Veroja voidaan arvottaa monella tavalla. Kiinteistöverossa on hyvää:
+ siitä tulee kunnille tuloa, lähes kaikki kunnat ovat suoritustilassa
+ sitä ei ole helppo kiertaa, joku aina kiinteistön omistaa
+ sen efektiivinen tuotto on helppo arvioida, koska siitä ei tehdä vähennyksiä
+ usein kiinteistöistä aiheutuu kunnille kustannuksia
+ se voidaan määritellä erikseen eri kiinteistötyypeille vaikka sen mukaan, kuinka paljon niistä kunnille kuluja aiheutuu. Esim. vapaa-ajan kiinteistöille voidaan määrätä korkeampi vero, koska niiden haltijat eivät useinkaan maksa kyseiseen kuntaan kunnallisveroa.
+ pitkällä aikavälillä se laskee kiinteistöjen hintaa.
Huonoa on
- edellisen viimeinen kohta ei ehkä toteudu koskaan, koska kaupan osapuolet eivät ole rationaalisia toimijoita
- edellisen toiseksi viimeinen kohta ei useinkaan toteudu, koska a) määrittäjillä on oma lehmä ojassa, b) joudutaan ottamaan huomioon myös maksukyky ja maksutuotto.
- edellisen kolmas kohta ei kaikkien kiinteistöjen osalta toteudu. On kiinteistöjä, joista ei aiheudu juuri mitään kuluja kunnalle.
- kiinteistövero ei ota huomioon maksukykyä kuin korkeintaan sillä ajatuksella, että jos on varaa omistaa, on varaa maksaakin. Jossain on kuitenkin aina se raja, mihin maksukyky loppuu.
Henkikohtaisesti olisin tietysti mieluummin maksamatta kuin maksaisin. Kuitenkin kiinteistöverossa on vielä jokin järki verrattuna kiinteistökaupoista maksettavaan varainsiirtoveroon. Mikä sen oikeuttaa? Pieni kustannus kiinteistörekisteriin voitaisiin hoitaa yhdellä, kiinteällä maksulla, jolloin puhuttaisiin satasesta tai parista. Varainsiirtoverolle ei oikeastaan ole mitään muuta oikeutusta kuin ajatus sitä, että jos on varaa maksaa, on varaa maksaa vieläkin enemmän. Mutta kuten kiinteistöverossakin, jossain menee aina raja. Entä jos ei ole enää varaa varainsiirtoveroon.
Toisaalta voidaan ajatella tämänkin veron alentavan kiinteistöjen hintaa. Ehkä se jopa tekeekin sitä enemmän kuin kiinteistövero. Mutta miksi esimerkiksi osakekauppa tai valuuttakauppa ovat varainsiirtoveron ulkopuolella. Miten ne ovat enemmän suojelun tarpeessa kuin kiinteistökaupat? Kiinteistöillä kauppaa käyvät pääasiassa tavalliset rivikansalaiset. Euromääräisesti taas valuutta- ja osakekauppoja pyörittävät institutionaaliset toimijat. Ovatko he valtioiden erityissuojeluksessa kansalaisten sijaan?
Ns. tobinin veroa vastustetan sijoituspiireissä kuin ruttoa, samoin EU:n kaavailemaa rahoitusmarkkinaveroa ja muita vastaavia transaktioveroja. Mutta kiinteistöjen varainsiirtovero on ja pysyy ja valtiontalouden paikkaamiseksi sitä on hyvä nostaa.