Monet optimistisesti olettavat, että kun tänä vuonna menisikin neljättäsataa miljoonaa siitä runsaan miljardin potista, niin uhmakas budjetin ylitys tuokin lisäbudjetilla lisärahaa lopuille vuosille 2016-2020. Näinhän joku kela toimii, mutta olisiko maatalousbudjetti samalla tavalla ykkösprioriteetilla ?

Se olisi hienoa, mutta pelkään, että niukkuus kiusaa myös alkuinnokkaita seuraavina vuosina.

Ja on myös huomattava, että suojavyöhyke on se rahakasvi tässä. Siihen panostetaan sitten loput karkit loppuvuosille.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 29.03.15 - klo:12:15

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 29.03.15 - klo:10:13

Ymppiä oli kai budjetoitu tuo ~220 milj. €/vuosi, mutta enemmän menee. Meidän koulutuksessa kehotettiin ruksimaan tänä vuonna kaikki lisätoimenpiteet mitä voi vain kuvitella käyttävänsä. Ainoastaan talviaikainen kasvipeitteisyys pitää toteutua joka vuosi. Jatkossa lisätoimenpiteiden lisäämiseen sitoumukseen tarvitaan Neuvo2020 (vaimikäsenytoli?)-konsultin suositus.

Jep, Pro agria on hoitanut maataloustukirahastuksen taas hyvin itselleen. Ne on edustaneet maataloustukia 3500euroa/maajussi itselleen tohon NEUVO2020-rahastukseenkin. PRo-Agriahan sai ajettu lävitse tukihaun jatkoajankin, että ehtisivät rahastaa mahdollisimman monta maajussia tukihakemustäyttöavituksellaan. Tuosta jatkoajastahan ei meille maajusseille ole *****kaan virkaa, kun peltotyöt on tohon aikaan kiivaimmillaan. 

Tilaneuvoja löytyvät rekisteristä. Ei muuta kuin yhteys neuvojaan. http://tilaneuvojat.mavi.fi/#/fi
Eiköhän ProAgrian neuvojat ole samalla viivalla kuin kaikki muutkin neuvojat. Julkinen haku ja hakeutuminen se oli tähän järjestelmään.

Onko näillä "villeillä" neuvojilla esimerkiksi Tukipuntari käytettävissään ? Se näyttäisi olevan Proagrian tarkoitukseen teettämä työkalu. Tuo eri vaihtoehtojen rahallinen punnitseminen vie aikaa, tekee sen sitten neuvoja tai viljelijä itse.

Noin 350 neuvojaa näyttäisi olevan yhteensä, haulla "ympäristökorvaus", "viherryttämistuki" ja "täydentävät ehdot", toukokuun alkuun vajaat 150 tilaa pitäisi keritä yhtä konsulenttia kohti... ? Kai se ryhmäneuvontatilaisuuksiksi menee, koska ei kaikille välttämättä mikä tahansa ajankohta sovi ?

Ja sitten kun näyttäisi olevan niitä, joilla sitoumuksen hyvyyden oletus on vahvasti omassa toiminnassa mukana. Ettei sitten tulisi vaan nokkapokkaa pelkän vaihtoehtojen esittelemisen sijasta ? Kyllä minä itsekin tietäisin, että suojavyöhyke 100% kun sen kerran voi ottaa, onnen pekka !

-SS-

Jos sitoutuu ymppiin, niin onko mahdollista ruksittaa varuiksi kaikki ne lisätoimenpiteet, joita ei tarvitse tehdä joka vuosi, vaikka niitä ei mahdollisesti kaikkia sitten tekisikkään kertaakaan 5 v jaksossa?

Joo. Vai olenko väärässä ?

Joo. Vai olenko väärässä ?

Jos edelliset postaukset jaksaisi lukea.

Kasvipeitteisyys (koskee koko peltoalaa) on toteuduttava joka vuosi, muista (lohkokohtaisista) ei niin väliä.

Lainaus käyttäjältä: nuuteroinen - 29.03.15 - klo:18:18

Joo. Vai olenko väärässä ?

Jos edelliset postaukset jaksaisi lukea.

Kasvipeitteisyys (koskee koko peltoalaa) on toteuduttava joka vuosi, muista (lohkokohtaisista) ei niin väliä.

Kasvipeitteisyyttä voi jatkaa pelkällä 20% kultivoinnilla, jos ei jaksa. Saa huimat 4€/ha silloin. Loppuun asti on sillä pelattava. Muita: Katteen käyttö puutarhakasveilla. Säätösalaojitus. Vesien kierrätys. Suojavyöhyke ja monivuotinen ympäristönurmi siitä hetkestä eteenpäin, kun sen on eka kertaa ilmoittanut.

Neuvo2020-tuesta: Siihen lienee oikeutettu jokainen viljelijä, riippumatta siitä, aikooko sitoutua ympäristökorvaukseen. Konsulentti (ainakin Pro-Agria) laskuttaa runsaat kuusikymppiä tunti, ministeriöltä. ALV tulee viljeljälle maksettavaksi.

-SS-

oliks noissa suojavyöhykkeissä nyt joku pysyvän nurmen riski jos tänä vuonna kylvää? apilaa kuin paljo?

jos laittaa lhp-nurmiseokseen (timppa/apila) vähä syysrapsin siemeniä joukkoon ni kelpaako se tänä vuonna riistalle ja sit ens vuonna vasta merkkaa lhp-nurmi?

oliks noissa suojavyöhykkeissä nyt joku pysyvän nurmen riski jos tänä vuonna kylvää? apilaa kuin paljo?

jos laittaa lhp-nurmiseokseen (timppa/apila) vähä syysrapsin siemeniä joukkoon ni kelpaako se tänä vuonna riistalle ja sit ens vuonna vasta merkkaa lhp-nurmi?

Ei. Max 20%.

Kyllä varmaan, jos alle 20% apilaa seoksessa...

(Heitin kolikkoa noiden vastausten kanssa)

Arasti kysyy: Nukuitko tukikoulutuksesa ?

-SS-

Jos valitsee ympäristönhoitonurmet, ja ekana vuonna on vaik jotain lhp-nurmea, niin pitääkö tuota lhp:tä tai jotain muuta vastaavan nimikkeen alla olevaa löytyä sit joka vuosi pellolta?

Jos valitsee ympäristönhoitonurmet, ja ekana vuonna on vaik jotain lhp-nurmea, niin pitääkö tuota lhp:tä tai jotain muuta vastaavan nimikkeen alla olevaa löytyä sit joka vuosi pellolta?

Vain suojavyöhyke ja monivuotinen ympäristönurmi pitää olla sitoumuskauden loppuun; LHP:stä mainitaan vain:

"Säilytä luonnonhoitopeltonurmi samalla lohkolla vähintään kaksi kasvukautta."  Eli tokan vuoden jälkeen voit sen LHP päättää, katso tarkemmin ehdoista, milloin syksyllä sen saa päättää.

-SS-

Jos valitsee ympäristönhoitonurmet, ja ekana vuonna on vaik jotain lhp-nurmea, niin pitääkö tuota lhp:tä tai jotain muuta vastaavan nimikkeen alla olevaa löytyä sit joka vuosi pellolta?

Mä oon siinä uskossa, että ei tartte joka vuosi löytyä. Nyt neuvonnassa sanottiin, että kannattaa ruksia varmuuden vuoksi noita toimenpiteitä ympäristösitoumukseen, ja silloin maksetaan, kun on sen ilmoittanut myös vuosittaisessa hakemuksessa. Näin kerrottiin myös kunnassa, kun kyselin säätösalaojista. Kaivo on vielä kaupassa, mutta ei kuulemma haittaa. Se kannattaa ruksia nyt, muuten ei koko kaudella pääse mukaan, jos sattuu tulla kaivo laitettua.

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 29.03.15 - klo:21:31

Jos valitsee ympäristönhoitonurmet, ja ekana vuonna on vaik jotain lhp-nurmea, niin pitääkö tuota lhp:tä tai jotain muuta vastaavan nimikkeen alla olevaa löytyä sit joka vuosi pellolta?

Mä oon siinä uskossa, että ei tartte joka vuosi löytyä. Nyt neuvonnassa sanottiin, että kannattaa ruksia varmuuden vuoksi noita toimenpiteitä ympäristösitoumukseen, ja silloin maksetaan, kun on sen ilmoittanut myös vuosittaisessa hakemuksessa. Näin kerrottiin myös kunnassa, kun kyselin säätösalaojista. Kaivo on vielä kaupassa, mutta ei kuulemma haittaa. Se kannattaa ruksia nyt, muuten ei koko kaudella pääse mukaan, jos sattuu tulla kaivo laitettua.

Muistetaan myös, että tuo toimenpide on rajattu sijainnin,
maalajin ja ennestään voimassa olevan sopimuksen mukaan.

".......joka sijaitsee
• happamalla sulfaattimaalla olevien
kuntien alueilla, jotka sijaitsevat Sirppujoen
valuma-alueella, Liminganlahteen
laskevien jokien valuma-alueilla ja
näiden valuma-alueiden välisellä alueella,
• turve- ja multamailla tai
• peltolohkoilla, joilla on ollut voimassa
aikaisempien ohjelmakausien mukainen
ympäristötuen erityistukisopimus valumavesien
käsittelystä"

Kyllä nuo omat neuvojat viittasivat kintaalla, jos ei
ennestään ollut jo aikaisempaa erityistukisopimusta,
että eipä taida sulle tuosta käyttöä tulla.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 29.03.15 - klo:12:15

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 29.03.15 - klo:10:13

Ymppiä oli kai budjetoitu tuo ~220 milj. €/vuosi, mutta enemmän menee. Meidän koulutuksessa kehotettiin ruksimaan tänä vuonna kaikki lisätoimenpiteet mitä voi vain kuvitella käyttävänsä. Ainoastaan talviaikainen kasvipeitteisyys pitää toteutua joka vuosi. Jatkossa lisätoimenpiteiden lisäämiseen sitoumukseen tarvitaan Neuvo2020 (vaimikäsenytoli?)-konsultin suositus.

Jep, Pro agria on hoitanut maataloustukirahastuksen taas hyvin itselleen. Ne on edustaneet maataloustukia 3500euroa/maajussi itselleen tohon NEUVO2020-rahastukseenkin. PRo-Agriahan sai ajettu lävitse tukihaun jatkoajankin, että ehtisivät rahastaa mahdollisimman monta maajussia tukihakemustäyttöavituksellaan. Tuosta jatkoajastahan ei meille maajusseille ole *****kaan virkaa, kun peltotyöt on tohon aikaan kiivaimmillaan. 

Tilaneuvoja löytyvät rekisteristä. Ei muuta kuin yhteys neuvojaan. http://tilaneuvojat.mavi.fi/#/fi
Eiköhän ProAgrian neuvojat ole samalla viivalla kuin kaikki muutkin neuvojat. Julkinen haku ja hakeutuminen se oli tähän järjestelmään.

Järjestelmässä on hyvä tarkoitus. Järjestelmän toimijat ovat hyvässä tarkoituksessa mukana. Neuvonta EI MAKSA VILJELIJÄLLE YHTÄÄN MITÄÄN, joten sen hyödyntäminen on kaikille mahdollista, jos aikatauluja vaan löytyy. Jokainen neuvoja on tehnyt valan, että pitää saamansa tiedot salassa. NEuvo2020 - määrityksissä oli tärkeänä kohtana irrallisuus valvonnoista. Tämä on erittäin järjestelmällisesti ja loogisesti rakennettu systeemi.

Se, mitä ei liene ajateltu, on sen 25 miljoonan määrärahan vaikutus neuvottavaan tietoon sinänsä. Tiedolle tulee arvo viljelijälle, erittäin iso arvo sinänsä, sillä tiedon puute johtaa virheisiin, jotka maksavat viljelijälle selvää rahaa. Tiedolle toisaalta tulee selvä rahallinen arvo neuvojalle, joka omaamaansa tietoa myy viljelijälle, laskuttaen kuitenkin ministeriötä. Hallintoviranomaisen suoraan tai julkisissa välineissä luovuttama tieto häiritsee tiedon jakamiseen varatun organisaation toimintaa.

Näin tämä ulkoistus ohjaa tietoa ja tiedotusta yksityisille rahoituksen hyödyntäjille, joiden intressissä tietenkin on mahdollisimman suuri tiedon kysyntä. Pitääkö hallintoviranomaisen varmistaa Neuvo2020 -rahan tehokas käyttö rajoittamalla omaa tiedotustoimintaansa ? Sen verran hauras ja jälkijunassa tuleva hallinnon oma materiaali sivuillaan on, että tämä alkaa jo tulla mieleen.

-SS-

Sama tuli mulle mieleen, kun koulutuksesta sain muutaman sivun läpyskän, mistä puuttui 90% läpikäydystä asiasta. Muina vuosina prsyyria on tullut peukalohankasellisen verran. Onneksi tukiviidakko onkin yksinkertaistunut. Tässä on rakennettu hieno rahastuskuvio tietylle taholle.

Se, mitä ei liene ajateltu, on sen 25 miljoonan määrärahan vaikutus neuvottavaan tietoon sinänsä. Tiedolle tulee arvo viljelijälle, erittäin iso arvo sinänsä, sillä tiedon puute johtaa virheisiin, jotka maksavat viljelijälle selvää rahaa. Tiedolle toisaalta tulee selvä rahallinen arvo neuvojalle, joka omaamaansa tietoa myy viljelijälle, laskuttaen kuitenkin ministeriötä. Hallintoviranomaisen suoraan tai julkisissa välineissä luovuttama tieto häiritsee tiedon jakamiseen varatun organisaation toimintaa.

Näin tämä ulkoistus ohjaa tietoa ja tiedotusta yksityisille rahoituksen hyödyntäjille, joiden intressissä tietenkin on mahdollisimman suuri tiedon kysyntä. Pitääkö hallintoviranomaisen varmistaa Neuvo2020 -rahan tehokas käyttö rajoittamalla omaa tiedotustoimintaansa ? Sen verran hauras ja jälkijunassa tuleva hallinnon oma materiaali sivuillaan on, että tämä alkaa jo tulla mieleen.

-SS-

Erittäin hyvä huomio. Todellakin hallinnon jakama tieto heikentää neuvojien ansaintamahdollisuutta. Toisaalta neuvojille on
sälytetty valtaa juuri tukitoimenpiteiden valintaan.

En epäile salaliittoja, mutta ongelmakohta pitää tunnistaa