Muistelisin, että kosteikkojen ja ojien pohjaan saostunut fosfori ei ole liukoisessa muodossa, joten sillä ei ole lannoitusvaikutusta. Itekkin ajattelin, että omien peltojen keskellä olevasta kosteikosta uudistusvuonna ruoppaan fosforit takaisin pellolle, mutta parempi on antaa niitten olla siellä. Parempaan tulokseen, ehkä pääsee, kun kerää pajut energiakäyttöön, jolloin edes pieni osa fosforista lähtee puun mukana pois.
Reipas vuosi sitten olin ravinneseminaarissa ja siellä puhuttiin sekä fosforin että kalin käyttömääristä. Fosforin osalta oli lopputulema se, että peltoa ei kannata lannoittaa, ainoastaan kasvia eli ei kannata varsinkaan pyrkiä nostamaan fosforiluokkaa.
Toinen mielenkiintoinen juttu on tää reservikalium. Jos reservikalium on pellossa riittävän korkea, ei säkkikalilla saada mitään satovastetta. Ja toisaalta, jos taso on alhainen säkkikalilla saadan hyvä satovaste. Muutamilta lohkoilta olen teettänyt reservekaliummäärityksen ja osalle lohkoista en tarttee kalia ollenkaan, vaikka normaali viljavuusnäyte niin väittääkin. Säästö sen on pienikin säästö ja kun kyseisillä lohkoilla on kohtuullinen fosforitila, niin säkissä ei tarttee kuin pikkuisen typpeä, kun palkokasveilla saa lopun.
