siis puin aikasen ohran  tänävuonna 10,8. kylvän hybridi rukiin ja timotein 15,8 tulee kerääjäkasvipalkkio tälle ja ensvuodelle yhellä kylvöllä

Asiassa on pari muttaa, koska lause "kerääjäkasvin avulla ei saisi perustaa seuraavan vuoden viljelykasvia" on tulkinnanvarainen. Alla -SS- kirjoittaa asiasta

Kerääjäkasvitoimenpiteen 15.08 aikarajaa eivät tuntuneet heti tajuavan, mutta supinasta päätellen jotkut tajusivat idean: kerääjäkasvi aikaisen ohran jälkeen, toimenpide saadaan ohrasta. Muokkaus, kylvö syyskylvöiselle kasville, kerääjäkasvin kanssa yhdessä ! Se, että kerääjäkasvin avulla ei saisi perustaa seuraavan vuoden viljelykasvia ei koulutuksessa olleiden valvontaviranomaisten mukaan tarkoita pelkästään sitä, että se kerääjäkasvi itsessään olisi seuraavan vuoden kerääjäkasvi vaan myös se seuraavan pääkasvin kylvön pitäisi lykkääntyä sinne 1.10 asti. Miten tylsää tuommoinen, menee yhdet apilansiemenet ihan turhaan 
-SS-

Ja vähintäinkin joudut turvautumaan suorakylvöön, koska opuksessa sanotaan

"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."


Josta päädymmekin kysymykseen onko suorakylvö muokkausta tahi siihen rinnastettavaa tässä yhteydessä....

Varmaan neuvokkailla on vastaukset näihin.

siis puin aikasen ohran  tänävuonna 10,8. kylvän hybridi rukiin ja timotein 15,8 tulee kerääjäkasvipalkkio tälle ja ensvuodelle yhellä kylvöllä 

Meisanistko, että tuo timotei kelpaa kahtena vuonna kerääjäkasviksi? Eli kerääjäkasviksi monivuotinen heinäkasvi, ja koska se ei ole seuraavan vuoden varsinainen kasvusto (joka tässä olisi ruis), niin tapa olisi sallittu... Voihan tuota kokeilla, mutta ei välttämättä mene läpi 

Varsinaiseen aiheen vierestä asiallinen kysymys... Kuinka herkkä hybriruis on syksyllä kilpailulle ja lisääntykö talvituhot helposti jos on paljon muuta syksyllä vihertävää kasvimassaa?

niin jos toi muokkaamattomuus tarkoittaa että noin ei voi toimia niin sit on sama ilmoittaa kaikki ennen 15,8 puidut  kerääjälle  ja nakata se timppa siihe pahnan päälle ja kaikki nauraa taas

Ja vähintäinkin joudut turvautumaan suorakylvöön, koska opuksessa sanotaan

"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin
kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."


Josta päädymmekin kysymykseen onko suorakylvö muokkausta tahi siihen rinnastettavaa tässä yhteydessä....

Varmaan neuvokkailla on vastaukset näihin.

Eikös tuo sitten ole viljelykasvin kylvöä, jos ruista kylvetään?

Lainaus käyttäjältä: Make - 31.03.15 - klo:10:02

Nyt sitten jos lohkolla on yksi korkean fosforin näyte joutuu tuosta tekemään oman kasvulohkon. 

Vai joutuuko?

"Fosforilannoitusta ei voida laskea keskiarvona koko
lohkolle, jos jonkin maanäytteen fosforin viljavuusluokka
on niin korkea, että fosforilannoitusta ei voida
lainkaan antaa viljeltävälle kasville."

Taulukossa Viljat, öljykasvit, palkokasvit-rivillä korkean fosforiarvon lannotusmäärä on 0, mutta satotasokorjausta saa käyttää. Eli fosforilannoitusta voi antaa viljalle, öljykasville ja palkokasville, jos satotaso riittää. Eikö silloin myös fosforin viljavuusluokka "korkea" kelpaa keskiarvolaskentaan?

Huomasin kyllä ja sokerijuurikkaalla ja perunalla saa nyt käyttää keskiarvoa myös luokassa arveluttavan korkea. 
Tuo lohko on nurmella ja mulla on myös kaksi muuta vastaavaa yhtä täpärää nurmilohkoa. Virtsat on suunniteltu levitettäviksi noille lohkoille. Täytyy ensitilassa ottaa noista uudet viljavuusnäytteet. 

Nyt sitten jos lohkolla on yksi korkean fosforin näyte joutuu tuosta tekemään oman kasvulohkon. 
Olen tällainen vanhankansan viljelijä, joka on tehnyt viljavuustutkimuksia viljelyä varten jo paljon ennen ympäristötukia. Olen tottunut ottamaan oman maanäytteensä erilaisista maalajeista, kuten luotettavaa viljelysuunnittelua varten pitäisi. Esimerkiksi nyt on 4 ha lohko, josta on 3 maanäytettä. Yhdessä fosforiluku 23,3. Multava savimaa, korkean fosforin raja 23.  Keskiarvofosfori 18,77 eli hyvä.
Jos olisin ottanut ympäristötuen vaatiman yhden näytteen sisi koko lohkolle levittää lantaa, nyt täytyy osasta tehdä oma kasvulohkonsa ilman lantaa.
En ymmärrä miksi ämpärissä saa tehdä keskiarvon, mutta paperilla ei. Jos lohkolla on jossain oikeasti korkea fosfori se nostaa myös keskiarvon äkkiä rajojen yli.

Näistä lohkoista selviää fosforin osalta salpietarilla ja tukeen oikeuttavalla 15motin kuivapaska-annoksella. Onhan siellä joukossa pari välttävääkin arvoa joihin voi laittaa vaikka Yy-viitosta. Siitä kun paperilla pyörittelee niin kyllähän puljaamismahdollisuudet on rajattomat kun mukaan ottaa kaikki 20 lohkoa. Mielikuvitus ja taivas vaan rajana lannotuksen suhteen. Ton RM-merkinnän kun sais vielä pois seuraavalta kairakierrokselta..

Jo neljäs eri mittauslaboratorio, nyt ruåtsinkielisellä Pohjanmaalla. Tänään tuli kallisarvoinen kansio. Ei pääse phosphoreista eroon. Eli sitä näyttäisi olevan syvemmälläkin. pH:t olivat hiukan noususuunnassa, vaikka jo 10 v kalkituksesta, no 3 x 7 t lyhyen ajan kuluessa olikin aika paljon.

80 kg tasefosforin imuttaminen laski ruispalstaa fosforin osalta yhdellä viljavuusluokalla. Mutta tuo konsti ei toimi ent. sokerijuurikaspelloilla. Sitten se toinen ketutus, ärämmää näyttää jostakin syystä edelleen.

Ei paljon kannattanut silmämääräisesti yrittää väistää multavan näköisiä kohtia ?

-SS-

niin jos toi muokkaamattomuus tarkoittaa että noin ei voi toimia niin sit on sama ilmoittaa kaikki ennen 15,8 puidut  kerääjälle  ja nakata se timppa siihe pahnan päälle ja kaikki nauraa taas 

Kyllä minä olen samaa mieltä kuin Make. Ilmiselvää kylvämistä tuo on, joten tuskin tuo muokkaukseen tökkää. Mutta tuo monivuotinen kerääjäkasvi kuulostaa siltä, ettei ainakaan ole tarkoitus ollut, että noin tehdään. Mutta jos sitä ei määrätä, että edellisvuoden kerääjäkasvikasvosto on päätettävä seuraavana keväänä tai että kerääjäkasvi ei saa olla monivuotinen, niin kokeile. Jos meinaat, että saat tarpeeksi hyvän kerääjäkasvikasvoston aikaiseksi. Joka tapauksessa tämä on tähän astisista paras ja järkevin ajatus sääntöjen venyttämiseksi 

Kysytäänpä uudelleen....    Sitä et pelkää, että kerääjästä tulee liian rehevä ja se kilpailee rukiin kanssa niin paljon tai lisää talvituhoja, että kasitonnariksi tarkoitetut rukiit eivät verso kunnolla ja tähkiämäärä putoaa lähes kasisatasen tasolle?

Eikös siellä alunperin lukenut että keräjä/aluskasvin saa muokata aikaisintaan 1.10 mutta voi olla kevääseen asti jolloin muokataan ennen kylvöä?

Kyllä tuo monivuotinen kerääjä on suomeksi sanottuna *****ilua karjatiloja kohtaan! Ei saa perustaa monivuotista rehunurmea, mutta kyllä voi olla monivuotinen kerääjä/aluskasvi kasvi

Eikös siellä alunperin lukenut että keräjä/aluskasvin saa muokata aikaisintaan 1.10 mutta voi olla kevääseen asti jolloin muokataan ennen kylvöä?

Kyllä tuo monivuotinen kerääjä on suomeksi sanottuna *****ilua karjatiloja kohtaan! Ei saa perustaa monivuotista rehunurmea, mutta kyllä voi olla monivuotinen kerääjä/aluskasvi kasvi

Eikö yhtään ihmetytä miksei apilapitoinen nurmi voi olla kerääjäkasvitukeen oikeuttava siltään, ilman että vilja kasvaa päällä?
Liian helppoa vai mikä on syy?

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 31.03.15 - klo:20:23

Eikös siellä alunperin lukenut että keräjä/aluskasvin saa muokata aikaisintaan 1.10 mutta voi olla kevääseen asti jolloin muokataan ennen kylvöä?

Kyllä tuo monivuotinen kerääjä on suomeksi sanottuna *****ilua karjatiloja kohtaan! Ei saa perustaa monivuotista rehunurmea, mutta kyllä voi olla monivuotinen kerääjä/aluskasvi kasvi

Eikö yhtään ihmetytä miksei apilapitoinen nurmi voi olla kerääjäkasvitukeen oikeuttava siltään, ilman että vilja kasvaa päällä?
Liian helppoa vai mikä on syy?

Kyllä minä sen ymmärän että säilörehunurmelle ei 5 satovuonna voi perän jälkeen saada kerääjä/aluskasvipalkkiota, mutta sitä minä en ymmärrä että mikä voi olla syy ettei rehunurmea voi perustaa aluskasvilla? Siis järellinen syy! Katsokaapa vaikka niin suojavyöhykkeen voit perustaa!

Lainaus käyttäjältä: talkkari - 31.03.15 - klo:20:51

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 31.03.15 - klo:20:23

Eikös siellä alunperin lukenut että keräjä/aluskasvin saa muokata aikaisintaan 1.10 mutta voi olla kevääseen asti jolloin muokataan ennen kylvöä?

Kyllä tuo monivuotinen kerääjä on suomeksi sanottuna *****ilua karjatiloja kohtaan! Ei saa perustaa monivuotista rehunurmea, mutta kyllä voi olla monivuotinen kerääjä/aluskasvi kasvi

Eikö yhtään ihmetytä miksei apilapitoinen nurmi voi olla kerääjäkasvitukeen oikeuttava siltään, ilman että vilja kasvaa päällä?
Liian helppoa vai mikä on syy?

Kyllä minä sen ymmärän että säilörehunurmelle ei 5 satovuonna voi perän jälkeen saada kerääjä/aluskasvipalkkiota, mutta sitä minä en ymmärrä että mikä voi olla syy ettei rehunurmea voi perustaa aluskasvilla? Siis järellinen syy! Katsokaapa vaikka niin suojavyöhykkeen voit perustaa!

No siksi vissiin kun rehunurmeen ei huku kokonaan se tukisatanen kuten alus-/kerääjäkasviin. 

Ei kai sen alus-/kerääjäkasvin tarvi olla viittä vuotta samoilla lohkoilla? Siis miksei apila nurmen seassa käy kerääjäkasviksi esim. kolme vuotta yhdellä lohkolla?

Lainaus käyttäjältä: taisker - 31.03.15 - klo:17:01

niin jos toi muokkaamattomuus tarkoittaa että noin ei voi toimia niin sit on sama ilmoittaa kaikki ennen 15,8 puidut  kerääjälle  ja nakata se timppa siihe pahnan päälle ja kaikki nauraa taas 

Kyllä minä olen samaa mieltä kuin Make. Ilmiselvää kylvämistä tuo on, joten tuskin tuo muokkaukseen tökkää. Mutta tuo monivuotinen kerääjäkasvi kuulostaa siltä, ettei ainakaan ole tarkoitus ollut, että noin tehdään. Mutta jos sitä ei määrätä, että edellisvuoden kerääjäkasvikasvosto on päätettävä seuraavana keväänä tai että kerääjäkasvi ei saa olla monivuotinen, niin kokeile. Jos meinaat, että saat tarpeeksi hyvän kerääjäkasvikasvoston aikaiseksi. Joka tapauksessa tämä on tähän astisista paras ja järkevin ajatus sääntöjen venyttämiseksi 

Kysytäänpä uudelleen....    Sitä et pelkää, että kerääjästä tulee liian rehevä ja se kilpailee rukiin kanssa niin paljon tai lisää talvituhoja, että kasitonnariksi tarkoitetut rukiit eivät verso kunnolla ja tähkiämäärä putoaa lähes kasisatasen tasolle?

ei se timppa sieltä syksyssä oo sentin pitunen nökö ravinteita pötköstä tarpeeksi ainut vaara on lako siis moddusta tarpeeksi eikä hybridi mee  savella helposti nurin

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 31.03.15 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: talkkari - 31.03.15 - klo:20:51

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 31.03.15 - klo:20:23

Eikös siellä alunperin lukenut että keräjä/aluskasvin saa muokata aikaisintaan 1.10 mutta voi olla kevääseen asti jolloin muokataan ennen kylvöä?

Kyllä tuo monivuotinen kerääjä on suomeksi sanottuna *****ilua karjatiloja kohtaan! Ei saa perustaa monivuotista rehunurmea, mutta kyllä voi olla monivuotinen kerääjä/aluskasvi kasvi

Eikö yhtään ihmetytä miksei apilapitoinen nurmi voi olla kerääjäkasvitukeen oikeuttava siltään, ilman että vilja kasvaa päällä?
Liian helppoa vai mikä on syy?

Kyllä minä sen ymmärän että säilörehunurmelle ei 5 satovuonna voi perän jälkeen saada kerääjä/aluskasvipalkkiota, mutta sitä minä en ymmärrä että mikä voi olla syy ettei rehunurmea voi perustaa aluskasvilla? Siis järellinen syy! Katsokaapa vaikka niin suojavyöhykkeen voit perustaa!

No siksi vissiin kun rehunurmeen ei huku kokonaan se tukisatanen kuten alus-/kerääjäkasviin. 

Ei kai sen alus-/kerääjäkasvin tarvi olla viittä vuotta samoilla lohkoilla? Siis miksei apila nurmen seassa käy kerääjäkasviksi esim. kolme vuotta yhdellä lohkolla?

Mutta entäs se suojavyöhyke? 100€ kahtena vuonna ja siitä eteen päin 450-500€ hehtaari?

Voiko valitun toimenpiteen pinta-alan laittaa jonakin vuonna 0:ksi vai onko pakko laittaa se min 15 aaria?