Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 05.09.14 - klo:08:34

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 03.09.14 - klo:22:05

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 03.09.14 - klo:21:15

Lainaus käyttäjältä: SKN - 03.09.14 - klo:21:02

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 03.09.14 - klo:20:58

4 puintipäivää, 3 konerikkoa. Eilinen tosin oli kaverin koneessa etäpellolla, vaan silti alkaa noi vanhat raadot kypsyttämään. Nyt on 310 Sampon kolakuljetin niin solmussa, että saanee siunata koko koneen kuusen alle, ja soittaa urakoitsijalle.

Meniks se kelalle?

Ei ilmeisesti, mutta jotain revenneitä peltejä ja vääntyneitä kolia näkyy huoltoluukusta. Olisikohan tuo lukenut mun ajatukset että tämä syksy on sille jokatapauksessa viimeinen, ja yritti itsaria?

Ei helposti mene kolakuljetin kelalle asti, ja remmi alkaa kumminkin luistaa. Todennäköisesti on käynyt näin: Kolakuljettimen etuakselin kannatinlaatta on semmoisella tapilla kiinni kiristimessä. Se tappi on tulppahitsattu, ja katkeaa hitsin juuresta. Etummainen akseli menee vinoon ja jako menee sekaisin. Kolat menevät ruttuun ja ketju palasiksi.


-SS-

Jotain tämänsuuntaista näyttää tapahtuneen. Irronneet  kolat on lisäksi repineet kuljettimen sisällä olevat pellit tuhannen päreiksi. Loput puidaan sitten kolleegan Claassilla. -SS-:lle ja Maraanille halpa varaosakone mytävänä.

Ok. Mää kyl alunperin oon aatellu, et olis ehjä varakone. Mut on tossa nykyisessäkin monta potentiaalista vikakohtaa, et sen puoleen kiinnostas.

Naapurikunnan "Petrin" kanssa käteltiin kaupat tunti sitten. Puimuriton mies on huoleton mies.

Lainaus käyttäjältä: weissmyller - 28.08.14 - klo:11:56

Avero 160 viime vuodelta. 370 pöydällä saa paljon aikaseks kun lykkää vaan laihon päässä kepin reilusti etuasentoon 

Oikeesti??

Tossahan ei ainakaan paperilla ole kovin kummoinen puintikoneisto, 4-kohlinta ja 45 sentin puintikela kun monessa muussa samankokoluokan koneessa voi olla 5-kohlinta ja 5-15cm isompi puintikela.

Saman kokoluokan koneessa? Neljän kohlimen kokoluokassa on 4 kohlinta... Niin kuin Claas 68/78/150/160:ssä, NH TC 5050/4.90:ssä, JD 1166:ssa tai Fiat 3550:ssä. Kahta viimeksi mainittua ei enää valmisteta, mutta ei se tuota asiaa miksikään muuta. Noihin verraten Claasin puintikoneisto kyllä kestää vertailun. Kannattaa katsoa myös sitä varstasilan peittoastetta (joka Claasissa ylivoimaisesti suurin), eikä vain kelan läpimittaa. 45 cm -kelahan oli aikoinaan Claasilta tietoinen ratkaisu eurooppalaisiin puintioloihin, verraten 60 cm "preeriakeloihin". Asian teoriaan voi tutustua varmaan SAE:n tai DLG:n vanhemmissa julkaisuissa. 5 kohlinta pikkuluokassa taas on Sampon juttu... Ei varmaan huono idis, mutta neljälläkin pärjää etenkin kun Claasissa olkitilassa pöyhimet kasvattavat tehollista alaa. Nykyäänhän Sampossakin CSP-sylinteri.

Jos hintaluokkaa tarkoitat, niin olet varmaan oikeassa. Toisaalta ei niitä TC 5060 Classiceja varmaan riitä enää kaikille. Uusi TC menee varmaan vanhaa kalliimmaksi...

>käteltiin kaupat tunti sitten. Puimuriton mies on huoleton mies.

Kädetön mies ei paljon kättele..

https://www.youtube.com/watch?v=DG4cgrPTrxM

Lainaus käyttäjältä: mää vai - 28.08.14 - klo:14:36

Lainaus käyttäjältä: weissmyller - 28.08.14 - klo:11:56

Avero 160 viime vuodelta. 370 pöydällä saa paljon aikaseks kun lykkää vaan laihon päässä kepin reilusti etuasentoon 

Oikeesti??

Tossahan ei ainakaan paperilla ole kovin kummoinen puintikoneisto, 4-kohlinta ja 45 sentin puintikela kun monessa muussa samankokoluokan koneessa voi olla 5-kohlinta ja 5-15cm isompi puintikela.

Saman kokoluokan koneessa? Neljän kohlimen kokoluokassa on 4 kohlinta... Niin kuin Claas 68/78/150/160:ssä, NH TC 5050/4.90:ssä, JD 1166:ssa tai Fiat 3550:ssä. Kahta viimeksi mainittua ei enää valmisteta, mutta ei se tuota asiaa miksikään muuta. Noihin verraten Claasin puintikoneisto kyllä kestää vertailun. Kannattaa katsoa myös sitä varstasilan peittoastetta (joka Claasissa ylivoimaisesti suurin), eikä vain kelan läpimittaa. 45 cm -kelahan oli aikoinaan Claasilta tietoinen ratkaisu eurooppalaisiin puintioloihin, verraten 60 cm "preeriakeloihin". Asian teoriaan voi tutustua varmaan SAE:n tai DLG:n vanhemmissa julkaisuissa. 5 kohlinta pikkuluokassa taas on Sampon juttu... Ei varmaan huono idis, mutta neljälläkin pärjää etenkin kun Claasissa olkitilassa pöyhimet kasvattavat tehollista alaa. Nykyäänhän Sampossakin CSP-sylinteri.

Jos hintaluokkaa tarkoitat, niin olet varmaan oikeassa. Toisaalta ei niitä TC 5060 Classiceja varmaan riitä enää kaikille. Uusi TC menee varmaan vanhaa kalliimmaksi...

Eurooppalaisiin olosuhteisiin mietitty, mutta Suomi on sitten vielä hieman eri lukunsa. Täällä kun puimurin läpi täytyy tunkea jos vaikka minkälaista moskaa mahdollisimman märkänä.  Myös vuoden mittainen säilytys kosteassa konehallissa, epäilen, että vastaa saksalaisessa mielikuvassa samaa asiaa kuin kone kuusen alla

Mutta sellainen kysymys Laassi-miehille. Olen tuota Averoa tutkinut ja sen ohjekirjaa lueskellut puintisäätöjen osalta. Laassi antaa tarkat asetukset puitavan viljan mukaan. Esim. ohra puintiväli lovessa 2, puintikelan kierrosnopeus 1400, puhaltimen kierrosluku 700, yläseula 12, alaseula 7. Meneekö se puinti läpi käytännössä näin? Sampo antaa jokaiselle säädölle vaihteluvälin. Omat puinnit on menneet niin, että puintikelan, puhaltimen kierrosluvut on aina vakiot ja seulat asetuksen ylärajalle. Puintiväliä tulee korjailtua sen mukaan miten kone nielee tavaraa suhteessa ajonopeuteen, välillä katsotaan tankista minkänäköistä tavaraa tulee. Pääsääntöisesti kaura ja vehnä menee puintivälin ylärajoilla, mutta ohraa tulee säädeltyä enemmän, riippuen jyväkoosta yms. "ominaisuuksista". Laassihan ei anna paljon pelivaraa tuolle puintivälille ja jos näyttää siltä, että irtipuinti ei ole hyvä, niin en keksi muuta konstia korjata tilannetta kuin korjata ajonopeutta.

Tämä noin niinkuin yleisellä tasolla kiinnostaa. Minkäänlaista kokemusta kun ei Claassista ole.

Tää puimuri homma on jännä kun taas urakoitsija hoiti jyvät laariin ihan kunnialla. Mutta silti taas tekee mieli tappuria riesaksi itselle. Tai syynä lienee se että vilja alan lisäys on mielessä. JOS nyt sitte sitä peltoa tulee lisää. Mene ja tiedä sitte. Mutta tosiaan joku Claassi 38-68 tai sitte joku klysoni en tiedä sitte. Vaikka ei silti kyllähän tommosella 2045sr kin aikalailla leipoo päivässä. Niin eikä ole tehtaale matkaa kuin reilu40km joten osien haku kävis sieltä mukavasti. Mutta juu se tappuri remppa ei oikein innosta. Saas nähdä vieläkö sitä joskus puimakoneen ittelleen riesaksi ostaa

Laassi antaa tarkat asetukset puitavan viljan mukaan. Esim. ohra puintiväli lovessa 2, puintikelan kierrosnopeus 1400, puhaltimen kierrosluku 700, yläseula 12, alaseula 7. Meneekö se puinti läpi käytännössä näin? Sampo antaa jokaiselle säädölle vaihteluvälin. Omat puinnit on menneet niin, että puintikelan, puhaltimen kierrosluvut on aina vakiot ja seulat asetuksen ylärajalle. Puintiväliä tulee korjailtua sen mukaan miten kone nielee tavaraa suhteessa ajonopeuteen, välillä katsotaan tankista minkänäköistä tavaraa tulee. Pääsääntöisesti kaura ja vehnä menee puintivälin ylärajoilla, mutta ohraa tulee säädeltyä enemmän, riippuen jyväkoosta yms. "ominaisuuksista". Laassihan ei anna paljon pelivaraa tuolle puintivälille ja jos näyttää siltä, että irtipuinti ei ole hyvä, niin en keksi muuta konstia korjata tilannetta kuin korjata ajonopeutta.

Tämä noin niinkuin yleisellä tasolla kiinnostaa. Minkäänlaista kokemusta kun ei Claassista ole.

Noin se menee, samoilla säädöillä menee isommallakin... Puhaltimessa toki eri kierrosluku kun erilainen puhallin. Jollei irtipuinti ole hyvää, pykälä tiukemmalle varstasiltaa. Ellei vieläkään toimi, ajetaanko liian hiljaa eli ei massaa puitavana. Viimeinen keino kelan nopeuden nosto kun samalla tulee lisää oljenpätkää seuloille ts. voi olla että ajonopeutta pitää sen vuoksi hiljentää.

Tuo kelan puintivälin muuttaminen ettei kone nielisi tavaraa ihan outoa Kaikenhan se nielee mitä sisään syöttää, kunhan järkeä käyttää. 5 tonnin ohraa voinee ajaa averollakin kakkosella täysiä normipöydällä ilman nielemisvaikeuksia. Puintitappiota toki tullee, tuolla omalla puimalla rajat kypsässä 5 tonnin laihossa kuskin päässä eikä koneessa.

Tiedän sun tuskailun, kavereilla on (tai on ollut) Sampoja ja ne silmät aukeaa kurkkimalla sinne vihreämmälle puolelle aitaa, tai vaikka keltaiselle Kannattaa ottaa kyytiä sellaisen kyydillä, kenellä säädöt ja puinti hallussa...

1300ha takana ja ensimmäinen remmi vaihtokunnossa pl. tehtaalla väärin asennettu moottorin ilmanoton puhdistajan remmi, kai vaihdettava ennenkuin tuo em. ala tuplattu. Uuden ostin jemmaan, puhaltimen remmi kyseessä. Niin, ja olihan uutena toinenkin vika, meni lie roska pöydän nostoventtiiliin ja oli vaihdettava.

Ihan mukavasti mennyt ensimmäiset 5 vuotta, en osaa olla kateellinen kotimaisen lähellä oleville varaosille, niitä kun tarvitaan liian usein

On se ihme, että ne remmit saadaan vihreässä kestämään. Semmoisia järjettömiä kierroksia heitetään pyörältä toiselle, että miettii, millä tuonkin järkevästi vaihtaa. Ihme ettei järkevämpiä linjoja pystytä rakentamaan.

Tässä kollega tuskaili takavuosina, kun 48:lla ei riittänyt pieninkään puintiväli irrottamaan ohraa kunnolla. Jäänyt siitä mieleen, että kuinkahan tämä toimii. Kollega kylläkin siirtyi sittemmin Sampoon ja on siinä pysynyt

Mulle kävi eilen silleen omituisesti, että olin pellolla läjittämässä paaleja. Paikalle, siis pellolle, saapui muuan valoisan persoonallisuuden omaava tuttava. Puimurilla kurvasi paikalle. Pienen tarinoinnin jälkeen taisin onnistua lahjoittamaan hänelle rouvani Sampo 25:n. Tämä tuttavani aikoo sitten lahjoittaa sen eteenpäin 

Ko. puimuri sijaitsee parhaillaan neljännen osapuolen konehallissa. Monimutkaista.

Tää puimuri homma on jännä kun taas urakoitsija hoiti jyvät laariin ihan kunnialla. Mutta silti taas tekee mieli tappuria riesaksi itselle. Tai syynä lienee se että vilja alan lisäys on mielessä. JOS nyt sitte sitä peltoa tulee lisää. Mene ja tiedä sitte. Mutta tosiaan joku Claassi 38-68 tai sitte joku klysoni en tiedä sitte. Vaikka ei silti kyllähän tommosella 2045sr kin aikalailla leipoo päivässä. Niin eikä ole tehtaale matkaa kuin reilu40km joten osien haku kävis sieltä mukavasti. Mutta juu se tappuri remppa ei oikein innosta. Saas nähdä vieläkö sitä joskus puimakoneen ittelleen riesaksi ostaa

Varaosamyyjä keroi että Sampoon on monenlaista osaa samaankin vuosimalliin samaan kohteeseen,tiedä sitten,mutta melkoisen kultakaivoksen hankkija menetti sampon varaosakaupan siirtyessä vähitellen pois.Porin tehdasvierailu ei oikein vakuuttanut Sampon hankintaan ,siksi Claas on ollut talossa jo kolumbuksen ajoista asti.

onko se keräilyerä käytössä tuolla porissa vieläkin?   ei ollut aikoinaankaan helppoa hankkia osia sanpoon kun ei muistanu runkonumeroa ulkoa...   joskus meinas mennä hermo.                             nooo, ei enää.   nyt naatitaan.

Lainaus käyttäjältä: Varjo79 - 06.09.14 - klo:21:47

Tää puimuri homma on jännä kun taas urakoitsija hoiti jyvät laariin ihan kunnialla. Mutta silti taas tekee mieli tappuria riesaksi itselle. Tai syynä lienee se että vilja alan lisäys on mielessä. JOS nyt sitte sitä peltoa tulee lisää. Mene ja tiedä sitte. Mutta tosiaan joku Claassi 38-68 tai sitte joku klysoni en tiedä sitte. Vaikka ei silti kyllähän tommosella 2045sr kin aikalailla leipoo päivässä. Niin eikä ole tehtaale matkaa kuin reilu40km joten osien haku kävis sieltä mukavasti. Mutta juu se tappuri remppa ei oikein innosta. Saas nähdä vieläkö sitä joskus puimakoneen ittelleen riesaksi ostaa

Varaosamyyjä keroi että Sampoon on monenlaista osaa samaankin vuosimalliin samaan kohteeseen,tiedä sitten,mutta melkoisen kultakaivoksen hankkija menetti sampon varaosakaupan siirtyessä vähitellen pois.Porin tehdasvierailu ei oikein vakuuttanut Sampon hankintaan ,siksi Claas on ollut talossa jo kolumbuksen ajoista asti.

Kultakaivos elää ja voi hyvin. Agrimarketin päivystys vastaa myös iltaisin ja seuraavana aamuna oli osat Tampereella. Lisäksi tilasin pari pellinkappaletta ja tein jopa tarjouskilpailun. Olisivat olleet Valtralla 8e halvempia, mutta osuuskauppamiehenä tilasin sitten kuitenkin Hankkijasta. Ne on pitkän linjan ammattilaisia ja tietää mitä Sampo on syönyt

 Onko Laasissa varstasiltaan "hankauslistaa" joka helpottaa ohran irtoamista oljesta ja vihneen myös, joissakin koneissa se välttämätön jos kunnon tavaraa haluaa esim,DF,ssä.

Onko Laasissa varstasiltaan "hankauslistaa" joka helpottaa ohran irtoamista oljesta ja vihneen myös, joissakin koneissa se välttämätön jos kunnon tavaraa haluaa esim,DF,ssä.

Sitä kutsutaan varstasillaksi

Ensimmäisenä toimenpiteenä etukelan varstasilta kiinni, sitten hankauslista mikäli tarvii. Ei oo koskaan tarvinut, pystyyn kuivannut kaksitahoinen ohra voisi vaatia ellei saa puitavaa riittävästi kitusiin...

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä - 07.09.14 - klo:08:43

Onko Laasissa varstasiltaan "hankauslistaa" joka helpottaa ohran irtoamista oljesta ja vihneen myös, joissakin koneissa se välttämätön jos kunnon tavaraa haluaa esim,DF,ssä.

Sitä kutsutaan varstasillaksi

Ensimmäisenä toimenpiteenä etukelan varstasilta kiinni, sitten hankauslista mikäli tarvii. Ei oo koskaan tarvinut, pystyyn kuivannut kaksitahoinen ohra voisi vaatia ellei saa puitavaa riittävästi kitusiin...

Ei vaan vihnelevyksi.

vilja ei taida olla valmista puitavaksi jos ei vihne katkea,mutta kyllä Consulissakin oli jo sellainen,vivusta kääntämällä sai päälle.