Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 10.12.14 - klo:10:33

http://yle.fi/uutiset/maatalouden_fosforipaastot_talteen_ilman_sahkoa_uudella_menetelmalla/7679094

Joka laskuaukolle kyseinen järjestelmä 10000€/kpl? Jos ne fosforit kerran sen vesistön mukana kulkeutuu mereen niin eikö olisi taloudellisempaa toteuttaa suurempana yksikkönä?

Mikä tuossa on uutta, jätevesipuhdistuksessa yleisesti käytettyaine
Olen muistaakseni lukenut että rauta veteen lionneena lisää leväkasvua, joku ehdotti levitettäväksi sitä meriin jotta levät kasvaisi paremmin, ilmastomuutoksen torjumiksi     

Merien rehevöityminen saattaa siis johtua siitä että laivat ovat nykyään rautaa  Merta kyntäessään laivat kuluvat ja lannoittavat 

Mikä tuossa laitteessa maksaa niin paljon,kun siinä ei ole edes elektroniikkaa, pienen teolliisuusvakoilun jälkeen tuollaisen pystyisi varmaan tekemään itsekin,siis jonkinlaisen sovelletun karvahattuversion,kyllähän noita kaikenlaisia vanhoja pönttöjä ja siiloja saa halvalla tai ihan ilmaiseksikin,niistä vaan rakentelemaan.

Ferrosulfaatin käyttö suurten vesimassojen mukana kulkevan fosforin saostamiseen arveluttaa ainakin ferron myrkyllisyyden ja  happamuuden suhteen . Puhdistamoihin tulevat vesimäärät tiedetään kyllä  kohtuullisella varmuudella ,mutta pelto-alueiden vesimassat vaihtelevat suuresti sateiden mukaan . Tarvitaanko tässä tilanteessa sitten valtavia viive-altaita joihin kerätään pelto-alueiden vettä jotta ferron annosteluprosessi saadaan tasaiseksi ,vai annetaanko suosiolla suuret sateet "anteeksi" ohijuoksuttamalla

 Niin kuin kylmis tuolla jo kirjoitti että tämä ei ole lainkaan pikkujuttu vaikka alkuun kuulostaa helpolta ja yksinkertaiselta. Vieläkin kuulutan sen perään millaisia kokemuksia on saatu tästä valtaojan päälle rakennetusta vajasta jonka piti hoitaa tätä samaa toimintaa.

Jatkan vielä yhdellä kysymyksellä .Miten on lähtenyt käyntiin se Siilinjärven kipsinvuoren pelloille ajamisen suhteen .Tämän tarkoitushan taisi olla  fosforin sitouttaminen peltoon ja sitä kautta vähentää P-huuhtoumaa. Tämä menetelmähän on heti käyttövalmis ja levityskin onnistuu kalkkiurakoitsijoiden vaunuilla .?

Tarvitaanko tässä tilanteessa sitten valtavia viive-altaita joihin kerätään pelto-alueiden vettä jotta ferron annosteluprosessi saadaan tasaiseksi ,vai annetaanko suosiolla suuret sateet "anteeksi" ohijuoksuttamalla

Lukaisin läpi tuon saostamon pilottihankkeiden loppuraportin:

http://www.saloy.net/pdf/RAKI_hankkeen_loppuraportti_10_11_2014.pdf

Tuloksista ei ihan suoraan selviä miten tulvavedet on tarkoitus hoitaa. Pilotit oli ilmeisesti valittu ja mitoitettu niin, että tulvavirtaamat eivät tuottaneet ongelmaa. Lisäksi niillä on sattunut vähäsateinen kesä testijaksoksi, ja mittaukset on lopetettu talven ajaksi. Kustannuksetkin näissä piloteissa ovat moninkertaiset verrattuna siihen mitä YLEn uutisessa sanottiin. Tuloksista selviää, että silloin kun tuo systeemi toimii, se näyttää todella vähentävän fosforia sen läpi menevästä vedestä - mutta systeemi ilmeisesti ei toimi talvisin, ja ainakin minulle jäi vähän epäilys siitä, miten tulvavirtaama lopulta saadaan hallittua.

Ferrosulfaatin annostelu näyttää olevan toteutettu kangaspussilla, jonka kärki likoaa käsiteltävässä vedessä saostusaltaalle vievän kanavan yläpuolella. Ideana vaikuttaisi olevan, että ferrosulfaatti liukenee pussin kankaan läpi, ja annostelu riippuu siitä kuinka iso osa pussin kärjestä on vedessä. Ei siis mikään varsinainen tarkkuusinstrumentti.

Kiitettävän simppeliä tekniikkaa kuitenkin.

Jatkan vielä yhdellä kysymyksellä .Miten on lähtenyt käyntiin se Siilinjärven kipsinvuoren pelloille ajamisen suhteen .

YLE uutisoi siitä jo aikaisemmin:

http://yle.fi/uutiset/peltojen_fosforivalumiin_uusi_laake_talvisesta_kasvipeitosta/7653553?ref=leiki-uu

Lainaus käyttäjältä: AC - 11.12.14 - klo:12:29

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 10.12.14 - klo:10:33

http://yle.fi/uutiset/maatalouden_fosforipaastot_talteen_ilman_sahkoa_uudella_menetelmalla/7679094

Joka laskuaukolle kyseinen järjestelmä 10000€/kpl? Jos ne fosforit kerran sen vesistön mukana kulkeutuu mereen niin eikö olisi taloudellisempaa toteuttaa suurempana yksikkönä?

Mikä tuossa on uutta, jätevesipuhdistuksessa yleisesti käytettyaine
Olen muistaakseni lukenut että rauta veteen lionneena lisää leväkasvua, joku ehdotti levitettäväksi sitä meriin jotta levät kasvaisi paremmin, ilmastomuutoksen torjumiksi     

Merien rehevöityminen saattaa siis johtua siitä että laivat ovat nykyään rautaa  Merta kyntäessään laivat kuluvat ja lannoittavat 

Ooppelin helmapellit saastuttaa Itämeren mutta pelastaa ilmastomuutokselta jos oikein ymmärsin näitä
 http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ymparisto/gronlannin+jaatikon+sulaminen+lannoittaa+merta+raudalla+ndash+auttaa+hidastamaan+ilmastonmuutosta/a885626

Kuten jo aiemmin kerroin nämä minun peltoni ovat vedenjakajalla eli tavallaan valumien alkulähteellä, eivät ole kovin jyrkästi viettäviä ja salaojitettuja. En usko että niiltä isoja fosforipäästöjä mereen tulee, varsinkin kun valtaojien virtaamat eivät ole suuria, luultavasti ne laskeutuvat ojan pohjalle. Sieltä ne sitten ojien perkauksen yhteydessä palaavat pellolle. Tosin en ole mitään kasvupyrähdystä todennut kun ojia kaivettu ja maat levitetty ojien reunoille.

Kuten jo aiemmin kerroin nämä minun peltoni ovat vedenjakajalla eli tavallaan valumien alkulähteellä, eivät ole kovin jyrkästi viettäviä ja salaojitettuja. En usko että niiltä isoja fosforipäästöjä mereen tulee, varsinkin kun valtaojien virtaamat eivät ole suuria, luultavasti ne laskeutuvat ojan pohjalle. Sieltä ne sitten ojien perkauksen yhteydessä palaavat pellolle. Tosin en ole mitään kasvupyrähdystä todennut kun ojia kaivettu ja maat levitetty ojien reunoille.

Nykyän tuntuvat vaaativan tuhasien kilojen kalkitusen jos menee 10 senttiäkin alle nykyisen osasyvyyden.

Niin kuin kylmis tuolla jo kirjoitti että tämä ei ole lainkaan pikkujuttu vaikka alkuun kuulostaa helpolta ja yksinkertaiselta. Vieläkin kuulutan sen perään millaisia kokemuksia on saatu tästä valtaojan päälle rakennetusta vajasta jonka piti hoitaa tätä samaa toimintaa.

Auran Erkkihän niitä on viritellyt jo muinoin Jokioisilla. Tässä on muutaman hehtaarin ympäristötuella kustannettavia ratkaisuja:

http://www.turku.fi/Public/download.aspx?ID=115032&GUID=%7B7A43734E-2210-4660-A651-D5123DB45AE2%7D

Kosteikon kun saa toteutettua niin, että pohjassa on raakaa savea, siinähän niitä rauta- ja alumiiniyhdisteitä on luonnostaan.

olikos tuo ferro muuten samaa alkua mitä talvivaara päästi luontoon?   en ihan tiiä mutta tollanen suuressa määrin luontoon päästettynä kait yhtä kuin talvivaara> ei hyväksyttävää!!!

olikos tuo ferro muuten samaa alkua mitä talvivaara päästi luontoon?   en ihan tiiä mutta tollanen suuressa määrin luontoon päästettynä kait yhtä kuin talvivaara> ei hyväksyttävää!!!

Se on samaa kuin Ferramol-etanasyötissä. Käy luomuviljelyyn !

Monet myös ovat maalanneet ulkorakennuksia sillä.

-SS-

Maataloustieteen vuosijulkaisussa tais olla Kirma-järven rantamilla tehtyjen kokeiden tuloksia.

Lainaus käyttäjältä: T-Bone - 11.12.14 - klo:12:59

Niin kuin kylmis tuolla jo kirjoitti että tämä ei ole lainkaan pikkujuttu vaikka alkuun kuulostaa helpolta ja yksinkertaiselta. Vieläkin kuulutan sen perään millaisia kokemuksia on saatu tästä valtaojan päälle rakennetusta vajasta jonka piti hoitaa tätä samaa toimintaa.

Auran Erkkihän niitä on viritellyt jo muinoin Jokioisilla. Tässä on muutaman hehtaarin ympäristötuella kustannettavia ratkaisuja:

http://www.turku.fi/Public/download.aspx?ID=115032&GUID=%7B7A43734E-2210-4660-A651-D5123DB45AE2%7D

Kosteikon kun saa toteutettua niin, että pohjassa on raakaa savea, siinähän niitä rauta- ja alumiiniyhdisteitä on luonnostaan.

Kiitos linkistä , täytyy kelata noita ajatuksen kanssa .

Maataloustieteen vuosijulkaisussa tais olla Kirma-järven rantamilla tehtyjen kokeiden tuloksia.

Taitaa olla ensimmäinen tieteen teon kriteerit täyttävät tutkimusraapaisu aiheesta: ravinnevalumat pellolta vesistöön.

Sykellä tai millään muullakaan taholla ei ole hallussaan aukotonta tutkimusmateriaalia peltovalumista. Erinäisiä enemmän tai vähemmän valistuneita arviota sen sijaan löytyy. Ja näiden arvioiden pohjalta on myyty tämä hype, jossa maataloudesta on tehty suurin syntipukkia vesistöissä havaittuihin ravinteisiin. Näiden valistuneiden arvioiden ensimmäinen virheläjde löytyy siitä, ettei edes luonnollista taustavalumaa ole siivottu pois.

Eli ennen kuin ryhdytään pistämmän mitään rysiä putken päihin, kannattaisi selvittää mistä valumat todella tulevat...

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 13.12.14 - klo:22:11

Maataloustieteen vuosijulkaisussa tais olla Kirma-järven rantamilla tehtyjen kokeiden tuloksia.

Taitaa olla ensimmäinen tieteen teon kriteerit täyttävät tutkimusraapaisu aiheesta: ravinnevalumat pellolta vesistöön.

Sykellä tai millään muullakaan taholla ei ole hallussaan aukotonta tutkimusmateriaalia peltovalumista. Erinäisiä enemmän tai vähemmän valistuneita arviota sen sijaan löytyy. Ja näiden arvioiden pohjalta on myyty tämä hype, jossa maataloudesta on tehty suurin syntipukkia vesistöissä havaittuihin ravinteisiin. Näiden valistuneiden arvioiden ensimmäinen virheläjde löytyy siitä, ettei edes luonnollista taustavalumaa ole siivottu pois.

Eli ennen kuin ryhdytään pistämmän mitään rysiä putken päihin, kannattaisi selvittää mistä valumat todella tulevat...

Googletella voisi MTT:n koekenttien nimillä: Yönissä vertaillaan tavis/luomu/viljelemätön, Kotkanojalla erilaisia viljelykiertoja ojaan viettävällä lohkolla,  ja Vihdin kenttä, josta oli tuossa linkissäni. Noissa ja jollain Pohjanmaalla olevalla ex tutkimusaseman lohkolla analysoidaan kaikkia valuvia vesiä. Näyttö korkeiden viljavuuslukujen korrelaatiosta fosforin valumiin on saatu Rehtijärven rannalta.

AIka pitkiä aikasarjoja Yläneenjoen varren toimenpiteistä ja mittaustuloksia on Pyhäjärvi-instituutin kansioissa.

Ei todellakaan ole valmis maailma tuolta osin. En esim, ymmärrä syyslevitetyn lannan aikaista levitystä ja multaamista muokkaamalla. Sen sijaan alus- ja kerääjäkasvien kasvava huomioiminen on tarkoituksenmukaista.

Salaojista ei fosforia kulje mutta se ei virheitä kiinnosta...

Fosfaatti on liukoista ja kulkeutuu myös salaojien kautta kirkkaan veden mukana silmin näkymättömänä.  Muistelen, että 3/4 pelloilta valuvasta fosforista olisi maahiukkasiin sitoutunutta (=harmaan veden mukana) ja 1/4 liukoista (=kirkkaankin veden mukana).