Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 04.11.14 - klo:20:35

Lainaus käyttäjältä: agricult - 03.11.14 - klo:22:36

Lainaus käyttäjältä: Lassukka - 03.11.14 - klo:16:30

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 03.11.14 - klo:13:08

Lainaus käyttäjältä: häjy - 03.11.14 - klo:06:39

Eipä kannata ajatella liikaa kustannusten kannalta, tekee sen niin että hyvä tulee. Jos kaatosuppilon kokoa ei ole suunnitteluvaiheessa kuusannut ottaa huomioon tai siihen yksinkertaisesti ei ole ollu mahiksia, niin laittaa sinne pojalle vaakaruuvin, vaikka vähä maksaiskin. Kaatosuppilosta heti niin suuri että kärrykuorman saa kerralla sisään.

On tuota vaakaruuviakin mietitty, tasamaan tontilla tämä kun on ja salaojia syvemmälle ei uskaltanut tehdä pohjalaattaa.. täytyypä vielä tuumia noita, vielä on aikaa.. vähän karsastivat pohjaruuvia eräät kun hankala putsata jne.. Suppilosta toki senllainen että 10 kuutiota tarttis mahuttaa, pelleilyähän se olisi muuten.

Meillä on samasta syystä tasamaa ratkasussa vaaka-kolakuljetin. Ilmeisesti pitäisi tyhjentyä loppuunasti toisin kuin ruuviin jotain aina jää. 2m seinää ja laskeskelin että suppilo tulee olemaan 10-12m3.

Plus, että kolakuljettimella kyllä saa samasta montun syvyydestä enemmän irti kuin ruuvilla, olettaen siis että kolakuljettimessa on elevaattorin päässä se nouseva käyrä ja että elevaattorimonttu ja kaatosuppilomonttu ovat samassa tasossa. Ruuvillahan kaatosuppilon pojhan täytyy olla samassa tasossa kuin elevaattorin nielu. Lopusta nousevalla kolakuljettimella kaatosuppilon pohja voi olla elevaattorin pohjan kanssa samassa tasossa. Helposti varmaan 0,5 m eroa useimmilla elevaattoreilla noissa mitoissa?

Joo, tuossahan ajatusta purtavaksi asti.. Kolakuljetin varmaankin maksaa euroja jonkun verran, kuinka se synkronoidaan elevaattorin kanssa.?? Hyvä idea pistää paineilmaliittimen sinne taakse. Voi olla joku pikkuputken pätkäkin tehostamassa puhalluskohdetta..

Me siis rakennetaan antin kuivaamoa ulos. Elevaattori on antin mutta kolakuljetin on scandian, joka tekee mepu elevaattorit. Kolakuljettimen suhdetta elevaattoriin säädetään ihan sähköllä samaantapaan kuin itse elevaattoria tai kuivurin pohjaa. Säätimen nimeä en juuri muista. Kolakuljetin, joka meillä siirtää n.6,5m sivuun, josta 5m on montun alla. Nostokorkeus on metri. Korkeutta kuljetin vaatii elevaattorin vierestä 2m. Meidän kuljetin ei ollut mielestäni kallis, olisikohan se ollu 3500€, alveineen kai...Ruuvia ei edes harkittu, eikä normaali systeemikään olisi toiminut.

Ahaa, jollain taajuusmuuttajalla säädetään ettei ähky yllätä elevaattoria, sittenhän ois putsitauko edessä.. Joo, kiitosksia vastauksista, pitääpä pähkiä asioita.

Lainaus käyttäjältä: nyymanni - 28.10.14 - klo:08:06

Mites on kantsiiko tuollainen mepulainen ottaa kuppi vai ketjuelevaattorilla, sain vain hyvän tarjouksen ketjuelevaattorilaisesta.

Ilman muuta kuppielevaattori. Voit pyörittää sitä jatkuvasti ilman jaksotinta. Eikä riko jyviä. Kokemusta on molemmista.

Mitä tarkoitat tuolla jaksottamisella?

Uudemmissa läppäelevaattorimepuissa kuivatessa elevaattori pitää välillä taukoa ja taas käy hetken.  Taukoaika äädettävissä.
Tyhjennyksessä ja täytössä tietysti käy koko ajan.

Uudemmissa läppäelevaattorimepuissa kuivatessa elevaattori pitää välillä taukoa ja taas käy hetken.  Taukoaika äädettävissä.
Tyhjennyksessä ja täytössä tietysti käy koko ajan.

Vanhemmissa ainakin

joo miten lienee sitten uudemmissa kuin tuo oma.

Mjoo, tuo rojektini päivittyi nyt 3+3 versioksi, ainoastaan jaakon siiloelementtejä tarviaisi n. 60kipaletta. Itse purkaenkin kävisi, tarjota saa yv:llä!

Kanadassa kuivataan niinkö varastosiilon katto-osassa; paineet puhalletaan siiloon ja siitä reikälevyn läpi viljakerrokseen. Kun viljakerros on kuiva, se pudotetaan varastosiilon suomulevypohjalle, jossa se jäähdytetään.

Lavakuivuri pyöreän siilon katolla.  Tämmäsiä keksintöjä tehtiin Pohjanmaallakin joskus 1950-luvulla !

https://www.youtube.com/watch?v=PIBPF6a1L6Y
(GSI TopDry Autoflow)

-SS-

Uudemmissa läppäelevaattorimepuissa kuivatessa elevaattori pitää välillä taukoa ja taas käy hetken.  Taukoaika äädettävissä.
Tyhjennyksessä ja täytössä tietysti käy koko ajan.

60-70 lukujen vaihteessa tuota harrastettiin siilokuivureissa kunnes huomattiin ettei hyötyä ole . Jollakin kellosysteemillä sen olis voi automatisoida mutta kuten sanottu ei mitään hyötyä .

60-70 lukujen vaihteessa tuota harrastettiin siilokuivureissa kunnes huomattiin ettei hyötyä ole . Jollakin kellosysteemillä sen olis voi automatisoida mutta kuten sanottu ei mitään hyötyä .
[/quote]
Ei käy Tornumissakaan koko aikaa elevaattori, pudottaa erän ja elevaattori käy hetken. Mitäs siihen sanot

60-70 lukujen vaihteessa tuota harrastettiin siilokuivureissa kunnes huomattiin ettei hyötyä ole . Jollakin kellosysteemillä sen olis voi automatisoida mutta kuten sanottu ei mitään hyötyä .

Ei käy Tornumissakaan koko aikaa elevaattori, pudottaa erän ja elevaattori käy hetken. Mitäs siihen sanot
[/quote]Ihan turhaa . Veli laittoi kuivuriinsa yhden ylimääräisen varasto kennon , kuivausaika ei yhtään pidentynyt . Helpotti koska ei tarvinnut kytätä laittaako ylemmän kuivauskennon kiinni . Pienemmissä satseissa laittaa ylemmän kuivaus kennon kiinni alku vaiheessa .

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 15.10.19 - klo:21:19

60-70 lukujen vaihteessa tuota harrastettiin siilokuivureissa kunnes huomattiin ettei hyötyä ole . Jollakin kellosysteemillä sen olis voi automatisoida mutta kuten sanottu ei mitään hyötyä .

Ei käy Tornumissakaan koko aikaa elevaattori, pudottaa erän ja elevaattori käy hetken. Mitäs siihen sanot

Ihan turhaa . Veli laittoi kuivuriinsa yhden ylimääräisen varasto kennon , kuivausaika ei yhtään pidentynyt . Helpotti koska ei tarvinnut kytätä laittaako ylemmän kuivauskennon kiinni . Pienemmissä satseissa laittaa ylemmän kuivaus kennon kiinni alku vaiheessa .
[/quote]

Siis täh?
Nyt ei asia aukee.
Täytyyhän sen lämpökennon päällä nyt puolikennollista tavaraa. Miten se elevaattorin  pyöriminen siihen vaikuttaa?

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 16.10.19 - klo:09:11

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 15.10.19 - klo:21:19

60-70 lukujen vaihteessa tuota harrastettiin siilokuivureissa kunnes huomattiin ettei hyötyä ole . Jollakin kellosysteemillä sen olis voi automatisoida mutta kuten sanottu ei mitään hyötyä .

Ei käy Tornumissakaan koko aikaa elevaattori, pudottaa erän ja elevaattori käy hetken. Mitäs siihen sanot

Ihan turhaa . Veli laittoi kuivuriinsa yhden ylimääräisen varasto kennon , kuivausaika ei yhtään pidentynyt . Helpotti koska ei tarvinnut kytätä laittaako ylemmän kuivauskennon kiinni . Pienemmissä satseissa laittaa ylemmän kuivaus kennon kiinni alku vaiheessa .

Siis täh?
Nyt ei asia aukee.
Täytyyhän sen lämpökennon päällä nyt puolikennollista tavaraa. Miten se elevaattorin  pyöriminen siihen vaikuttaa?
[/quote]Ei elevaattorin pyöriminen , hohhoijaa . -87 tuli valmiiksi kototilan uus kuivuri . Rakennusvaiheen aikana päätti Veli lisätä yhden kierroksen elementtejä lisää , samalla jäi tilaa lisää yhden varastokennon verran . Edut oli hyvät . Sai huoletta kipata parisilloista kuormaa kaatomonttuun ja jättää täyttymään yksistään . Kuivauksen alkuvaiheessa tuppaa vilja turpoamaan mutta kun tilaa oli ei kuivuri ylitäyttynyt . Suurin etu tuli märkää vehnää kuvatessa etenkin 1987 . Ei ollut huolta , eikä tarvinnut kytätä on kuivatuskennojen päällä tavaraa riittävästi . Vanhalla kuivurilla toi pelko aina oli . Yksinään puimisesta tahtonut tulla mitään koska aika kulu kuivurilla .

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 16.10.19 - klo:09:22

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 16.10.19 - klo:09:11

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 15.10.19 - klo:21:19

60-70 lukujen vaihteessa tuota harrastettiin siilokuivureissa kunnes huomattiin ettei hyötyä ole . Jollakin kellosysteemillä sen olis voi automatisoida mutta kuten sanottu ei mitään hyötyä .

Ei käy Tornumissakaan koko aikaa elevaattori, pudottaa erän ja elevaattori käy hetken. Mitäs siihen sanot

Ihan turhaa . Veli laittoi kuivuriinsa yhden ylimääräisen varasto kennon , kuivausaika ei yhtään pidentynyt . Helpotti koska ei tarvinnut kytätä laittaako ylemmän kuivauskennon kiinni . Pienemmissä satseissa laittaa ylemmän kuivaus kennon kiinni alku vaiheessa .

Siis täh?
Nyt ei asia aukee.
Täytyyhän sen lämpökennon päällä nyt puolikennollista tavaraa. Miten se elevaattorin  pyöriminen siihen vaikuttaa?

Ei elevaattorin pyöriminen , hohhoijaa . -87 tuli valmiiksi kototilan uus kuivuri . Rakennusvaiheen aikana päätti Veli lisätä yhden kierroksen elementtejä lisää , samalla jäi tilaa lisää yhden varastokennon verran . Edut oli hyvät . Sai huoletta kipata parisilloista kuormaa kaatomonttuun ja jättää täyttymään yksistään . Kuivauksen alkuvaiheessa tuppaa vilja turpoamaan mutta kun tilaa oli ei kuivuri ylitäyttynyt . Suurin etu tuli märkää vehnää kuvatessa etenkin 1987 . Ei ollut huolta , eikä tarvinnut kytätä on kuivatuskennojen päällä tavaraa riittävästi . Vanhalla kuivurilla toi pelko aina oli . Yksinään puimisesta tahtonut tulla mitään koska aika kulu kuivurilla .
[/quote]

Juu tuon kyllä ymmärrän ja on ihan järkevää. Eikä ole mitenkään ihmeellistä.

Mutta tuo elevaattorin jaksottaminen oli aiheena. Miten se liittyy tähän toiseen aiheeseen? Siinä oli se kysymys.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 16.10.19 - klo:09:46

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 16.10.19 - klo:09:22

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 16.10.19 - klo:09:11

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 15.10.19 - klo:21:19

60-70 lukujen vaihteessa tuota harrastettiin siilokuivureissa kunnes huomattiin ettei hyötyä ole . Jollakin kellosysteemillä sen olis voi automatisoida mutta kuten sanottu ei mitään hyötyä .

Ei käy Tornumissakaan koko aikaa elevaattori, pudottaa erän ja elevaattori käy hetken. Mitäs siihen sanot

Ihan turhaa . Veli laittoi kuivuriinsa yhden ylimääräisen varasto kennon , kuivausaika ei yhtään pidentynyt . Helpotti koska ei tarvinnut kytätä laittaako ylemmän kuivauskennon kiinni . Pienemmissä satseissa laittaa ylemmän kuivaus kennon kiinni alku vaiheessa .

Siis täh?
Nyt ei asia aukee.
Täytyyhän sen lämpökennon päällä nyt puolikennollista tavaraa. Miten se elevaattorin  pyöriminen siihen vaikuttaa?

Ei elevaattorin pyöriminen , hohhoijaa . -87 tuli valmiiksi kototilan uus kuivuri . Rakennusvaiheen aikana päätti Veli lisätä yhden kierroksen elementtejä lisää , samalla jäi tilaa lisää yhden varastokennon verran . Edut oli hyvät . Sai huoletta kipata parisilloista kuormaa kaatomonttuun ja jättää täyttymään yksistään . Kuivauksen alkuvaiheessa tuppaa vilja turpoamaan mutta kun tilaa oli ei kuivuri ylitäyttynyt . Suurin etu tuli märkää vehnää kuvatessa etenkin 1987 . Ei ollut huolta , eikä tarvinnut kytätä on kuivatuskennojen päällä tavaraa riittävästi . Vanhalla kuivurilla toi pelko aina oli . Yksinään puimisesta tahtonut tulla mitään koska aika kulu kuivurilla .

Juu tuon kyllä ymmärrän ja on ihan järkevää. Eikä ole mitenkään ihmeellistä.

Mutta tuo elevaattorin jaksottaminen oli aiheena. Miten se liittyy tähän toiseen aiheeseen? Siinä oli se kysymys.
[/quote]On täällä muutkin poikenneet aiheesta . Joskus -90 luvun lopulla tuumas suunnitteliat et elevaattori vois loppua kohden pyöriä nopeammin kuivauksen aikana , onko mitään hyötyä ?

Juu tuon kyllä ymmärrän ja on ihan järkevää. Eikä ole mitenkään ihmeellistä.

Mutta tuo elevaattorin jaksottaminen oli aiheena. Miten se liittyy tähän toiseen aiheeseen? Siinä oli se kysymys.

On täällä muutkin poikenneet aiheesta . Joskus -90 luvun lopulla tuumas suunnitteliat et elevaattori vois loppua kohden pyöriä nopeammin kuivauksen aikana , onko mitään hyötyä ?
[/quote]Et taida Sorkkis tietää Kaikkia tai mitään viljankuivauksesta ,miten tuo elevaattorin pyörimisnopeus vaikuttaisi mitenkään kuivaukseen,kuha pyörii ?