Miks joku kikkalisi jonkin laittoman tai huijatun apulannan kanssa. Ja sais sitten vaikka 10 kg typpeä menemään/ha 

Maatalouden idea ei mielestäni ole apulannan käytön maksimointi, vaan satomäärän optimointi 

Esimerkiksi ne Hantulan kevätvehnäkokeet osoittavat selvästi, että juuri siellä typen punaisella alueella vasta alkaa kasvamaan, niin että fosfori- ja kalitaseet saadaan kivasti miinukselle. Jos sitä punaista aluetta tuodaan alaspäin, vähenee  myös muiden ravinteiden otto maasta, ja optimituotto heikkenee. Totta kai typellä on jokin optimituotto kiloa kohti, mutta typen puutteesta kärsivä kasvi on myös altis kuivuudelle ja muille hankaluuksille. Vanhassa maatalouden Pikkujättiläisessä mainittiin jostakin sadan vuoden koeruudusta, missä ei tehty mitään lannoitusta, satoa oli saatu keskimäärin siemenen lisäksikin jotakin, todennäköisesti ilmasta satavan typpihapon johdosta. Joinakin vuosina ei saatu edes siemen vertaa takaisin.

Tuo mainittu 50 kg N satotasokorjaus on  pieni takaportti, jonka voi saada auki juurikin sillä kikkailulla. Eli yksi kunnon onnenkantamoinen ylimääräisen ravinteen kanssa, tulee viideksi vuodeksi mahdollisuus käyttää jopa 50 kg/ha enemmän typpeä, antaa mahdollisuuden odottaa ihan 4 v laillisen viljelyn kanssa sitä silloin tällöin sattuvaa optimivuotta. Tällöin taas 5 v pelastettu eteenpäin, saman kasvin kierrolla.

Nämä ravinnetaseet ja satotasokorjaukset eivät juurikaan kuvasta sitä, miten on viljelty, vaan sitä, missä olosuhteissa on aikaisemmin, esim. edellisenä vuotena viljelty. Sopivat sateet ja ilmat tulevat jos ovat tullakseen, ja siitä sitten seuraa huippusadot, jos ravinteiden puute ei tule estämään onnistumista. Nimenomaan nykymallin mukainen ravinnetaselaskenta, rehellinen sellainen, vei pohjan pois seuraavan vuoden satotasotavoittelulta.

Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta.

-SS-

mites toi 100 €/ha kerääjäkasvit? saa perustaa vasta viljan orasvaiheessa eli myrkyttää ensin rikat pois ja sit perään kaikki heinänsiemenjämät sekasin. kylvömääristä ei puhuta, vain että koko alalla oltava kasvusto. harvakin riittänee.. millä koneella olisi helpoin suorittaa kylvö? urat olis 21 m, niissä ajaessa ei tallausta tule.

Eiks toi ole helpoin kylvön yhteydessä pistää samalla kertaa siemenet aluskasvina. Kattelee vaan et kasvi ja kasvinsuojelu passaa yhteen. Valkoapila esimerkiks?

mites toi 100 €/ha kerääjäkasvit? saa perustaa vasta viljan orasvaiheessa eli myrkyttää ensin rikat pois ja sit perään kaikki heinänsiemenjämät sekasin. kylvömääristä ei puhuta, vain että koko alalla oltava kasvusto. harvakin riittänee.. millä koneella olisi helpoin suorittaa kylvö? urat olis 21 m, niissä ajaessa ei tallausta tule.

muokata saa toki pois vasta 1.lokakuuta eli ei sovellu syksyllä kylvettäville lohkoille. ja voi lokakuussa olla lautasmuokkaus ja kultivointikelitkin jo menneet. toisaalta sit voi antaa olla kevääseen ja ottaa kasvipeitteisyysrahat viä kylkeen. onhan siinä riskinsä mut itellä on keväällä lautasella avaus ja muokkaus siitä eteenpäin äkeellä onnistunu ihan ok.

Kerääjäkasvi ei oikein taida viihtyä kasitonnaritaloudessa. Eli kyllä siinä joutuu jättäytymään ehkä semmoisiin keskisatoihin. 1.10. ei liene mikään ongelma eteläisellä rannikkoalueella syyskylvöissä. Parhaat oraat jälleen tulossa myöhään kylvetyistä. Kai sen glyfon voi laittaa muutama päivä aikaisemmin, sitten suorakylvö 1.10. Rahantuloa ei voi estää.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 02.11.14 - klo:09:04

Miks joku kikkalisi jonkin laittoman tai huijatun apulannan kanssa. Ja sais sitten vaikka 10 kg typpeä menemään/ha 

Maatalouden idea ei mielestäni ole apulannan käytön maksimointi, vaan satomäärän optimointi 

Esimerkiksi ne Hantulan kevätvehnäkokeet osoittavat selvästi, että juuri siellä typen punaisella alueella vasta alkaa kasvamaan, niin että fosfori- ja kalitaseet saadaan kivasti miinukselle. Jos sitä punaista aluetta tuodaan alaspäin, vähenee  myös muiden ravinteiden otto maasta, ja optimituotto heikkenee. Totta kai typellä on jokin optimituotto kiloa kohti, mutta typen puutteesta kärsivä kasvi on myös altis kuivuudelle ja muille hankaluuksille. Vanhassa maatalouden Pikkujättiläisessä mainittiin jostakin sadan vuoden koeruudusta, missä ei tehty mitään lannoitusta, satoa oli saatu keskimäärin siemenen lisäksikin jotakin, todennäköisesti ilmasta satavan typpihapon johdosta. Joinakin vuosina ei saatu edes siemen vertaa takaisin.

Tuo mainittu 50 kg N satotasokorjaus on  pieni takaportti, jonka voi saada auki juurikin sillä kikkailulla. Eli yksi kunnon onnenkantamoinen ylimääräisen ravinteen kanssa, tulee viideksi vuodeksi mahdollisuus käyttää jopa 50 kg/ha enemmän typpeä, antaa mahdollisuuden odottaa ihan 4 v laillisen viljelyn kanssa sitä silloin tällöin sattuvaa optimivuotta. Tällöin taas 5 v pelastettu eteenpäin, saman kasvin kierrolla.

Nämä ravinnetaseet ja satotasokorjaukset eivät juurikaan kuvasta sitä, miten on viljelty, vaan sitä, missä olosuhteissa on aikaisemmin, esim. edellisenä vuotena viljelty. Sopivat sateet ja ilmat tulevat jos ovat tullakseen, ja siitä sitten seuraa huippusadot, jos ravinteiden puute ei tule estämään onnistumista. Nimenomaan nykymallin mukainen ravinnetaselaskenta, rehellinen sellainen, vei pohjan pois seuraavan vuoden satotasotavoittelulta.

Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta.

-SS-

Ja kun huomioidaan uudet lajikkeet missä sato potentiaalia enemmän kuin vanhoissa, niin saattaa tulla ravinteista pulaa.

Kun viljellään sinimailasnurmea, levitetään turvelantaa ja kynnetään naattia maahan irtoaa maastakin typpeä, vaikkei ihan jokavuosi kaikilla lohkoilla noita käytettäisikään.
Osassa syysvehnälohkoa oli esikasvina sinimailasnurmi ja osassa sokerijuurikas (naatit maahan) Typpeä syksyllä 20 kg ja keväällä 120. Sato 6900 kg/ha, valkuainen 12,1. Kesäkuun alun ja heinäkuun lopun kuivuus jonkinverran leikkasi satoa. Poutivimmilta alueilta kasvusto paloi.

mites toi 100 €/ha kerääjäkasvit? saa perustaa vasta viljan orasvaiheessa eli myrkyttää ensin rikat pois ja sit perään kaikki heinänsiemenjämät sekasin. kylvömääristä ei puhuta, vain että koko alalla oltava kasvusto. harvakin riittänee.. millä koneella olisi helpoin suorittaa kylvö? urat olis 21 m, niissä ajaessa ei tallausta tule.

Viskalla apila kai lentää pitkällekin, mutta oraille heitettynä ei varmaan muuta iloa kuin hyvällä tahdolla tukiehtojen täyttäminen. Naapurin luomupelloilla ei pahemmin tallausjälkiä ole rikkaäestyksestä näkynyt ja siinä saisi vähän pinnan allekin siementä. Mutta jos ruiskuttaa rikat normaaliaikaan, niin menee varmaan aika isoiksi oraat ennenkuin rikkaäestyksestä on rikkojen puolesta iloa.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 02.11.14 - klo:15:50

mites toi 100 €/ha kerääjäkasvit? saa perustaa vasta viljan orasvaiheessa eli myrkyttää ensin rikat pois ja sit perään kaikki heinänsiemenjämät sekasin. kylvömääristä ei puhuta, vain että koko alalla oltava kasvusto. harvakin riittänee.. millä koneella olisi helpoin suorittaa kylvö? urat olis 21 m, niissä ajaessa ei tallausta tule.

Viskalla apila kai lentää pitkällekin, mutta oraille heitettynä ei varmaan muuta iloa kuin hyvällä tahdolla tukiehtojen täyttäminen. Naapurin luomupelloilla ei pahemmin tallausjälkiä ole rikkaäestyksestä näkynyt ja siinä saisi vähän pinnan allekin siementä. Mutta jos ruiskuttaa rikat normaaliaikaan, niin menee varmaan aika isoiksi oraat ennenkuin rikkaäestyksestä on rikkojen puolesta iloa.

juu ei tässä mitään muuta haetakaan kuin tukioptimointia tappiin seuraavalle kaudelle. viime kaudella valitsin kaikki kalleimmat lisätoimenpiteet ja hyvin niistä on massia kertynyt kun koko kauden laskee yhteen. salkusta en tiä missä on ja välillä on kasvipeitteisyyksin tullu hiukan väärin laskettua.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 02.11.14 - klo:15:50

mites toi 100 €/ha kerääjäkasvit? saa perustaa vasta viljan orasvaiheessa eli myrkyttää ensin rikat pois ja sit perään kaikki heinänsiemenjämät sekasin. kylvömääristä ei puhuta, vain että koko alalla oltava kasvusto. harvakin riittänee.. millä koneella olisi helpoin suorittaa kylvö? urat olis 21 m, niissä ajaessa ei tallausta tule.

Viskalla apila kai lentää pitkällekin, mutta oraille heitettynä ei varmaan muuta iloa kuin hyvällä tahdolla tukiehtojen täyttäminen. Naapurin luomupelloilla ei pahemmin tallausjälkiä ole rikkaäestyksestä näkynyt ja siinä saisi vähän pinnan allekin siementä. Mutta jos ruiskuttaa rikat normaaliaikaan, niin menee varmaan aika isoiksi oraat ennenkuin rikkaäestyksestä on rikkojen puolesta iloa.

Muutaman kerran olen apilanurmen perustanut tuollein orasvaiheessa että rikkaruiskutuksen jälkeen kylvö ja jyräys..
 Mun kylvövehkeet kun soveltuu mainiosti tuohon tarkoitukseen..

Jos valitsee 60% kasvipeitteisyyden, niin tukea tulee just sille 60-79,9%alalle, mikä kasvipeitteisenä. Siinähän tää kupletin juoni just on, että tukea vain niille lohkoille joihin toimenpide kohdentuu.

Kerääjäkasvit kuuluvat nyt monimuotoiseen peltomaisemaan, mikä tarkoittaa viherlannoitusnurmia, LHP:tä yms. Kohdentamisalueella 20% peltoalasta ja muualla 15%.

Jos ton kerääjäkasvituen saisi kokopinta-alalle, niin arvatkaa tekiskö heinänkylvölaatikot kauppansa kylvinkoneisiin. Siemenet loppuisi heti ja hinnat nousisi taivaisiin.

Kasvipeitteisyyden kanssa pelaaminen tarkoittaa viljatilalla sänkiä ja syysviljaa. Sopii parhaiten aitosuorakylväjille.

Mää olen ihan tyytyväinen tuohon peruspottiin tilatuki (sis.viherrytys)+lfa+ympin perustuki. Pitäisi tulla jo 450e ja noista muista kertyy sitten se mikä kertyy. Reilu satanen tulee tappiota, mutta olosuhteisiin nähden, vielä siedettävä tilanne.

Se on kumma, että viranomaisten täytyy PAKOTTAA ihmisiä viljelemään fiksusti  Ja kannattavammin. Tätä en tajua.

Ymmärrän tämän niin, että liikaa on vielä löysiä, kun "väkisin viljely" on vielä ollut normi ja vielä ihan kannattavaa. Kunhan alkaa tosissaan ahdistaa, niin ei tarvii enää määräyksillä sitä fiksuutta hakea?

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 02.11.14 - klo:09:49

Se on kumma, että viranomaisten täytyy PAKOTTAA ihmisiä viljelemään fiksusti  Ja kannattavammin. Tätä en tajua.

Ymmärrän tämän niin, että liikaa on vielä löysiä, kun "väkisin viljely" on vielä ollut normi ja vielä ihan kannattavaa. Kunhan alkaa tosissaan ahdistaa, niin ei tarvii enää määräyksillä sitä fiksuutta hakea?

Siihen olisi helppo ratkaisu. Lopetaan kaikki tuet ja jokainen saisi viljellä kuten haluaa.

Jos valitsee 60% kasvipeitteisyyden, niin tukea tulee just sille 60-79,9%alalle, mikä kasvipeitteisenä. Siinähän tää kupletin juoni just on, että tukea vain niille lohkoille joihin toimenpide kohdentuu.

Kerääjäkasvit kuuluvat nyt monimuotoiseen peltomaisemaan, mikä tarkoittaa viherlannoitusnurmia, LHP:tä yms. Kohdentamisalueella 20% peltoalasta ja muualla 15%.

Jos ton kerääjäkasvituen saisi kokopinta-alalle, niin arvatkaa tekiskö heinänkylvölaatikot kauppansa kylvinkoneisiin. Siemenet loppuisi heti ja hinnat nousisi taivaisiin.

Kasvipeitteisyyden kanssa pelaaminen tarkoittaa viljatilalla sänkiä ja syysviljaa. Sopii parhaiten aitosuorakylväjille.

Mää olen ihan tyytyväinen tuohon peruspottiin tilatuki (sis.viherrytys)+lfa+ympin perustuki. Pitäisi tulla jo 450e ja noista muista kertyy sitten se mikä kertyy. Reilu satanen tulee tappiota, mutta olosuhteisiin nähden, vielä siedettävä tilanne.

mut millä me nää 600+ vuokrat maksetaan     

missä sanoo tuo 20% maksimi peltoluonnon monimuotoisuuksille?

kaikkein kamalinta tässä on se, ettei edes korkea fosforitason peltoon saa enää ajaa yhtään kakkaa. ennen rajaus oli vain arvelluttavan korkeissa, joita ei itselläkään juuri ole ja siihen on vähän nostamistakin kun vaan jotain satojakin saa.

kotieläintilat täysin kusessa kun kaikki lohkot jo valmiiksi korkeassa ja jonnekin lannatkin on paperilla merkittävä. ymmärrän tuon niin, että karjanlannan poikkeuksella ei voi ajaa korkeaan yhtään, mutta käyttämällä satotasokorjausta voi apulannalla ajaa sen max 6 kg/ha. eli ei yhtään mitään.

voitte kuvitella mimmoset ne P-lukemat on. tate ja yhtiökumppani ketä osti noita yhen sikamiehen lähipeltoja ni luvut on 100. meidänkin maltillisesti kananlantaa käyttävien ja alle kymmenen vuotta elukoitten kanssa touhunneitten on rajussa nousussa vaikka satotaso kertaallinen eikä ajeta ku alle kymmentä mottia. mulla on korkeassa jo useempi lohko, suurin osa hyvässä jonne saa sentäin jotain laittaa. perusreissu isolla kanafarmilla on minimi 10 mottia kevät ja samanlainen syksyllä.

Ei sitä löysää kovin paljon voi olla, niin kovaa on poru tällä hetkellä. 

yhen sikamiehen lähipeltoja ni luvut on 100. meidänkin maltillisesti kananlantaa käyttävien ja alle kymmenen vuotta elukoitten kanssa touhunneitten on rajussa nousussa vaikka satotaso kertaallinen eikä ajeta ku alle kymmentä mottia. mulla on korkeassa jo useempi lohko, suurin osa hyvässä jonne saa sentäin jotain laittaa. perusreissu isolla kanafarmilla on minimi 10 mottia kevät ja samanlainen syksyllä.

Ravinneylijäämät tuovat suuria satoja. Ja nyt joku viherpiipertäjä meinaa tehdä kiusaa, ettei onnistukaan enää. Varmaan pitää siellä kanansontakasan vieressä ihmisten kohta opetella viljelemäänkin ? 

Juu aikanaan kun laitoin kuormallisen lehmän kuivikelantaa paikkaansa, niin jos kanalan pohjaa laittoi samalla tavalla, oli laossa jo nelilehtiasteelta asti.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 02.11.14 - klo:18:36

Jos valitsee 60% kasvipeitteisyyden, niin tukea tulee just sille 60-79,9%alalle, mikä kasvipeitteisenä. Siinähän tää kupletin juoni just on, että tukea vain niille lohkoille joihin toimenpide kohdentuu.

Kerääjäkasvit kuuluvat nyt monimuotoiseen peltomaisemaan, mikä tarkoittaa viherlannoitusnurmia, LHP:tä yms. Kohdentamisalueella 20% peltoalasta ja muualla 15%.

Jos ton kerääjäkasvituen saisi kokopinta-alalle, niin arvatkaa tekiskö heinänkylvölaatikot kauppansa kylvinkoneisiin. Siemenet loppuisi heti ja hinnat nousisi taivaisiin.

Kasvipeitteisyyden kanssa pelaaminen tarkoittaa viljatilalla sänkiä ja syysviljaa. Sopii parhaiten aitosuorakylväjille.

Mää olen ihan tyytyväinen tuohon peruspottiin tilatuki (sis.viherrytys)+lfa+ympin perustuki. Pitäisi tulla jo 450e ja noista muista kertyy sitten se mikä kertyy. Reilu satanen tulee tappiota, mutta olosuhteisiin nähden, vielä siedettävä tilanne.

mut millä me nää 600+ vuokrat maksetaan     

missä sanoo tuo 20% maksimi peltoluonnon monimuotoisuuksille?

kaikkein kamalinta tässä on se, ettei edes korkea fosforitason peltoon saa enää ajaa yhtään kakkaa. ennen rajaus oli vain arvelluttavan korkeissa, joita ei itselläkään juuri ole ja siihen on vähän nostamistakin kun vaan jotain satojakin saa.

kotieläintilat täysin kusessa kun kaikki lohkot jo valmiiksi korkeassa ja jonnekin lannatkin on paperilla merkittävä. ymmärrän tuon niin, että karjanlannan poikkeuksella ei voi ajaa korkeaan yhtään, mutta käyttämällä satotasokorjausta voi apulannalla ajaa sen max 6 kg/ha. eli ei yhtään mitään.

voitte kuvitella mimmoset ne P-lukemat on. tate ja yhtiökumppani ketä osti noita yhen sikamiehen lähipeltoja ni luvut on 100. meidänkin maltillisesti kananlantaa käyttävien ja alle kymmenen vuotta elukoitten kanssa touhunneitten on rajussa nousussa vaikka satotaso kertaallinen eikä ajeta ku alle kymmentä mottia. mulla on korkeassa jo useempi lohko, suurin osa hyvässä jonne saa sentäin jotain laittaa. perusreissu isolla kanafarmilla on minimi 10 mottia kevät ja samanlainen syksyllä.

Mutta Joozeppi, minähän olen tarjonnut sinulle mahdollisuutta päästä haitallisista kananulosteista eroon...

Mää olen kyllä SASsin linjoilla siinä, että pieni pärjää omillaan. Noista suurjutuista tulee näämmä niin isoja ongelmia, että isännät saa mahahaavan...

Jaa niin se 20%, se on tossa oppaan sivulla 27/29 puolivälin jälkeen. Nyt kun luin tuosta kyseisestä kohdasta peltoluonnon monimuotoisuus, kerääjäkasveista, niin en olekkaan enää aivan varma luetaanko se monimuotoisuuspelloksi. Voi olla, että monimuotoisuuspelto onkin oma alalajinsa kerääjäkasvien rinnalla. Jos näin niin sitten toi kerääjäkasvi saattaakin olla rahasampo.