Lainaus käyttäjältä: maraani - 09.10.14 - klo:18:34

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 09.10.14 - klo:07:03

Lainaus käyttäjältä: luomuviljelijä - 08.10.14 - klo:22:44

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 08.10.14 - klo:20:40

kuinkahan monta miljuunaa noista tukieuroista oikein kulkeekaan tuon valvonnan kautta kun ei niitä tuottajille ole mahollista maksaa.   mullakin kävi peltoja kattelemassa kaksi joutilasta ja vuokraautolla.  pari tuntia tärväsvät ei mihinkään ja hyvää tuli!    satelliitti sen valvonan sitten lopuks tekee... ja mavi seuraavaks ja sit mmm ........!  hitto mitä pelleilyä!

Pari tuntia

Meillä kiersi viime vuonna kaksi joutilasta yhteensä viisi päivää.

Meillä päin eu:n alku aikoina joku meni ilmoitamaan 2kpl suomenkarjaa. Kaksi tarkastajaa ajoi jostain Kuopiosta kahtomaan niitä kahta lehmää.

Meillä lipsahti tarkastajalta kokovalvonnan yhteydessä, et meille osuu vielä alkuperäisrodun säilyttämisen tarkastus myöhemmin. Sanoin siihen sitten, että käykää vaikka nyt samalla kuvaamassa ne pari kyyttöä niin on edes jotain järkeä.

Mahtaako ne lehmät tuntea itseään yhtään sen tärkeämmiksi, vaikka joku toiselta puolelta Suomea heitä vartavasten katsomaan tuliskin.? 

Tai veronmaksaja pussiaan kevyemmäksi? Taannoin täti lensi Helsingistä Joensuuhun tarkistamaan, että on vuohella vettä ja heinää, iloiten, että kerkeää vielä toisenkin paikan katsoa ennen kotiin paluuta. Tämmöisen hulluuden on loputtava, ei mulla muuta.

Lainaus käyttäjältä: Sirkku - 09.10.14 - klo:07:22

Ja taas tähän viranomaiskierteeseen: ensin kysyn asiasta paikalliselta maaseutusihteeriltä, joka ei tiedä mitään ja

Oletko, Sirkku, Kiuruvedeltä?

En-ei ne vaan taida tietää mitään missään päin Suomea 

Vielä tuosta proagrian "virallisuudesta". Meilläpäin neuvojat ovat koulutukseltaan about agrologeja+ekstrana oma työkokemus. Nykyään kuitenkin suuri osa viljelijöistä on jo itsekin agrologeja ja moni yliopistonkin käynyt on ryhtynyt kotitilaa pitämään, joten on vähän kaukaa haettua etteivät viljelijät itse osaisi moisia tarkkailutoimenpiteitä tehdä... Enkä kyllä ole ihan varma, että missään ruokittaisiin lehmiä suunnittelematta edes vähän...

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 09.10.14 - klo:08:20

Lainaus käyttäjältä: Sirkku - 09.10.14 - klo:07:22

Ja taas tähän viranomaiskierteeseen: ensin kysyn asiasta paikalliselta maaseutusihteeriltä, joka ei tiedä mitään ja

Oletko, Sirkku, Kiuruvedeltä?

En-ei ne vaan taida tietää mitään missään päin Suomea 

Vielä tuosta proagrian "virallisuudesta". Meilläpäin neuvojat ovat koulutukseltaan about agrologeja+ekstrana oma työkokemus. Nykyään kuitenkin suuri osa viljelijöistä on jo itsekin agrologeja ja moni yliopistonkin käynyt on ryhtynyt kotitilaa pitämään, joten on vähän kaukaa haettua etteivät viljelijät itse osaisi moisia tarkkailutoimenpiteitä tehdä... Enkä kyllä ole ihan varma, että missään ruokittaisiin lehmiä suunnittelematta edes vähän...

Agrologin koulutus riittää ko. duuneihin. Sitten pitää käydä kurssi ja tentti -> saa virallisen luvan tehdä tarkkailutoimenpiteet. Haku hommaan on ollut kaikille avoin.

Kyllähän tuo itteäkin korpeaa "saavutettujen etujen" menetys kesken sitoumuksen. Meillä kun ei ole takana ja tukena ay-liikkeen kaltaista voimaa (hampaaton maidontuottajien keskusjärjestö ei paljoa jeesaa), niin meitä viedään kuin sitä kuuluisaa litran mittaa.

Toinen kummallisuus tässä uudessa ehdotuksessa oli, että korvausmäärä jää sitoutumishetkellä avoimeksi eli kummoisia investointeja ei kannata asian tiimoilta tehdä. Summa selviää vasta sitten kun kokonaispotti jaetaan hakijoiden toimenpiteiden ja eläinyksiköiden suhteessa.

Mä hiukan pelkään, että tämä pompottelu ja kölin alta vetäminen johtaa lopulta siihen, että joku räjäyttää joko ministeriön tai mavin, tai käy ampumassa jonkun virkamiespolon.

Kyllähän tuo itteäkin korpeaa "saavutettujen etujen" menetys kesken sitoumuksen. Meillä kun ei ole takana ja tukena ay-liikkeen kaltaista voimaa (hampaaton maidontuottajien keskusjärjestö ei paljoa jeesaa), niin meitä viedään kuin sitä kuuluisaa litran mittaa.

Toinen kummallisuus tässä uudessa ehdotuksessa oli, että korvausmäärä jää sitoutumishetkellä avoimeksi eli kummoisia investointeja ei kannata asian tiimoilta tehdä. Summa selviää vasta sitten kun kokonaispotti jaetaan hakijoiden toimenpiteiden ja eläinyksiköiden suhteessa.

Mä hiukan pelkään, että tämä pompottelu ja kölin alta vetäminen johtaa lopulta siihen, että joku räjäyttää joko ministeriön tai mavin, tai käy ampumassa jonkun virkamiespolon.

Ei Suomessa, me vaan täällä purnataan ja saattaapa joku todella sydämistynyt soittaa jopa MTK:n nokkamiehelle, mutta siihen se jää. Taas lapioidaan paskaa ja nöyristellään navetalla..

Tuskin tulee mitään mielenilmaisuja, mutta aika moni jättää nää EHK-pelleilyt pois, ku korvaus putoaa melkein siihen alkuaikojen viiteen tonniin. Naapuriki lupas jättää lypsikit laiduntamatta oikein luvan kanssa ja korvaukset hakematta 

Kyl tää touhu loppuu Suomesta, ellei hyvinvointiasioita oteta todesta... kotimaisuutta markkinoidaan kuitenkin mielikuvilla, joten kai meidän täytyy edes yrittää olla mielikuvien mukaisia.

Hyvinvointi lisäää myös tuotosta 

(Kohta tähän tulee 50 vastausta, jossa selitetään että voiko lehmä parressa huonosti jos se lypsää kuitenkin 12000, ja sitten on näitä    -hymiöitä. Siihen voisi vastata, että olen nähnyt pahoinvoivan lehmän pihatossa, ja se lypsi 17000 kg ja laitan muutaman tällaisen perään  )

Hyvinvoinnista voi pitää huolta myös liittymättä monimutkaiseen byrokratiasysteemiin, josta seuraa turhaa byrokratiaa ja valvontaa pientä korvausta vastaan.

Hyvinvoinnista voi pitää huolta myös liittymättä monimutkaiseen byrokratiasysteemiin, josta seuraa turhaa byrokratiaa ja valvontaa pientä korvausta vastaan.

Just näin. Mut tuon byrokratia-systeemin hieno tavoite on jossain vaiheessa todistaa hyvinvoineista eläimistä saatujen tuotteiden olevan arvokkaampia, kuin ns. tavanomaisten. Eli tällä haetaan myös kaupallista lisäarvoa..

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 12.10.14 - klo:13:07

Hyvinvoinnista voi pitää huolta myös liittymättä monimutkaiseen byrokratiasysteemiin, josta seuraa turhaa byrokratiaa ja valvontaa pientä korvausta vastaan.

Just näin. Mut tuon byrokratia-systeemin hieno tavoite on jossain vaiheessa todistaa hyvinvoineista eläimistä saatujen tuotteiden olevan arvokkaampia, kuin ns. tavanomaisten. Eli tällä haetaan myös kaupallista lisäarvoa..

Jos nyt käytettäisiin todella kaupallisesti näitä tukia, niin eikö se sitten olisi järkevämpi lisätä vasikan tai teuraan hintaan se korvaus. Teurastamot pitäisivät sitten huolen, että tuotanto-olosuhteet on kunnossa. Nehän käy joka tapauksessa joka tilalla, mikä siinä olisi vaikeaa laittaa raksi ruutuun hommat kunnossa ja vasikka ok. Tai teuraitten kohdalla sama juttu.  Teurastamo tilittäisi sitten sen lisähintana.
Tai jos teurastamo ei tilittäisi niin tulisi samaan tapaan kuin maidontuotantotuki. Ilman hakemisia ja turhan päiväisiä paperitalkoita. Ja korvaus ihan reilusti kilojen mukaan. 

Piialla muuten hyvä idea, mutta tolla mallilla jos asiakas maksais nautaa kohti satasen lisää, ottais kauppa 60, teurastamo 30 ja tuottaja sais kympin 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 12.10.14 - klo:13:12

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 12.10.14 - klo:13:07

Hyvinvoinnista voi pitää huolta myös liittymättä monimutkaiseen byrokratiasysteemiin, josta seuraa turhaa byrokratiaa ja valvontaa pientä korvausta vastaan.

Just näin. Mut tuon byrokratia-systeemin hieno tavoite on jossain vaiheessa todistaa hyvinvoineista eläimistä saatujen tuotteiden olevan arvokkaampia, kuin ns. tavanomaisten. Eli tällä haetaan myös kaupallista lisäarvoa..

Jos nyt käytettäisiin todella kaupallisesti näitä tukia, niin eikö se sitten olisi järkevämpi lisätä vasikan tai teuraan hintaan se korvaus. Teurastamot pitäisivät sitten huolen, että tuotanto-olosuhteet on kunnossa. Nehän käy joka tapauksessa joka tilalla, mikä siinä olisi vaikeaa laittaa raksi ruutuun hommat kunnossa ja vasikka ok. Tai teuraitten kohdalla sama juttu.  Teurastamo tilittäisi sitten sen lisähintana.
Tai jos teurastamo ei tilittäisi niin tulisi samaan tapaan kuin maidontuotantotuki. Ilman hakemisia ja turhan päiväisiä paperitalkoita. Ja korvaus ihan reilusti kilojen mukaan. 

Mitäs luulet..... mahtaisivatkohan ne kylän suurimman tuottajan mullikkat olla myös niitä hyvinvoivimpia  Ja sen mökkiläisen muutama mulli haettaisin väkisin kaikilla vähennyksillä..

Ostajahan tarkistaa tuotantotilat jo nyt. Oli se sitten meijeri tai teurastamo, ainakin sopimustuotannossa. Mutta eipä ole näyttänyt auttavan 

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 09.10.14 - klo:08:20

Lainaus käyttäjältä: Sirkku - 09.10.14 - klo:07:22

Ja taas tähän viranomaiskierteeseen: ensin kysyn asiasta paikalliselta maaseutusihteeriltä, joka ei tiedä mitään ja

Oletko, Sirkku, Kiuruvedeltä?

En-ei ne vaan taida tietää mitään missään päin Suomea 

Vielä tuosta proagrian "virallisuudesta". Meilläpäin neuvojat ovat koulutukseltaan about agrologeja+ekstrana oma työkokemus. Nykyään kuitenkin suuri osa viljelijöistä on jo itsekin agrologeja ja moni yliopistonkin käynyt on ryhtynyt kotitilaa pitämään, joten on vähän kaukaa haettua etteivät viljelijät itse osaisi moisia tarkkailutoimenpiteitä tehdä... Enkä kyllä ole ihan varma, että missään ruokittaisiin lehmiä suunnittelematta edes vähän...

Jos jotain voisi toivoa, niin tämän koulutuksen yksisilmäisen tuijottamisen kollektiivista unohtamista. Neuvojan eli konsultin olennaisin kyky on oppia lisää jokaisella tilalla, analysoida näkemänsä ja kokemansa ja soveltaa sitä seuraavan asiakkaan ongelmiin ja pullonkauloihin. Tähän kykenevät ihmiset tuovat jokaiselle asiakkaalleen lisäarvoa, oli koulutus ja organisaatio mikä hyvänsä. Lähtökohtaisesti yliopisto antaa tällaiseen paremmat valmiudet, mutta ei se mikään itseisarvo ole. Kun tällainen vieras tulee käymään, se asettaa myös tilaajalle rimaa ylöspäin. Jos asenne on perinteinen, eli epäkohtien osoittamisesta loukkaannutaan, ei koko touhusta ole mitään hyötyä. Siinä sitten kelpaa taas tohista, että mikä sekin kuvittelee olevansa, kun haukkuu vasikat/lehmät/rehun, vaikka aina on näin tehty ja keskituotos on sitä ja tätä.....

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 12.10.14 - klo:13:12

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 12.10.14 - klo:13:07

Hyvinvoinnista voi pitää huolta myös liittymättä monimutkaiseen byrokratiasysteemiin, josta seuraa turhaa byrokratiaa ja valvontaa pientä korvausta vastaan.

Just näin. Mut tuon byrokratia-systeemin hieno tavoite on jossain vaiheessa todistaa hyvinvoineista eläimistä saatujen tuotteiden olevan arvokkaampia, kuin ns. tavanomaisten. Eli tällä haetaan myös kaupallista lisäarvoa..

Jos nyt käytettäisiin todella kaupallisesti näitä tukia, niin eikö se sitten olisi järkevämpi lisätä vasikan tai teuraan hintaan se korvaus. Teurastamot pitäisivät sitten huolen, että tuotanto-olosuhteet on kunnossa. Nehän käy joka tapauksessa joka tilalla, mikä siinä olisi vaikeaa laittaa raksi ruutuun hommat kunnossa ja vasikka ok. Tai teuraitten kohdalla sama juttu.  Teurastamo tilittäisi sitten sen lisähintana.
Tai jos teurastamo ei tilittäisi niin tulisi samaan tapaan kuin maidontuotantotuki. Ilman hakemisia ja turhan päiväisiä paperitalkoita. Ja korvaus ihan reilusti kilojen mukaan. 

Atriahan jo maksaa lisähintaa pihattolehmistä. Vastaavalla logiikalla voisi, ja ehkä pitäisi, maksaa lisähintaa tiloille jos riittävästi laidunnusta tai ulkoilutusta. Parantaa lihan laatua ja isäntien pistäessä ahneuksissaan enemmän eläimiä pihalle pikkuhiljaa tuo eläimiä ihmisten näkyviin, joka auttaa markkinoinnissa. Samat tietenkin pätee myös meijereihin. Lisänä teurastamo voisi maksaa lisähintaa välitysvasikoista joilla on ollut mahdollisuus syntyä poikimakarsinaan, oletuksella että on terveempi seuraavalle tilalle.

Tuollaisissa asioissa olisi ostajallakin intressi oikeasti selvittää ja vaatia tiloilta toimia ja mikä hienompaa jos valtio tulisi rahatukulla mukaan. Virkamiehillä tietysti lopullinen vastuu tarkastuksista, mutta teurastamot ja meijerit voisivat tehdä tehokkaasti esikarsintaa. Varmasti vähän käräyttäisivät tiloja tarkastajille, mutta ennemmin vahtisivat että tukia ei edes aleta hakemaan jos edellytykset eivät täyty.

Maksajan eli kuluttajan mielipide on kuitenkin tärkein. Vaikka täällä kuinka perustelisimme parsinavettalehmien hyviä olosuhteita kuluttajalle se on mahdotonta.
Hollannissa meijeri maksaa lisähintaa laiduntavien lehmien maidosta. Lisähinta maksetaan myös sisäruokintakaudella.