Taas uutispaukku maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten tuuliajolla olemisesta ! MT keskiviikko:

"Maa- ja metsätalousministeriössä pidetään itsestään selvyytenä, että maatalousyrittäjät sitoutuvat ympäristöohjelmaan.

Viranomaiset olivat hämillään, kun heiltä kysyttiin, mitkä ehdot koskevat tilaa, joka jää ohjelman ulkopuolelle. Sellaiseen ei ole ehditty paneutua, maa- ja metsätalousministeriöstä vastattiin."

Ai ettei ole ehditty paneutua ? Voi helvetinhelvetti mitä pazkaa ! Maanviljelijöitä nekin ovat, jotka haluavat viljellä päättämäänsä viljelykasvia, kirjata sellaisenaan ylös, mitä tekevät, väärentämättä, pimittämättä, kepuloimatta, näennäisteentelemättä, porsaanrei'ittämättä. Niitäkin voisi joku virkamies kuunnella.

-SS-

Juuri aamusella kuulin että paljon on oikeasti ympäristötuen ulkopuolelle jääviä. Osa lannoiterajojen vuoksi, mutta paljon 75%:n yhden kasvin maksimin vuoski. Sadan hehtaarin perunatilan pitäisi keksiä jostakin 25ha lisää peltoa, jos aikoo säilyttää tuotannon entisellään. Kierrättäminen on aiemmin hoidettu useimmin tilusvaihdoin ts. perunatila viljelee perunaa naapurin mailla ja toisinpäin.

Nyt pitäisi ottaa tulevaisuuden tukiriskiä vijlelemällä perunaa esim. karjatilalla ja perunatilalla heinää. Pellot olisi kierrossa kuten aiemminkin, mutta ei enää vuokrasopimusella, vaan "keinotekoisesti" ja toisen viljelystä riskejä ottaen.

Eli erikoiskasvien viljelijät jää hyvin helposti ympin ulkopuolelle, vielä kun lisätään tähän vapaampi lannoitus.

Ei nuo tuolla ylempänä ymmärrä, kuinka paskan valuminen alaspäin loppuu jossain vaiheessa, rajansa kaikella.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 13.02.15 - klo:14:04

Lainaus käyttäjältä: Yodavaari - 13.02.15 - klo:12:18

Eikö tuon näytteen pitäisi kuvata juuristovyöhykkeen tilannetta? Eli pari tuumaa pinnasta ja siitä pariin jalkaan.

"Näytteet on otettava koko muokkauskerroksen syvyydeltä."

Noin Mavin Ympäristökorvauksen materiaaleissa vieläkin lukee.
Ei siis kyntöäanturan alapuolelta jankosta. Suorakylvöpelloilla voikin olla miettiminen,
mikä on  "muokkauskerros"

-SS-

Minäkin mietin tuota suorakylvöä äsken. Siinähän lannoitus tehtäisiin muokatun maan mukaan ja kylvö pintaan missä on ravinteet

Niin eihän tota suorakylvöä muokkaukseksi kelpuuteta, vaikkei sitä missään virallisesti sanota. Itse kyllä kelpuutan/käytän sitä lietteen multaukseen ja maanäytteen otan kylvö syvyyden alapuolelta missä ne juuretkin oletettavasti ovat.. Niin ja olen myös suunnitellut jääväni ymp.korvauksen ulkopuolelle, SS puhuu mielestäni asiaa noissa lannoitus ja sato asioissa, joten pyrkikäämme laadukkaaseen ja hyvään satoon

Juuri aamusella kuulin että paljon on oikeasti ympäristötuen ulkopuolelle jääviä. Osa lannoiterajojen vuoksi, mutta paljon 75%:n yhden kasvin maksimin vuoski. Sadan hehtaarin perunatilan pitäisi keksiä jostakin 25ha lisää peltoa, jos aikoo säilyttää tuotannon entisellään. Kierrättäminen on aiemmin hoidettu useimmin tilusvaihdoin ts. perunatila viljelee perunaa naapurin mailla ja toisinpäin.

Eiks 75 % maksimi tule perustuen viherryttämisosiosta eikä ympistä?

Joo kyllä voi joutua jäämään koko tukijärjestelmän ulkopuolelle jos
tuo 75% tuottaa ongelmia. Dokumentaatiogurut pystyvät tähänkin
järjestämään kikan; nimittää perunasta 1/4 "mukularukiiksi" , se
olisi eri kasvi. Eihän sitä viljelijän ole pakko tietää kaikkia kasvisukuja
ynnä muita hienouksia, varsinkaan jos ei ole agronomi.


-SS-

Menee niin pitkiksi nää viestiketjut, ja linkit hukkuu.

Oliko niissä lannoitetaulukoiden yhteydessä mitään mainintaa
fosforintasauksesta, ihan keinolannoitteen käyttäjälle?

Niinkuin tähän asti ollu, että jos tänävuonna ylitys niin ens vuonna alitus.

Menee niin pitkiksi nää viestiketjut, ja linkit hukkuu.

Oliko niissä lannoitetaulukoiden yhteydessä mitään mainintaa
fosforintasauksesta, ihan keinolannoitteen käyttäjälle?

Niinkuin tähän asti ollu, että jos tänävuonna ylitys niin ens vuonna alitus.

On viisivuotinen tasaus joo, mutta jos saa laittaa nollan, on se tasattunakin nolla.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 13.02.15 - klo:14:26

Juuri aamusella kuulin että paljon on oikeasti ympäristötuen ulkopuolelle jääviä. Osa lannoiterajojen vuoksi, mutta paljon 75%:n yhden kasvin maksimin vuoksi. Sadan hehtaarin perunatilan pitäisi keksiä jostakin 25ha lisää peltoa, jos aikoo säilyttää tuotannon entisellään. Kierrättäminen on aiemmin hoidettu useimmin tilusvaihdoin ts. perunatila viljelee perunaa naapurin mailla ja toisinpäin.

Eiks 75 % maksimi tule perustuen viherryttämisosiosta eikä ympistä?

Niinkö? Emmä näitä tiedä, tän kuulin tänään syyksi jättäytyä ympin ulkopuolelle.

Kun ei omakohtaisesti kosketa, parempi kun ei sen kummin perehdykään, sattui vain sopivasti tähän keskusteluun tuo yllä kuultu "tieto" tai syy jättäytyä ympistä pois. Kertoo paljon systeemistä, kun asioita selviää tällä tavoin, kohta ei virheiltä voi välttyä kukaan

   

Jos linkit ovat kaukana, laitan nyt esimerkkilaskelman semmoisesta Uudenmaanläänin perusviljatilasta, AB.
Proagrian Tukipuntarin esimerkkilaskelmasta hyvin näkyy, että tosiaan joku 10 ha LHP:llä ja kasvipeitteisyyttä
20 ha. Kasvipeitteisyys sekä varmaan typpilaukku, ravinnetase  lisätoimenpiteessä, mutta
kun se ymppitukitaso on ollut 153 €/ha koko tilalle,  ravinnerajoineen ja kirjanpitoineen, se on vielä ollut motivoivaa.



Nyt sitten ymppituki esimerkkilaskelmassa jää noin 77€/ha €/ha isommaksi, jos 1/5 rukiilla ja on talviaikainen kasvipeitteisyys ,
verrattuna jos saman tekisi ilman sitoumusta. Kerääjäkasvit alentavat satoa 3 v aikana alkaen noin 200 kg, pienin
timoteilla, suurin italianraiheinällä, 300 - 500 kg/ha . (MTT Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Huittinen) Eli kustannus
on esim. 30€ Siemenet 15€ eli 45 € . Netto 55€. Jos saisi vuosittain jopa 40% kerääjäkasveille (syysviljan kylvövuosi ja EFA poisluettuna)
niin 100 ha kohti se tekisi 55*40/100 = 22€/ha. Ei siis satasta, koko tilan alalle jaettuna ! 13 €/ha maksettuna
koko tilalle, kerääjäkasveja oli alle 1% alasta 2007-2014 ! Eli onko tuo käytännössä 9€/ha se pankin räjäyttävä
raha, joka panee ihmiset ostamaan kylvinlaitteita ja keksimään mitä ihmeellisimpiä verukkeita juuriheinän
hyödyiksi ?

Eli kokonaistukiero kerääjienkin kanssa olisi 99€. Vanhaan alkaen sataanviiteenkymppiin on iso pudotus.
Eikä ainakaan ero ole se 200€ niin kuin järjettömät esittävät, eli koko alalle 54 + 100 + 56 .

Ja herää kysymys, onko tuossa mitään järkeä.  Onko mahdollista saada jollakin muulla työllä se
ympäristökorvausraha ? Mielestäni kyllä, esimerkiksi luomutuella, tuplasti. Mutta luomukaan ei ole
ratkaisu, nurmivoittoinen viherlannoituskulttuuri ja kuoppaan korjattavat säilisnurmet, ne ovat jo 50 v
takaista aikaa, isoja kivinavettoja kylmillään ollut jo puoli vuosisataa. Ei siinä paljon heinäkoneita,
saati murskaimia  ole talossa.

-SS-

Yksvuotinen säilörehunurmi/seoskasvusto.

Heruuko valkuaispalkkiota jos kylvösiemenestä on yli 50% hernettä ja/tai papua? Vai oliko se niin et seoskasvustolle ei makseta ekstratukea? Olis niin otollista kasvupohjaa sekametelisopalle, keväällä paskat 15kuutio (40euroa), valkuaispalkkio (90e), kerääjäkasvi vielä kyytipojaks (100e). Sit sais vielä olla ens suveen niin tulis kasvipeitteisyyden täyttöä.

Yksvuotinen säilörehunurmi/seoskasvusto.

Heruuko valkuaispalkkiota jos kylvösiemenestä on yli 50% hernettä ja/tai papua? Vai oliko se niin et seoskasvustolle ei makseta ekstratukea? Olis niin otollista kasvupohjaa sekametelisopalle, keväällä paskat 15kuutio (40euroa), valkuaispalkkio (90e), kerääjäkasvi vielä kyytipojaks (100e). Sit sais vielä olla ens suveen niin tulis kasvipeitteisyyden täyttöä.

Miksi seoskasvustoa ? Et sä sitä kaura-herneseostakaan ylös sillä doitsilla saa.
Sihen tarvitaan avarruusohjaamollinen leissoni tai joku premium-klaassi.

Eli murskaajalla vaan siliä kerääjäpohja talveksi.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.02.15 - klo:15:16

Yksvuotinen säilörehunurmi/seoskasvusto.

Heruuko valkuaispalkkiota jos kylvösiemenestä on yli 50% hernettä ja/tai papua? Vai oliko se niin et seoskasvustolle ei makseta ekstratukea? Olis niin otollista kasvupohjaa sekametelisopalle, keväällä paskat 15kuutio (40euroa), valkuaispalkkio (90e), kerääjäkasvi vielä kyytipojaks (100e). Sit sais vielä olla ens suveen niin tulis kasvipeitteisyyden täyttöä.

Miksi seoskasvustoa ? Et sä sitä kaura-herneseostakaan ylös sillä doitsilla saa.
Sihen tarvitaan avarruusohjaamollinen leissoni tai joku premium-klaassi.

Eli murskaajalla vaan siliä kerääjäpohja talveksi.

-SS-

Ei sitä puida vaan paalataan....

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.02.15 - klo:15:58

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.02.15 - klo:15:16

Yksvuotinen säilörehunurmi/seoskasvusto.

Heruuko valkuaispalkkiota jos kylvösiemenestä on yli 50% hernettä ja/tai papua? Vai oliko se niin et seoskasvustolle ei makseta ekstratukea? Olis niin otollista kasvupohjaa sekametelisopalle, keväällä paskat 15kuutio (40euroa), valkuaispalkkio (90e), kerääjäkasvi vielä kyytipojaks (100e). Sit sais vielä olla ens suveen niin tulis kasvipeitteisyyden täyttöä.

Miksi seoskasvustoa ? Et sä sitä kaura-herneseostakaan ylös sillä doitsilla saa.
Sihen tarvitaan avarruusohjaamollinen leissoni tai joku premium-klaassi.

Eli murskaajalla vaan siliä kerääjäpohja talveksi.

-SS-

Ei sitä puida vaan paalataan....

No jos tosiaan joku navetta tai kanalasikala siinä ikkunas alla on, niin vuokraa 600 egellä se pelto
pois sille äpylihemmolle, siitä hernerokasta saat tukina vaan kolmekymppiä enemmän ja on kaikki se vaiva.

Voit levyttää äksänä kylvöaikana sängys ja kattoo uusintana kolumboo telkkarista.

-SS-

ei skänä pysty ku si sen pitäs olla joka hetki länkkärillä konetta kokoomassa ku ei sais savee vellata

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.02.15 - klo:16:04

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.02.15 - klo:15:58

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.02.15 - klo:15:16

Yksvuotinen säilörehunurmi/seoskasvusto.

Heruuko valkuaispalkkiota jos kylvösiemenestä on yli 50% hernettä ja/tai papua? Vai oliko se niin et seoskasvustolle ei makseta ekstratukea? Olis niin otollista kasvupohjaa sekametelisopalle, keväällä paskat 15kuutio (40euroa), valkuaispalkkio (90e), kerääjäkasvi vielä kyytipojaks (100e). Sit sais vielä olla ens suveen niin tulis kasvipeitteisyyden täyttöä.

Miksi seoskasvustoa ? Et sä sitä kaura-herneseostakaan ylös sillä doitsilla saa.
Sihen tarvitaan avarruusohjaamollinen leissoni tai joku premium-klaassi.

Eli murskaajalla vaan siliä kerääjäpohja talveksi.

-SS-

Ei sitä puida vaan paalataan....

No jos tosiaan joku navetta tai kanalasikala siinä ikkunas alla on, niin vuokraa 600 egellä se pelto
pois sille äpylihemmolle, siitä hernerokasta saat tukina vaan kolmekymppiä enemmän ja on kaikki se vaiva.

Voit levyttää äksänä kylvöaikana sängys ja kattoo uusintana kolumboo telkkarista.

-SS-

 

Mä en millään malta ku on helppoa tukirahaa jaossa pilvin pimein....

Seuraavana vuonna se olis niinkö apusäilistä ja sit sen jälkeen ruista. Elikäs sit tulis taas 40euroo paskasta, 70e rukiista ja sit vois käyttää sen kuluvan vuoden apulannan vehnälle.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.02.15 - klo:16:10

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.02.15 - klo:16:04

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 17.02.15 - klo:15:58

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.02.15 - klo:15:16

Yksvuotinen säilörehunurmi/seoskasvusto.

Heruuko valkuaispalkkiota jos kylvösiemenestä on yli 50% hernettä ja/tai papua? Vai oliko se niin et seoskasvustolle ei makseta ekstratukea? Olis niin otollista kasvupohjaa sekametelisopalle, keväällä paskat 15kuutio (40euroa), valkuaispalkkio (90e), kerääjäkasvi vielä kyytipojaks (100e). Sit sais vielä olla ens suveen niin tulis kasvipeitteisyyden täyttöä.

Miksi seoskasvustoa ? Et sä sitä kaura-herneseostakaan ylös sillä doitsilla saa.
Sihen tarvitaan avarruusohjaamollinen leissoni tai joku premium-klaassi.

Eli murskaajalla vaan siliä kerääjäpohja talveksi.

-SS-

Ei sitä puida vaan paalataan....

No jos tosiaan joku navetta tai kanalasikala siinä ikkunas alla on, niin vuokraa 600 egellä se pelto
pois sille äpylihemmolle, siitä hernerokasta saat tukina vaan kolmekymppiä enemmän ja on kaikki se vaiva.

Voit levyttää äksänä kylvöaikana sängys ja kattoo uusintana kolumboo telkkarista.

-SS-

 

Mä en millään malta ku on helppoa tukirahaa jaossa pilvin pimein....

Seuraavana vuonna se olis niinkö apusäilistä ja sit sen jälkeen ruista. Elikäs sit tulis taas 40euroo paskasta, 70e rukiista ja sit vois käyttää sen kuluvan vuoden apulannan vehnälle.

Apusäilis on nurmea. Kerääjäkasvilla ei voinut perustaa nurmea.

Tarvitset siis laukeamiseen jonkin toisen suunnitelman.....

-SS-