Mutta olennainen kysymys: kerkiääkö viljelysuuniteluohjelmat mukaan tuohon junaan ? Olisi mukava kokeilla sillä ohjelmalla, mikä on sallittua ja ei sallittua ?

Pitänee kysyä het huomenissa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 02.11.14 - klo:19:54

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 02.11.14 - klo:18:36

Jos valitsee 60% kasvipeitteisyyden, niin tukea tulee just sille 60-79,9%alalle, mikä kasvipeitteisenä. Siinähän tää kupletin juoni just on, että tukea vain niille lohkoille joihin toimenpide kohdentuu.

Kerääjäkasvit kuuluvat nyt monimuotoiseen peltomaisemaan, mikä tarkoittaa viherlannoitusnurmia, LHP:tä yms. Kohdentamisalueella 20% peltoalasta ja muualla 15%.

Jos ton kerääjäkasvituen saisi kokopinta-alalle, niin arvatkaa tekiskö heinänkylvölaatikot kauppansa kylvinkoneisiin. Siemenet loppuisi heti ja hinnat nousisi taivaisiin.

Kasvipeitteisyyden kanssa pelaaminen tarkoittaa viljatilalla sänkiä ja syysviljaa. Sopii parhaiten aitosuorakylväjille.

Mää olen ihan tyytyväinen tuohon peruspottiin tilatuki (sis.viherrytys)+lfa+ympin perustuki. Pitäisi tulla jo 450e ja noista muista kertyy sitten se mikä kertyy. Reilu satanen tulee tappiota, mutta olosuhteisiin nähden, vielä siedettävä tilanne.

mut millä me nää 600+ vuokrat maksetaan     

missä sanoo tuo 20% maksimi peltoluonnon monimuotoisuuksille?

kaikkein kamalinta tässä on se, ettei edes korkea fosforitason peltoon saa enää ajaa yhtään kakkaa. ennen rajaus oli vain arvelluttavan korkeissa, joita ei itselläkään juuri ole ja siihen on vähän nostamistakin kun vaan jotain satojakin saa.

kotieläintilat täysin kusessa kun kaikki lohkot jo valmiiksi korkeassa ja jonnekin lannatkin on paperilla merkittävä. ymmärrän tuon niin, että karjanlannan poikkeuksella ei voi ajaa korkeaan yhtään, mutta käyttämällä satotasokorjausta voi apulannalla ajaa sen max 6 kg/ha. eli ei yhtään mitään.

voitte kuvitella mimmoset ne P-lukemat on. tate ja yhtiökumppani ketä osti noita yhen sikamiehen lähipeltoja ni luvut on 100. meidänkin maltillisesti kananlantaa käyttävien ja alle kymmenen vuotta elukoitten kanssa touhunneitten on rajussa nousussa vaikka satotaso kertaallinen eikä ajeta ku alle kymmentä mottia. mulla on korkeassa jo useempi lohko, suurin osa hyvässä jonne saa sentäin jotain laittaa. perusreissu isolla kanafarmilla on minimi 10 mottia kevät ja samanlainen syksyllä.

Mutta Joozeppi, minähän olen tarjonnut sinulle mahdollisuutta päästä haitallisista kananulosteista eroon...

Mää olen kyllä SASsin linjoilla siinä, että pieni pärjää omillaan. Noista suurjutuista tulee näämmä niin isoja ongelmia, että isännät saa mahahaavan...

Jaa niin se 20%, se on tossa oppaan sivulla 27/29 puolivälin jälkeen. Nyt kun luin tuosta kyseisestä kohdasta peltoluonnon monimuotoisuus, kerääjäkasveista, niin en olekkaan enää aivan varma luetaanko se monimuotoisuuspelloksi. Voi olla, että monimuotoisuuspelto onkin oma alalajinsa kerääjäkasvien rinnalla. Jos näin niin sitten toi kerääjäkasvi saattaakin olla rahasampo.

ystäväni kylmis, tehdään lantasoppari ja harjottelet hommaa ensin pari vuotta paperilla. katotaan sit joskus tulisko oikein kuorma 

you're wrong, ei kuulu tohon monimuotoisuuspeltoihin. varmaan tommonen 40-60 ha vois itekin vuodessa kylvää harvaa heinää viljan joukkoon. jos siitä kerta 4000-6000 € maksetaan. mistä halpaa siementä, joku vanha pneuma kenties? miksei huiskallakin jos oppis sillä ajamaan tarpeeks vähän.

Ei minua haittaa viljelypanosten sallitun maksimimäärän vähennys. Varsinkin kun 100% kasvinviljely on jäämässä selvään vähemmistöön. Tännekin puuhattiin 400 lehmän karjaa, 30000 kanan broiskulaa, Salon kaupunki suojelee pohjavesiään innokkaasti, ei tule mitään projekteista, varmaankaan. Samoin suurien asutuskeskusten hajaantunut omakotiasutus on tekijä, joka vaikuttaa lannassaviljelyn vastaanottoon yleisössä.

Nyt karjatalousala on näille suunnitelluille EU-rajoituksille hyvin negatiivinen, koska suuri osa valtakunnan ravinnekiertoa kulkee jo siellä, ei perus-viljanviljelytilalla.

Jostakin punakynän nähtävästi on kuljettava, napsahti lantakyllästettyyn maatalouteen hiukan nyt. Mutta herää kysymys, mihin 7 - 8 tonnin keskisatojen viljelijä tukia tarvitsee ? Muutamansadan € tuet vs 3.5  tonnia enemmän satoa, meneehän tuo jo  aivan tasan.

-SS-

Paskanlevitystä virtuaaliharjoitteena, no sitä ei olekkaan tullut vielä kokeiltua...

Rapidiin heinänsiemenlaatikko 5000e. Hieman hillitsee kerääjäkasvien kylvöhaluja. Sittenhän on näitä piensiemen kylvölaitteita, mikä Lehneri se nyt olikaan

Paskanlevitystä virtuaaliharjoitteena, no sitä ei olekkaan tullut vielä kokeiltua...

Rapidiin heinänsiemenlaatikko 5000e. Hieman hillitsee kerääjäkasvien kylvöhaluja. Sittenhän on näitä piensiemen kylvölaitteita, mikä Lehneri se nyt olikaan

Haloo, osta 2.5 m Jukotin, jossa heinänsiemenlaatikko. 200 eukkoa, alk. Tai Tumetin. Satasta kalliimpi.

-SS-

En osta, mulla on jo kaksi vanhaa tumetinta aitassa jemmassa. Kylvetään kaikki nurmet niistä toisella. Suoraan vantaiden kautta. Toisessa on heinänsiemenlaatikko tallessa, mutta se on sellainen roiskotin. Vantaiden kautta ne on kylvettävä.

Sitten on toi laadukas saksalainen apulannanlevitin. Sillä varmaan levittelisi myös jotain...

En osta, mulla on jo kaksi vanhaa tumetinta aitassa jemmassa. Kylvetään kaikki nurmet niistä toisella. Suoraan vantaiden kautta.

Kylvin jyrättyyn multaan Jukolla laahavantaalla, että juuri peittyi. Piti lisähammasratas laittaa kylvökettinkiin. Mutta se nurmi on raidallista vähän, hajalleen kylvettynä jos olisi parempi ?

Siis onko se Italian raiheinä sitä kerääjäkasvia. Meillä oli karja-aikana pikanurmena sitä, semmoista kosteaa mössöä se vähän oli. Ei ainakaan kuivaheinää saanut aikaiseksi, edes seivästämällä.

-SS-

Ei minua haittaa viljelypanosten sallitun maksimimäärän vähennys. Varsinkin kun 100% kasvinviljely on jäämässä selvään vähemmistöön. Tännekin puuhattiin 400 lehmän karjaa, 30000 kanan broiskulaa, Salon kaupunki suojelee pohjavesiään innokkaasti, ei tule mitään projekteista, varmaankaan. Samoin suurien asutuskeskusten hajaantunut omakotiasutus on tekijä, joka vaikuttaa lannassaviljelyn vastaanottoon yleisössä.

Nyt karjatalousala on näille suunnitelluille EU-rajoituksille hyvin negatiivinen, koska suuri osa valtakunnan ravinnekiertoa kulkee jo siellä, ei perus-viljanviljelytilalla.

Jostakin punakynän nähtävästi on kuljettava, napsahti lantakyllästettyyn maatalouteen hiukan nyt. Mutta herää kysymys, mihin 7 - 8 tonnin keskisatojen viljelijä tukia tarvitsee ? Muutamansadan € tuet vs 3.5  tonnia enemmän satoa, meneehän tuo jo  aivan tasan.

-SS-

Tässä voi käydä vielä että raivaaminen vain kiihtyy.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 02.11.14 - klo:20:44

En osta, mulla on jo kaksi vanhaa tumetinta aitassa jemmassa. Kylvetään kaikki nurmet niistä toisella. Suoraan vantaiden kautta.

Kylvin jyrättyyn multaan Jukolla laahavantaalla, että juuri peittyi. Piti lisähammasratas laittaa kylvökettinkiin. Mutta se nurmi on raidallista vähän, hajalleen kylvettynä jos olisi parempi ?

Siis onko se Italian raiheinä sitä kerääjäkasvia. Meillä oli karja-aikana pikanurmena sitä, semmoista kosteaa mössöä se vähän oli. Ei ainakaan kuivaheinää saanut aikaiseksi, edes seivästämällä.

-SS-

Eihän sillä ole nyt väliä miten se kerääjäkasvi sinne rapisee, riittää että on jotain.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 02.11.14 - klo:20:44

En osta, mulla on jo kaksi vanhaa tumetinta aitassa jemmassa. Kylvetään kaikki nurmet niistä toisella. Suoraan vantaiden kautta.

Kylvin jyrättyyn multaan Jukolla laahavantaalla, että juuri peittyi. Piti lisähammasratas laittaa kylvökettinkiin. Mutta se nurmi on raidallista vähän, hajalleen kylvettynä jos olisi parempi ?

Siis onko se Italian raiheinä sitä kerääjäkasvia. Meillä oli karja-aikana pikanurmena sitä, semmoista kosteaa mössöä se vähän oli. Ei ainakaan kuivaheinää saanut aikaiseksi, edes seivästämällä.

-SS-

Minä Jukottelin TOS-apilaa syysvehnänoraasen wappuna, sellainen köyhänmiehen rikkaäestys. Sänki oli kauttaaltaan vihreä, apilaa ja monimuotoisuutta.

Entäs ihmisenpaska, tai niinkuin hienostelijat sanois,yhdyskuntajäte tai puhdistamoliete,saakos sen levittämiseen mitään tukia?

Entäs ihmisenpaska, tai niinkuin hienostelijat sanois,yhdyskuntajäte tai puhdistamoliete,saakos sen levittämiseen mitään tukia?

Fosforista otetaan huomioon 60% ja eikös siihen saa sen orgaanisen aineen tuen.

Entäs ihmisenpaska, tai niinkuin hienostelijat sanois,yhdyskuntajäte tai puhdistamoliete,saakos sen levittämiseen mitään tukia?

Eli mitä hyvänsä tehdään tai ehdotetaan, niin kysymys nr. 1 : "saako siihen tukea?" Vai onko kysymys: "onko siinä mitään järkeä?" jo vanhanaikainen?

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 02.11.14 - klo:21:28

Entäs ihmisenpaska, tai niinkuin hienostelijat sanois,yhdyskuntajäte tai puhdistamoliete,saakos sen levittämiseen mitään tukia?

Eli mitä hyvänsä tehdään tai ehdotetaan, niin kysymys nr. 1 : "saako siihen tukea?" Vai onko kysymys: "onko siinä mitään järkeä?" jo vanhanaikainen?

Asiallinen ajatelma 

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 02.11.14 - klo:21:28

Entäs ihmisenpaska, tai niinkuin hienostelijat sanois,yhdyskuntajäte tai puhdistamoliete,saakos sen levittämiseen mitään tukia?

Eli mitä hyvänsä tehdään tai ehdotetaan, niin kysymys nr. 1 : "saako siihen tukea?" Vai onko kysymys: "onko siinä mitään järkeä?" jo vanhanaikainen?

Ei vaan jos siihen saa tukea ja siinä on järkeä, silloin sillä rikastuu. Kumpikin erikseen on vähän niin ja näin.

-SS-