Sekin nyt on aika varmaa, että jos porukat oikein innokkaasti laittavat kerääjäkasvia ja suojakaistoiksi koko peltojakin, tekee kosteikkoja ym., rahat loppuu kesken. Korvaukset pienenee, mutta irti ei sopimuksesta viiteen vuoteen pääse, ja ties pääseekö sittenkään. 

Sekin nyt on aika varmaa, että jos porukat oikein innokkaasti laittavat kerääjäkasvia ja suojakaistoiksi koko peltojakin, tekee kosteikkoja ym., rahat loppuu kesken. Korvaukset pienenee, mutta irti ei sopimuksesta viiteen vuoteen pääse, ja ties pääseekö sittenkään. 

Tämmönen kappale löytyy  Mavin ohjeesta http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Ympäristökorvaus__ympäristösitoumus.pdf sivulta 25.

"Korvauksien määrää ja ehtoja voidaan muuttaa sitoumuskauden aikana, jos Euroopan
unionin lainsäädännön muutokset, päällekkäisen maksun estäminen tai perustasoa koskevat
muutokset sitä edellyttävät. Tällaisessa tilanteessa sinulla on mahdollisuus luopua
sitoumuksesta ilman takaisinperintää, jos et hyväksy muutosta."

Mitä tarkoittaa käytännössä täydentävien ehtojen enhän ole syntinen-muistilistassa kohta lannan kuormauksesta "kuormaan tiivispohjaisella alustalla". Pitääkö paikassa jossa lietevaunu tankkaa itsensä olla vesitiivis alusta, käytännössä siis betonilaatta, johon rakennetaan mahdollisten tippuneiden kökköjen keräilyjärjestelmä.

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 11.03.15 - klo:08:53

Sekin nyt on aika varmaa, että jos porukat oikein innokkaasti laittavat kerääjäkasvia ja suojakaistoiksi koko peltojakin, tekee kosteikkoja ym., rahat loppuu kesken. Korvaukset pienenee, mutta irti ei sopimuksesta viiteen vuoteen pääse, ja ties pääseekö sittenkään. 

Tämmönen kappale löytyy  Mavin ohjeesta http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Ympäristökorvaus__ympäristösitoumus.pdf sivulta 25.

"Korvauksien määrää ja ehtoja voidaan muuttaa sitoumuskauden aikana, jos Euroopan
unionin lainsäädännön muutokset, päällekkäisen maksun estäminen tai perustasoa koskevat
muutokset sitä edellyttävät. Tällaisessa tilanteessa sinulla on mahdollisuus luopua
sitoumuksesta ilman takaisinperintää, jos et hyväksy muutosta."

Teoriassa voit lopettaa ympäristösitoomus sopparin, ilman maksettujen tukien takaisinperintää. Mutta varmaan jossain toisaalla on joku pirun kytkös, jolla sanktioita saadaan perittyä jostain muusta tuesta. Pitäisi lukea kuin piru raamattua tai isis koraania.

Ympäristösitoumuksesta ei ole huolta, koska siihen ei ole tarvis sitoutua. Täydentävien ehtojen pihtaaminen ja ennustetut muutokset ovat muodostumassa aivan sellaisiksi kuin olen ennustanut: niissä on kostomentaliteetti jo valmiiksi niille, jotka mahdollisesti jättäytyvät ympäristösitoumuksen ulkopuolelle.

Myös ennustamani rahan vaikutus on selvä: Ensin päätettiin, että kokonaisfosfori otetaan huomioon liukoisena fosforina kaikessa fosforilannoituksessa. Sitten huomattiin, että yksi Suomen tärkeimpiä vientialoja, turkistuotanto, jää pahaan välikäteen fosforiongelmajätteensä kanssa. No laitetaanpa fosfori jälleen vain osittain liukoiseksi, niin pääsee helpommin tankkaamaan sitä peltoon. Sama homma, Honkajoki oyllä, selvästi viranomaisvaatimusten pohjalta menestymään lähtenyt  business, eihän se käy laatuun, että kun kerrankin saatiin apulanta luomuun, se olisikin korkeafosforista !

-SS-

Muokkaavatkohan mavin porukka sääntöjä sitä mukaa kun lukevat orjallisesti agronettia?

Pitää kokeilla.

Ihmettelen suuresti ympäristökorvauksen pykäliä, jotka ovat tehty aivan viljelijän kiusaamisen kannalta. Onko edes laillista muotoilla näin järjettömiä rajoituksia lannan käsittelyyn, koska varmasti tämä aiheuttaa maatalouden konkurssiaallon.

Ennen kaikkea, virkamiesten valta viljelijöita kohtaan on niin suuri, että hattu kourassa joutuu nöyristelemään, että saa sen  tukieuron hommattua.

Kaiken huippu olisi se, että viljelijä pakotettaisiin ottamaan vastaan ilmaiseksi pullo koskenkorvaa / viljelty hehtaari. Jos sitoutuu ympäristökorvaukseen, aiheuttaisi se varmasti myös kaljakorin vastaanottamispakon.

Nämä, jos mitkä olisivat lopun alkua suomalaiselle maataloudelle ja näin puhdistaisi itämeren kokonaan kahdessa viikossa.

Leipä Leveämmäksi-Lehti tuli luettavaksi. 1/15.

Siellä on nyt sitten selviytymisopas ympäristötuen valitsevalle. Juttujen sävy on peittelevä, eikä asioista oikeastaan puhuta niiden oikealla nimellä. Esimerkiksi todetaan:

"Viljavuustutkimus vaikuttaa jatkossa sekä typen että fosforin käyttömääriin. Näytteenottoon kannattaa panostaa, jotta nayte antaa oikean kuvan maan multavuudesta ja fosforipitoisuudesta."   

Suomennettuna: Nyt sitten meni parikymmentä kiloa taas typpilannoitusta harakoille; rm maiden osuus viljavuustutkimuksissa on noussut 5 vuodessa 48.1%:sta 52.7 %:iin, alkaa lannoittamiset olla lannoitettu. Eli nyt sitten viljavuustutkimuksien näytteenottoon ryhtiä ! Vältetään kaiken tumman ottamista kairaan. Vain kellanvalkoinen sitkeä pala kairan päästä saa pudota rasiaan !

"Satotasokorjauksiin on tullut hyvä parannus, sillä nyt satotasokorjaus on lohkokohtainen eikä kasvilajikohtainen. Tämä helpottaa merkittävästi oikean lannoitustason käyttöä tiloilla, joilla kasvilajit vaihtelevat viljelykierrossa....Saadun sadon dokumentointiin kannattaa nähdä vähän vaivaa..pitää tarkkaa kirjanpitoa esim. kuivuriin tulevasta viljasta lohkotasolla...satomittauslaitteisto.."   

Satomittauslaitteisto my ass....Suomeksi tuo yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että pidetään tarkkaa kirjanpitoa joka lohkosta, ja minkä tahansa kasvin sato kerätään jaettavaksi vain niille lohkoille, joille tarvitaan satotasokorjausta, varsinkin jos muilla saman kasvin lohkoilla on jo aikaisempina vuosina ollut jotakin muuta kasvia, mistä on jo huippusatoleima saatu viideksi vuodeksi ! Aikaisemmin näyttämäni parilohkojärjestelmä antaakin työkalun nostaa muutamassa vuodessa kaikki lohkot siihen N170 kg kastiin !

"Lannan käytön suunnittelu kannattaa aloittaa mahdollisimman puhtaalta pöydältä. Jos mahdollista, fosforin tasaus kannattaisi kirjata päättyväksi vuoteen 2014. Uusi viljavuustutkimus ja lanta-analyysi päivittävät tilan lähtötiedot ajan taslle uuden kauden suunnittelua varten." 

Eli suomeksi. Nyt on viimeistään aika tehdä jankkonäyttet ja lantrata lantanäyte. Muuten ei oikein jää mitään muuta kuin Ekokem sille sonnalle vientipaikaksi.

Sitten samat vanhat höpinät Yarasensor - voittokululle. Kyllä kevätvehnällä todellakin tulee 1500 kg enemmän jos verrataan 100 kg typpeä saanutta ja 100 + 50 kiloa typpeä saanutta kasvustoa. Sitten vielä samaa 1500 kilon satovoittoa kehuttiin, mutta asetettiin kaikki tulot kiistanalaisiksi, kun alettiin vaatia tukia :  "N-sensorilla lannoittamisen tulisi oikeuttaa samankaltaiseen tukeen, jota maksetaan lietelannan sijoitukselle" . Suomeksi: Niin eipäs siitä oikeasti mitään jää, mutta tällä vehkeellä urakointi on kivaa ja tuottoisaa, jos vaan isännät sais tukea siihen...

No, vaatiihan tämmöinen mainoslehden lueskelu hyväntuulisutta ja ilkikurista mieltä.

-SS-

Tämä fosforin liukoisuus se vasta ihmeellinen asia on, se on sellainen ominaisuus, joka tuntuu vaihtelevan aina tarkoitusperien mukaan.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kierr%C3%A4tyslannoitetiloja-ajetaan-ulos-ymp%C3%A4rist%C3%B6tuesta-1.95400

Tässä on hyvä esimerkki, voisi sanoa, että kyseisen kierrätyslannoitteita valmistavan yrityksen lobbaajat eivät ole olleet ollenkaan tehtävinsä tasalla. Varmaankin päätös tulee kun aumat kerran ovat jo pellolla, mutta lähdetäänkö tässä aina siitä, että suuriäänisimmät raivoajat saavat Mavin perääntymään, mutta takarivin normikarjanlannan käyttäjät sitten jääkööt levittelemään sitä yhtä kuutiota hehtaarille.

Ja tosiluuserit sitä NK:tansa.

-SS-

eikös se näin juuri ole ja nyt sitten kaikki uutta kehittävät yrittäjät ajetaan suohon kun normit on niiin tiukat että ei pahemmin sooloilua sallita.    vaan orjalaumassa sitä kuljetaan tasavälein siistissä parijonossa.

Koulutuspotpuri näkyy alkavan, tuli koulutusohjelmat sähköpostiin. Nyt sitten iltoja illan perään istumaan kunnantalolle ja kysymään eri viskaaleilta yksityiskohtia.

Sen tietää kyllä jo heti, että sekamuotoa ei ole ympäristösitoumuksessa. Toiminta pitää suunnitella joko täyden paketin mukaan tai jättää koko homma väliin.

Näennäiskerääjäkasvin toiminta selviää vasta ensimmäisten valvontojen jälkeen. Kasvipeitteisyyskorvaus saattaa jäädä marginaaliseksi, jos ruista ja syysöljykasveja viljelee. Syysvehnä toimii niin huonosti heinien kanssa, että mietin kyllä kaksi kertaa enen kuin alan monivuotisia heiniä yhdistellä syysvehnän kanssa, meilläkin kauan kasvanut laidun ensin otettiin kauralle ja ohralle käyttöön, sitten ruista 6-8 v, kauraa , ohraa, taas ruista, sen jälkeen kevätvehnävuosia. Nyt on syysvehnä toista kertaa ja timotti VIELÄKIN puskee luohon kanssa läpi. Ainakin parinkymmenen vuoden jälkeen

-SS-

Leipä Leveämmäksi-Lehti tuli luettavaksi. 1/15.

Siellä on nyt sitten selviytymisopas ympäristötuen valitsevalle. Juttujen sävy on peittelevä, eikä asioista oikeastaan puhuta niiden oikealla nimellä. Esimerkiksi todetaan:

"Viljavuustutkimus vaikuttaa jatkossa sekä typen että fosforin käyttömääriin. Näytteenottoon kannattaa panostaa, jotta nayte antaa oikean kuvan maan multavuudesta ja fosforipitoisuudesta."   

Suomennettuna: Nyt sitten meni parikymmentä kiloa taas typpilannoitusta harakoille; rm maiden osuus viljavuustutkimuksissa on noussut 5 vuodessa 48.1%:sta 52.7 %:iin, alkaa lannoittamiset olla lannoitettu. Eli nyt sitten viljavuustutkimuksien näytteenottoon ryhtiä ! Vältetään kaiken tumman ottamista kairaan. Vain kellanvalkoinen sitkeä pala kairan päästä saa pudota rasiaan !

"Satotasokorjauksiin on tullut hyvä parannus, sillä nyt satotasokorjaus on lohkokohtainen eikä kasvilajikohtainen. Tämä helpottaa merkittävästi oikean lannoitustason käyttöä tiloilla, joilla kasvilajit vaihtelevat viljelykierrossa....Saadun sadon dokumentointiin kannattaa nähdä vähän vaivaa..pitää tarkkaa kirjanpitoa esim. kuivuriin tulevasta viljasta lohkotasolla...satomittauslaitteisto.."   

Satomittauslaitteisto my ass....Suomeksi tuo yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että pidetään tarkkaa kirjanpitoa joka lohkosta, ja minkä tahansa kasvin sato kerätään jaettavaksi vain niille lohkoille, joille tarvitaan satotasokorjausta, varsinkin jos muilla saman kasvin lohkoilla on jo aikaisempina vuosina ollut jotakin muuta kasvia, mistä on jo huippusatoleima saatu viideksi vuodeksi ! Aikaisemmin näyttämäni parilohkojärjestelmä antaakin työkalun nostaa muutamassa vuodessa kaikki lohkot siihen N170 kg kastiin !

"Lannan käytön suunnittelu kannattaa aloittaa mahdollisimman puhtaalta pöydältä. Jos mahdollista, fosforin tasaus kannattaisi kirjata päättyväksi vuoteen 2014. Uusi viljavuustutkimus ja lanta-analyysi päivittävät tilan lähtötiedot ajan taslle uuden kauden suunnittelua varten." 

Eli suomeksi. Nyt on viimeistään aika tehdä jankkonäyttet ja lantrata lantanäyte. Muuten ei oikein jää mitään muuta kuin Ekokem sille sonnalle vientipaikaksi.

Sitten samat vanhat höpinät Yarasensor - voittokululle. Kyllä kevätvehnällä todellakin tulee 1500 kg enemmän jos verrataan 100 kg typpeä saanutta ja 100 + 50 kiloa typpeä saanutta kasvustoa. Sitten vielä samaa 1500 kilon satovoittoa kehuttiin, mutta asetettiin kaikki tulot kiistanalaisiksi, kun alettiin vaatia tukia :  "N-sensorilla lannoittamisen tulisi oikeuttaa samankaltaiseen tukeen, jota maksetaan lietelannan sijoitukselle" . Suomeksi: Niin eipäs siitä oikeasti mitään jää, mutta tällä vehkeellä urakointi on kivaa ja tuottoisaa, jos vaan isännät sais tukea siihen...

No, vaatiihan tämmöinen mainoslehden lueskelu hyväntuulisutta ja ilkikurista mieltä.

-SS-

Tuli ihan samanlainen tunne ja ajatukset kun luin tuota lehteä. Ei sanottu suoraan, kun ei voi, mutta tarkoitettiin kuitenkin.  Ja tottahan se on, jos tuohon ympäristökorvaukseen tulee sitouduttua niin jotainhan sitä täytyy tehdä. Pitääkin alkaa teroittelemaan maanäytekairaa..

... Pitääkin alkaa teroittelemaan maanäytekairaa..

Joo, kannattaa kuitenkin varoa, ettei päädy maaseudun rutinan sivuille katkeroituneeksi ex-maanviljelijäksi, joka suureeen ääneen ihmettelee joutumistaan sanktioiden uhriksi - muka ettei maiden fosforiluokka voisi tippua arveluttavan korkeasta huonoon peräkkäisillä näytteenottokierroksilla, miksei voisi, häh?

Tämä tukijärjestelmän rakentaminen ja ohjeistus alkavat todella jo muistuttaa sote- uudistusta. Vahvistamatonta tietoa siitä ja tästä, kohta jotain jo muutetaan ja kiire on kamala, kun määräpäivä lähestyy. Mihinkään tutkimuksiin ei joko uskota tai edes yritetä perustaa päätöksiä oikeaan tietoon. Mutumenetelmällä tehdään vaatimuksia, joita joku uskoo ympäristölle ystävällisiksi. Jokohan kohta huomataan, että jokin asia ei vieläkään täsmää ja tehdään päätös jatkaa vielä vuosi vanhoilla säännöillä, kuten sotellekin kävi. Tietysti kuvaan sopisi, että tämäkin päätös tehtäisi vasta kylvöjen jälkeen.

Tuo viljohan ei näyttäisi mitenkään liittyvän Luomuliiton lausuntoon. Siinähän käsitellään lähinnä lantapoikkeusta ja tuhkien fosforimääriä. Sinänsä en kyllä ymmärrä  miten nuo eriarvoiset kohtelut eri lannoitevalmisteilla ja jopa eri isännillä (lantapoikkeus oma/naapuri) voidaan perustella. Ainakaan tieteellisesti. Taidetaan kaikkiaan säännöillä aiheuttaa enemmän vahinkoa ympäristölle, kuin hyötyä.

Erinomainen päätelmä 

Uudet koulutustilaisuudet korkattu !

Halpuuttaminen on alkanut ! Rukiin tuotantokasvipalkkio on alentunut jo 40 € / ha:iin. Ja aleneminen jatkuu. Sokerijuurikaskenttä olisi kärsinyt rukiin ja sokerijuurikkaan yhteisestä rahoituksesta, joten ne jaettiin kahteen eri rahoitukseen, nyt sokerijuurikkaan kasvipalkkio on 70 € ja rukiin 40€. Rukiinviljelyn lisääntyessä palkkio tietenkin pienenee. Grrrreat !

Ympäristökorvauksissa tuntuu painopiste olevan suojavyöhykkeissä ja LHP:ssa. Ne ovat taattuja korvaustasoja, ja nopeat valitsijat pääsevät valitsemaan niitä toimenpiteitä. Eli ensimmäisinä vuosina voidaan siirtää 2018 - 2020 rahoitusta 2016 - 2017 vuodelle, ja sitten loppuajalla rahojen niukkuuden tilanteessa jäänee perustaso 54 euroa ja loppujakson suojavyöhyketuet aktiivisiksi maksatukseen. Muille toimenpiteille murusia sitten.

Fosforin käyttörajoituksia lannoitevalmisteasetuksesta luvattiin "heti lähiajoiksi". Selvästikään sen asian loppuun vieminen ei ollut hallinnon ykkösprioriteetti, koska "tietenkin kaikki valitsevat ympäristösitoumuksen". Onneksi neuvoja-alustaja sivulauseessa mainitsi, että kyllä niitä irtautujia itse asiassa onkin jonkin verran, vaikka hallinto niin luulee, ettei kukaan herkeä kerääjäkasvin houkutuksesta luopumaan. Että eurooppalainen taso fosforimaksimille olisi 400 kg/ 5 v

Meitä harmaatukkia ja valkopartoja oli kyllä aika paljon salissa, ehkä eturivin viljelijät on jo koulutettu hienouksiin, oli vähän nähtävissä leipääntymistä kouluttajan olemuksessa, kun ei kovakalloinen kansa tahtonut ymmärtää uuden  ympäristökorvauksjärjestelmän hienouksia, sitä, että ei voisi saada siitä korvausta, mitä on jo olemassa, vanhasta pohjasta, esimerkiksi juurikin vanhan kauden aikana tehty säätösalaojitus kasteluvesikierrätys tms. tai tämmöiset jo tehdyt jutskat. Vai oliko siitäkin jokin korvaus olemassa, se ei taitaisi sopia oikein siihen korvausajattelun filosofiaan.

-SS-

Oikeastiko tuo rukiin tuki tippuu noin pieneksi?  Meinasin siitä tukiautomaatin tehdä, eli raakaviljaa, ilman lajittelua ja peittausta vaan suorakylvimellä nopsasti ja paljon syksyisin maahan, kevyillä kustannuksilla kevyt sato. Melkein yhtä helppoa rahaa kuin kerääjäkasveilla.
Mutta tukipudotus torppaa suunnitelmat.