukseksi, jotta negatiivisen energiataseen aikaa saisi lyhennettyä ja loivennettua.
Syöntikyky on se mikä oikeasti rajoittaa maidontuotantoa. Erillisruokinnalla yritetään tavallaan kiertää tätä. Samaa perua on myös seosrehun suunnittelu jonkin "tuotosluokan" mukaan, jolloin meidän ape on tehty 30 kilon tuotoksen mukaan...
En löytänyt pikahaulla juttua, jonka linkitin tänne joskus aiemmin. Siinä oli wisconsinilainen parinsadan jalostuslehmän tila reilun 18 tonnin keskituotoksella ja tarkoituksena oli lisätä tuotantoa nostamalla sitä 22 tonniin. Seosrehuruokinnalla.....Toki doing rBST vaikuttaa myös.
Edit: löytyi.
http://www.progressivedairy.com/index.php?option=com_content&view=article&id=11682:breeding-the-50000-pound-cow&catid=72:producers&Itemid=115
-
Nyt kun ollaan puhuttu jo asian sivusta muutenkin niin ajatuksia syöntikyvystä ::) Onko perinnöllisyydellä kuinka suurin merkitys syöntikykyyn... Vai voiko syöntikykyä "treenata" ja jos/kun voi niin paljonko sillä on vaikutusta. Aina kun on näitä paljon lypsäviä sukuhaaroja niin täytyy silloin syöntikyvynkin olla kunnossa. Näillä huonommilla otuksilla maitoa ei tule vaikka miten ruokkisi...
-
Nyt kun ollaan puhuttu jo asian sivusta muutenkin niin ajatuksia syöntikyvystä ::) Onko perinnöllisyydellä kuinka suurin merkitys syöntikykyyn... Vai voiko syöntikykyä "treenata" ja jos/kun voi niin paljonko sillä on vaikutusta. Aina kun on näitä paljon lypsäviä sukuhaaroja niin täytyy silloin syöntikyvynkin olla kunnossa. Näillä huonommilla otuksilla maitoa ei tule vaikka miten ruokkisi...
Hyvin vähän voi.
Ehkä epigenetiikka aiheuttaan tässä enemmän vaihtelua kuin ihmisen tekeminen. Suomalaisen tutkimiuksen mukaan esim. umpiajan ruokinta ei vaikuta mitenkään asiaan.
-
No näin minäkin sen olen ajatellut... On se jännä kun rungossakin saattaa olla kokoa vaikka kuinka mutta maitoa ei silti lähde, ja pienestäkin elukasta saattaa tulla hyvin maitoa. Puumalan Leea vahvisti myös asian umpiajan ruokinnasta... Siis sen että pötsi kyllä venyy samoin kuin ihmisen mahalaukkukin kun ruokaa sisään mättää. Mutta minä oon kyllä sitä mieltä että pötsin on parempi olla täynnä myös umpiaikanakin :)
-
Hyvälypsyisen lehmän jälkeläisellä on jo vasikkana jatkuvasti nälkä.
-
Hyvä ay on melkeempä parempi kuin hyvä holstein. Jatkossa maksetaan vielä enemmän pitoisuuksista kuin litroista, niin ay ei ole ollenkaan huono vaihtoehto.
Eihän tietenkään pienikokoiset ay:t kannata, mutta kyllä niitä silti tuppaa olemaan melkeen jokaisessa karjassa.
Meillä ainakin 3 parasta ay:tä tuottaa paljon enemmän euroja kuin 3 parasta holsteiniä.
Nii'in, HYVÄ ay. Sellainen ei ole 8 kk maidossapysyvä ja lopunaikaa laardia keräävä tankki. Seosrehuruokinnassa karjaan ei jää helposti läskiintyviä eläimiä. Erillisruokinnan sudenkuoppa on just "yksilöllinen" ruokinta ja siitä seuraavien tuotantosairauksien hoitokierre ja niiden lyhentämä elinikä :'(
Kuullostaa irvokkaalta, kun kalliimmaksi käyvän ruokintamenetelmän perusteluna käytetään sitä, että saadaan pidettyä heikoimmin kannattavat eläimetkin tuotannossa......
Tuolla on elopainoltaan alle 500 kiloinen ay, kiltti kuin koiranpentu ja tuuttaa 13 tonnia vuodessa holsteinpitoisuuksilla 4.3/3.3.....
Nyt ei ole mitään kettuilua, ihan vain tiedonhalua, miksi "Erillisruokinnan sudenkuoppa on just "yksilöllinen" ruokinta ja siitä seuraavien tuotantosairauksien hoitokierre ja niiden lyhentämä elinikä"
se on noin?
Mikä sen aiheuttaa? Miten se, että olis eväät tuotoksen, koon, tilanteen, ym. mukaan naamakohtaiset, aiheuttaa (enemmän) ongelmia kuin se, että kaikille sama soppa. Jossa nyt tuntus että väkisin on osa joilla ois paukkuja enempään/parempaan, osa joille liikaa puhtia --> turhaa.
Äkkiseltään tuntus että kunnon SR vapaasti, kiv. vapaasti, ja sitten naamakohtaisesti nappulaa/viljaa mitä tahansa, jokaisen optimin ja kyvyn/tilanteen mukaan ottas turhat pois ja antas niille joilla kykyä enemmän, tarpeeks. ?
En epäile teidän kokemuksia, en kiistä asiaa, ihan kysymyksenä vain että mistä johtuu, hyviä perusteluja?
Sellainen tuli vielä mieleen, että tosiaan sulkekaa pois nyt kustannukset, sulkekaa pois toteutukset ym. Nyt pelkästään vain kyse siitä että mikä muoto/ruokinta paras noin muutoin. Ei se apekkaan hyvä ole jos vaunusta kartaanit poikki ja ruuvit puuttuu... eli sinänsä turha tarttua lillukan varsiin ja kinata miten kioski ei toimi ja se on huono ja tää kallis ja sillei vaan remonttia jne. Jokaisessa, jos vehkeet renaa, on ongelmia, siitä ei nyt kyse.
ps.tämäkin tosin aiheen vierestä, aloitukseen viitaten, eikö kenelläkään ole lyödä pöytään niitä tuloksia mitä siinä kyseltiin? Kovimmat tuotokset vrt. ruokintamuodot.
Mielestäni ei voi sulkea pois toteutusta. Vehkeet hajoaa yhtäläisesti sama se mikä tapa kyseessä, mutta oleellisempaa on miten homma toimii näppäimistöllä. Erillisruokinta on helppo sössiä niin tekemällä liikaa kuin tekemällä liian vähän.
Jos oikeasti ronklaa jonkun lehmän ruokinta-arvoja yksilöllisiksi, niin siihen pitää paneutua jatkuvasti ja samalla tavalla. Eli pitää vastaavassa tilanteessa tehdä sama muutos ja pitää tarkka linja koska palauttaa lehmän automaattiseen laskentaan. Muuten joku lehmä jää viikoiksi tai kuukausiksi yli- tai aliruokituksi, eikä tilanne korjaudu mihinkään ilman ihmisen puuttumista. Toisaalta jos kaikki muutokset automaattisia, niin pitää olla todella varma että on laittanut asetukset oikein, ymmärtänyt ne asetukset ja testannut omat viritykset käytännössä. Tehdasasetuksilla kun ei ennätyksiin päästä kuin tuurilla.
Tottakai seosruokinnassakin käyttäjästä riippuu paljon. Jos kauhaan ottaa eri määrän kuin pitäisi tai joku erä on muuttunut eikä muuta reseptiä sen mukaan, niin pieleen menee. Mutta veikkaisin että isolla osalla Suomen viljelijöitä on parempi näppituntuma fyysisestä rehusta kuin ruokintataulukon järjestelmälogiikasta, joten todennäköisyys kämmeihin pienempi.
-
Hyvälypsyisen lehmän jälkeläisellä on jo vasikkana jatkuvasti nälkä.
Hienoa!
Onkojan äiti opettanut lapsensa syömään geneettisen ohjauksen avulla :D
-
Bäkkäri tuossa sanoi sen tärkeimmän.
Toinen hyvä syy on vastakysymys: haluatko helppohoitoisen ja tasalaatuisen karjan, mahdollisimman vähän ruokinnasta johtuvia tuotantosairauksia (ketoosi, poikimahalvaus, juoksutusmahakierteet, jne) vai lauman yksilöitä, joiden yksilölliset ominaisuudet on jonkun muistettava ja toteutettava tai hoidatettava muistamattomuuden seuraukset eläinlääkärillä?
Seosrehulla ruokittaessa erot tasaantuvat. Äskenpoikineille voi harrastaa jotain topdressingia tyyliin puoli kiloa per nuppi seoksen päälle houkutukseksi, jotta negatiivisen energiataseen aikaa saisi lyhennettyä ja loivennettua.
Syöntikyky on se mikä oikeasti rajoittaa maidontuotantoa. Erillisruokinnalla yritetään tavallaan kiertää tätä. Samaa perua on myös seosrehun suunnittelu jonkin "tuotosluokan" mukaan, jolloin meidän ape on tehty 30 kilon tuotoksen mukaan...
En löytänyt pikahaulla juttua, jonka linkitin tänne joskus aiemmin. Siinä oli wisconsinilainen parinsadan jalostuslehmän tila reilun 18 tonnin keskituotoksella ja tarkoituksena oli lisätä tuotantoa nostamalla sitä 22 tonniin. Seosrehuruokinnalla.....Toki doing rBST vaikuttaa myös.
Edit: löytyi.
http://www.progressivedairy.com/index.php?option=com_content&view=article&id=11682:breeding-the-50000-pound-cow&catid=72:producers&Itemid=115
"A cherry-picking OvSynch protocol has been the foundation for Kollwelter’s reproductive success, combined with the expertise of his long-time herd veterinarian Dr. Rick Halvorson of the Whitewater Veterinary Hospital.
One week before herd check, all eligible cows receive a shot of GnRH. Those ultrasounded with a good corpus luteum (CL) receive one shot of Estrumate followed by a second shot 16 hours later."
Ne jotka ymmärtävät englantia ja jotain lehmien lisääntymisestä, ymmärtävät että siellä mennään vähän eri systemillä kuin täällä keskimäärin...
(Suomessa ultraaminen muussa kuin tiineystarkastuksessa on aika harvinasta. Hedelmällisyysseminologeilla pitäisi olla ultrat, mutta joku intressiryhmä vastustaa. Kukakohan?)
-
(Suomessa ultraaminen muussa kuin tiineystarkastuksessa on aika harvinasta. Hedelmällisyysseminologeilla pitäisi olla ultrat, mutta joku intressiryhmä vastustaa. Kukakohan?)
Eikö tärkein vastustava intressiryhmä ole Faban johto, koska jokainen koje maksaa tonneja?
-
FABAsta saa näemmä syyllisen ihan kaikkeen. Itse muistelen FABAssa olleen kovastikin kiinnostusta ultraamiseen semmarien toimesta, mutta siihen löytyi vastustajia muista piireistä ja homma on jäissä.
Tuo Antin löytämä linkki on aika lailla toisesta maailmasta kuin missä Suomessa (onneksi) mennään isoissakaan yksiköissä. Maailmalla on muutenkin aina joskus hetkiä kun huomaa että ei ihan samoilla systeemeillä toimita. Jokin aika sitten tuli oltua puheissa ison karjan omistavan venäläisen kanssa. Alkoi kyselemään minkä firman lääkkeitä pidän parhaina. Eipä tuohon oikein ollut mielipidettä kun asia nyt ei Suomessa ole karjanomistajien kesken mikään puheenaihe.
-
Nyt kun ollaan puhuttu jo asian sivusta muutenkin niin ajatuksia syöntikyvystä ::) Onko perinnöllisyydellä kuinka suurin merkitys syöntikykyyn... Vai voiko syöntikykyä "treenata" ja jos/kun voi niin paljonko sillä on vaikutusta. Aina kun on näitä paljon lypsäviä sukuhaaroja niin täytyy silloin syöntikyvynkin olla kunnossa. Näillä huonommilla otuksilla maitoa ei tule vaikka miten ruokkisi...
Hyvin vähän voi.
Ehkä epigenetiikka aiheuttaan tässä enemmän vaihtelua kuin ihmisen tekeminen. Suomalaisen tutkimiuksen mukaan esim. umpiajan ruokinta ei vaikuta mitenkään asiaan.
Suomessa lehmä on sika,tämä on totuus.Tämä ei johdu niinkään lehmistä,lehmänomistajista vaan juurikin tälläisestä "huipputietämyksestä".Lehmillä on erillainen tarve syönnille ja tähän juurikin vaikutetaan poikimisenajanruokinnalla.Liian väkirehupitoinen syönti johtaa ongelmiin,mutta niin voi myös johtaa suuri korsirehun syönti tai tuo viimeinen ei johda niinkään ongelmiin vaan kertoo ongelmasta.Loppujen lopuksi syömättömyys saattaa seurata kummallakin tavalla,pötsiongelma,tämähän täällä on tavoite,ei osata puuttua ongelmaan ajoissa,tässä vaihheessa,jos juoksutusmaha muu elimistö on ottanut liikaa turpaansa,ongelmaan ei enään pysty vaikuttamaan.
-
FABAsta saa näemmä syyllisen ihan kaikkeen. Itse muistelen FABAssa olleen kovastikin kiinnostusta ultraamiseen semmarien toimesta, mutta siihen löytyi vastustajia muista piireistä ja homma on jäissä.
Tuo Antin löytämä linkki on aika lailla toisesta maailmasta kuin missä Suomessa (onneksi) mennään isoissakaan yksiköissä. Maailmalla on muutenkin aina joskus hetkiä kun huomaa että ei ihan samoilla systeemeillä toimita. Jokin aika sitten tuli oltua puheissa ison karjan omistavan venäläisen kanssa. Alkoi kyselemään minkä firman lääkkeitä pidän parhaina. Eipä tuohon oikein ollut mielipidettä kun asia nyt ei Suomessa ole karjanomistajien kesken mikään puheenaihe.
Se on Adamin linkki, mutta tosiaan eläinlääkärit ovat enemmän se ultrauksen sallimista muille kuin eläinlääkäreille vastustava ryhmä. Tai eivät kaikki eläinlääkärit, mutta useimmat ja se on virallinen ja julkinen kanta.
Ja onhan se tympeää. Hedelmällisyysseminologi olisi jakuvan harjoituksen kautta siinä ultrauksessa todella hyvä alle vuodessa ja hyvän ultran kanssa pystyisi kertomaan paljon enenemmän kuin nykyään tarkkakaan käsi tuntee.
Eihän ihmistenkään ultraus ole lääkärien yksinoikeus...
-
FABAsta saa näemmä syyllisen ihan kaikkeen. Itse muistelen FABAssa olleen kovastikin kiinnostusta ultraamiseen semmarien toimesta, mutta siihen löytyi vastustajia muista piireistä ja homma on jäissä.
Tuo Antin löytämä linkki on aika lailla toisesta maailmasta kuin missä Suomessa (onneksi) mennään isoissakaan yksiköissä. Maailmalla on muutenkin aina joskus hetkiä kun huomaa että ei ihan samoilla systeemeillä toimita. Jokin aika sitten tuli oltua puheissa ison karjan omistavan venäläisen kanssa. Alkoi kyselemään minkä firman lääkkeitä pidän parhaina. Eipä tuohon oikein ollut mielipidettä kun asia nyt ei Suomessa ole karjanomistajien kesken mikään puheenaihe.
Se on Adamin linkki, mutta tosiaan eläinlääkärit ovat enemmän se ultrauksen sallimista muille kuin eläinlääkäreille vastustava ryhmä. Tai eivät kaikki eläinlääkärit, mutta useimmat ja se on virallinen ja julkinen kanta.
Ja onhan se tympeää. Hedelmällisyysseminologi olisi jakuvan harjoituksen kautta siinä ultrauksessa todella hyvä alle vuodessa ja hyvän ultran kanssa pystyisi kertomaan paljon enenemmän kuin nykyään tarkkakaan käsi tuntee.
Eihän ihmistenkään ultraus ole lääkärien yksinoikeus...
Ultria saa rahalla, mitäs jos ostaa sellaisen ja tuikkii sitä ammujen anuksiin omatoimisesti
-
FABAsta saa näemmä syyllisen ihan kaikkeen. Itse muistelen FABAssa olleen kovastikin kiinnostusta ultraamiseen semmarien toimesta, mutta siihen löytyi vastustajia muista piireistä ja homma on jäissä.
Tuo Antin löytämä linkki on aika lailla toisesta maailmasta kuin missä Suomessa (onneksi) mennään isoissakaan yksiköissä. Maailmalla on muutenkin aina joskus hetkiä kun huomaa että ei ihan samoilla systeemeillä toimita. Jokin aika sitten tuli oltua puheissa ison karjan omistavan venäläisen kanssa. Alkoi kyselemään minkä firman lääkkeitä pidän parhaina. Eipä tuohon oikein ollut mielipidettä kun asia nyt ei Suomessa ole karjanomistajien kesken mikään puheenaihe.
Se on Adamin linkki, mutta tosiaan eläinlääkärit ovat enemmän se ultrauksen sallimista muille kuin eläinlääkäreille vastustava ryhmä. Tai eivät kaikki eläinlääkärit, mutta useimmat ja se on virallinen ja julkinen kanta.
Ja onhan se tympeää. Hedelmällisyysseminologi olisi jakuvan harjoituksen kautta siinä ultrauksessa todella hyvä alle vuodessa ja hyvän ultran kanssa pystyisi kertomaan paljon enenemmän kuin nykyään tarkkakaan käsi tuntee.
Eihän ihmistenkään ultraus ole lääkärien yksinoikeus...
Ultria saa rahalla, mitäs jos ostaa sellaisen ja tuikkii sitä ammujen anuksiin omatoimisesti
Jos ei olisi herd navigatoria jonka takia ultra ei meille ole niin tarpeellinen, olisin varmaan jo sellaisen hommannutkin ja kai niitä joillakin on jo.
Mutta kätevää olisi silti jos sen tekisi joku joka harjoittelee sitä kymmenillä lehmillä joka päivä.
-
Onhan toi rotogrind vaan halpa vs. murska. Toi isoin eli GG10 alle 13ke 10"kairalla jne.. Tämä on ainakin tehokas ja tasaista jälkeä tekee myös ohra/herne/härkäpapu seoksella. Murskia on meidän tontilla jauhanu s350s2 myllystä aina w-max20 myllyyn. Näiden hinta ihan posketon.
Tuo monitoimimylly sitten tais olla luokkaa rapiat 20ke. Miten lie tämän teho ja laatu viljalla?
Löysin tälläistä juttua kun etsin tietoa myllyistä. Onko noita rotogrindejä monta suomessa ja onko uudempia kokemuksia? Onko murska 1000 ihan vastaava kuin samankokoinen rivakka? Onko w-max hintansa verran parempi?