Tuli taas mielenkkintoista tietoa. Eli vasikalle pitää (kait) antaa kuivaheinää mutta se ei saa olla korsista. Eli kertokaa nyt tietonne viisauttanne mikä on optimaalinen rehu koko karjalle alkaen syntyvästä vasikasta vanhuuteen kuolevalle lehmälle. Eli nimenomaan mistä pitää millekin ikäryhmälle olla tehtynä ja kuinka nuorena. Ittellä on valitettavasti ollu tapana että vasikoille kuivaa rehua tai kuivaheinää ja hiehoille mitä sattuu olemaan ja lehmille sitten aina parasta. Missä tehdään nykyään isoimmat tappiot. Ja millasta tulee välttää tekemästä lainkaan. Itte olen todennu että tuorevilja on laji joka jää helpoiten seisoskelemaan paaleihin.

Vasikoille kai kaikkea mitä suostuvat syömään, paitsi että olen tosiaan kuullut jopa kuolemantapauksista liian tikkuisen heinän takia. Ainakaan tosi tikkuista ei varmaan kannata silputa vasikoille jollain ei-murskaavalla vehkeellä? Meilllä alle kuukauden ikäiset saavat mysliä jota syövät aika nirkoisesti, heinää, apevaunussa murskatun oljen kuivikkeeksi(ja sitä kautta ruuaksi) vähintään joka toinen päivä, ja tietty maitoa/juomarehua. Yli kuukauden ikäisillä on lypsävien apetta, heinää ja pikkumullin herkkua jota taas menee välillä tosi paljonkin.

Vierotetuille lypsävien apetta ja ehkä jotain valkuaispitoista täysrehua tai rypsiä vähän pintaan.

Yli puoli vuotiaille tällä hetkellä appeessa heinäkuun alkupuolella tehtyä rehua, olkea, härkäpapua. Lypsävillekin käytettävää vitamiini-hiivaseosta ajateltiin kokeilla nykyisen aika kevyen kivennäislisän tilalla kun eivät tiinehdy niin hyvin kuin voisi toivoa vaikka kasvavat tosi lujaa.

Ja lypsäville sellaista rehua kuin sattuu saamaan, mielellään D 685-705 ja valkuainen mahdollisimman korkea, ja siihen sitten sekaan hitunen heinän olkea, murskesäilöttyjä viljoja (nyt kaura ja vehnä) ja härkäpapua, ja ripaus rypsiä. Eurotradingin vitamiiniseos ja suola ja kalkki. Appeen energia jossain 11 ja 11,5MJ välillä. Robotilta keskimäärin vajaa 5kg ytyä täysrehua. Nyt on parilla AY:llä ollut vähän sorkkakuumetta eli ollaan laskettu ropottirehun nousumääriä tunnutuskaudella ja eläinkohtaisesti ainakin pieniltä AY:ilta.

Ja umppareilla lypsävien apetta pohjalla, siihen sekaan olkea noin 50% alkuperäispainosta (eli tonniin 500kg olkea) ja vielä lisää umpihiven/vitamiiniseosta. Tunnutusta ei enää juuri lainkaan, poikimakarsinaan jaetaan vähän myös lypsyapetta.

Tämä ei perustu mihinkään kummoiseen osaamiseen, ollaan lypsävien aperuokintaa harjoitettu alle 2 vuotta, kunhan on joku vaihtoehto keskustelun pohjalle.

Meillä on edelliskesän kuivaheinä aika kortista (viime kesänä ei tehty lainkaan) johtuen vanhasta nurmesta, jossa
oli paljon ruokonataa.

Kyllä sitä vasikat napostelee ihan hyvin eli noukkivat siitä parhaat kohdat. Kun vaan
muistaa työntää jämät päivittäin hiehoille ja tuoda vassuille uudet eteen, niin kyllä
ne pärjää. Väkirehuna pienimmillä mysli ja isommilla A-alkurehu sekä vilja.

Toisaalta kannattaako niille erikseen tehdä kuivaheinää, jos saa ekasta sr.sadosta
riittävän kuivaa jonkun erän.

tuo kuivaheinä on tas sellanen kummitus että!   joskus sitä ei saa lehmien ruokintasuunnitelmiin kirveelläkään ja sitten sitä saa laittaa mutta vain vähän ja toisaalta nuorille sitten pitäsi olla!    just sain poroarkian suunnitelman ja sus siunaa!   jopa kilo heinää päivässä!!!!!  ja kun ongelmana oli juuri tuo lietepaska kuivalanta systeemissä!! ei noita palkokasvi paaleja kohta kehtaa syöttääkään lehmille kun ei taakse uskalla mennä ollenkaan.          kyllä net lypsää mutta kuka vie yksiköt taakse....                               noooo, vasikat on mulla alottannu tuorerehulla ja sitten nutistanu ite ihan kuivaaheinää niin paljon kuin vaan karsinasta ylettäny ja hengissä on jopa valtaosa, loput onkii sit teuraana jo...

tuo kuivaheinä on tas sellanen kummitus että!   joskus sitä ei saa lehmien ruokintasuunnitelmiin kirveelläkään ja sitten sitä saa laittaa mutta vain vähän ja toisaalta nuorille sitten pitäsi olla!    just sain poroarkian suunnitelman ja sus siunaa!   jopa kilo heinää päivässä!!!!!  ja kun ongelmana oli juuri tuo lietepaska kuivalanta systeemissä!! ei noita palkokasvi paaleja kohta kehtaa syöttääkään lehmille kun ei taakse uskalla mennä ollenkaan.          kyllä net lypsää mutta kuka vie yksiköt taakse....                               noooo, vasikat on mulla alottannu tuorerehulla ja sitten nutistanu ite ihan kuivaaheinää niin paljon kuin vaan karsinasta ylettäny ja hengissä on jopa valtaosa, loput onkii sit teuraana jo...

No siellä on se kuidun minimivaatimus joka nostaa heinän joskus mukaan. Ja joskus ei.. jos säilörehun NDF-pitoisuus on matala, niin yleensä sitten.

Mikä muuten on se rehukomponentti mikä kannattaa tehdä varoiksi ja mihin sen tunkee jos ei sitä tarvitakkaan. Ehkä joku olki voi olla sellainen mutta muuten käytössö on ne rehut mitkä sattuu olemaan. Väkirehuhan on toinen minkä pystyy ostamaan tarvittavan määrän.

Varmaan noi valkuaispalkokasveista tai suojaviljoista (tai voi ne olla samassakin) paalatut.

Mutta mihin ja kelle tunget ne jos ei elukat niitä tartte. Lähtökohtaisesti säilörehu on aina kuin siilossa eli kaikki mikä on tehty on myös syötettävä jollekin. Viljahan on myös kauppatavara eli sillä kait jotain vaihtelua pystyy kompensoimaan.

Mutta mihin ja kelle tunget ne jos ei elukat niitä tartte. Lähtökohtaisesti säilörehu on aina kuin siilossa eli kaikki mikä on tehty on myös syötettävä jollekin. Viljahan on myös kauppatavara eli sillä kait jotain vaihtelua pystyy kompensoimaan.

Mädätät ne vaan peltojen pientareilla, sit 2 vuoden kuluttua kuoppaat ne suohon 

Mutta mihin ja kelle tunget ne jos ei elukat niitä tartte. Lähtökohtaisesti säilörehu on aina kuin siilossa eli kaikki mikä on tehty on myös syötettävä jollekin. Viljahan on myös kauppatavara eli sillä kait jotain vaihtelua pystyy kompensoimaan.

Ylivuotiset pallothan voi syöttää vähintään hiehoille. Ja pitäähän aina puskurivarastoa olla. Sitä logiikkaa en ymmärrä, mitä jotkut tekee, että aloitetaan uuden sadon syöttö ennen kuin edellinen on käytetty. Ja sitten koittaa vuosi, kun ihmetellään sitä pari-kolme vuotta vanhaa rehua, jotta vieläköhän sitä voisi syöttää, kun tulee kuiva kesä...

Bäkkärin vastauksesta huomaa neuvojien näkemyksen. Seuraavaksi se voisi keksiä oikean vastauksen. Eli aivan jokainen paali mikä tulee maksaa noin 50 egee (isoja paaleja) ja hävikki on kaikkein suurinta jos käy niin että joku paali ei menekään jollekin elukalle vaan se kipataan suokuoppaan. Ittellä on tärkeää että uutta satoa ei syötetä ennen kuin edelliset on  ruokittu joten siksi kaksi kysymystä.

Millaista rehua pitää olla jotta koko karja tulee ruokittua optimaalisesti ja

Millä saadaan haluttu vaihtelu jotta rehustus kannattaa suunitella.

Jälkimmäiseen voi vastata että viljalla ja väkirehulla saadaan vaihtoehtoja eli niitä voi sekä ostaa että jättää ostamatta ja viljan voi ylimääräisen myydäkkin eniten tarjoavalle.

Bäkkärin vastauksesta huomaa neuvojien näkemyksen. Seuraavaksi se voisi keksiä oikean vastauksen. Eli aivan jokainen paali mikä tulee maksaa noin 50 egee (isoja paaleja) ja hävikki on kaikkein suurinta jos käy niin että joku paali ei menekään jollekin elukalle vaan se kipataan suokuoppaan. Ittellä on tärkeää että uutta satoa ei syötetä ennen kuin edelliset on  ruokittu joten siksi kaksi kysymystä.

Millaista rehua pitää olla jotta koko karja tulee ruokittua optimaalisesti ja

Millä saadaan haluttu vaihtelu jotta rehustus kannattaa suunitella.

Jälkimmäiseen voi vastata että viljalla ja väkirehulla saadaan vaihtoehtoja eli niitä voi sekä ostaa että jättää ostamatta ja viljan voi ylimääräisen myydäkkin eniten tarjoavalle.

Ei kun mua vaan huvittaa niin hirveästi se maan tapa, että paaleja mädätetään pientareella... ja sitten niitä kippaillaan rantapenkkoihin.

Mut tohon sun kysymykseesi en vaan jaksa vastata.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 05.11.14 - klo:20:37

Bäkkärin vastauksesta huomaa neuvojien näkemyksen. Seuraavaksi se voisi keksiä oikean vastauksen. Eli aivan jokainen paali mikä tulee maksaa noin 50 egee (isoja paaleja) ja hävikki on kaikkein suurinta jos käy niin että joku paali ei menekään jollekin elukalle vaan se kipataan suokuoppaan. Ittellä on tärkeää että uutta satoa ei syötetä ennen kuin edelliset on  ruokittu joten siksi kaksi kysymystä.

Millaista rehua pitää olla jotta koko karja tulee ruokittua optimaalisesti ja

Millä saadaan haluttu vaihtelu jotta rehustus kannattaa suunitella.

Jälkimmäiseen voi vastata että viljalla ja väkirehulla saadaan vaihtoehtoja eli niitä voi sekä ostaa että jättää ostamatta ja viljan voi ylimääräisen myydäkkin eniten tarjoavalle.

Ei kun mua vaan huvittaa niin hirveästi se maan tapa, että paaleja mädätetään pientareella... ja sitten niitä kippaillaan rantapenkkoihin.

Niinhän se on koomista mutta itsekin olen joutunut painottaa neuvojalle että lisäksi on 200 tollasta paalia että niilekin pitää keksiä eläimet joille ne syötetään vaikkakin nää muut kyllä riittää seuraavaan rehuntekoon. Ongelma vaan on että ne arvoltaan huonommat ei vaan saa jäädä.

Mut tohon sun kysymykseesi en vaan jaksa vastata.

Kerää vaikka yön yli voimia ja tai viikonloppuna vahviketta ja keksi sitten se aukoton systeemi. Satoja tehdään kolme ja mukana on tarvittaessa tuorevilja. Ostorehuna mahdollisuus täysrehuun sekä viljaan. Eli mitä rehua milloin jotta kaikille riittää ja millä ruokinta optimoidaan.