Lainaus käyttäjältä: -SS- - 04.03.15 - klo:12:58

Mavi ei ole ilmoittanut muuta kuin että peruslohkoja voi nyt piirrellä nyt Vipu-palvelussa. Kiva kiva. 57 päivää tukihaun määräpäivään.

-SS-

On ne luvannu hakuoppaan julkaista 16.3.

Kuinkahan valmiiksi ajateltu se on tälläkertaa. Ennenkin on tullut jatkuvasti kirjeitse korjauksia hakuoppaan ohjeisiin 

Onks teil tullu uudet kartat jo

Onks teil tullu uudet kartat jo

Onks sulla niin paljo lohkoja ettet löydä ilman karttaa?

Lainaus käyttäjältä: ana111 - 04.03.15 - klo:17:22

Onks teil tullu uudet kartat jo

Onks sulla niin paljo lohkoja ettet löydä ilman karttaa?

Kyl mää, mutta hallinnon mielestä en 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.03.15 - klo:19:27

Lainaus käyttäjältä: ana111 - 04.03.15 - klo:17:22

Onks teil tullu uudet kartat jo

Onks sulla niin paljo lohkoja ettet löydä ilman karttaa?

Kyl mää, mutta hallinnon mielestä en 

KELA-miehelle niitä tarvii olla kun muisti alkaa huteroitumaan.

Lainaus käyttäjältä: ana111 - 04.03.15 - klo:17:22

Onks teil tullu uudet kartat jo

Onks sulla niin paljo lohkoja ettet löydä ilman karttaa?

eiks ne pinta-alat muutu taas

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.03.15 - klo:19:27

Lainaus käyttäjältä: ana111 - 04.03.15 - klo:17:22

Onks teil tullu uudet kartat jo

Onks sulla niin paljo lohkoja ettet löydä ilman karttaa?

eiks ne pinta-alat muutu taas

Onhan ne jo nähnyt vipupalvelusta parisen viikkoa. Nyt niitä voi alkaa itse munklaamaan, niin että saa valvonnan kesäksi/syksyksi, ja tukimaksut tietenkin jäädytetään siihen asti kaikilta 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 28.02.15 - klo:18:12

Kyllä tuo pysyvän nurmen kohteeksi tuomituksi tuleminen on ikävää. Mutta kuivuria ei sitä välttääkseen tarvinne hankkia, sillä vihantasuojavilja tai murskattu suojavilja riittänee nurmen katkaisemiseen.

Edelleenkään en voi täysin empatiseerata sitä, että nurmiviljelystä varta vasten syrjittäisiin muiden viljelymuotojen kustannuksella. Ympäristökorvauksiin varatusta rahasta on poistettu KOLMANNES, kyllä sen jossakin täytyy näkyä, vaikka täällä moni kehuu saavansa enemmän kuin ennen. Se lähinnä kertoo siitä, ettei tällainen kommentoija ole ehkäpä harjoittanut maksimaalista tukioptimointia vanhan ympäristötuen aikana.

Ja jos viljelyn intensiteetti on aikaisemminkin rakentunut kotieläinten ja nurmien varaan, eikö luomu silti olisi keino saada tuotto/kulu - suhdetta parempaan suuntaan. Tiedän luomuviljelijöitä, joilla ei ole kuivuria tai puimuria, koska puitava ala jää pieneksi. Luomun budjettimomentille nimittäin ei ole niin suurta leikkuria käynyt, verrattuna tuohon 30% ympäristökorvausten /vanhan ymp tuen rahoitukseen, olisiko 5%. Tilatuet ovat olleet laskevia jo pitkään, inflaatiokorjauksetkin puuttunevat.

Ja lopuksi, suojavyöhyke olisi oiva väistöalue juurikin pysyvien nurmien kysymykseen. Ja melko tuottoisa.

-SS-

Ei luomu ihan koko ongelmaa ratkaise. Ite olen saanut 180 euroa ympäristötukea ja nyt uudella kaudella siis 54 euroa ja luomutuet nousevat 34 euroa, vielä tulee turpaan siis 92 euroa hehtaarilta..

Vieläkään en ymmärrä miten viljelyni olisi ympäristöä vähemmän kuormittavaa jos kyntäisin sen reilun 100 ha 

Sä et ymmärrä sitä logiikkaa. Kun nurmiviljely on vähemmän ympäristöä kuormittavaa, niin siinä on vähemmä korvattavia toimenpiteitä ympäristökuormituksen ehkäisemiseksi. Viljanviljely ympäristöä kuormittavampana tarvitsee enemmän korvausrahaa, koska siinä on enemmän tarvetta ja siten toimenpiteitä kuormituksen pienentämiseksi. Ei ymp.korvausjärjestelmä ole mikään palkitsemissysteemi.

Onpahan taas joku päässyt toteuttamaan itseään näissä tuki- ja ympäristömääräyksissä.

Vaikutukset meillä: Nitraattiasetus aiheuttaa luomusta luopumisen. Rinnepelloiltakin pitäisi saada satoa.
Kasvipeitteisyystuen saaminen edellyttää monivuotisen kasvipeittteisen alan pienentämisen alle 75%:iin
peltoalasta.

Onpahan taas joku päässyt toteuttamaan itseään näissä tuki- ja ympäristömääräyksissä.

Vaikutukset meillä: Nitraattiasetus aiheuttaa luomusta luopumisen. Rinnepelloiltakin pitäisi saada satoa.
Kasvipeitteisyystuen saaminen edellyttää monivuotisen kasvipeittteisen alan pienentämisen alle 75%:iin
peltoalasta.

No ei se tavanomaisen viljelyn ympäristösitoumuskaan ainakaan lannan käyttöä helpota.
Parempi tehdä rinteistä joko suojavyöhykettä - jos pystyy - tai sitten vain typenkerääjillä lannoitettua.
Ei kai lannanlevitysala sentään lopu kesken ?

Suurin kasvipeitteisyystuki 54 € pl. LHP et al  ja luomutuki kokoalalle silti jotakin 160 € ? Miten
tuo kasvipeitteisyystuki on nin tuottavaksi ajateltu, on sentään muokkaamisen ja
kyntämisen kustannuskin.

-SS-

Tuon kasvipeitteisyystuen saamiseksi meillä pitää pelata vain muutaman hehtaarin alan kyntämisellä. Se kannattanee tehdä.
Periaate on vaan järjenvastainen, vaikka kasvitiloja
varmaan tässä on ajateltu. Toimen ympäristövaikutus taitaa
siten olla kokonaisuutena +/-0.

Varmaan aika harva on huomannut tämän muutoksen ympäristötoimenpiteen fosforin käytön ehdoissa. Vanhasta oppaasta ei löytynyt, mutta 26.2.2015 luonnoksessa, eli  http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Ympäristökorvaus__ympäristösitoumus.pdf

Löytyy teksti:

"Laske fosforilannoituksessa käytettyihin ravinnemääriin mukaan......ja ravinteissa levitetään fosforia enemmän kuin 1 kg hehtaarille vuodessa."

Olisikin ollut tätä edellisellä tukikaudella, ei löytynyt oppaassa "Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007–2013"

Nyt ei enää ituttaisi laittaa pimeää Solatrelia tai vastaavaa hivenliuosta, voisi vähentää alvit. Solatrelissa 192 g / kg , eli annosmäärä alle 0.5 kg /ha.  Mutta laitan nyt muutenkin kun menee sinne juuriskamaahan pohjalle parikymmentä kiloa fosvaattia.

Sitten toinen:

Korjaamatta jätetyn apusäiliksen fosfaatit joutuu ottamaan seuraavan kevään lannoituksesa täysimääräisenä huomioon.
"Jos sinulta jää sato korjaamatta, tulee lohkolle levitetty fosfori kuitenkin huomioida seuraavana keväänä täysimääräisesti kun suunnittelet ja toteutat lannoituksen."

He he, nyt kyllä Lannoituksen lohkokohtainen siirtely - toimenpidettä toteuttavaa harmittaa... 

Kolmas:

Kyllä lisäys osakasyrityksen tuottaman lannan vastaanottokorvauksen epäämisestä on tullut ohjeisiin, vaikakin pienemmällä fontilla: "Viljelijän tai sellaisen yhteisömuotoisen yrityksen, jossa viljelijä on osakkaana, hallinnassa olevalta maatilalta peräisin oleva lanta, turve, olki, niittojäte tai vastaava aine eivät oikeuta korvaukseen."

Mutta taasen vastineeksi lantapoikkeus näyttää taas tulleen mukaan vastaanotettavaan lantaan:
"Lannoitustaulukoissa on annettu mahdollisuus käyttää korkeampia fosforimääriä, kun käytät fosforilannoituksessa pelkästään kotieläinten lantaa." Ei ole enää mainintaa omien kotieläinten lannasta.

-SS-

Tuon kasvipeitteisyystuen saamiseksi meillä pitää pelata vain muutaman hehtaarin alan kyntämisellä. Se kannattanee tehdä.
Periaate on vaan järjenvastainen, vaikka kasvitiloja
varmaan tässä on ajateltu. Toimen ympäristövaikutus taitaa
siten olla kokonaisuutena +/-0.

Nyt ymmärrän tämän kun katsoin 27.02. päivättyjä koulutusmateriaaleja. Eli sen kasvipeitteisyyden saa koko sitoumusalalta pl. hömppäheinät. Tällöin kun tullaan sinne alueelle, jossa aletaan pienentämään sitä kasvipeitteisyyttä, paukahtaa heti täysi annos sitä vanhaa ympäristölisätoimenpidettä muistuttavaa "koko alan tukea", kaikille sitoumushehtaareille. On siis eivan eri tilanne kun alkaa keksimään ennestään aina kynnetylle jotakin kasvipeiteratkaisua ! Edelleen hiukan ihmettelen sitä, miksi 20 ha 100 ha:lle on hehtaaria kohti vähemmän luontoa säästävä kuin se, että on 80 ha kasvipeitteistä ?

Juu juu, niin aina. Tämä perusfilosofia selviää koulutusmateriaalin kalvoilta:

"Korvaus koko sitoumusalalle, muissa toimenpiteissä lohkolle" Tämä on lisäys, muistan sen syksyn tiedotustilaisuudessa; ei saanut selvää vastausta vaikka moni "iso isäntäkin" kyseli otsa rypyssä asiaa, et miten se oikein menee. Luvattoman ala-arvoista kouluttamista kyllä oli koko viime syksy.

Siis tuo kasvipeitteisyys on melko huono tuotoltaan kuitenkin, 60% ei ole helppo nykyisillä omilla välineillä sekä tautiaineita rupee kulumaan. On muistissa edellinen himovalinta kasvipeitteisyyslisätoimenpiteisiin. Ohra oli tautista jo kaksilehtiasteella. Sitten kevätkynnettiin, ja oli semmosia peltoja, jotka orastuivat vasta kaksi viikkoa juhannuksesta. Jep jep. Sitten lautasmuokattujen lohkojen pahnakasoja vedeltiin pitkin peltoa Jukon vantaissa. Siinä mukavasti puima keikahti aina kun semmoisen pahnavuoren päältä muljuttiin.

-SS-

Varmaan aika harva on huomannut tämän muutoksen ympäristötoimenpiteen fosforin käytön ehdoissa. Vanhasta oppaasta ei löytynyt, mutta 26.2.2015 luonnoksessa, eli  http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Ympäristökorvaus__ympäristösitoumus.pdf

Löytyy teksti:

"Laske fosforilannoituksessa käytettyihin ravinnemääriin mukaan......ja ravinteissa levitetään fosforia enemmän kuin 1 kg hehtaarille vuodessa."

Olisikin ollut tätä edellisellä tukikaudella, ei löytynyt oppaassa "Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007–2013"

Nyt ei enää ituttaisi laittaa pimeää Solatrelia tai vastaavaa hivenliuosta, voisi vähentää alvit. Solatrelissa 192 g / kg , eli annosmäärä alle 0.5 kg /ha.  Mutta laitan nyt muutenkin kun menee sinne juuriskamaahan pohjalle parikymmentä kiloa fosvaattia.

Hyvin olet lannoitukset saanut täsmäämään maanäytteisiin kaikilla lohkoilla, jos 0,5kg jää kiinni, ettei voi hivenaineita lisätä. Ei edes fosforintasauksen puitteissa.

Sitten toinen:

Korjaamatta jätetyn apusäiliksen fosfaatit joutuu ottamaan seuraavan kevään lannoituksesa täysimääräisenä huomioon.
"Jos sinulta jää sato korjaamatta, tulee lohkolle levitetty fosfori kuitenkin huomioida seuraavana keväänä täysimääräisesti kun suunnittelet ja toteutat lannoituksen."

He he, nyt kyllä Lannoituksen lohkokohtainen siirtely - toimenpidettä toteuttavaa harmittaa... 

Et nyt ihan vielä ole sisäistänyt apusäiliksen kasvatusta...

Hyvin olet lannoitukset saanut täsmäämään maanäytteisiin kaikilla lohkoilla, jos 0,5kg jää kiinni, ettei voi hivenaineita lisätä. Ei edes fosforintasauksen puitteissa.

Avainsana: Arveluttavan korkea. Iseed. No. Starttifosfori No. Fosforia sisältävät lehtilannoitteet. No. Fosforintasaus: N/A

Et nyt ihan vielä ole sisäistänyt apusäiliksen kasvatusta...

No olen käsittänyt sen olevan viljatilalla sellaista säilörehunurmeksi merkittyä kasvia, joka on ns. kolmen sadon säilörehunurmea. No tietenkään sille ei ole mitään käyttöä, mutta sinne voi ympäristökorvauksen pakollisen ravinnetoimenpiteen sallimana mättää 250 kg liukoista ja kohta 400 kg kokonaistyppeä paperilla . Puhumattakaan kymmenien kilojen fosforipaukusta. Todellisuudessa se lohko lienee kellastuvaa vaaksanmittaista niittynurmikkaa, koska ne typet ja fosforit ovatkin viljalohkolla ympäristötuen lohkokohtaisen lannoitusmaksimin lisänä, kasitonnarin ruokana.

En vaan voinut käsittää, miten kaikkien muiden on mahdollista jollakin mitattavalla alalla toistuvasti päästä yli sadankin kilon negatiivisiin typpitaseisiin, kun omat tarkat muistiinpanot näyttivät 0 .. +40 kg taseita aina vaan. Nyt sen käsitän, mikä on se salaisuus. Itse oli keinovalikoimasta havainnut vain jonkin verran kuulopuhetta  ns. pimeästä keinolannasta ja metsälannoitteista peltoviljelyn tukena.

Otettava siis huomiioon, että ravinnetaseet-toimenpide - kun siihen paneutuu minimivaatimuksia syvemmin - on informatiivisuudessaan ehdoton työkalu. Mutta viljelypanosten perusteena kelvoton.

Nii ja ! Luomussa taas apusäilis voisi olla viherlannoitusnurmi, joka merkitään kasvikoodilla säilörehunumi, koska siitä saa 54 euroa enemmän tukea. Viherlannoituskorvausta kun ei luomussa kuulemma saa niin kuin tavanomaisessa.

-SS-